23.4.–30.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[13][26]
KilpailuaSuomalaista

Miten HCP pudotetaan 18,0:sta => 9,0:n pintaan ?

Etusivu Foorumit Yleistä Miten HCP pudotetaan 18,0:sta => 9,0:n pintaan ?

Esillä 20 viestiä, 1 - 20 (kaikkiaan 20)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Tuo maaginen singeli on jäänyt pyörimään tavoitteekseni ( ensikauden tavoite…nyt olen pyrkinyt omaan hcp kategoriaan ). Täällä tuntuu olevan usempi kaveri jolla 18 hcp tietämissä tasoitus ja KL ja JANUZ joilla 4,4 ja 4,5 ( puhumattakaan monista muista ). Miten teitte tämän hypyn golfissa ja kuinka kaun siihen meni ? Mistä olette sen takia luopuneet ? Oliko treenaaminen määrätietoista ? Mikä suhde on treenaamisessa ja harkkarundeilla..kannattaako rangella mättää palloja ?

    Lähipelillä

    Nin kauan kun peli kulkee tasoa: Greenin missaus => bogi. Ei singeliksi ole mitään asiaa, ja juuri tuo on se bogipelaajan ominaisuus, joka pitää pelaajan bogipelaajana.

    Niin ja tiedoksi, että minä olen bogipelaaja, mutta tunnen ’muutaman’ ketkä eivät ole.

    Okei Henkka,

    Tuo on hyvä kommentti. Voidaan jatkaa aiheesta FAQ threadissa.

    Nimetön

    ootsä tosiaan pelannu yli 10vuotta?no ni,händärin pudotus on ihan helppoo,ihan ekaks vedät tietokoneen töpselin irti seinästä ja myyt koneen jollekkin täyspäiselle joka ei pelaa golffia,sitten lupaat mutsilles että et enää ikinä kirjoita golfpisteen sivuille mitään,rahat käytä opetukseen ja harjottele v.tusti,lopeta tyhmät kysymykset,älä kiusaa pelikavereitas tollasilla jutuilla mitä kirjottelet täällä,ja sitten koita löytää joku bööna ja unohda ne punaposkiset pojat ja ota sillee sopivasti brenkkuu tai ota ekas oikeen kunnon jurrit se vois olla ensiapu.pelaa aina isoilla panoksilla parempias vastaan,niitähän kyllä löytyy,jos joku kyselee ekalla tiillä ihan kuin sä täällä niin pistä kaikki fyrkkas heti peliin,oot varma voittaja.mut ihan oikeesti, koita snadisti rajottaa tota sun helvetin kirjoittelua täällä.isällisin terveisin jannu,skulannu 7v hcp 4,7

    Ovat äidinkielen tunnit jääneet väliin? Nyt, kun olet saanut händärisi kondikseen, kannattanee uhrata aikaa myös koulunkäyntiin. Jos näiden juttujen lukeminen ahdistaa, aina voi jatkaa Aku Ankan kanssa…

    jannu kirjoitti: (7.9.2006 21:50:38)
    harjottele v.tusti……………. koita snadisti rajottaa tota sun helvetin kirjoittelua täällä.isällisin terveisin jannu,skulannu 7v hcp 4,7

    No Nasse-setä on oikeassa…tietsikka-ajan voisi varmaan käyttää johonkin hyödylliseen lyöntiharkkaan…esim bunkkalyönnit vesisateessa.

    Jannun ohje suomeksi lienee; harjoittele, harjoittele ja lopuksi vielä harjoittele.

    Jannun HCP on melkein samalla tasolla kuin KL:n ja Januzin…parasta A-luokkaa täällä.

    Mulla on bööna ja silleen..viinaa juon kohtuudella..enemmänkin bisseä..käykö se ?

    Terve

    Itse en ole ihan tuossa tasoitusluokassa, mutta olen seurannut vierestä kun kaverini harjoitteli itsensä alle 8 händäriin lyhyessä ajassa. Harjoittelu oli tosi määrätietoista, hän kävi kerran viikossa pro:lla, teki noin 4-5 tunnin harjoitussessioita rangella sekä pelasi usein harjoituskierroksia 2 pallolla (kun oli yksin). Lisäksi hän aina kierroksen jälkeen meni vielä tunniksi rangelle lyömään palloa.

    Kaverilla oli aikaa ja sen myös näkyi tasoituksessa…

    Nimetön

    Minulla on sellainen mielikuva, että singelitasoitukseen pääseminen ei oikeastaan vaadi kuin riittävästi kierroksia (joillakin ei edes sitäkään). Useat ystävistäni, jotka pelaavat 8 – 10 tasoituksella eivät ole käyneet käytännössä rangella koskaan. Singelitasoituksessa pelaaminen ei tarvitse edes (välttämättä) hyvää swingiä. Riittää, että henkilö omaa jonkun verran urheilullisuutta ja lyönti on toistettavissa. Aika monet ovatkin ns. voimapelaajia, joilla kierrosten lyöntikeskiarvo vaihtelee paljon > 80 – 95 lyöntiä.

    Haaste tulee siinä, kun lasketaan tasoitus viiden pintaan tai alle. Silloin pitää lyönnin ja perusstrategian lisäksi omata paljon muutakin golf-talenttia päästäkseen siihen.

    Voisikin kysyä, että miten lasketaan tasoitus 9 pintaan ja alle…. vai?

    KL:n viesti oli todella hyvä, voisin tähän heittää esimerkin tilastojen kautta yhdestä kierroksesta. (Viimeisin)

    Strokes 75.0
    Net Strokes 70.0
    Birdies 1.0
    Pars 13.0
    Bogeys 4.0
    Double Bogeys 0.0
    Triple Bogeys 0.0

    GIR 11.0 61.1%
    Up and Downs 3.0 60.0%
    Penalties 1.0 1.3%
    On Fairway 8.0 61.5%
    Fairway Left 1.0 7.7%
    Fairway Right 4.0 30.8%
    Putts 31.0
    1 Putts 6.0
    2 Putts 11.0
    3 Putts 1.0
    Putts per GIR 2.0

    Tällä kierroksella en todellakaan lyönyt palloa mitenkään hyvin, joten mistä tulos sitten syntyy?

    Väyläosumia 8kpl /14 ja väylämissit eivät olleet niin pahoja että niistä ei olisi päässyt joko griinille tai griinin viereen. Väylään osuneet avaukset olivat myös tarpeeksi pitkiä jotta pääsi lähestymään joko keskipitkällä raudalla tai lyhyellä. Tämä oli esimerkiksi viime kaudella yksi kompastuskivi suoranaisten katastrofiavausten lisäksi joita joutui etsimään metsästä.

    Eli kaksi perusedellytystä kuten KL:kin mainitsi, ovat riittävän pitkät avaukset ilman täydellisiä epäonnistumisia.(tai korkeintaan 1/rundi) Kynttilä/Slice/hook ei yleensä jätä edes mahdollisuuksia yrittää birdietä vaan korkeintaan paria.

    Väylällä tai kevyessä raffissa väylän reunassa oleva pallo puolestaan pitää pystyä lyömään riittävällä tarkkuudella griinille. Par-peliin ei tarvita maailmanluokan lyöntejä, ainoastaan riittävä pituus ja sivusuunnassa voi olla sitten 10-15m heittoakin ja silti tuloksena pitäisi olla 2 putin par.

    Kun ollaan päästy joko griinille tai griinin viereen, mitä sitten? Aikaisemmin myös tässä kohtaa olen pystynyt pilaamaan pelini. Aikaisemmin helposti ovat menneet ohi ne 1-2 metrin paluuputit/lyhyeksi jätetyt jotka missattuna huomaamatta tuovat turhia lisälyöntejä tulokseen. Nyt tilastosta luettuna: 11GIR joista 9par, 1 kolmen putin bogey ja 1birdie. Ei siis todellakaan mitään ihmeellistä mutta perusvarmaa, oikeasti hyvällä puttipelillä noista paikoista pitäisi muutama enemmän upottaa. Tämä erottaa oikeasti hyvän pelaajan ja harrastelijan.

    No puttipeli tottakai on kaiken perusta, mutta ’chipperi’ pitää myös pysyä kädessä kun ei griiniin osu. 5 lähestymistä tilastojen mukaan on ollut greenin vieressä Up’n’down-paikassa joista kolmesta on syntynyt par. Jäljelle jää kaksi väylää, mitäs nämä sitten? Aikaisemmin tässä kohtaa on ollut yleensä ne luvut 8 ja 7 jotka olisivat nostaneet taas lopputuloksen yli 80-rajan. Yksi par 5 jossa toinen lyönti väylältä osui puuhun ja jätti kolmannelle lyönnille vielä 200m matkaa –> Rauta-2 griinistä vasemmalle jättäen matkaa vielä noin 40m –> Wedge-nosto, chippi ja putti –> Bogey. Par 4, avaus liian korkeana päätyy ojaan –> droppi ja vajaa 100m lähestyminen griinille ja n.5m breikkiputti sisään –> par.

    Kokonaisuutena ei siis todellakaan mitään ihmeellistä, eikä mitään huippusuorituksia, mutta varmuutta.

    Yhteenveto, mikä estää tasoituksen laskemisen singeliin?

    Avaukset: Liian lyhyitä, usean pelaajan ongelma. Lähestymisiin jää aivan liian pitkä matka ja liian vaikea maila joka johtaa helposti huonoon tulokseen. Pitkä avaus mutta vino, monen nuoren pelaajan kompastuskivi. Palloa pitää lyödä aina _todella_ kovaa ellei jopa täysiä. Itsellä meni noin 6 vuotta sen asian ymmärtämiseen että joskus voi ottaa jopa isomman mailan ja lyödän hiukan rauhallisemmin. Yleinen epävarmuus, välillä hyviä mutta sitten välillä todella lyhyitä ja välillä todella vinoja. Tämä yksin riittää pilaamaan hyvän scoren vaikka muu peli toimisikin.

    Swingin ei tarvitse olla teknisesti täydellinen tällä tasolla kunhan se vain on varma.

    Kenttäpeli: Tähän ei klubitiiltä pelattaessa tarvitse oikeasti mitään ihmeitä jos tuo yllä käsittelemäni puoli on kunnossa. 200m tai jopa vähän allekin oleva avaus riittää mainiosti jos wedgeillä ja lyhyillä raudoilla pystyy lyömään tasaisesti samoja matkoja ilman _kymmenien_ metrien heittoja.

    Lähipeli: Pituuskontrolli on avain kaikkeen kun pelataan harrastelijatasolla, chipit ja putit on oltava sen mittaisia että seuraavalla lyönnillä ne saa upotettua varmasti. (Tai ainakin suurin osa) Tähän jos lisätään se että osaa lukea myös griinejä niin sitten alkaa tippumaan niitä böördejäkin toisinaan. Lähipelissä kannattaa siis ainakin omasta mielestäni keskittyä hyvin paljon hyvään osumaan ja pituuskontrolliin, jota itse säätelen hyvällä saatolla.

    Kuulostaa yksinkertaiselta? No niin sen kaiken järjen mukaan pitäisi ollakin prkl, mutta kun välillä se pieni valkoinen pallo todellakaan ei tottele…

    P.S. Ainiin ja hyvä kentän tuntemus on avain hyvään scoreen, tuntemattomalla kentällä harvoin tulee huipputuloksia tehtyä…

    P.P.S Huh että tuli tästäkin pitkä….

    Nimetön

    ei se harjottelukaan ole niin tärkeetä sun tapauksesssa mutta se tietokone!!!se on sentään positiivista et sä bonjaat gimmojen päälle,sit on hyvä alku sulla,mut oot sä tosiaan skulannu yli 10 vuotta?ota sit pirusti tunteja ja varo ettei tsilari föraa sun böönaa sillä aikaa kun sä kirjottelet.

    En osaa vastata kysymykseesi. Tasoitukseni ei ole 9:n pinnassa. Voin vain kertoa, miten asiaa olen yrittänyt lähestyä.

    Aloitin golfin liki kuuskymppisenä. Pistin tasoitustavoitteekseni päästä alle 10 viidessä pelivuodessa. Nyt neljäntenä vuonna tavoite alkaa häämöttää. Pääsin muutama päivä sitten lukuun 11. Sehän on kuitenkin vain luku. Paljon tärkeämpää on, että tällä hetkellä olen tyytyväinen peliini.

    Mitä edellä olevaan on vaadittu? Lahjattomana minun on pitänyt harjoitella. Muistiinpanojeni mukaan lyöntejä on kertynyt muutama tuhat alle 200 000, puttejakin selvästi päälle 50 000. Minä siis tykkään harjoitella. No, on kierroksiakin kertynyt n. 330. Pron kanssa olen ollut tekemisissä yli 40 kertaa. Lisäksi yksi kavereistani on pro ja hänen kanssaan olen pelannut parikymmentä kierrosta.

    Pari vuotta sitten pro sanoi minun olevan ainoa hänen tuntemansa golfari, joka lyö paremmin draiverilla kuin rauta ysillä. En minä sillä draiverillakaan osaa lyödä. Torstain huippukierroksen tyynessä säässä keskellä väylää osunut 240-metrinen edustaa ääripäätä. Eniten olen panostanut lähipeliin. Minulla on ollut kierroksia, joilla on ollut vain pari griiniosumaa, mutta 6-7 up and downia. Kuten asiaan kuuluu, välillä tuntuu, että kaikki alle viisimetriset putit uppoavat, välillä taas useimmat alle metrisetkin kierähtävät pois reiän reunasta. Suhtaudun kuitenkin yleensä niin, että alle sadasta metristä par on aina mahdollinen.

    Nimetön

    Jukka-62 kirjoitti: (7.9.2006 15:52:09)
    Tuo maaginen singeli on jäänyt pyörimään tavoitteekseni ( ensikauden tavoite…nyt olen pyrkinyt omaan hcp kategoriaan ).

    Täällä tuntuu olevan usempi kaveri jolla 18 hcp tietämissä tasoitus ja KL ja JANUZ joilla 4,4 ja 4,5 ( puhumattakaan monista muista ).

    Miten teitte tämän hypyn golfissa ja kuinka kaun siihen meni ? Mistä olette sen takia luopuneet ? Oliko treenaaminen määrätietoista ?

    Mikä suhde on treenaamisessa ja harkkarundeilla..kannattaako rangella mättää palloja ?

    Hellouuuu taas

    Kerron teille julkisen ’salaisuuden’, oikotietä onneen eli tasoituksen laskemiseen ei oleolemassakaan, vaikka joku varmaan tälläkin palstalla niin väittää??

    Tunnen monia todella lahjakkaita entisiä ja nykyisä palloilulajien pelaajia, jotka ovat sittemmin ryhtyneet lyömään pientä valkoista palloa.

    Alkuun on saatu nopeastikin hyviä tuloksia, mutta sitten on huomattu että ilman monipuolista lajin harjoittelua ei voi pelata hyvää ja itseään tyydyttävää peliä, vaikka olisi millaiset lahjat, satunnaiset lyhyet ajanjaksot lukuunottamatta!!

    Ainoastaan sanakirjassa menestys tulee ennen työntekoa……….

    Lyhyesti, järkevällä harjoittelulla ja pelaamalla paljon. Minulla tasoitus laski n.13 –>n.5 ja varsinkin peli alkoi sujua huomattavasti paremmin kun kierrosten määrä nousi n.20 n.40:een. Rutiini ja ajatusten pysyminen kasassa jolla vältetään ne griinin yli menevät kylkiosumat ja muut typeryydet syntyy lähinnä pelaamalla, ainakin minulla.

    Harjoittelen rangella ehkä kerran kaksi viikossa ja en juuri koskaan lyö 50-60 palloa enempää. Pallot lyödään ajatuksella ja yritetään saavuttaa jotain, pelkkä lätkiminen ja (virheellisen) svingin toistamisessa ei oikein mielestäni ole järkeä.

    Itse en ole pro:ta käyttänyt, ei ole ollut tarvetta, tosin yritän aika paljon ajatella itse mistä eri asiat voisivat johtua ja videotakin olen ottanut. Pro voisi olla hyvä, jos se pysyisi samana ja enemmän valmentaja tyyppisenä, pelkkä tippien hakeminen luultavasti vain sekoittaa.

    tässä on teille neuvo miten tiputtaa hcp 18 => 9. Menkää lähipelialueelle! lähipelillä se tulos tehdään. Itse olen pelannut reilut kolmevuotta ja hcp on 3,2

    Hyvä argumentti ! Kukaan ei ollutkaan sitä aiemmin täällä keksinyt, notta kiitos raikaan eukalyptuksen tuoksuisen tuulahduksen omaisesta vinkistä.

    Ensimmäisenä tulee lähipeli. Lähipeli on tärkein asia scoraamisessa.
    Lähipelin jälkeen tulee tietenkin svingi. Svingiä harjoitellessa ei voima ja mitta ole tärkein asia, vaan tarkkuus. Olen itse mielestäni hyvä esimerkki että golf on tarkkuus eikä pituuskilpailu. Olen 16 vuotta vanha, mittaa vajaa 170cm ja ylävartalossa ei ole ainakaan liikaa lihaksia, pikemminkin niitten puutetta. Mutta kuitenkin pystyn pelaamaan normaalisti alle 80 scorea, joskus alle paarinkin. Kun harjoittelen svingiäni, lyön palloa Erittäin harvoin kovalla mailanpäännopeudella, koska haluan saada mailani tulemaan oikeassa asennossa palloon ja siten saamaan pallon lentämään haluamaani suuntaan. Rentoudella olen saanut pallon lentämään suhtkoht suoraan ja jopa melko pitkälle, pelkästään hyvällä tekniikalla, normaali hyvä draivi lentää sen 225~metriä.

    Kun tiedät että lyöntisi ja lähipelisi ovat singelihändärin tasolla niin tulee sitten se vaikein asia vastaan, mentaalipuoli. Itselläni kesti yllättävän kauan että sain 10,2 händärin alle 9,5. Saatuani sen tasoitus tippui nopeasti alle 6 ja sieltä alle 4. Nytten kun tasotukseni on tasan 2 ja pystyn ainoastaaan tipuittamaan tasoitustani ainoastaan kilpailuissa, alle 2 händärin saaminen on ollu vaikeata. Hyvänä esimerkkinä oli tässä viikolla kun olin pelaamassa EGS:ässä kilpailua ja slopeni on 4, ja olin 1 yli parin ennen 2 viimeistä reikää. Silloin tein sen virheen että aloin ajatella paljon tasoitukseni olisi jos lopettaisin kahteen paariin. Olin siis 17 ja olin lyönyt draivin keskelle väylää ja jäljellä oli melko vaikea 180metrinen lähestyminen. Kun mielessäni oli käynyt tasoitukseni tiputus alle 2 niin se jäi muhimaan mieleeni ja lopetin sitten 2 bogiin ja onnistuin tiputtamaan sen tasan kahteen. Eli 1 pari olisi riittänyt, mutta tein virheen että en ajatellut sitä mikä oli siinä kohdassa tärkein asia, eli se lyönti mitä olin suorittamassa, toisin sanoin siis en pysynyt nykyhetkessä, vaan menin 18 griinin viereen laskemaan scoreani. Kun olet kentällä, mieti sitä asiaa mikä on tärkein, sun seuraava lyöntisi!

    Mukavia syyspelejä!

    KL

    Robban kirjoitti: (9.9.2006 20:52:53)
    Ensimmäisenä tulee lähipeli. Lähipeli on tärkein asia scoraamisessa.

    Lähipeli tulee kuvaan vasta sitten, kun suurin osa pelatuista väylistä saadaan griinille tai lähelle sitä in regulation. Lähipeli ei paljon lohduta, jos puolet avauksista on metsässä tai vesiesteissä.

    Kyseessä oli siis pudotus 18,0 –> 9,0 eikä 9,0 –> 3,2. Jälkimmäisessä lähestymiset ja lähipeli ovat ihan varmasti avainasemassa, mutta huonoilla avauksilla ei pääse sen paremmin 9,0:an kuin 3,2:enkaan.

    Tässä tämänpäiväinen kierros, voit miettiä mitä olisit tehnyt erilailla ja missä erot tulevat, molempiin suuntiin. Yritän vähän kuvailla myös mitä ajattelen ja yritän hallita riskejä.

    1. Par 3. 140m R8 reipas lyönti on parempi kuin yrittää lyödä hellä 7. Vähän drawta vasemmalla, 5m lipusta, 2 puttia, par.

    2. Par 4, lyhyt 250m ylämäkeen, isot pojat ajaa griinille, mutta lyhyeksi jäänyt on tosi vaikeuksissa, kaikki ilmalennot välillä 220-245m päätyvät todennäköisesti syvään bunkkeriin josta bogi on hyvä tulos. Draiveri kuitenkin peliin ja tähtäys vasemmalle, hyvä lyönti 20m lipusta, noin 1m raffin puolella. Raffi aika syvää joten tarvitaan reipas lyönti ja siten aseeksi 60 lobbari. Hyvä lyönti, vähän pitkäksi, 4m lipusta. Putti jää liian alas, par.

    3. Par 3 185m. R4 vähän varovainen ja tuloksena feidi bunkkeriin. Bunkkerista lähes mahdotonta päästä lähelle, joten tavoite bogi. Pallo eteen ja 60 asteisella hyvä lyönti noin 1m greenille josta pallo valuu alamäkeä noin 4m päähän lipusta. Putti liian kova, ihan reiän vierestä mutta 1.5m toinen putti uppoaa. Bogi.

    4. par 4. 385m koiranjalka vasemmalle. Huono avaus työnnetään oikealle, lähestyminen 160m kovalta maalta ylämäkeen, r7 jää reilusti lyhyeksi, ajatusvirhe, r6 olisi ollut oikea valinta. Duffi lobbari menee juuri juuri griinille, 2 puttia ja bogi. Ajatus harhailee, ei hyvä.

    5. Par 4. 385m dogleg oikealle, hieman harmistuspäissä kokeillaan riski lyöntiä mutkaa vartioivan katastrofi bunkkerin yli (ns. pew bunkkeri, jossa heinä raitoja). Pitää lentää n.235m jotta pääsee yli ja juuri ja juuri onnistutaan, hyvä lyönti, hyvät pomput ja 110 jäljellä lipulle. PW mutta jotenkin on tehoton ja jää vähän lyhyeksi ja vasuriin raffiin. Sandi sieltä ulos ja 2 puttia, Taas bogi, nyt ei ole oikein kivaa….

    jne.. eipä tätä oikein jaksa.. lopulta homma päätyi tulokseen +5, 4 bogia, yksi tupla ja yksi birdie. Rytmi oli vähän sekaisin josta johtui vähän tehottomat raudat jotka eivät olleet tarpeeksi lähellä lippua birdie ilotteluun. Toisaalta 13/18 GIR on hyvä, 6/12 fairways kohtuullinen varsinkaan kun missatut ei olleet mitenkään pahasti metsässä ja 33 puttia vähän huonon puolella, aika monta jäi lähelle. Niin, sitten pääasia, eli kivaa oli, sää oli kuin mummo, lämmin mutta ei enää niin kostea, kenttä mukavan tyhjä (kierrokseen kului 2h40min) ja viimeisellä reiällä keksitty rauta rytmi toi taas oikein tuntuman takaisin ja huomenna pelataan sitten tosi kova tulos.

    Ai miten tää liittyy aiheeseen….hmm, mieti sitä

    Nimetön

    KL kirjoitti: (9.9.2006 22:17:33)

    Robban kirjoitti: (9.9.2006 20:52:53)
    Ensimmäisenä tulee lähipeli. Lähipeli on tärkein asia scoraamisessa.

    Lähipeli tulee kuvaan vasta sitten, kun suurin osa pelatuista väylistä saadaan griinille tai lähelle sitä in regulation. Lähipeli ei paljon lohduta, jos puolet avauksista on metsässä tai vesiesteissä.

    Kyseessä oli siis pudotus 18,0 –> 9,0 eikä 9,0 –> 3,2. Jälkimmäisessä lähestymiset ja lähipeli ovat ihan varmasti avainasemassa, mutta huonoilla avauksilla ei pääse sen paremmin 9,0:an kuin 3,2:enkaan.

    KL puhuu asiaa. Robbankin puhuu asiaa. kaikki vaikuttaa kaikkeen. 9 händärillä kierroskeskiarvo on noin +12-+13. Bogin pelaaminen väylällä sallii keskimäärin kaksi huonoa suoritusta. Esim. par-4: heikko avaus voidaan paikata paremmalla kakkosella, jolla ollaan tuntumassa. Chippi/ bunkkerilyönti arilaisista makuuvaihtoehdoista voidaan taas missata vaikka 6 metrin päähän kupista. Hyvä putti viereen ja tap-in bogi.
    Toisaalta Huippuavaus keskelle väylää. Lyhyttä rautaa, mutta täysi duffi. Uusi rauta metri kupista, mutta putti kierähtää ja bogi. 9 hämdärillä ei tarvitse olla erityisen hyvä millään osa-alueella, mutta eniten auttaa, jos on hyvä alle puolestatoista metristä putterilla ja teknisesti hyvä chippaaja ja varma greenibunkkereista (ei katastrofeja ja paljon up-and-downeja ja puteissa vähän kolmosia. ). Nämä kyllä yleensä tarkoittavat jo kohtuullista ymmärrystä svingistä yleensäkin, jolloin ollaan pian lähellä nelosta.

    Nimetön

    Ysin tasoitukseen ei tarvitse tietää svingistä tuon taivaallista. Sen sijaan opettele scrämbläämään eli tulemaan griinin kantista kupin nurkille. Se vaatii hermoja, mutta opettele viheltemään huonoille avauksille ja karmeille kakkosille. Toki putata pitää osata. Siinä se. Walk the line.

Esillä 20 viestiä, 1 - 20 (kaikkiaan 20)
Vastaa aiheeseen: Miten HCP pudotetaan 18,0:sta => 9,0:n pintaan ?

Etusivu Foorumit Yleistä Miten HCP pudotetaan 18,0:sta => 9,0:n pintaan ?