-
JulkaisijaArtikkelit
-
Jatketaan siis hieman aiheesta sivussa. Pääsääntöisesti pienimpiä yhtiöitä lukuunottamatta taloyhtiöt käyttävät ammattimaisia isännöintipalveluita. Isompien yhtiöiden yhtiöjärjestyksissäkin yleensä määrätään isännöitsijän käytöstä, etteivät maallikot pääse pienen säästön takia sotkemaan perusasioita. Laki ei sinänsä isännöitsijää edellytä. Ko. kyselyssä näiden isännöintipalveluiden käytön ja hallitusammattilaisten käytön yhteyttä ei selvitetty. Todennäköisesti suurella osalla tuosta 3 %:sta on käytössä myös isännöintipalvelut, koska pikkuyhtiöihin hallitusammattilaisia harvoin palkataan. Hallitus on taloyhtiössä avainroolissa ja jos se ei toimi, niin sitä on hyvänkään isännöinnin vaikea paikata. Ja joskus ongelmien syytä voi etsiä myös sieltä isännöinnistä. ”Maallikkohallituksilla” ei aina ole kykyä ja uskallusta haastaa isännöitsijän touhuja ja näin se asian ydin eli yhtiön etu jää ehkä hoitamatta. Hallitusammattilainen hoitikin 67%:ssa tapauksista nimenomaan hallituksen puheenjohtajan tehtävän. Hallituksen jäsenen kelpoisuudesta on määrätty laissa, eikä siellä ole annettu mahdollisuutta määrätä asiasta yhtiöjärjestyksessä toisin kuin monen muun asian kohdalla on laissa tehty. Eikä tällainen omien toimintamahdollisuuksien rajoittaminen olisi järkevääkään. Jos golfosakeyhtiössä on porukalla sukset solmussa, pakka sekaisin ja focus hukassa, niin ammattilaisen käyttö ei ole ollenkaan huono ajatus sielläkään.
PG kirjoitti:
Tarkennus: Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenen on oltava yhtiön osakas. Tämä koskee sekä osakeyhtiötä että taloyhtiötä.
JarmoH kirjoitti:
Hallituksen jäsenen kelpoisuudesta on määrätty laissa, eikä siellä ole annettu mahdollisuutta määrätä asiasta yhtiöjärjestyksessä toisin kuin monen muun asian kohdalla on laissa tehty.
Jäämme jännityksellä odottamaan kumpi on oikeassa.
Asunto-osakeyhtiössä hallituksen jäsen voi olla lähes kuka tahansa, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä. Lain mukaan hallituksen jäsenen ei esimerkiksi tarvitse olla taloyhtiön osakas.
Olen sitä 3% porukkaa joka toimii hallitusammattilaisena asunto- ja kiinteistöyhtiöissä hallituksissa, HHJ
Hallituksen jäsenen kelpoisuudesta on määrätty laissa, eikä siellä ole annettu mahdollisuutta määrätä asiasta yhtiöjärjestyksessä toisin kuin monen muun asian kohdalla on laissa tehty.
?
Asunto-osakeyhtiiölaissa vain tämän verran sanottu hallituksen jäsenten kelpoisuudesta:
Hallituksen jäsenen kelpoisuus
Hallituksen jäsenenä ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa. Liiketoimintakiellon vaikutuksesta kelpoisuuteen säädetään liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985).Vähintään yhdellä hallituksen jäsenellä on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei rekisteriviranomainen myönnä yhtiölle lupaa poiketa tästä.
Ja samaa asia on kerrottu osakeyhtiö laissa.
Karkasi edellinen…
Hallituksen jäsenten kelpoisuus vaatimukset tuli edellä esiin.
Yhtiöjärjestyksessä on mainittu mitä siinä pitää olla muttei mainita mitä ei saa olla tai voiko olla muuta kuin mikä on pakollista. Eli yhtiöjärjestyksessä voidaan rajata kuka voidaan valita hallitukseen huomioiden hallituksen jäsenten kelpoisuus vaatimukset. Vaikka rajata esim et vain osakkaat voivat tulla valituksi hallitukseen edelleen huomioiden kelpoisuus vaatimukset kuten täysi-ikäinen, ei oikeushenkilö yms…
Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenen on oltava yhtiön osakas.
Löysin tuon virkkeen tästä jutusta
https://lekantti.fi/osakeyhtion-hallituksen-valinta-kuka-kelpaa-hallituksen-jaseneksi/joka on siinä otsikon ”Yhtiöjärjestyksen kelpoisuusvaatimus hallituksen jäsenille” alla.
Aina nettijuttuihin ei voi luottaa, mutta mielestäni Golferman vahvisti asian: ”Asunto-osakeyhtiössä hallituksen jäsen voi olla lähes kuka tahansa, ellei yhtiöjärjestyksessä toisin määrätä.”
Näin sen voi tulkita kuten Golferman esittää, koska asunto-osakeyhtiölain 12. pykälän ja osakeyhtiölain 9. pykälän (Tahdonvaltaisuus) mukaan ”Osakkeenomistajat voivat yhtiöjärjestyksessä määrätä yhtiön toiminnasta. Yhtiöjärjestykseen ei voida ottaa määräystä, joka on tämän lain tai muun lain pakottavan säännöksen vastainen.” Pykälien rakenne on mm. asunto-osakeyhtiölaissa usein se, että pääsäännön jälkeen on esitetty miten asiasta voidaan poiketa yhtiöjärjestysmääräyksellä. Jos tämä tarkempi määre puuttuu voitaneen toimia tuon yleisen ”Tahdonvaltaisuus” -pykälän perusteella eli esimerkiksi rajoittaa lain minimisäännösten lisäksi hallituskelpoisten piiriä yhtiöjärjestysmääräyksellä. Lain perusteella kaikki muut kuin lain kieltämät tahot ovat hallituskelpoisia. Tämä voisi useimmiten olla järkevin toimintatapa myös yhtiöissä. On nimittäin kysyttävä miksi olisi tarkoituksenmukaista rajoittaa omaa toiminnan vapautta hallituksen valinnassa, kun osakkaat kuitenkin valitsevat hallituksen? Ongelmissahan on usein kyse siitä, etteivät osakkaat saa hoidettua asioita keskenään ja tarvittaisiin ulkopuolista apua. Näin voidaan joutua tilanteeseen, jossa yhtiöjärjestystä noudattaessaan yhtiön johto toimii yhtiön edun vastaisesti, mikä on suoraan laissa kielletty ja kyse olisi silloin myös 12. pykälän vastaisesta yhtiöjärjestysmääräyksestä, joka olisi ristiriitatilanteessa toissijainen lain noudattamiseen nähden. Ehkä selitys muotoilu- ja tulkintavalintaan löytyisi lain esitöistä. Ja viime kädessä näitä tulkintoja sitten puidaan tuomioistuimissa.
Ja pahoittelut edelleen sivuraiteille juuttumisesta itse SHG:n substanssin käsittelyn osalta ja lavennuksista yleisemmälle yhtiötasolle, joka sekin on joskus tärkeää. Nämä keskustelut kun tuppaavat rönsyilemään. Eiköhän tämä tästä kuitenkin riitä.
-
JulkaisijaArtikkelit