-
JulkaisijaArtikkelit
-
Helppo ratkaisu olisi jos osakkeella olisi rajaton pelioikeus vain omistajansa (tai tarkasti rajatun lähipiirin) käytössä.
Muussa tapauksessa osakkeen pelioikeus tulisi koskea vain rajattua kierrosmäärää.
– esim. Kenttäyhtiön pelioikeussäännöissä määrättäisiin: ”kolmannen osapuolen käytössä osakkeen nimetty pelioikeus sisältää enintään 30 pelikierrosta/kausi”.
– tällainen määräys toimii samalla tavalla kuin osakkeen pelioikeuden muuttaminen pelilipuiksi. Eihän niitäkään saa rajatonta määrää.Suosittelisin että yhtiöissä muutettaisiin pelioikesusääntöä ja määriteltäisiin siten että osakkeen pelioikeus kattaa:
A) Osakkeen omistajalle nimettynä osakkeen pelioikeus kattaa rajattoman määrän pelikierroksia/kausi
B) Jos osakkeen pelioikeus käytetään pelilippuina niitä saa 15-20 kpl/kausi
C) Ulkopuoiliselle vuokratulla pelioikeudella saa pelata enintään 30-40 kierrosta/kausi.Ja, taas alkaa täällä kova vääntö siitä että kenttäyhtiön yhtiöjärjestys ei anna mahdollisuutta tällaiseen sääntöön.
– jos näin on niin silloin pitää muuttaa yhtiöjärjestystä. Tarkentaa pelioikeuteen liittyviä määräyksiä.
– tottakai YJ:n muutospäätös täytyy tehdä OY-lain mukaisesti. Mutta ei se mahdotonta ole. Paljon vaikeimmistakin asioita on kyetty sopimaan ja päättämään.Möllikkä: Siksi omien osakkeiden hankinta ja mitätöinti saattaa olla ihan hyvä liike. Jos sen tekevät Nordcenterissä. Hetken voi vastikkeet nousta mutta jos saadaan osakkeita kaupaksi niin saadaan uutta rahaa ja uusia maksajia.
Uutta rahaa ja uusia maksajia. Mitä tarkoitat?
……………..
Omien osakkeiden lunastamista rohkeampi päätös olisi vastikevelvollisuuden poistaminen. Hirsalassa se tehtiin 2019. Kyseisen vuoden liikevaihto oli lähes 60% edellistä vuotta pienempi (1131000 € -> 472000 €). Saattoi silti olla Hirsalassa oikea ratkaisu. (ks. Hirsala Golf Oy – Taloustiedot | Suomen Asiakastieto Oy).Talouden tunnuslukujen valossa Nordgolf Oy:llä on mennyt hyvin. https://www.asiakastieto.fi/yritykset/fi/oy-nordgolf-ab/06637555/taloustiedot. Tuskin 500 osakkeen mitätöinnillä onkaan tarkoituksena yhtiön taloudellista tilannetta parantaa, vaan ehkä sama mikä Nordealla on suunnitellessaan 500 miljoonan osakkeen takaisinostoa.
gloffare: … Paljon vaikeimmistakin asioita on kyetty sopimaan ja päättämään.
gloffarella taas mielikuvitus lentää, vai olisiko korkki auki jo aamupäivästä.
Ensiksikin tuo erottelu omistajan ja vuokrapelioikeuden välillä on haasteellista, koska vuokrasopimus voidaan helposti muuttaa sellaiseksi, että myös osakkeen omistus muutetaan vuokra-ajaksi (myynti ja takaisinosto). Toisekseen se olisi ongelmallinen sellaisille osakkaille, jotka omistavat enemmän kuin 1 osaketta tai yrityksille. Esimerkiksi Nordcenterin tapauksessa yhtiökokouksessa äänienemmistö oli kolmella taholla, joilla kaikilla siis useita osakkeita. Eli vaikka teknisesti yhtiöjärjestystä voidaan muuttaa, onko halukkuutta.
Nordcenterin uusittu pelilippusääntö vaarmaan toimii paremmin kuin viime vuonna, kun vapailla pelilipuilla huonompi varausoikeus. Nordcenterin kaikki kierrokset mahtuvat kentälle, kunhan pelikierrokset eivät kasaantuisi viikonloppujen aamupäiviin tai heinäkuulle.
NimetönUutta rahaa ja uusia maksajia. Mitä tarkoitat?
Noh… jos tehdään osakeanti. Entisiä ilmaisia ei siis olisi markkinoilla. Myydään osakkeita. Saadaan rahaa. Siis yhtiö saa, ja osakkaistaan luopuneet ei saa mitään. Tulee uusia vastikkeiden maksajia. En osaa paremmin kertoa. Voi olla kuvittelua mutta ainakin korkki on ollut kiinni pitkään.
Sama lääke ei välttämättä sovi kaikkiin vaivoihin..jos kenttäyhtiöllä on tai syńtyy ongelmia niin niitä pitää pyrkiä korjaamaan tilanteeseen sopivilla keinoilla. Niitä kyllä löytyy jos ja kun niille on oikeasti tarvetta..
Esim. Jos ongelmaksi muodostuu se että vuokrapelioikeuksilla pelataan keskimäärin huomattavasti enemmän pelikierroksia kuin keskimäärin. Tiedossa on että osakkeenomistajat pelaavat nimetyllä pelioikuedella keskimäärin n. 25-30 kierrosta kaudessa.
– en pitäisi mahdottomana vaikka yhtiökokouksessa muutettaisiin yhtiöjärjestystä niin että pelioikeus kattaa enintään 40 tai 50 kierrosta/kausi. Koskien kaikkia osakkeita, niin omistajia kuin myös vuokralaiselle nimettyä pelioikeutta.
– tämä kierrosmäärä sopisi mainiosti 90%:lle osakkeenomistajista.
– jos jollain yksittäisellä pelioikeudella halutaan pelata enemmän niin sitten täytyy maksaa erikseen lisäkierroksista, joko lisättyä vastiketta, tai maksaa osakkaangreenfee/kierros, mahdollisesti myös vuokraajan GF tai muuta vastaavaa.
– se että pelioikeutta säädellään tarpeentullen myös kierrosmäärän osalta ei pitäisi olla mikään mahdottomuus.Juuri näin pelioikeutta käytetään pelilippujen myötä.
– yleensä tärkeä edellytys päätöksille on se että ne koskee kaikkia osakkeenomistajia tasapuolisesti.Enkä tarkoita että näin pitäisi tehdä NordCenterissä, mutta jollain kentällä se saattaisi olla hyvä vaihtoehto.
– tiedän että OY-laki ja Yhtiöjärjestys asettaa omia edellytyksiään siihen minkälaisia päätöksiä voidaan tehdä.
– kun yhtiössä tavoitellaan aidosti epäkohtien korjaamista ja se voidaan tehdä lain edellyttämällä tavalla niin asioita voidaan myös käsitellä ja päättää osakkaiden kesken (yhtiökokouksessa jne.).
– kaikkein hankalimmista tilanteista ja päätöksistä voidaan hakea vahvistusta oikeudesta..niinkin on joskus jouduttu tekemään.Enkä halua lähteä kiistelemään asiasta..esitän vain mielipiteeni.
kattaa enintään 40 tai 50 kierrosta/kausi
Monella kentällä ongelma ei ole niinkään kierrosmäärä, vaan kierrosten ajoittuminen suosituimpiin ajankohtiin. Greenfee-hinnoitteluun on keksitty dynaaminen hinnoittelu, jolla kyetään ohjaamaan kysyntää hiljaisempiin ajankohtiin. Mutta pitäisikö omalla pelioikeudella pelaajille tulla kannustin välttää prime-ajankohtia. Toki kentän ruuhkaisuus/hitaus sinänsä ohjaa käyttöä hiljaisempiin ajankohtiin. Samoin porrastettu varausoikeus auttaa siinä, että vain ”etuoikeutetut” saavat prime-time peliaikoja.
Mutta vastiketta porrastamalla voitaisiin ohjata käyttöä, joskin se edellyttää yhtiöjärjestyksen muutoksia. Samoin yhtiöissä, joissa vastikevelvoite on poistettu, myös kausipelioikeuksien hinnoittelu on vapaampaa. Näin esimerkiksi Hirsalan lukuisat pelipaketit. Tämä varmaan on tulevaisuudessa entistä yleisempää, jossa ”kuinka paljon tahansa, myös prime-time, hyvällä varausoikeudella” on se kaikkein kallein vaihtoehto. Tämä paras vaihtoehto voi olla varattu vain osakkeenomistajille, mutta isolla rahalla myös ulkopuolisille.
NimetönJos tavalla tai toisella poistetaan oman pelioikeuden jatkovuokraus ja pelilippukauppa niin ainakin vuokralaisille (ja muille) voidaan myydä dynaamista gf hinnoittelua ja arkipelioikeutta, tai minkälaista vaan jotta kaikki ei tuppaa samaan primeaikaan. Ja kas, joku kenttä näin tekeekin. Sitä en tiedä miten pelioikeuksien vuokraus on hoidettu mutta eipä niitä näy markkinoilla tuolta kentältä eikä pelilippujakaan.
Itse pelaan golffia pelioikeudella mihin aikaan vaan ja lähes säässä kuin säässä, jos kierrokset rajattaisiin 30, todennäköisesti käyttäisin kierrokset primetime aikaan heinäkuu +-15päivää eli rajatut kierrokset haluisin käyttää vain silloin kun kelit on parhaimmillaan. Nykyisessä tilanteessa kun pelaan siitä kun kentät aukeaa siihen kun ne suljetaan saattaa heinäkuun kierrokset jäädä 10 kierrokseen, kesällä on muutakin tekemistä kuin golfin peluu.
NimetönJos osakekohtainen pelioikeus olisi rajoitettu 40-50 kierrosta /kausi niin vielä harvempi harkitsisi osaketta. Kevättalvella meillä tapaa olla ajatus, että juuri alkava kausi on ”the kausi”, milloin pelaan paljon. Lopputulos jää helposti 40-50 tasolle mutta mielikuva mahdollisuuksista on olennainen, ei se mitä oikeasti tapahtui. ”syö niin paljon kuin pystyt”- efekti on todellakin tärkeä huomioida.
Punttisalikorteissa tämä nähdään myös: Moni sitoutuu vuodeksi 50(+-x)€/kk ja käy 7 kertaa salilla. Jos myytäisiin 10 korttia hintaan 500 euroa niin kukaan ei ostaisi vaikka se tulisi lopulta halvemmaksi.Periaatteellisesta lähtökohdasta voidaan ajatella myös niin että omistajien keskinäinen tasapuolisuus toteutuu paremmin kun kaikkieden osakkeiden pelioikeuden käytölle on asetettu enimmäisraja.
A) Osakkeen pelioikeus sekä muut osakasedut ovat omistajalle ”osinkoa” jonka hän saa investointinsa (=omistusoikeuden) perusteella. Tällä voidaan perustella sitä että pelioikeudella on tietty ja kaikkia osakkeita samalla tavalla koskeva rajattu enimmäismäärä.
B) Osakkeeseen liittyvä velvollisuus – kentänhoitovastike – on erillinen ja kausikohtainen ns. käyttökustannus. Tottakai myös siihen liittyvä hyöty vs. rasite tulisi koskea samansuuruisena kaikkia osakkeita=pelioikeutta. Nykyisellä mallilla vain rasite toteutuu samansuuruisena/osake.Se millaisia maksuja yhtiö veloittaisi niiltä, paljon pelaavilta osakkailta, joilla enemimmäiskierrosmäärä ylittyy, olisi tietysti yhtiön ja osakkaiden itsensä päätettävissä. Varmasti siitäkin olisi mahdollista löytää, ainakin osakkaiden kesken, hyvä ratkaisu.
Korostan sitä että em. rajoitteiden tulee toimia nimenomaan osakkaiden=omistajien hyödyksi. Esim. tilanteissa jossa ulosvuokratuilla pelioikeuksilla pelataan (=varataan/käytetään kentän kapasiteettia) huomattavasti enemmän kuin keskimäärin osakkaiden itsensä toimesta. Varsinkin jos/kun samalla osakkaiden peliaikojen saatavuus heikkenee.
Eräillä golfosakeyhtiöllä on yhtiöjärjestyksessä mainittu että ”toiminnan tarkotuksena ei ole tuottaa liikevoittoa osakkeen omistajille”.
– näissä tapauksissa on erityisen perusteltua asettaa kyseenalaiseksi myös ulkopuolisen harjoittama liiketoiminta osakeyhtiön omistamalla kentällä. Siitäkin huolimatta että liiketoiminta perustuisi osakkeiden pelioikeuteen.
– kun itse kenttäyhtiö toimii omakustannusperiaatteella, tavoitellen pelaavien omistajien etua niin tästä koituu helposti ristiriitaa.
– toisaalta ulkopuolisen harjoittama liiketoiminta voi olla hyvä ratkaisu siellä missä pelaavia osakkaita on vähän ja asioista sekä toimintatavoista on kyetty sopimaan osapuolia tyydyttävällä tavalla.
– silti tällaisessakin tapauksessa olisi lähtökohtaisesti perustueltua että osakkeen pelioikeus(= enimmäisikierrosmäärä) olisi määritelty.Ja kuten aina, niin tämänkään asian osalta suurimmassa osassa kenttäyhtiöitä ei ole erityisempiä ongelmia. Yleensäkin fiksut ihmiset osaavat hoitaa yhteisiä asioita niin että kaikki ovat tyytyväisiä. Mutta aina joskus tapahtuu että raha, valta ja ahneus nostaa päätään esille..
– ehkä siksi voisi olla perusteltua varautua ja miettiä kenttäyhtiöissä jo ”hyvän sään aikaan” millaiseksi palvelut rakentuu ja muuttuu tulevaisuudessa. Tehdä harkittuja muutoksia jopa yhtiöjärjestykseen jo ennen kuin niistä mahdollisesti aiheutuisi kiistelyä.gloffare kirjoitti:
Periaatteellisesta lähtökohdasta voidaan ajatella myös niin että omistajien keskinäinen tasapuolisuus toteutuu paremmin kun kaikkieden osakkeiden pelioikeuden käytölle on asetettu enimmäisraja……..Kiitos hyvästä, tuoreesta ja tärkeästä tulokulmasta tähän keskusteluun. Asiaa on tarkasteltu muutoinkin kuin ”golfmailan takaa”. Uudet näkökulmat edellyttävät huolellisempaa perustelua ja sitä tässä oli.
Jos tuohon tarkasteluun sisällyttää vielä vähän lukuja niin se avaisi asiaa ja ennen kaikke perustelisi ajatusta lisää.
Esim: golfkierrosten keskihinta on alimmillaan noin 25€/kierros ja alhaisen käyttöaseteen kentillä se on jopa yli 50€/kierros.
Lukemat on melko helppo muodostaa esim 18r kentän liikevaihto on noin 750t€ ja kierroksisa siellä on n 30 000/vuosi, siitä keskihinnaksi tulee 25€kierros.
Tietysti ylläpidon laadulla aj kierrosmäärillä voidaan keskihintaa säätää, mutta siinä on omat haasteensa.Periaatteellisesta lähtökohdasta voidaan ajatella myös niin että omistajien keskinäinen tasapuolisuus toteutuu paremmin kun kaikkieden osakkeiden pelioikeuden käytölle on asetettu enimmäisraja.
Täydellinen tasapuolisuus on myytti, oli sitten kyse asiasta kuin asiasta. Näennäisesti aina joku saa ja joku kärsii lähtien ravintolan buffet-pöydästä päätyen kuntosalien kuukausimaksujen kautta golfkenttien rajattomiin pelioikeuksiin. Mutta jos enimmäisrajoista aletaan puhua, niin ulotetaanpa keskustelu saman tien golfkentän ulkopuolelle.
Korona-aika on lisännyt kirjastojen lainauksia hurjasti. Monia vanhojakin kirjoja saa jonottaa kuukausitolkulla ja se on hirveän epätasapuolista. Jotkut lukevat monta kirjaa kuukaudessa ja varauksia on jonossa kymmeniä, kun taas jotkut, jotka haluaisivat lukea vain yhden kirjan kuukaudessa, joutuvat odottamaan sitä kirjaa puoli vuotta! Tästä on ihan omakohtaista kokemusta, olen jonottanut yhtä tiettyä kirjaa jo neljä kuukautta eikä kyse ole mistään uutuudesta eikä tunnetusta kirjoittajastakaan.
Vaikka osakkeen pelioikeuden käytössä olisi maksimikierrosraja, niin silti joku pelaisi enemmmän kuin joku toinen eivätkä kierroskohtaiset maksut olisi samat, eivät sitten millään matematiikalla. Tasapuolisuus ei siis täysin toteutuisi, joskin kierrosmäärien erot mahdollisesti tasaantuisivat. Etenkin jos enimmäiskierrosmäärä olisi vaikkapa 30, jolloin aika moni jo saisi tuon määrän täyteen, joskaan ei läheskään jokainen, paitsi ehkä toisistaan maantieteellisesti kovin etäällä olevilla kentillä.
Ainoa tasapuolinen tapa on laittaa kaikille sama kierroskohtainen maksu. Silloin kaikki maksavat saman verran ja toiminta on tasapuolista. Jään mielenkiinnolla odottamaan mikä kenttä ensimmäisenä lähtee tuolle tielle.
Gloffare kirjoitti:
Eräillä golfosakeyhtiöllä on yhtiöjärjestyksessä mainittu että ”toiminnan tarkotuksena ei ole tuottaa liikevoittoa osakkeen omistajille”.
– näissä tapauksissa on erityisen perusteltua asettaa kyseenalaiseksi myös ulkopuolisen harjoittama liiketoiminta osakeyhtiön omistamalla kentällä. Siitäkin huolimatta että liiketoiminta perustuisi osakkeiden pelioikeuteen.Nyt putosin kärryiltä. Millaisesta liiketoiminnasta puhut?
KL: Ainoa tasapuolinen tapa on laittaa kaikille sama kierroskohtainen maksu. Silloin kaikki maksavat saman verran ja toiminta on tasapuolista. Jään mielenkiinnolla odottamaan mikä kenttä ensimmäisenä lähtee tuolle tielle.
Ei sitä ole tarvinnut kauaan odottaa – P&P kentät noudattavat juuri tuota periaatetta (esim. Paloheinä). Itse asiassa Hirsalan astui askeleen kohti P&P mallia, kun tarjolla on jos jonkinlaisia pelituotteita. Toinen ääripää lienee maailmalla yleinen Country Club, golfkeskus jonne ei muut kuin osakkeenomistajat pääse edes portista läpi (niin kuin Sarfvikin portilla).
Luulen, että tulevaisuus on tässä mielessä kirjavampi, sen sijaan että olisi ”one-size-fits-all”. Hyvä niin, koska myös gloffare tai maantiekiitäjä löytävät itselleen sopivan vaihtoehdon. Moni kenttä joutuu kuitenkin pohtimaan vaihtoehtoa, jossa vastikepakko poistetaan ja tilanne tulee Hirsalan tavoin pelituotteita, osakkeenomistajaa unohtamatta (kuten Hirsalan Premium+ jäsenyys).
P-P, nyt oli puhe Suomen osakekentistä ja niiden osakkaista. Sitä paitsi Paloheinässäkin on 10-kortti, jonka ostamalla kierroshinta putoaa normaalista. Taas on epätasapuolista, koska kaikki eivät ehdi pelata sitä 10 kierrosta kauden aikana.
NimetönHirsalassa on aamu- ilta- viikonloppu- arki- ja senioreiden pelioikeus joka on sekä aamu että arki. Tuo saattaa tasoittaa kuormitusta mukavasti. Ihan noita premium ja + jäsenyyksiä en ymmärrä mutta premium jäsenyyden liittyminen on 3000e ja p+ on osakkaille. Ainakin siellä on mietitty ja tuotteistettu. Arvaan että suosiota riittää tulevana kesänä vaikka eipä halvalla panna.
KL1: Nyt putosin kärryiltä. Millaisesta liiketoiminnasta puhut?
Alkaen esim. siitä että jollakin yrityksellä on tai se hankkii merkittävän määrän kenttäyhtiön osakkeita joita se myy/välittää omille asiakkailleen. – Ja, nyt varmaan kysytään: Mitä haittaa tästä voisi olla ja kenelle?
– jos näitä pelioikeuksia vuokrataan (lue myydään)myydään paljon pelaaville heviusereille se on omiaan lisäämään kentän kuormitusta mikä vastaavasti saattaa heikentään osakkaiden (=omistajien) omaa ajanvarausta sekä pelimahdollisuuksia.
– samalla se mahdollisesti heikentää kenttäyhtiön mahdollisuuksia lisätuottoihin GF-myynnin avulla.
– jos pelioikeudella olisi jokin, järkevällä tasolla oleva, enimmäiskierrosmäärä se ei haittaisi omistajien pelaamista mutta rajoittaisi ns. heviusereiden kohtuutonta ”hyötymistä”.Toisekseen välittäjäyritys voi mahdollisesti tehdä erillisiä sopimuksia kenttäyhtiön kanssa omistamiensa pelioikeuksien käytöstä. On mahdollista että iso kaupallinen osakkeenomistaja kykenee ”painostamaan” kenttäyhtiöltä erityiskohtelua.
– sen myötä esimerkiksi ”jalostaa” niitä kertapelioikeuksiksi (vähän samaan tapaaun kuin supergolf) tai muullakin tavalla.Selvää on että kenttäosakeyhtiön asioista päättää aina osakkeenomistajat. Kokemus kuitenkin osoittaa että suurosakkaalla on joissain tapauksissa suhteellisesti parempi asema yhtiön päätöksenteossa kuin pienosakkailla. Vaikka näitä itse pelaavia osakkaita olisi lukumääräisesti huomattavasti enemmän.
– suuromistaja saa usein oman edustajansa yhtiön hallintoon, vaikuttaa mahdollisesti jopa muidenkin halllinnon jäsenten valintaan jne.
– mahdollisesti voi vaikuttaa yhtiön hallinnossa suhteettoman paljon myös oman etunsa ajamisessa, jopa vastoin pienosakkaiden (joita kuitenkin on lukumääräisesti suuri enemmistö) etua jne.
– yhtiöjärjstyksen §:illä on suuri merkitys myös yksittäisten osakkaiden suojana. Siksi ei ole suinkaan samantekevää minkälaisia kirjauksia YJ:een on tehty.KL1: Ainoa tasapuolinen tapa on laittaa kaikille sama kierroskohtainen maksu. Silloin kaikki maksavat saman verran ja toiminta on tasapuolista. Jään mielenkiinnolla odottamaan mikä kenttä ensimmäisenä lähtee tuolle tielle.
Selvää on ettei täydellistä tasapuolisuutta voida saavuttaa..eikä tässä ole sellaisesta kysymyskään.
Silloin kun kenttäyhtiö on perustettu lähtökohtaisesti osakkaiden (=pelaavien omistajien) omaa harrastusta varten, sen toimintaperiaatteita tulisi pyrkiä säilyttämään ja kehittämään tältä pohjalta. Olettaen että sille on edelleenkin riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset. (=riittävästi pelaavia sekä vastikkeensa maksavia osakkaita jne.).
– mikään ei ole itsestään selvää mutta osakkaat (=omistajat) siitä kuitenkin päättävät.Nyt kun kenttähankkeita ole juurikaan käynnissä tai edes näköpiirissä on alkanut näkyä uudenlaisia järjestelyitä. Ehkä osittain siksi että pelaajamäärät ovat taas kovassa kasvussa. Näyttäisi jopa siltä että tiettyjä kenttäyhtiöitä pyritään ikäänkuin ”nurkkaamaan”. Muutamat, aikaisemmin taloudellisesti hieman heikoimmin pärjänneet kenttäyhtiöt, ovat jo siirtyneet uusille omistajille.
– tässä ei sinällään ole mitään pahaa. Oikeastaan juuri päinvastoin. On pelkästään hyvä että alalle tulee uusia toimijoita.Sitten vielä NordCenteriin…sille on varmasti omat syynsä että kenttäyhtiö haluaa lunastaa itselleen ”ylimääräisiä” osakkeitaan. Maailma on muuttunut. Ymmärrettävästi kannattaa olla varuillaan ettei ”kasakkaa” päästetä nappaamaan mitään, ikäänkuin ”irrallaan olevaa”, itselleen.
Pahoittelen taas liian pitkää kommenttia. Antakaa anteeksi.
Silloin kun kenttäyhtiö on perustettu lähtökohtaisesti osakkaiden (=pelaavien omistajien) omaa harrastusta varten, sen toimintaperiaatteita tulisi pyrkiä säilyttämään ja kehittämään tältä pohjalta
Gloffare joko muistaa väärin tai muutoin haluaa kirjoittaa historiaa uusiksi. Vielä 80 luvun puoliväliin asti kentät olivat Ry-pohjaisia. Ne oli tarkoitettu jäsenien itsensä käyttöön, jäsenyys oli henkilökohtainen eikä sitä voinut siirtää.
Sitten keksittiin Oy-malli, jossa taustalla mm. Yritysten halu investoida golfosakkeisiin, joita henkilökunta käyttää. Oy-malli oli Ry-mallia joustavampi: voit vuokrata pelioikeuden, jos et itse sitä käytä tai voit myös myydä osakkeesi, jolloin et menetä alkusijoitusta. Myös osakkeita tarjottiin sijoitustarkoitukseen, eli voit ostaa useampia osakkeita kuin mitä itse tarvitset (eli vuokraus ja edelleenmyynti olivat välttämättömiä).
Toki rahoituksen hankkiminen oli helpompaa Oy:lle ja etenkin kun haluttiin rakentaa kenttä valmiiksi ja velattomaksi. Tällöin gryderi tai sijoittajaporukka merkitsi annin loppuun. Ilman Oy-mallin joustavuutta, rakenteilla olleet kentät olisivat jääneen keskeneräisiksi odottamaan sitä, kunnes loputkin osakkeet olisi merkitty.
Tässä keskustelussa taas unohtuu yksi perusajatus. Golf-osakeyhtiö perustettiin osakkaiden toimesta varmistamaan edullinen = omakustanushintainen pelaaminen. Vastikkeita kerättiin vuosittain vuosikuluihin ja tarpeen mukaan sitten korvausinvestointeihin. Tämä toimi oikein hyvin, kun pelaavaat osakkaat olivat maksajina.
Nyt viritellään uusia toimintamalleja. Vastikevapaus tarkoittaa, että osakas on sijoittaja, joka ei välttämättä pelaa. Golf-yhtiö myy tällöin peliaikaa erilaisina paketteina, osin myös osakkaille. Kuitenkaan tässä vaihtoehdossa omakustannushinta ei enää voi olla lähtökohtana. Osakas ei enää varmista omaa pelaamistaan, vaan on mukana sijoitajana, tiedostamattaan tai tiedostettuna, mutta kuitenkin. Tällöin on aivan turhaa olettaa, että osakas tulisi yhtiön apuun, jos rahaa tarvitaan lisäinvestointointeihin tai korvausinvestointeihin. Yhtiön pitää ne itse rahoittaa.
Yhtiön pitää siis kerätä rahaa koko ajan ja hyvinä vuosina vielä enemmän, että investointikyky säilyy. Tämä tarkoittaa väistämättä omakustannushintaa korkeampia pelimaksuja. On aivan typerää hokea 25 € / kierros, kuten täällä muutama on jo usean vuoden toistellut. Yhtiöiden pitää myydä peliaikaa perustuen arvoon, ei kustannuksiin. Tuo arvo on tyypillisesti 50+ euroa / kierros ja siitä ylöspäin, paremmilla kentillä 100+ € / kierros. Haastavaksi tilanteen tekee se, että osa yhtiöistä elää edelleen ja jatkossakin ”omakustannusaikaa” ja osa pyrkii toimimaan tällä uudella tavalla. Toinen haaste on se, että ylitarjonnasta johtuen osakkaan kilpailevat yhtiön kanssa peliajan myynnistä ja raiskaavat hintatasoa. Kolmas haaste on se, ettei kaikkien kenttien ”arvo” ole edes sen omakustannushinnan arvoinen.
Tässä sitä on pohdittavaa, niin pelaajille kuin kentillekin. Miten tästä eteenpäin.
Osakas ei enää varmista omaa pelaamistaan, vaan on mukana sijoitajana, tiedostamattaan tai tiedostettuna, mutta kuitenkin. Tällöin on aivan turhaa olettaa, että osakas tulisi yhtiön apuun, jos rahaa tarvitaan lisäinvestointointeihin tai korvausinvestointeihin. Yhtiön pitää ne itse rahoittaa.
Mielenkiintoinen näkemys. Miten se niveltyy osakkaaseen, joka vuokraa pois oman osakkeensa pelioikeuden
– yhtenä
– kolmena
– 10 vuotena?Pitääkö hänen maksaa lisävastiketta, jos se kerätään sellaisena vuotena, jolloin hän itse pelaa? Entä jos hän pelaa kausilla 1 ja 3, mutta vuokraa pelioikeutensa pois kaudella 2, jolloin lsävastike kerätään, joutuuko hän silloin maksamaan sen, vaikka onkin ko. vuonna ’sijoittajana’, kuten asian ilmaisit?
NimetönEhkä Suomeen mahtuu erilaisia malleja ja kenttiä. Toiset panostavat laatuun, klubitaloon, ravintolaan, palveluihin, tuotteisiin, jne ja täten siellä pelaaminen maksaa enemmän. Toiset jatkavat parakissa omakustannushintaan. Ei tarvitse ollakaan #yhden koon sukahousut” niin kuin teekkarit asian ilmaisi. Kukin kenttä tehköön niin kuin omistajat haluavat.
Olen samaa mieltä ”Klubipelaajan” kanssa niin taustoista kuin tilanteestakin. Toki yksityiskohdat vaihtelee (kenttä)yhtiökohtaisesti.
Klubipelaaja: Tässä sitä on pohdittavaa, niin pelaajille kuin kentillekin. Miten tästä eteenpäin.
Juuri näin. Muutoksen tuulet ovat jo alkaneet lakaisemaan ja muutamien kenttäyhtiöiden kohdalla toimintamalli on jo täysin uusiutunut. Ja, lisääkin on tulossa lähivuosina. Hyvä niin. Vaikka lopputulemasta ole mitään varmaa tietoa niin pidän tätä kehitystä luonnollisena ja jopa toivottavana.
Uskon että monet osakaskentät säilyttävät myös tulevaisuudessa alkuperäisen, siis osakkaiden omakustannusperusteisten vastikkeiden mukaisen toimintamallinsa. Niillä velattomilla kentillä joissa pelaavien osakkaiden hoitovastikkeet (luokkaa alle 500€/osake/kausi) kattatavat yli 75% yhtiön kulurakenteesta ei ole suuria paineita muutoksille. Samaan kastiin kuuluu myös muutama kenttäyhtiö joissa osakkaat haluavat itse panostaa viihtyvyyteen ja väljyyteen hieman edellä mainittua suuremmalla osakekohtaisella kausivastikkeella.
”Putti-Possulle” voin kertoa että meillä Suomessa (muuallakin kuin Uudellamaalla) on ollut monenlaisia kenttätoteutuksia..Niitä joita mainitset omassa meilissäsi. Kuin myös niitä osakepohjaisia joista olen itse nostellut esimerkkejä. Tunnustan myös ilmeisen ja monessa muussakin yhteydessä tiedoksi tulleen vajavaisuuden muistini osalta. Alkoholiakaan en ole viimeaikoina käyttänyt, muistaakseni.
Möllikkä: Ehkä Suomeen mahtuu erilaisia malleja ja kenttiä. Toiset panostavat laatuun, klubitaloon, ravintolaan, palveluihin, tuotteisiin, jne ja täten siellä pelaaminen maksaa enemmän. Toiset jatkavat parakissa omakustannushintaan.
Juuri näin asia on..olemme täysin samaa mieltä.
Suomi on niin nuori golfmaa että kaikki ”palikat” eivät ole vielä ehtineet asettua paikoilleen. Joskus tulevina vuosikymmeninä meillä on tarjolla samalla tavalla monipuolisesti golftoimialan palveluita kuin muuallakin maailmassa.
Sitä odotellessa, nauttikaamme alkaneesta keväästä.
KL1 sortuu tällä palstalla tyypilliseen ”ohilukemiseen”. Vastaus esitettyyn kysymykseen sisältyy jo aiempaan kirjoitukseeni. Kirjoitin ”Golf-yhtiö myy tällöin peliaikaa erilaisina paketteina, osin myös osakkaille.”
Ei siis synny tilannetta, jossa osakas vuokraisi pelioikeutensa pois, koska hänellä ei sitä ole. Osakas hankkii pelioikeuden kullekin kaudelle golf-yhtiöltä muiden pelaajien tavoin.
Klubipelaaja
Tässä keskustelussa taas unohtuu yksi perusajatus. Golf-osakeyhtiö perustettiin osakkaiden toimesta varmistamaan edullinen = omakustanushintainen pelaaminen. Vastikkeita kerättiin vuosittain vuosikuluihin ja tarpeen mukaan sitten korvausinvestointeihin. Tämä toimi oikein hyvin, kun pelaavaat osakkaat olivat maksajina
Tämä on tärkeä näkökulma. Golfyhtiötä ei myöskään ole perustettu sitä varten, että osakkat maksavat muiden pelejä. Omakustantaisuus ei saa kääntyä sellaiseksi, että kustannetaan omat ja sen lisäksi osa muidenkin pelikustannuksista.
Melko yleisesti osakkaista alle puolet pelaa oman osakkeen pelioikeudella. Peuramaallakin se omalla osakkeellaan pelaavien joukko taitaa olla alle 25%. Tätä lukemaa ujostellen kerrotaan. Miten tai paremminkin miksi tähän on tultu – sitä sopii kysyä. Voi myös kysyä millainen tulevaisuus on tuollaisella toiminnalla. -
JulkaisijaArtikkelit