-
JulkaisijaArtikkelit
-
Parti kirjoitti: (1.9.2014 9:52:56)
kasosakas kirjoitti: (31.8.2014 21:47:25)
Väittäisin että nuo rajoitukset ovat välttämättömiä keimolalle monestakin syystä…
Jos noihin ongelmiin ei tartuta, lopputulos on valitettavasti kenttä jota ei arvosta kukaan ja sekä gf että pelilippujen hintakehitys jatkaa syöksytään.
Ei edelleenkään Keimolan caseen erityisesti, vaan yleisellä tasolla:
…
Kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrittelee hintatason, loput keinot ovat enempi silmänlumetta.
Partin tavoin yleisellä tasolla, kyse on muna-kana-ongelmasta,.. pitäisi nähdä tämän taakse. Asiaa voi toki lähestyä oman navan kautta ja yrittää selvittää maailmaa, mikä olisi minulle parasta-näkökulmasta.
Ainoa asia millä nykyiseen osakkeenomistukseen liittyvät ongelmat yleisluontoisesti voidaan ratkoa on lisätä vuosittain pelattujen golfkierrosten määrää.
Jos osakkaat pelaavat itse riittävästi, niin muita peliaikoja jää vähemmän jäljelle (riippuen tietenkin kuinka paljon osakkaita suositaan), Tämä johtaa positiiviseen niukkuuteen, mikä automaattisesti nostaa hintoja. Ns. kuluttaja-pelaajan on hyväksyttävä nousevat hinnat tai siirryttävä muualle pelaamaan tai muiden harrastusten pariin. Hänelle tarjoutuu myös vaihtoehtoja vuokrata tai omistaa pelioikeus.
Mikäli pelaajia/pelattuja kierroksia ei ole riittävästi, niin kenttä ei ole elinkelpoinen ja tarttis tehdä jotain.
Keimolasta en tiedä, kun en ole yli 10 vuoteen käynyt siellä.
JK. Näyttääpä tuo pelilipputrokailu olevan A- ja D-osakkeiden omistamisen houkuttumista. Eipä ihme, että on eri tahtotiloja.
kasosakas kirjoitti: (31.8.2014 13:43:00)
……Tuohon skenaarioon kun vielä yhdistettäisiin se että pelilipulla ilman isäntää pelaava rinnastettaisiin vieraspelaajaan tasoitusrajojen ja aikarajotusten suhteen ja häneltä perittäisiin muodollinen ”toimistomaksu” esim 10€ / käytetty pelilippu .
Tuon jälkeen keimolalla olisikin mahdollisuudet realisoida sijaintinsa.
Pyörä on keksitty jälleen uudelleen, jotenkin tuli sellainen fiilis.
Parti kirjoitti: (1.9.2014 9:52:56)
kasosakas kirjoitti: (31.8.2014 21:47:25)
Väittäisin että nuo rajoitukset ovat välttämättömiä keimolalle monestakin syystä1) pelilippuja keimolaan on saatavilla paljon, noin 12 000
2) nykyinen käytäntö on jo johtanut siihen että yhtiön hallituksen gf-hinnoittelu on täysin irrelevanttia – pelilipun saa aina halvemmalla, usein alle sen hinnan jonka osakkeenomistaja on niistä maksanut vastikkeena ( muista kuluista puhumattakaan)
3) tasoitusrajoitukset, aikarajoituksista jne. ovat täysin irrelevantteja – pelilipulla on mahdollista ohittaa ne kaikki.
4) osakkaiden ikääntyessä yhä kasvava osa pelilipuista myydään kolmansille osapuolille ”perintönä saadun osakkeen” aiheuttamien kulujen minimoimiseksi.
5) 20-25€ hintaan liikkuvat pelilipun ovat todella tuhoisia maineelle,
6) yhtiön hintakilpailu pelilippuja vastaan johtaisi molempien ( gf ja pelilippu) hintojen laskuun.
Ei edelleenkään Keimolan caseen erityisesti, vaan yleisellä tasolla:
Boldatusta: Loogisesti ajatellen, jos pelilippua tuotteena ”huononnetaan” eikä se laskisi niiden hintaa ja kentän mainetta entisestään?
En usko koska
1) se lähettäisi vahvan signaalin siitä että osakkaat itse arvostavat kenttäänsä
2) ”huonontaminen” palauttaisi yhtiön hallitukselle kyvyn määritellä millä ehdoin kenttä on ulkopuolisten käytettävissä
3) toimistomaksu mahdollistaisi sen että yhtiö voisi määritellä pelaamisen hintatason
4) toimistomaksu parantaisi merkittävästi yhtiön tuloja jotka eivät ole vastikeluontoisia
5) toimistomaksu antaisi vallan gf hintatason määrittelystä takaisin yhtiölle pelilippukauppiailta.Toki tuo voisi laskea hieman pelattujen kokonaiskierrosten määrää, mutta silloin syntynyt väljyys omalta osaltaan olisi mainetta parantava tekijä
Noiden toimenpiteiden vaikutus ei jäisi pelkästään siihen että sekä gf hintatasoa että pelilippujen hintaa saataisiin hilattua ylös, se olisi myös voimakas singnaali ”meillä osakkeenomistaja on etuoikeutetussa asemassa” jonka vaikutus taas nähtäisiin pienellä viiveellä osakkeidenkin arvostuksessa – puhumattakaan noiden toimenpiteiden vaikutuksista vastikkeiden tasoon.
Parti kirjoitti: (1.9.2014 9:52:56)
kasosakas kirjoitti: (31.8.2014 21:47:25)
Väittäisin että nuo rajoitukset ovat välttämättömiä keimolalle monestakin syystä1) pelilippuja keimolaan on saatavilla paljon, noin 12 000
Jos kohta 1 säilyy muuttumattomona, loput kohdat ovat lillukanvarsia. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrittelee hintatason, loput keinot ovat enempi silmänlumetta.
Jos jäät pohtimaan kirjoittamaani niin kaikki nuo keinot ovat sellaisia joilla vaikutetaan suoraan itse tuotteeseen, sen saatavuuteen ja hintaan.
Oleellisin muutos olisi ottaa käyttöön tuo toimistomaksu ja ”kolmannen isännättömien osapuolen” kohtelu vieraspelaajana – yhdistettynä gf-hinnoitteluun.
Moni tuntuu ajattelevan tätä osakeasiaa kovin lyhyen tähtäimen kautta ja sitä miten se vaikuttaa osakkeen arvoon ja arvostukseen välittömästi. Itse katsoisin hieman pidemmälle ja siihen miten kaikki osakkeet saataisiin niillää pelaavien käyttöön, vaikkakin hintataso hetkeksi romahtaisi entisestään.
Silloin aletaan pohtimaan keinoja, joilla omalla osakkeella pelaaminen on aina edullisempaa muihin tapoihin verrattuna ja niitähän on esitetty jo monessa keskustelussa.
Muna ja kana ja pelaavan ja pelaamattoman osakkaan vastakkaiset intressit.
Vastaavatko eri osakesarjojen vastikkeet toisiaan eli tuottaako ne saman rahan yhtiön kassaan per 30 kierrosta pelilipuilla tai per nimetty pelaaja?
Vai onko suurta epäsuhtaa suuntaan tai toiseen.
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (1.9.2014 11:44:40)
Muna ja kana ja pelaavan ja pelaamattoman osakkaan vastakkaiset intressit.Juuri tuo ristiriita pitäisi saada poistettua sillä, että pelaamattomia osakkaita ei olisi juuri lainkaan.
kasosakas kirjoitti: (1.9.2014 11:01:31)
Parti kirjoitti: (1.9.2014 9:52:56)
kasosakas kirjoitti: (31.8.2014 21:47:25)
1) pelilippuja keimolaan on saatavilla paljon, noin 12 000
5) 20-25€ hintaan liikkuvat pelilipun ovat todella tuhoisia maineelle,
6) yhtiön hintakilpailu pelilippuja vastaan johtaisi molempien ( gf ja pelilippu) hintojen laskuun.
Boldatusta: Loogisesti ajatellen, jos pelilippua tuotteena ”huononnetaan” eikä se laskisi niiden hintaa ja kentän mainetta entisestään?
3) toimistomaksu mahdollistaisi sen että yhtiö voisi määritellä pelaamisen hintatason
Mun markkinataloudellinen maalaisjärki sanoo, että voisi tapauthua seuraavanlainen skenaario:…
1) oletetaan että jatkossa on edelleen sama määrä pelilippuja tarjolla = TARJONTA
2) kiinnostuienta vieraspelaajia Keimolaan on olemassa joku tietty määrä = KYSYNTÄ Pääkaupunkiseudulla kun on muitakin kenttiä, muuallekin pelilippuja on tarjolla, on Supergolffia jne.
Kysyntä ja tarjonta ovat sellaisessa tilassa, että Keimolan pelilippujen markkinahinta on 25 euroa. Tämä on siis se summa, jonka keskimääräinen vieraspelaaja suostuu maksamaan Keimolan vierailustaan.3) otetaan käyttöön toimistomaksu 10 euroa, jonka siis pelilipun käyttäjä (vierailija) joutuu maksamaan.
4) voi olla, että kiinnostuneet vieraspelaajat ovat (keskimääein) edelleen samaa mieltä kuin ennenkin, että sopiva hinta vieraspelaamiselle Keimolassa on 25 euroa, eivätkä ole halukkaita maksamaan enempää. Syystä tai toisesta, verrattuna muuhun tarjontaan muilla kentillä. Mitä silloin tapahtuu?
=> he suostuvat maksamaan pelilipusta ei 25 euroa, vaan enää vain 15 euroa. Koska silloin heidän kierrokseensa maksaa sen 25, kun lippu olisi 15 ja toimistomaksu 10.5) Siis pelilippujen markkinahinta romahtaa välittömästi 25 -> 15 euroon?
**********************’
Kun pelilippumarkkinan hintajousto ei ole tiedossa (ei ainakaan minun tiedossani – tosin kentän toimarin tiedossa sen kyllä pitäisi olla, ainakin joku arvaus?), tuo asia ei varmaan selviä kuin kokeilemalla.
Siis, asia ei ole yksiselitteinen, ei puoleen eikä toiseen, vapaassa kilpailutilanteessa kenttien kesken.
Sellaiset hankkeet ja viritelmät, joilla yritettäisiin rajoittaa kilpailutilannetta (kenttien kesken) ja/tai vaikuttaa markkinahintoihin kenttien keskinäisillä tiedonvaihdolla tai sopimuksilla, ovat tietysti laittomia.
Yksittäinen kenttä saa tietysti omalla hinnoittelullaan yrittää vaikuttaa markkinatilanteeseen, siitä kai tässäkin keskustellaan.
ts kirjoitti: (1.9.2014 11:47:57)
Juuri tuo ristiriita pitäisi saada poistettua sillä, että pelaamattomia osakkaita ei olisi juuri lainkaan.
Jep.
Tähän tavoitteeseen pääsemistä edistäisi VALTAVASTI jos pelaavan osakkaan mahdollista hyödyntää osakettaan monipuolistettaisiin. Nykyisin tarjotaan vain se yksi tasahintainen pelioikeuspaketti kaikille. Tämän mallin toimimattomuuden hedelmiä poimitaan nyt usealla kentällä.Vaihtoehtoisesti: pelioikeuksien määrän/kenttä pitäisi olla paljon nykyistä pienempi, jos halutaan ehdottomasti säilyttää nykytyyppinen malli jossa pelaavalle osakkaalle tarjotaan vain tasahintaista rajoittamatonta pelioikeutta.
HC pelaajien prosenttiosuus on laskenut jo pitkään ja trendi jatkuu tulevaisuuessakin. Tarjontaa pitää muuttaa kysyntää vastaavaksi, Muunlainen toiminta on köydellä työntämistä.Parti kirjoitti: (1.9.2014 12:17:26)
Tarjontaa pitää muuttaa kysyntää vastaavaksi, Muunlainen toiminta on köydellä työntämistä.Asiasta täysin samaa mieltä. Jos olisin kenttä-oy:n toimari tutkisin kyllä vakavissani mallia jossa vastikkeesta luovuttaisiin kokonaan. Hihasta heitettynä malli voisi perustua vaikka siihen että osakas saa ostaa sarjalipun taulukkohintaa puolet halvemmalla. Rajataanko tämä oikeus sitten tiettyyn määrään kierroksia vai henkilökohtaiseksi (nimetyksi), on tietysti varsin tärkeä kysymys mutta kovin osakkaiden tarpeista riippuva.
ts kirjoitti: (1.9.2014 11:47:57)
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (1.9.2014 11:44:40)
Muna ja kana ja pelaavan ja pelaamattoman osakkaan vastakkaiset intressit.Juuri tuo ristiriita pitäisi saada poistettua sillä, että pelaamattomia osakkaita ei olisi juuri lainkaan.
Juuri näin. Sitten osakkaat voisivat päättää, paljon vastikettaan kompensoivat ei-osakkailta tulevalla tulovirralla ilman fundamentaaleja ongelmia.
kasosakas kirjoitti: (31.8.2014 21:47:25)
Nips kirjoitti: (31.8.2014 21:28:03)
[En laskisi osakkaiden pelilippujen arvoa eli osakkeen arvoa.Väittäisin että nuo rajoitukset ovat välttämättömiä keimolalle monestakin syystä
1) pelilippuja keimolaan on saatavilla paljon, noin 12 000
2) nykyinen käytäntö on jo johtanut siihen että yhtiön hallituksen gf-hinnoittelu on täysin irrelevanttia – pelilipun saa aina halvemmalla, usein alle sen hinnan jonka osakkeenomistaja on niistä maksanut vastikkeena ( muista kuluista puhumattakaan)
3) tasoitusrajoitukset, aikarajoituksista jne. ovat täysin irrelevantteja – pelilipulla on mahdollista ohittaa ne kaikki.
4) osakkaiden ikääntyessä yhä kasvava osa pelilipuista myydään kolmansille osapuolille ”perintönä saadun osakkeen” aiheuttamien kulujen minimoimiseksi.
5) 20-25€ hintaan liikkuvat pelilipun ovat todella tuhoisia maineelle,
6) yhtiön hintakilpailu pelilippuja vastaan johtaisi molempien ( gf ja pelilippu) hintojen laskuun.
Jos noihin ongelmiin ei tartuta, lopputulos on valitettavasti kenttä jota ei arvosta kukaan ja sekä gf että pelilippujen hintakehitys jatkaa syöksytään.
1) Pelilippujen mahdollinen suuri määrä markkinoilla on oire, ja oireen hoitaminenhan ei paranna itse sairautta. Todellinen sairaus piilee syyssä tai syissä siihen, että osakkaat joutuvat myymään pelilippuja. Jos vain vaikeutetaan pelilippujen myyntiä, se ei paranna sairautta vaan heikentää osakkeen (markkina-)arvoa eli osakkeen haluttavuutta.
2) Gf:n hinnan nostaminen vaikuttaa pelilippujen hintaan nostavasti, eli osakkeen arvoa nostavasti.
4) sama ’vastaus’ kuin 1):een.
6) yhtiön ei todellakaan pidä lähteä kilpailemaan pelilipun myyjiä eli osakkaitaan vastaan.
mcilroi kirjoitti: (31.8.2014 21:52:07)
Nips kirjoitti: (31.8.2014 21:52:07)
En laskisi osakkaiden pelilippujen arvoa eli osakkeen arvoa.Kunhan Keimolan maine palautuu ja vielä toivon mukaan paranee, niin pelilpuilla ei osakkeen arvoa pidä mitata, vaan pelioikeuden haluttavuudella.
Prioriteetti yhtiön, osakkaan, kannalta tulee olla:
1. Oma osake (nimetty pelioikeus tai pelaaminen pelilipuilla)
2. Vuokrapelioikeus
3. Green fee pelaaminen
4. Pelilippupelaaminen (siis vieraspelaajana)Riitely ei mielestäni ole vienyt Keimolan mainetta. Salailu veisi.
Osakkeen arvolla voidaan mitata osakkeen haluttavuutta. Eli aika lailla sama asia. Jos pelioikeus on haluttava, silloin myös osake todennäköisesti on haluttava eli sen arvokin nousee.
Prioriteettina voisi mielestäni olla että yhtiö palvelee osakkaitaan hyvin; siihen sisältyy myös se ettei yhtiö haittaa sitä että osakkaat myyvät pelilippujaan ja tätä paljon tärkeämpää on, että yhtiö toimii niin etteivät osakkaat joudu myymään pelilippujaan.
Poodri Hoo kirjoitti: (1.9.2014 10:38:35)
Ainoa asia millä nykyiseen osakkeenomistukseen liittyvät ongelmat yleisluontoisesti voidaan ratkoa on lisätä vuosittain pelattujen golfkierrosten määrää.
Ratkoa voidaan myös niin että yhtiö palvelee osakkaitaan paremmin. Niin etteivät osakkaat joudu myymään pelilippujaan eli kilpailemaan toisiaan vastaan, mikä laskee pelilippujen hintaa ja osakkeen arvoa.
JK. Näyttääpä tuo pelilipputrokailu olevan A- ja D-osakkeiden omistamisen houkuttumista. Eipä ihme, että on eri tahtotiloja.
Yhtiöjärjestyksen tältä osin muuttamisen valmistelu voisi olla yksi hyvä tapa palvella osakkaita paremmin.ts kirjoitti: (1.9.2014 11:47:57)
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (1.9.2014 11:44:40)
Muna ja kana ja pelaavan ja pelaamattoman osakkaan vastakkaiset intressit.
Juuri tuo ristiriita pitäisi saada poistettua sillä, että pelaamattomia osakkaita ei olisi juuri lainkaan.
Mitä nämä vastakkaiset intressit ovat?
Pelaavien osakkaiden intresseissä voi olla että voi olla pelaamatonkin osakas (lepäämään jättäminen jopa voitolla eli epäsuora vuokraaminen, tai suora vuokraaminen).
Pelaavien osakkaiden intresseissä lienee että osakkeen voi myydäkin. Ostajien intressissä voi olla että voi olla pelaamattakin eli sikälikin tämä on myös myyjien intressissä.
Sailor kirjoitti: (1.9.2014 12:55:46)
Parti kirjoitti: (1.9.2014 12:17:26)
Tarjontaa pitää muuttaa kysyntää vastaavaksi, Muunlainen toiminta on köydellä työntämistä.Asiasta täysin samaa mieltä.
Olen osaksi eri mieltä:
– Tarjonta ohjaa kysyntää. Jos kenttäyhtiöt myyvät gf:itä alihinnalla, ne ohjaavat kysyntää pois peliosakkeistaan eli osakkailleen haitallisella tavalla. Kelvotonta osakkaiden palvelua.
– Koska osakaspelaajien kenttäyhtiöt ovat olemassa osakkaidensa pelaamista varten, niiden on tarpeen harrastaa vain sellaista tarjontaa joka mm. edistää ostajien löytymistä myyntihalukkaiden osakkaiden osakkeille.Pelilippuja on aina sama määrä riippumatta siitä myykö joku osakas itselleen tarpeettomia, käyttämättömäksi jääviä lippuja vai ei. Osakas on liput kertaalleen maksanut. Yhtiö ei voi päättää myykö osakas lippujansa vai ei.
Täällä on esitetty lukuisia malleja joista monikaan ei toimisi reaalimaailmassa. Kaikkein huonoin malli on: ’minä haluan’.
Suomen 145000 golfaajaa ovat ympärillänne, osa Keimolassa, osa muualla, ehkäpä potentiaalina jäsenenä, joille osakkuus verrattuna pelioikeuteen on varsin huono ratkaisu maksupakon vuoksi.
Jokaisella ihmisellä on henkilökohtaiset tarpeensa. Nämä tarpeet muodostavat kriteerit ja asioitten arvojärjestyksen joiden perusteella kukin toimii. Ihmiset ja tarpeet ovat jatkuvassa muutostilassa ja siihen tilaan on turha tehdä betonisia rakenteita.
Kenttiä on valittavissa varsin runsaasti ja lisää tulee – kilpailu kiristyy vääjäämättä. Valinta jäsenyydestä tehdään monen asian summana.
Paljonko Keimolassa on perustajajäsenten ikäluokkaa olevia pelaajia ns. suurta ikäluokkaa. Paljonko Keimolan tulisi saada uusia pelaajia vaikkapa 10 vuoden tähtäimellä täyttämään väistämätön poistuma näiden varakkaitten ja ajankäytöltään vapaitten pelurien tilalle tilalle?
Nips kirjoitti: (1.9.2014 17:15:47)
ts kirjoitti: (1.9.2014 11:47:57)
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (1.9.2014 11:44:40)
Muna ja kana ja pelaavan ja pelaamattoman osakkaan vastakkaiset intressit.
Juuri tuo ristiriita pitäisi saada poistettua sillä, että pelaamattomia osakkaita ei olisi juuri lainkaan.
Mitä nämä vastakkaiset intressit ovat?
…..
Puhun yleisellä taholla, joka voi osua Keimolaankin.
Karkealla matikalla esitetyt 12.000 lippua jaettuna 30 lippusettiä seuraa, että laskennallisesti lippupelioikeuksia on 400. Eli käsitykseni mukaan yhtiö saa jotakin € x 400 kassaan.
Minun kommenttini oli kommentti sille, että taas keksittiin, että onni tulee siitä, että yritetään haitata ja/tai estää pelilippujen myyminen.
Logiikka menee näin; vastike maksetaan, mutta saadut peliliput käytetään saunan uunin sytykkeenä >>> eivät kilpaile gf myynnistä ja/tai väljempi kenttä >>> kenttä voi myydä gf kalliilla >>> vastike pienenee eikä turhaa porukkaa tule kentälle. No, musta pekka jää sitten toiselle osakasryhmälle ja toinen osakasryhmä korjaa hyödyt.
Osakas, joka ei itse pelaa, minimoi taloudelliset tappiot myymällä peliliput ellei onnistu vuokrauksessa. Pelaavat osakkaat ovat harmistuksissa, kun peliliput käytetään siihen, mihin ne on tarkoitettu eli pelaamiseen. Vastakkaiset intressit, ainakin taloudellisten seikkojen osalta.
Mutta eiköhän tämä riitä tästä problematiikasta. Tästä on kymmeniä ketjuja jo väännetty eikä kukaan mielipidettään muuta. En minäkään.
Enemmän kiinnostaa edelleen, ovatko eri osakkaiden ’pelipaketit’ kustannusneutraaleja vastikkeenmaksun osalta.
Golfinvihollinen39 kirjoitti: (1.9.2014 11:44:40)
Vastaavatko eri osakesarjojen vastikkeet toisiaan eli tuottaako ne saman rahan yhtiön kassaan per 30 kierrosta pelilipuilla tai per nimetty pelaaja?Vai onko suurta epäsuhtaa suuntaan tai toiseen.
Erittäin hyvä kysymys.
Vuonna 2013 Keimolassa pelattiin A ja D – osakesarjojen pelilipuiksi vaihdetuilla pelioikeuksilla (n. 350 kpl) keskimäärin 21 kierosta, kun taas rajoittamattomilla A, B, C ja D – osakkeiden tuottamilla pelioikeuksilla (n. 1250 kpl) keskimäärin 28 kierrosta.
Keimolassa maksetaan jokaisesta pelioikeudesta sama vastike. V. 2013 se oli 765 €. Peliliput tuottivat viime vuonna yhtiölle siis 36 €/kierros, kun taas pelioikeudet, joita ei ollut vaihdettu pelilipuiksi (osa A- ja D- sarjojen pelioikeuksista) tai joita ei voitu vaihtaa pelilipuiksi (B – ja C – sarjat) vain 27 €/kierros. Mielestäni melkoinen epäsuhta on olemassa.
Jos pelilipun käytöstä veloitettaisiin 10 €/kierros, niin mikä olisi sopiva toimistomaksu rajoittamattoman vuokrapelioikeuden käytöstä? 270 €? Molemmat maksut lienevät osakeyhtiölain vastaiset, mutta mitäs siitä.
Vanha hallitus nakersi vuokrapelioikeuden hintaa myymällä ns. arkiaamun pelioikeuksia
(klo 14.00 asti) 550 eurolla. Siis reilusti alle osakkeenomistajien maksamaa vastiketta
vähemmänNips kirjoitti: (1.9.2014 17:30:41)
Sailor kirjoitti: (1.9.2014 12:55:46)
Parti kirjoitti: (1.9.2014 12:17:26)
Tarjontaa pitää muuttaa kysyntää vastaavaksi, Muunlainen toiminta on köydellä työntämistä.Asiasta täysin samaa mieltä.
Olen osaksi eri mieltä:
– Tarjonta ohjaa kysyntää. Jos kenttäyhtiöt myyvät gf:itä alihinnalla, ne ohjaavat kysyntää pois peliosakkeistaan eli osakkailleen haitallisella tavalla.Mulla on tekninen koulutus ja katson asiaa maallikkona kaupallisessa mielessä. Joku oikean taustan omaava korjatkoon.
tarjonta ohjaa kysyntää: Olisiko tässä ero suunnitelma- ja markkinatalouden välillä? Jos tarjoajia on vain yksi, se pystyy ohjamaan kysyntää, tyypillistä suunnitelmataloudelle. Markkinataloudessa tarjontaa säännöstelllään vähemmän, pääsääntöisesti sitä ei säännöstellä harrastukseen liittyvissä tuotteissa. Apteekit, taksit yms ovat toinen juttu.
Jos kenttäyhtiöt myyvät gf:itä alihinnalla, ne ohjaavat kysyntää pois peliosakkeistaan: Ei kai kukaan ”alihinnoittele” tuotettaan vapaaehtoisesti tai tietoisesti? Jo termi alihinnoittelu on ongelmallinen. Onko oikea hinta se joka lasketaan jollakin tavalla tuotantokustannuksista ja kerrotaan imagokertoimilla? Vai kenties se hinta jolla saadaan suurimmat tulot? Tai jotain muuta?
Itse olisin hyvin varovainen käyttämään tällaista termiä koska siihen liittyy vahva mahdollisuus väritykseen.Yhtiö hakee ensisijassa mahdollisimman korkeaa käyttöastetta jaksolle jolloin muuten olisi hiljaisempaa esimerkkinä etelän kentät lomakaudella. Tällöin yhtiö hinnoittelee gf:n edulliseksi, mutta silti kannattavaksi. Jokainen sisään saatu gf on tuloa jos käyttöastetta pystytään pitämään esim. 85-95%:ssa verrattuna siihen että normali gf:llä käyttöaste olisi esim. vain 45-50%.
Tämä onnistuu ehdolla että kenttä on oikealla paikalla ja yleisestikin haluttu mutta normaali gf on korkea. Korkea normaali gf korreloi yleensä kentän mainetta ja haluttavuutta. Hinnoittelun idea on sama kuin lentoyhtiön viimeisten paikkojen tarjousinnoittelu – jokainen maksettu paikka on tuloa koska paikka kulkee koneissa joka tapauksessa.
’Alihinnalla’ kukaan järkevä ei lähde myymään gf:ää paitsi esim. kahden kentän keskinäisissä ja tilapäisissä sopimuksissa jolloin toinen kenttä toimii jostain syystä toiselle korvavana esim. kilpailujen takia – hinnoittelu on kahden välinen.
Gf:llä on aina olemassa ns. rajapiste jossa haluttavuus kasvaa riittävästi, mutta hinta kattaa silti kulut. Usein gf:n hinta alennettuna on n. 60% normaalista. Tässä hinnoittelussa mitataan toimarin osaamista ja taitoa arvioida markkinoita.
’Puolet tai alle’ olevat gf-tarjoukset syövät kentän imagoa etenkin usein toistuessaan. Perus gf ei enää ole uskottava jolloin kenttää ei enää pidetä ’hintansa arvoisena’ ja hyvänä.
…. PG: Vuonna 2013 Keimolassa pelattiin A ja D – osakesarjojen pelilipuiksi vaihdetuilla pelioikeuksilla (n. 350 kpl) keskimäärin 21 kierosta, kun taas rajoittamattomilla A, B, C ja D – osakkeiden tuottamilla pelioikeuksilla (n. 1250 kpl) keskimäärin 28 kierrosta …..
Ulkopuolisin silmin näyttää siltä, että pelilippuosakkaat eivät ainakaan tuki kenttää ja ’sponsaavat’ golfyhteisöä keskimäärin 9 lipun verran. Pelilippuosakkeiden osuus ei ole mitenkään järkyttävä iso 350:1250, jotta siitäkään tulisi fundamentaalinen ongelma. Olenko nyt ymmärtänyt oikein, ettei Keimolassa ole rajattoman pelaamisen nimeämättömiä yhtiö-osakkeita, vaan vaihtoehdot ovat osakesarjasta riippuen nimetty pelaaja tai sitten 30 pelilippua.
Parti kirjoitti: (1.9.2014 22:31:58)
Mulla on tekninen koulutus ja katson asiaa maallikkona kaupallisessa mielessä. Joku oikean taustan omaava korjatkoon.tarjonta ohjaa kysyntää: Olisiko tässä ero suunnitelma- ja markkinatalouden välillä? Jos tarjoajia on vain yksi, se pystyy ohjamaan kysyntää, tyypillistä suunnitelmataloudelle. Markkinataloudessa tarjontaa säännöstelllään vähemmän, pääsääntöisesti sitä ei säännöstellä harrastukseen liittyvissä tuotteissa. Apteekit, taksit yms ovat toinen juttu.
Jos kenttäyhtiöt myyvät gf:itä alihinnalla, ne ohjaavat kysyntää pois peliosakkeistaan: Ei kai kukaan ”alihinnoittele” tuotettaan vapaaehtoisesti tai tietoisesti? Jo termi alihinnoittelu on ongelmallinen. Onko oikea hinta se joka lasketaan jollakin tavalla tuotantokustannuksista ja kerrotaan imagokertoimilla? Vai kenties se hinta jolla saadaan suurimmat tulot? Tai jotain muuta?
Itse olisin hyvin varovainen käyttämään tällaista termiä koska siihen liittyy vahva mahdollisuus väritykseen.Kyllä ’tarjonta ohjaa kysyntää’ toimii nimenomaan markkinataloudessa. Mitä enemmän tuotteita (golf-pelaamistuotteita) tulee tarjolle, sitä alemmas hinta painuu (tai tuotteiden laatu suhteessa hintaan paranee), jolloin kysyntä kasvaa (syrjäyttää muita harrasteita tai saa ihmisiä liikkeelle). Vastaavasti, jos tuottajat (golf-oy’t) rajoittavat tarjontaansa, seurauksena on pelaajien siirtyminen toisille kentille ja jos monet yhtiöt tekevät tätä samaa, kokonaiskysyntä pienenee, mutta hintataso nousee.
Kuten tuossa todettiinkin, oikea hinta on se, jolla maksimoidaan tuotot kaudessa. Golfyhtiöissä täytyy toki ottaa huomioon osakkaiden ensisijaisuus, eli tuottojen maksimointi ei saa johtaa tilanteeseen, jossa osakkaiden pelimahdollisuudet ja -väljyys heikkenevät (ilmeisesti Pickala on jossain määrin kärsinyt tästä verrattuna aikaisempiin vuosiin). HInnoittelun pitää silti olla joustavaa ruuhkaisuuden ja ajan suhteen. Samoin kuin lentoyhtiöt ja hotellit myyvät edullisimmat hinnat paljon ennen määräaikaa ilman peruutusmahdollisuutta, mutta valmismatkayhtiöt myyvät halvimmat ’äkkilähtöinä’.
Suomalaisissa golf-oy’ssä on mielestäni ’valuvika’, joka ilmenee golfpörssissä – vuokrapelioikeuksien ja pelilippujen kauppana. Valuvika on mielestäni siinä, että golf oy’n osakkaan on pakko lunastaa pelioikeus (joko nimettynä tai x kpl pelilippuina), vaikka ei tarvitsekaan sitä – jolloin osakas joutuu tarjoamaan sitä edelleen jälkimarkkinoilla. Valuvika ilmenee, koska Golf Oy kilpailee samoista asiakkaista samoilla tuotteilla (esim. Keimolassa niin gf:llä kuin ale-ennenklo14-pelioikeudella). Kun Golf Oy pyrkii maksimoimaan tuottonsa agressiivisella hinnoittelulla, se samalla painaa vuokraoikeuksien ja pelilippujen hintaa alaspäin. Minusta Golf Oy’n ei pitäisi ryhtyä kilpailemaan osakkaitaan vastaan,
Minusta terveempi tilanne syntyisi, jos golfosakas voisi halutessaan lunastaa kausioikeuden tai haluamansa määrän pelilippuja (joilla saisi pelata myös prime-aikoina). Golf Oy myisi parhaaksi katsomaansa hintaan kaiken sen kapasiteetin, mikä jää osakkailta käyttämättä. Osakkaat sitten maksaisivat tasaisivat yli- tai alijäämän sen mukaan, miten hyvin Golf Oy on onnistunut. Osakkaat päättäisivät keinoista, joilla osakkaan pelimahdollisuudet säilyvät, mutta Golf Oy:n toimarilla olisi todellinen tulosvastuu myydä loppu kapasiteetti mahdollisimman hyvään hintaan.
Nips kirjoitti: (1.9.2014 15:59:31)
6) yhtiön ei todellakaan pidä lähteä kilpailemaan pelilipun myyjiä eli osakkaitaan vastaan.
tästä meillä on täysin vastakkaiset näkemykset, se että yksittäinen osakas kilpailee yhtiötä (muita kanssaomistajia vastaan) on todella vastenmielistä, lyhytnäköistä ja kaikkien kannalta haitallista.
se on yksiselitteisesti yhtiön edun vastaista toimintaa.tilanne on täysin analoginen siihen että esim. yksi kodinkonekaupan osakas ostaa oka hinnalla tuon myymiä tuotteita ja myy niitä eteenpäin selvästi osittain omistamansa yhtiön hintoja halvemmalla.
kysymys on puhtaasti kanssaomistajien hyväksikäytöstä.
kasosakas kirjoitti: (2.9.2014 12:03:23)
Nips kirjoitti: (1.9.2014 15:59:31)
6) yhtiön ei todellakaan pidä lähteä kilpailemaan pelilipun myyjiä eli osakkaitaan vastaan.
tästä meillä on täysin vastakkaiset näkemykset, se että yksittäinen osakas kilpailee yhtiötä (muita kanssaomistajia vastaan) on todella vastenmielistä, lyhytnäköistä ja kaikkien kannalta haitallista.
se on yksiselitteisesti yhtiön edun vastaista toimintaa.tilanne on täysin analoginen siihen että esim. yksi kodinkonekaupan osakas ostaa oka hinnalla tuon myymiä tuotteita ja myy niitä eteenpäin selvästi osittain omistamansa yhtiön hintoja halvemmalla.
kysymys on puhtaasti kanssaomistajien hyväksikäytöstä.
Onko tässä pihvi Keimolan kärhämissä? Kuka käyttää hyväksi ja ketä?
Kodinkonekauppatapaus ontuu. Korjataan asiaa vähän.
Kodinkonekaupan osakas pakotetaan osakassopimuksen perusteella ostamaan yhtiöltä tuotteita, vaikka leivänpaahtimia 30 kpl. Osakas ehdottaa, että myykää nämä 30 leivänpaahdinta yhtiön toimesta ja yhtiön lukuun. Tämä ei käy muille osakkaille. Muut osakkaat kieltävät myös myymästä näitä leivänpaahtimia ettei kaupan myynti kärsi. Pakko-osakas käy kolmissa häissä, jonne menee 3 leivänpaahdinta. Lopuilla 27 paahtimella hän paahtaa aamupalaleivät aina uudella paahtimella.
-
JulkaisijaArtikkelit