Mistä osista mailanpään nopeus muodostuu

[iida-kissa]

Pitkälle lyömisestä tuli sellaista mieleen, että kuinka paljon mikäkin kehon osa vaikuttaa mailanpäännopeuteen. Siis jalat (painonsiirto), lantio, hartiat, käsivarret ja ranteet. Kuinka paljon prosentteina häviää nopeudesta, jos vaikkapa jättää painon siirron kokonaan pois tai paino jää takajalalle. Mitkä nuo suhteet voisivat olla hyvässä svingissä. Voi olla, että jotain jäi poiskin, mutta kartokaapa jos tiedätte mikä.

[fukke diise saisse]

Se on ihan sama mitä tähän kirjoittaa,
ts tulee kuitenkin voivottelemaan, kuinka heppoisin perustein tänne kommentoidaan, yksi kolmasosa on sitä mieltä että ’voima=nopeus ja sillä siisti’,
toinen kolmasosa väittää sen olevan päästä kiinni ja
kolmas kolmasosa kertoo, kuinka ’mä rangella sain heti 30 metriä lisää kun mä…..’.

[Anton.]

Olisi kiintoisaa saada ’dataa’ miten nuo suhteet menevät…

Luulisi kovin olevan erinlaiset tehot osissa, vrt svingaaja ja hitteri.

Total Golf Machinessa määrittely svingin osista, oliko 4 vai 5. Täytynee palata tuohon joskus…

[Näprääjä]

Veikkausta enne kuin joku tuo mitattua tietoa;

Jos ei lyö täydellä teholla.
Jalat+lantio: 30%
Ranteet: 5%
Hartiat+käsivarret:65%

Jos täydet voimat käytössä. Siis kaveri jolla on hartiat kunnossa.
Jalat+lantio: 10%
Ranteet: 3%
Hartiat+käsivarret: 87%

[kebax]

Mä veikkaan että yhden osan sisältö on 9.82.
Muuta en käy arvaamaan.

[Korpikorppi]

Puhutko natural golfiin hurahtaneen joogalentäjän arvoista?

[Korpikorppi]

Eli siis se on se kiihtyvyys, millä tellus vetää joogalentäjää puoleensa kun kurssimaksu on siirtynyt tililtä-kö?

[kebax]

Bosco kirjoitti: (6.11.2006 18:22:20)
Eli siis se on se kiihtyvyys, millä tellus vetää joogalentäjää puoleensa kun kurssimaksu on siirtynyt tililtä-kö?

Tuotakaan en osaa käydä sen kummemmin arvailemaan. Taidan olla huono veikkaaja. Tosin viime viikolla olisi ollut syytä laittaa lotto vetämään kun arvasin 5/7 erimerkkisestä keskioluesta maistamalla niitä eri laseista. Mailanpään nopeutta maistelemaan en kyllä ala. Se pitää veikata toisella tapaa.

[Nimetön]

Hyvä on. Montako kaistaa siinä moottoritiessä kuuhun pitikään olla?

[Vasen pakki]

Laita pallo tiin päälle ja ota draiveri käteen. Sitten vaan kokeilemaan.

– Hartioita kiertämättä ja ranteita taittamatta tuuppaat palloa pelkällä painonsiirrolla.
– Pelkällä vasemmalla jalalla seisten hartioita kiertämällä ranteet jäykkinä lyöt palloa.
– Pelkällä vasemmalla jalalla seisten hartioita kiertämättä käsillä ja ranteilla lyöt palloa.
– Pelkällä vasemmalla jalalla seisten teet mahdollisimman normaalin swingin.

Sulkemalla pois yksittäisiä osia swingistä saat jotain kuvaa siitä, mistä se voima tulee. Näistä testeistä tulokseksi luultavasti tulee, ettei painonsiirrolla ole juuri mitään merkitystä voimantuoton kannalta. Mulla on tosin omat epäilykseni tuon tuloksen luotettavuudesta.

[ts]

Yllätys on ainakin monelle, kun ilman jalkatyötä ja lantion kiertoa, pallo lentää lähes saman matkan kuin vahvallakin lantion käytöllä. Ilman hartiakiertoa ja rannekulmaa ei juuri mihinkään. Lantiokierron merkitys läpi osuman näyttäisi olevan suurempi suuntavakauden kannalta kuin voimantuoton. Tuo väite oikean olkapään 70% osuudesta näyttäisi aika liki pitävän kutinsa. Suurin osa tuosta lopusta sitten rannekulman purkaantumisesta. Siinäpä sitten kysymys, kuinka sen purkaantuminen voi lisätä nopeutta, jos sille ei ole vastavoimasta/hidastuvuudesta otettu potkua?

*jatkaa tutkimista*

[Korpikorppi]

ts kirjoitti: (7.11.2006 20:12:29)
Yllätys on ainakin monelle, kun ilman jalkatyötä ja lantion kiertoa, pallo lentää lähes saman matkan kuin vahvallakin lantion käytöllä. Ilman hartiakiertoa ja rannekulmaa ei juuri mihinkään. Lantiokierron merkitys läpi osuman näyttäisi olevan suurempi suuntavakauden kannalta kuin voimantuoton. Tuo väite oikean olkapään 70% osuudesta näyttäisi aika liki pitävän kutinsa. Suurin osa tuosta lopusta sitten rannekulman purkaantumisesta. Siinäpä sitten kysymys, kuinka sen purkaantuminen voi lisätä nopeutta, jos sille ei ole vastavoimasta/hidastuvuudesta otettu potkua?

*jatkaa tutkimista*

’…vastavoimasta/hidastuvuudesta otettu potkua?’…, joka tulee(?) -jalkatyöstä 🙂

[Nimetön]

Ohessa yksi mielenkiintoinen tutkielma, joka antaa ehkä hieman lisävalaistusta rannekulman ja ’late releasen’ vaikutuksesta mailanpäännopeuteen.

bio servo control

[Paksupekka]

Oheisessa kuvassa Janos lyö polviltaan vasurin mailalla lapa ylösalaisin. Paikalla olleet muistavat noidenkin lyöntien leijuneen ilmassa yli 250m. Oikeakätisellä mailalla polviltaan olivat jonkin verran pidempiä, seisaaltaanhan reilun 300m päässä ollut takametsä tuli vastaan, ennen pallon alastuloa.
Vaikka kyseessä onkin vähän normi gp:läistä pitkälyöntisempi kaveri, niin yksinkertainen golfari (kuten minä), voisi siis vetää johtopäätöksen, että jalkatyö tuo lyöntiin lisää mittaa ~20%.

[Korpikorppi]

Eli reisiä ei lasketa enää jalkoihin kuuluvaksi?

[kebax]

Eikös jalan pituus ole paltiarallaa… jalka?

[Korpikorppi]

kebax kirjoitti: (8.11.2006 12:04:32)
Eikös jalan pituus ole paltiarallaa… jalka?

Nuo taitavat olla jopa hiukan pidemmät tossujen koosta päätellen. Näyttävät olevan tukevasti maan pinnalla kuten myös sääretkin. Stääns on toki etwaksen verran epätavallinen. 🙂

[Vasen pakki]

Paksupekka kirjoitti: (8.11.2006 8:30:39)
Vaikka kyseessä onkin vähän normi gp:läistä pitkälyöntisempi kaveri, niin yksinkertainen golfari (kuten minä), voisi siis vetää johtopäätöksen, että jalkatyö tuo lyöntiin lisää mittaa ~20%.

Tuota noin… jalkatyö määritellään miten? Polvillaan lyöminen ei poista painonsiirtoa (toki rajoittaa sitä). Lisäksi se rajoittaa lantionkiertoa.

Vastuu siirtyy nyt lukijalle, koska loppuosa on seurausta koulun fysiikantunneilta lintsaamisesta ja väärinymmärryksistä:

Voimantuoton pilkkominen osiin on vähintäänkin vaikeaa. Esim estämällä ranteiden käyttö saadaan sellainen kuva, että suurin osa tehosta tulisi ranteista. Kuitenkaan teho ei tule ranteista, vaan rannekulman vapauttamisesta. Tehdään siis pienehkö määrä työtä, jolla on suuri merkitys mailanpäännopeuteen.

Vähän yksinkertaistettuna swingi on kaksi akselinen heiluri (älä suutu fds:-)). Toisen akselin (ranteet) osalta kyse on lähinnä liike-energian siirrosta sisäkehältä ulkokehälle. Ranteilla ei aktiivisesti voida tuottaa kovin suurta liike-energiaa. Liike-energia on tuotettu lähinnä sitä ensimmäistä akselia pyörittämällä. Kun siis kysytään millä lihaksilla mailanpäännopeus tuotetaan, niin mun vastaus on: Niillä lihaksilla joilla vartaloa kierretään.

[Parti]

Oon nähnyt kun ts pitää junnuille treenejä. Kaverit vetelee melkoisen pitkälle sellaisessa trillissä missä nyrkit liikkuu todella vähän ja suurinpiirtein kaikki mailanpään nopeus tulee releasesta.

Mutta luulen ettei voima tuossakaan tule pelkästään ranteista vaan koko kropn yhteistyöstä. Tai Kanada.

[fukke diise saisse]

Vasen pakki kirjoitti: (8.11.2006 16:04:44)
Kun siis kysytään millä lihaksilla mailanpäännopeus tuotetaan, niin mun vastaus on: Niillä lihaksilla joilla vartaloa kierretään.

Näin on, se on siis suoraa vakuttamista mailanpään nopeuteen. Kierrä siis vartaloa kuin vieteriä, lataa kiristämällä ylhäältä (hartiakierto) niin että alapuoli ottaa vastaan (oikea sisäreisi) ja laukaise ampumalla alhaalta (vasen lantio) samalla kun päästät irti ylhäältä (free ride).

Sitten epäsuoraa vaikuttamista on ’rannekulman’ pitäminen kiinni mahdollisimman pitkään (lapa lähellä svingin kiertokeskipistettä), jotta aktiivisen vaikuttamisen vastus pysyy mahdollisimman pienenä. Tämä on dynaaminen lähestymistapa, kineettisesti asian voi ilmaista kuten sanoit ’liike-energian siirtyminen sisäkehältä ulkokehälle’.
Sama asia, toinen sanoi ’kiinaksi’, toinen ’intiaksi’.

Golfin pelaamisen kannalta on parasta jättää voimantuoton tavoittelu tähän.

Pituuslyönnin kannalta (10 yritystä, paras ratkaisee) voisi yrittää sovittaa hartiarykäystä (kainaloonvetoa) ja rannevippiä (krossausta) loppumetreille, mikä kasvattaa sitä momenttia, joka hidastaa käsiä ja nopeuttaa mailaa. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa häviää tatsi ja kyky työstää palloa, kehittyy yippi ja duffi ja tasoitus alkaa lähestymään logaritmisesti kolmosta.

[Vasen pakki]

fukke diise saisse kirjoitti: (8.11.2006 18:32:53)
Golfin pelaamisen kannalta on parasta jättää voimantuoton tavoittelu tähän.

Pituuslyönnin kannalta (10 yritystä, paras ratkaisee) voisi yrittää sovittaa hartiarykäystä (kainaloonvetoa) ja rannevippiä (krossausta) loppumetreille, mikä kasvattaa sitä momenttia, joka hidastaa käsiä ja nopeuttaa mailaa. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa häviää tatsi ja kyky työstää palloa, kehittyy yippi ja duffi ja tasoitus alkaa lähestymään logaritmisesti kolmosta.

Aivan;-). Mua on aina ihmetyttänyt miten tärkeässä roolissa toi voimatuotto näissä keskusteluissa on. Aika harvoin törmää kentällä pelaajaan, joille voimantuotto olisi suurin este tulostason parantamiseksi.

[ts]

Tuo voimantuotto on tietty mielenkiintoinen asia monimuotoisuutensa vuoksi.

Aika monelle tuntuu olevan pitkälle lyöminen tärkeää, ja kilpagolfissa tänä päivänä riittävä lyöntipituus on elintärkeä osa.

Toinen tärkeä juttu sen ymmärtämisessä on, että rittävä voima pystytään tuottamaan ’repimättä ja riuhtomatta’ Voimantuoton mekanismien hallinta ei siten liity aina pitkälle lyömiseen, vaan hyvän kaaren saamiseen helmpommin. Aika paljon näkee huiman näköisiä yrityksiä lyödä ’kovaa’ ja vieressä seistessä pelottaa, notta näinköhän lyöjä pysyy tunnin hengissä sillä riuhtomisella.

Itse olen näissä keskusteluissa aika liki otsikoiden mukaisesti tuosta alueesta keskustellut. Mutta siinähän sitä sitten talvi meillä mukavasti meneekin kun ruvetaan keskustelemaan miten tuota palloa pitäisi sitten pelatessa eri tilanteissa lyödä ja vaihdelaanko swingiä vai setuppia vai mitä kun pallo pitää saada eri tavoin käyttäytymään 🙂

[Korpikorppi]

Maan vetovoima vastaa n. 75-80% omien mailojeni nopeustuotannosta bägärin huipulta alas. Syynä ehkä se, että lavat ovat taottua pehmeää terästä jäykän varren nenässä. Paitsi wokkipannnun puolikas titaniumia.

[Julkaisija]

Artikkelit