-
JulkaisijaArtikkelit
-
J-PS kirjoitti: (21.11.2014 17:13:50)
Ehkä ei Eeronkaan kannattaisi esiintyä kovin tomerana näissä sääntöasioissa jos oma osaaminen on tuolla tasolla.
Eerohan kirjoittaa:
”Kerronpa esimerkin menneeltä kesältä seniorien SM-kisasta, josta kuulin muutama viikko kisan jälkeen. Pelaaja löi varapallonsa metsään lähelle ykköspalloa. Pallot löytyvät. Mutta kukaan, edes lyöjä, ei tiennyt kumpi on ykköspallo, kun ne olivat merkitsemättömiä! Peliä jatkettiin pelaajan ehdotuksesta toisella pallolla ja kaikki oli hyvin – vai oliko? Muiden pelaajien olisi pitänyt vaatia paluuta teelle ja pelaamaan uusi pallo, mutta kukaan ei kai tuntenut sääntöjä…” (boldaus mun)J-P Salakari
Mua alko kiinnostamaan myös tämä mitä Eero kirjoittaa. Samalla myös se, mitä ketjun aloittaja ajatteli tuossa avauksessaan, kun ei laittanut mitään lainausta tuolta Eerolta tai linkkiä missä siihen tekstiin pääsisi tutustumaan.
Mukavaa että osa on sellaisen kirjoituksen löytänyt.
Tuli tässä mieleen tasoituskierroksien sääntörikkeet.
Millaisissa tilanteissa sääntöjä rikkoen saisi enemmän lyöntejä ja vähemmän pisteitä korttiinsa, kuin niitä noudattamalla?
Kääntäen siis, jos jättää rangaistuset kirjaamatta virheellisen toimen seurauksena, tulos on parempi, kuin niitä noudattaen – ainakin yleensä. Seurauksena on matalampi tasoitus, kuin pelitaito edellyttää. Siitä en voi pb-kilpailutilanteessa olla kanssapelaajaa kohtaan harmissani.
Pekka Pelimies kirjoitti: (23.11.2014 11:43:19)
Tuli tässä mieleen tasoituskierroksien sääntörikkeet.Millaisissa tilanteissa sääntöjä rikkoen saisi enemmän lyöntejä ja vähemmän pisteitä korttiinsa, kuin niitä noudattamalla?
Kääntäen siis, jos jättää rangaistuset kirjaamatta virheellisen toimen seurauksena, tulos on parempi, kuin niitä noudattaen – ainakin yleensä. Seurauksena on matalampi tasoitus, kuin pelitaito edellyttää. Siitä en voi pb-kilpailutilanteessa olla kanssapelaajaa kohtaan harmissani.
Ja uskot noiden ihmisten tyyytyvän rikkomaan sääntöjä ainoastaan tasoituskierroksilla eikä lainkaan kilpailuissa?
Muistelen, että jossain tasoituskelpoisen kierroksen määrittelyissä todetaan, että etäisyysmittarin käyttö ei tee kierroksesta tasoituskelvotonta vaikka mittarin käytön sallimista ei mainittaisi paikallissäännöissä. Joku viisaampi voi varmaankin vahvistaa/kumota.
Kilpailuisssa ja tasoituskierroksilla mennään sääntöjen mukaan. Harkkakierroksella voi sitten käyttää omia sääntöjään. Jos niitä olen käyttänyt, niin seuraavalla tiiboksilla sääntöjen mukaan pelanneet avaavat ennen minua.
Kilpailuja tuomaroineena havaintojeni mukaan lähimmän vapauttavan paikan haku tuottaa monasti ongelmia. Esimerkiksi tien keinotekoisella päällysteellä ollutta palloa lähdetään herkästi droppaamaan väylän puolelle tietä vaikka lähin vapauttava paikka olisikin tien vastakkaisella puolella (jorpakossa).
Myös greenillä monasti pallon viimeinen ’putti’ reiän yli kurkottaen vaikuttaa lyönnin sijasta kauhomiselta.
TapioH kirjoitti: (25.11.2014 19:05:00)
Muistelen, että jossain tasoituskelpoisen kierroksen määrittelyissä todetaan, että etäisyysmittarin käyttö ei tee kierroksesta tasoituskelvotonta vaikka mittarin käytön sallimista ei mainittaisi paikallissäännöissä. Joku viisaampi voi varmaankin vahvistaa/kumota.Kilpailuisssa ja tasoituskierroksilla mennään sääntöjen mukaan. Harkkakierroksella voi sitten käyttää omia sääntöjään. Jos niitä olen käyttänyt, niin seuraavalla tiiboksilla sääntöjen mukaan pelanneet avaavat ennen minua.
Kilpailuja tuomaroineena havaintojeni mukaan lähimmän vapauttavan paikan haku tuottaa monasti ongelmia. Esimerkiksi tien keinotekoisella päällysteellä ollutta palloa lähdetään herkästi droppaamaan väylän puolelle tietä vaikka lähin vapauttava paikka olisikin tien vastakkaisella puolella (jorpakossa).
Myös greenillä monasti pallon viimeinen ’putti’ reiän yli kurkottaen vaikuttaa lyönnin sijasta kauhomiselta.
Jorpakko tarkoittaa minulle ojaa, lätäkköä tms – vesiestettä vastaavaa.
Tarkoittaako jorpakko sinulle jotakin muuta… minun ’jorpakkoon’ en pelialueella olevalta tieltä mukisematta vapauttavaa paikkaa etsisi… noh tilapäinen vesikin menis jorpakosta, joten sinne kai täytyisi nöyränä poikana kahlata…swinging kirjoitti: (25.11.2014 23:58:28)
Jorpakko tarkoittaa minulle ojaa, lätäkköä tms – vesiestettä vastaavaa.
Tarkoittaako jorpakko sinulle jotakin muuta… minun ’jorpakkoon’ en pelialueella olevalta tieltä mukisematta vapauttavaa paikkaa etsisi… noh tilapäinen vesikin menis jorpakosta, joten sinne kai täytyisi nöyränä poikana kahlata…
Mun jorpakko tarkoittaa myös pajukkoa tms ryteikköä. Lähin vapauttava paikka ei välttämättä ole lähin mukava paikka pelata.
swinging kirjoitti: (25.11.2014 23:58:28)
… noh tilapäinen vesikin menis jorpakosta, joten sinne kai täytyisi nöyränä poikana kahlata…
juu tilapäinen vesi voi olla lähin vapauttava alue. Ennen kuin sinne viskaa, kannattaa kyllä pohtia minne vapautusten ketju johtaa ja käyttää max mailanmitat hyväkseen.
Pallon merkitsemättä jättäminen on lähes säännönmukainen rike niin harkka kuin tasoituskierroksellakin. Jos laajahko alue on tilapäisen veden (ja mudan) vallassa, aika harva viitsii mennä sinne tiitikkua asettelemaan … yleensä ongitaan pallo kouraan ja ersitään lähin kuivalta näyttävä paikka. En tiedä pitäisikö tasoituskierroksella merkkarin vaatia merkitsemistä rankkujen uhalla – minä en ole sitä tehnyt
Putti-Possu kirjoitti: (26.11.2014 11:52:24)
Pallon merkitsemättä jättäminen on lähes säännönmukainen rike niin harkka kuin tasoituskierroksellakin. Jos laajahko alue on tilapäisen veden (ja mudan) vallassa, aika harva viitsii mennä sinne tiitikkua asettelemaan … yleensä ongitaan pallo kouraan ja ersitään lähin kuivalta näyttävä paikka. En tiedä pitäisikö tasoituskierroksella merkkarin vaatia merkitsemistä rankkujen uhalla – minä en ole sitä tehnytJa hyvä, että et ole vaatinut. Pallon paikka pitää merkitä ainoastaan jos on tarkoitus palauttaa pallo samaan paikkaan. Normaaleissa vapautumisissa paikkaa ei tarvitse merkata.
Minulle golfkierroksella jorpakkoa on kaikki sellainen erikseen määrittelemätön, jossa en haluaisi palloni olevan.
Lähintä vapauttavaa paikkaa (=piste) hakiessa pallon voi antaa olla alkuperäisessä paikassa kunnes on tuon vapauttavan pisteen löytänyt ja siitä mailanmitan säteisen alueen mitannut tai muuten hahmottanut. Näin menetellen ei tarvitse kinastella pitääkö pallon alkuperäinen paikka merkitä koska pallo itse toimii merkkinä.
Q8 kirjoitti: (26.11.2014 12:21:44)
Pallon paikka pitää merkitä ainoastaan jos on tarkoitus palauttaa pallo samaan paikkaan. Normaaleissa vapautumisissa paikkaa ei tarvitse merkata.
Eikö siirtosäännön ollessa voimassa pallo pidä myös merkitä kun sen kaivaa sieltä väylästä ylös ja puhdistaa sekä asettaa siihen viereen (ei samaan paikkaan)?
KL kirjoitti: (23.11.2014 15:06:10)
Pekka Pelimies kirjoitti: (23.11.2014 11:43:19)
Tuli tässä mieleen tasoituskierroksien sääntörikkeet.Millaisissa tilanteissa sääntöjä rikkoen saisi enemmän lyöntejä ja vähemmän pisteitä korttiinsa, kuin niitä noudattamalla?
Kääntäen siis, jos jättää rangaistuset kirjaamatta virheellisen toimen seurauksena, tulos on parempi, kuin niitä noudattaen – ainakin yleensä. Seurauksena on matalampi tasoitus, kuin pelitaito edellyttää. Siitä en voi pb-kilpailutilanteessa olla kanssapelaajaa kohtaan harmissani.
Ja uskot noiden ihmisten tyyytyvän rikkomaan sääntöjä ainoastaan tasoituskierroksilla eikä lainkaan kilpailuissa?
En kylläkään niin sanonut, enkä usko. Luultavasti he myös laskeskelevat, montako nostavaa korttia on jätettävä ennen seuraavaa kapinaa, jotta saavat sen yhden lisälyönnin kilpailuun.
TapioH kirjoitti: (26.11.2014 12:41:54)
Minulle golfkierroksella jorpakkoa on kaikki sellainen erikseen määrittelemätön, jossa en haluaisi palloni olevan.Sivistyssanakirja: jorpakko
jorpakko
(arkikieltä) ojasta, joesta, lammikosta tms. esim. Matala jorpakko. Ylittää jorpakko. Kuvaannollinen esim. Painu jorpakkoon [= hiiteen, suohon, matkoihisi] !(Omasta lapsuudestani muistan kehoituksen ’Hyppää jorpakkoon!’. Ainakin tuolloin jorpakko tarkoitti järveä tai muuta luonnon muovaamaa vesiallasta.)
Sabane kirjoitti: (26.11.2014 12:47:07)
Q8 kirjoitti: (26.11.2014 12:21:44)
Pallon paikka pitää merkitä ainoastaan jos on tarkoitus palauttaa pallo samaan paikkaan. Normaaleissa vapautumisissa paikkaa ei tarvitse merkata.
Eikö siirtosäännön ollessa voimassa pallo pidä myös merkitä kun sen kaivaa sieltä väylästä ylös ja puhdistaa sekä asettaa siihen viereen (ei samaan paikkaan)?
Toki, mutta se on erikseen mainittu ko. siirtosäännössä.
Q8 aivan oikein korjasi tuon yleisen harhaluulon, että vapautumistilanteissa pallon paikka pitäisi merkitä. Pakko ei siis ole, mutta se on hyvä tapa. Vielä parempi tapa on tuo TapioH:n kuvailema, jossa pallo saa olla paikoillaan niin kauan, kunnes pudotusalue on riittävällä tarkkuudella määritelty. Tuossa on sekin hyvä puoli, että pelaaja voi vielä halutessaan jatkaa pelaamista palloa nostamatta, jos havaitsee vapautumisen sittenkin huonommaksi vaihtoehdoksi.
Pekka Pelimies kirjoitti: (26.11.2014 13:42:23)
En kylläkään niin sanonut, enkä usko. Luultavasti he myös laskeskelevat, montako nostavaa korttia on jätettävä ennen seuraavaa kapinaa, jotta saavat sen yhden lisälyönnin kilpailuun.
En tarkoittanut tuota.
Ihminen kun tottuu jotakin tekemään hän muodostaa siitä ennen pitkää tavan. Kun tapa on muodostunut, sitä ei enää sen enempää ajattele, kunhan tekee. Jos tottuu jättämään itsensä rankaisematta liikutettuaan palloaan raffissa ajatellen, ettei siitä ollut hänelle hyötyä eikä haittaa, niin sama toistuu ennen pitkää myös kilpailussa ilman sen kummempaa miettimistä.
KL kirjoitti: (26.11.2014 15:55:36)
TapioH kirjoitti: (26.11.2014 12:41:54)
Minulle golfkierroksella jorpakkoa on kaikki sellainen erikseen määrittelemätön, jossa en haluaisi palloni olevan.Sivistyssanakirja: jorpakko
jorpakko
(arkikieltä) ojasta, joesta, lammikosta tms. esim. Matala jorpakko. Ylittää jorpakko. Kuvaannollinen esim. Painu jorpakkoon [= hiiteen, suohon, matkoihisi] !(Omasta lapsuudestani muistan kehoituksen ’Hyppää jorpakkoon!’. Ainakin tuolloin jorpakko tarkoitti järveä tai muuta luonnon muovaamaa vesiallasta.)
Kiitos KL sivistyssanakirjan kaivamisesta.
Tämä olikin se pointti… eli pelialueella olevalta tieltä vapauttava paikka ei saa olla vesiesteessä. Sieltä pelaamisesta napsuu reiän menetys/2 rankkua – jos TapioH:lle kelpaa 🙂
Lähin vapauttava paikka on määritelmän mukaan kentällä, ei pelialueella.
KL kirjoitti: (26.11.2014 15:55:36)
TapioH kirjoitti: (26.11.2014 12:41:54)
Minulle golfkierroksella jorpakkoa on kaikki sellainen erikseen määrittelemätön, jossa en haluaisi palloni olevan.Sivistyssanakirja: jorpakko
jorpakko
(arkikieltä) ojasta, joesta, lammikosta tms. esim. Matala jorpakko. Ylittää jorpakko. Kuvaannollinen esim. Painu jorpakkoon [= hiiteen, suohon, matkoihisi] !(Omasta lapsuudestani muistan kehoituksen ’Hyppää jorpakkoon!’. Ainakin tuolloin jorpakko tarkoitti järveä tai muuta luonnon muovaamaa vesiallasta.)
Ottaisin jorpakon sijasta käyttöön sanan pöpelikkö kuvaamaan ei niin miellyttävää droppipaikkaa, joka ei kuitenkaan ole esteessä.
KL kirjoitti: (26.11.2014 16:02:58)
Sabane kirjoitti: (26.11.2014 12:47:07)
Q8 kirjoitti: (26.11.2014 12:21:44)
Pallon paikka pitää merkitä ainoastaan jos on tarkoitus palauttaa pallo samaan paikkaan. Normaaleissa vapautumisissa paikkaa ei tarvitse merkata.
Eikö siirtosäännön ollessa voimassa pallo pidä myös merkitä kun sen kaivaa sieltä väylästä ylös ja puhdistaa sekä asettaa siihen viereen (ei samaan paikkaan)?
Toki, mutta se on erikseen mainittu ko. siirtosäännössä.
Q8 aivan oikein korjasi tuon yleisen harhaluulon, että vapautumistilanteissa pallon paikka pitäisi merkitä. Pakko ei siis ole, mutta se on hyvä tapa. Vielä parempi tapa on tuo TapioH:n kuvailema, jossa pallo saa olla paikoillaan niin kauan, kunnes pudotusalue on riittävällä tarkkuudella määritelty. Tuossa on sekin hyvä puoli, että pelaaja voi vielä halutessaan jatkaa pelaamista palloa nostamatta, jos havaitsee vapautumisen sittenkin huonommaksi vaihtoehdoksi.
Mitäs sitten tapahtuu, jos pallo on jo nostettu ja lähin vapauttava paikka osoittautuukin sellaiseksi pöpeliköksi, että sieltä ei voi mitenkään pelata ja pelaaja haluaakin tulla takaisin alkuperäiseen paikkaan sinne tielle.
Yhdellä penaltilla pallon saa laittaa takaisin paikalleen. Siksi se TapioH:n ohje onkin niin hyvä…
Chip Greenside kirjoitti: (26.11.2014 22:30:30)
KL kirjoitti: (26.11.2014 16:02:58)
Sabane kirjoitti: (26.11.2014 12:47:07)
Q8 kirjoitti: (26.11.2014 12:21:44)
Pallon paikka pitää merkitä ainoastaan jos on tarkoitus palauttaa pallo samaan paikkaan. Normaaleissa vapautumisissa paikkaa ei tarvitse merkata.
Eikö siirtosäännön ollessa voimassa pallo pidä myös merkitä kun sen kaivaa sieltä väylästä ylös ja puhdistaa sekä asettaa siihen viereen (ei samaan paikkaan)?
Toki, mutta se on erikseen mainittu ko. siirtosäännössä.
Q8 aivan oikein korjasi tuon yleisen harhaluulon, että vapautumistilanteissa pallon paikka pitäisi merkitä. Pakko ei siis ole, mutta se on hyvä tapa. Vielä parempi tapa on tuo TapioH:n kuvailema, jossa pallo saa olla paikoillaan niin kauan, kunnes pudotusalue on riittävällä tarkkuudella määritelty. Tuossa on sekin hyvä puoli, että pelaaja voi vielä halutessaan jatkaa pelaamista palloa nostamatta, jos havaitsee vapautumisen sittenkin huonommaksi vaihtoehdoksi.
Mitäs sitten tapahtuu, jos pallo on jo nostettu ja lähin vapauttava paikka osoittautuukin sellaiseksi pöpeliköksi, että sieltä ei voi mitenkään pelata ja pelaaja haluaakin tulla takaisin alkuperäiseen paikkaan sinne tielle.
Pelaaja on koskenut (ei siis edes tarvitse palloa nostaa) pelissä ollutta palloa. Säännön mukaan (18-2) pelaaja merkauttaa itselleen yhden lyönnin rangaistuksen, kunhan peliä jatketaan siitä mihin pallo oli pysähtynyt edellisen lyönnin jälkeen.
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (26.11.2014 22:09:31)
Lähin vapauttava paikka on määritelmän mukaan kentällä, ei pelialueella.
Lukaisin tuon määritelmän. Mikähän on idea, että määritelmässä Nearest Point of Relief käytetään alueviittauksena kenttää (Course)? Määritelmässä viitataan myös suoraan 24-2:een.
Sääntökohdassa sitä vastoin vapaudutaan pelialueelle, mikäli kiinteä haitta on pelialueella.
swinging kirjoitti: (27.11.2014 1:18:19)
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (26.11.2014 22:09:31)
Lähin vapauttava paikka on määritelmän mukaan kentällä, ei pelialueella.
Lukaisin tuon määritelmän. Mikähän on idea, että määritelmässä Nearest Point of Relief käytetään alueviittauksena kenttää (Course)? Määritelmässä viitataan myös suoraan 24-2:een.
Sääntökohdassa sitä vastoin vapaudutaan pelialueelle, mikäli kiinteä haitta on pelialueella.
Varmaankin siksi, että kenttään kuuluu sellaisia pelialueeseen kuulumattomia osia, joiden sisällä voidaan myös joutua vapautumaan kiinteästä haitasta, kuten esimerkiksi pelattavan reiän viheriö tai vakkapa hiekkaeste.
Kiitos ’jorpakko’ sanan merkityksen täsmennyksestä. Olen näköjään käyttänyt ko. sanaa harhaanjohtavasti. Pöpelikkö kelpaa minulle.
Noissa vapautumisasioissa jotenkin automaattisesti suljen pois esteet, viheriöt yms. säännöissä mainitut paikat, joihin ei voi vapautua.
KL kirjoitti: (27.11.2014 1:52:23)
swinging kirjoitti: (27.11.2014 1:18:19)
Tasamaan tuuppari kirjoitti: (26.11.2014 22:09:31)
Lähin vapauttava paikka on määritelmän mukaan kentällä, ei pelialueella.
Lukaisin tuon määritelmän. Mikähän on idea, että määritelmässä Nearest Point of Relief käytetään alueviittauksena kenttää (Course)? Määritelmässä viitataan myös suoraan 24-2:een.
Sääntökohdassa sitä vastoin vapaudutaan pelialueelle, mikäli kiinteä haitta on pelialueella.
Varmaankin siksi, että kenttään kuuluu sellaisia pelialueeseen kuulumattomia osia, joiden sisällä voidaan myös joutua vapautumaan kiinteästä haitasta, kuten esimerkiksi pelattavan reiän viheriö tai vakkapa hiekkaeste.
Miten toimitaan kentän eri alueilla (pelialue, viheriö, heikkaeste) on lueteltu 24-2 sääntökohdassa. Ja kaikki kohdat i-iv poikkeavat määritelmän mukaisesta. Vieläkin ihmettelen.
-
JulkaisijaArtikkelit