-
JulkaisijaArtikkelit
-
Nimetön
Hirveän yleistä – perustuu mihin tietoon?
Itse en tiedä ainuttakaan kannattamatonta klubiravintolaa. Se ei tietysti tarkoita, etteikö ainakin jotkin ravintoloitsijat yrittäisi parantaa kannattavuutta.
NimetönEtkö ole tosiaan huomannut,että ravintoloitsijat vaihtuvat useinkin clubeilla.
Tiedän varmuudella ainakin 3 clubia,joidenka ravintoloitsijat vaihtuvat ensi vuonna,koska vanhat ovat ottaneet tänä vuonna pahasti takkiin.
Kun kysyin syytä,vastaus oli tuli niin paljon takkiin sateista ja firmakisojen vähentymisestä johtuen,ettei ole enää kannattavaa toimintaa.
Kaiken kaikkiaan kesä taisi olla surkea ravintoloitsijoille. Terasseilla ei paljoa porukkaa ollut ja virosta tuodulla kaljalla sai mahan kotona kasvamaan.
Mietittävää klubien raflatoiminnoissa riittää. Jotkut pystyvät pitämään laadukkaa pihvipaikan, vaikkei ulkopuolisia syömässä käy. Toiset tyytyy helppoon keittolounaaseen ja toivottavasti kohtuullisiin hintoihin. Ehkä paras menekki löytyisi kohtuu hintaiselle keittolounalle. Kotiruokinnassa kun olen, niin en tarvitse mitään kauhean tukevaa safkaa, mutten taasen viitsi 7 e keittolounaasta maksaa.
Klubeja ja klubiravintoloita löytyy joka lähtöön ja ratkaisut ovat yksillölisä. Olisi toki kiva tietää vieraskentälle lähtiessä, saako kentältä ruokaa järkevään hintaan. Kerran kävi niin, että teki vieraskentälle jäädä syömään, mutta oli luvannut menon liian lähelle kierrosta. Harmitti, koska seisovapöytä näytti hyvältä ja hinta oli kohdallaan.
Eniten minua ihmetyttää klubimukiloiden hinnoittelun määriytyminen sen mukaan kuinka kauas mennään pääkaupunkiseudusta.
Esim Lohjalla korvapuusti ja kahvi on 4 Euron pintaan, mutta kun mennään 300 – 400 km poispäin, niin sama annos on lähempänä 2 Euroa.
Sama tilanne on limuissa, kivennäisvesissä ja bissessä. Lounaan hinnassa ymmärrän 2 Egen hinnoittelu eron sen voi perustella ’laadulla’.
Tietääkö joku, onko merkittävästi halvempaa kuskata kahvia, vehnäjauhoja, limua ym. maaseudulle kuin pääkaupunkiseudulle kun niistä pitää veloittaa niin paljon enemmän?
Kyllä eräiden klubimukiloiden kannattamattomuuteen vaikuttaa yksi perisynneistä
eli AHNEUS.
Jossain näyttää vallitsevan tilanne, että klubimukilan pitäisi elättää mukilanpitäjän rouva, joka istuu mukilan puolella ja ’valvoo’, että ’piiat’ tekevät asiansa, sillä aikaa kun klubimukilan ’isäntä’ pelaa lähes täyspäiväisesti golfia. Tällaisen toiminnan jälkeen valitetaan, ettei ’ravintolan’ pitäminen kannata.
Mielestäni klubimukiloiden pitäjiksi pitäisi valita ’nuoria’ yrittäjiä, jotka olisi valmiita tekemään duunia 6 kuukautta lähes tauotta, vähäisellä ulkopuolisella henkilökunnalla. Jäähän heille vastineeksi puolenvuoden loma talvisaikaan.
Golfkentän Ry:n/Oy:n pitäisi kysyä ravintolan pitäjältä Busines Planiä, miten hän meinaa saada siitä itselleen kannattavan vai onko ainoa keino pitää perustuotteiden hinnat pilvissä ja lisäksi marista, ettei pitäminen kannata.
Uskon, että monelle klubille olisi tulijoita pitämään ravintolaa, jos niitä ei jaettais esim Oy:n hallituksen kavereille.
Minusta Ry:n /Oy:n pitäisi määritellä perustuotteille kauden alussa hinnat (lounas, kahvikuppi, pulla, sämpylä, olutpullo/pitkä ym.) ja kysyä pystyykö ravintoloitsija tekemään businesta järkevillä (ei ryöstö)hinnoilla.
Lisäbusines ja mahdollinen voitto, haetaan laadulla, hyvällä palvelulla, ystävällisyydellä ja muilla asiakkaan tarpeita tyydyttävällä tarjonnalla.
Jos jäsenistöä vaadittais ostamaan esim 200 Euron kortti, jolla varmistettais mukilan kannattavuus, niin se luultavasti tekis ’Fatcat’ istä vieläkin ahneenman.
Ihan vaan tiedoksi, että kentät ovat ulkoistaneet ravintolapalvelut sen takia, että ne eivät kannattaneet seuran määrittelemillä hinnoilla.
Klubiravintolan ’kate’ syntyy käytännössä sillä, että niiden vetäjät/ omistajat eivät laske tuntejaan eivätkä maksa itselleen palkkaa. Jois sattuu joku euro tällä tavalla rivin alle jäämään, sen kuvitellaan olevan voittoa. Kirjanpitokikkailulla saadun ’voiton’ määrä on suunnilleen puolet siitä palkasta, jolla ulkopuolinen suostuisi yrittäjän tunnit hänen puolestaan tekemään.
Kun kerran se rahan tekeminen on niin helppoa golfkentan ravintoloitsijana, pistata itse sellainen ravintola pystyyn ja palataan asiaan ensi syksyna ekan kesan jalkeen – laskemaan voittojasi per tyotunti.
Tietojeni mukaan etela-Suomen alueelta loytyy enemman kuin yksi kentta jossa ravintoloitsija vaihtuu, joten siita vaan tarjousta sisaan.
Ps. veljeni, joka on on ollut alalla yrittajana +10 vuotta, havisi muutama vuosi sitten tarjouskisan kotikentansa ravintolaoikeuksista…. ja on sen jalkeen, tutustuttuaan voittaneeseen ravintoloitsijaan ja hanen toteutuneeseen businekseensa, kadet ristissa joka kesa kiittanyt luojaa siita etta havisi tarjouskisan.
Niin, ja ennenkuin toteat etta kylla ammattitaitoinen ravintoloitsija olisi parjannyt, niin veljeni kotikentan osalta voin todeta etta voittaja oli sellainen ja pyorittaa edelleenkin menestyksekasta ravintolaa, mutta ei golfkentalla.
NimetönJos kolme ravintolaa yli sadasta vaihtaa vetäjää, se on mielestäni normaalia. Syitä en tiedä, toisin kuin snakes, mutta voisi kuvitella, että eläkkeelle siirtyminen, terveys, paremman business paikan saaminen ja normaali heikkojen karsinta aiheuttaa vuosittain muutaman vaihdoksen.
Pajonkohan ne snakesin kolme saivat takkiinsa?
Toinen käsittämätön tulkinta on ahneus! Onko keskustelijoille tuttu sellainen käsite, kuin markkinahinta?
Markkinahintaan voi vaikuttaa monet asiat. Esimerkiksi Pönttövuoren tunnelin tuolla puolen esim. tilavuokrat ja palkat voisi kuvitella huomattavasti alhaisemmiksi kuin Helsingin ympäristössä.
Kyllä minun mielestäni tuo käyttämäni otsikko on huomattavasti oikeampi, kuin ketjun avauksessa käytetty. Eikä muutama poikkeus sitä muuksi muuta.
Sanonpa näin keskustelua seuranneena, että suosittelen Onnille pientä tutustumista talouden lakeihin ja varsinkin tutustumista Clubravintoloiden talouteen ja olosuhteisiin. Mutu tuntumalta on ihan turhaa argumentoida.
Filosofinen kysymys.
Kumpi on ahne: Se, joka ’ahneesti’ pyytää kahvista ja pullasta 4€, jotta sen liiketoiminta olisi elinkelpoista, vai se, joka vaatii, että kahvin ja pullan pitäisi maksaa 2€, jotta voisi ’ahneena’ pitää tuon 2 €:n erotuksen itsellään ja saada tuotteen ’alihintaan’?
NimetönEi mielestäni ravintoloitsijaa kannata syyttää ahneeksi, vaikka pyytäisi mitä hyvänsä eikä asiakasta pihiksi, vaikka ei ostaisikaan mitään. Eiköhän kysynnän ja tarjonnan laki huolehdi hintojen asettumisesta kohdalleen. Jos kauppa ei käy, kannattaa miettiä hintojen laskua tai tuote- / palveluvalikoimaa. Täytyykö olla à la carte listaa vai riittäisikö kahvilatyyppinen valikoima. Jos kauppa ei kerta kaikkiaan käy kannattavasti millään hinnoilla tai tuotevalikoimalla, yrittäjän täytyy lopettaa. Näin normaalitkin ravintolat toimivat.
Ravintolabisnes yleensäkin on tunnetusti vaikeaa. Miettikääpä kuinka paljon Helsingin keskustassa on sellaisia ravintoloita, jotka ovat toimineet yli 2 vuotta verrattuna niihin, jotka ovat toimineet alle 2 vuotta. Ei taida muilla aloilla olla yrityksen keskimääräinen elinkaari niin lyhyt.
Filosofinen vastaus….
Kävin tänään K-Supermarket Mankkaalla ja ostin sieltä 104 g painavan korvapuustin, jolla oli hintana 1,07 €. Puolenkilon kahvipaketti maksoi ko kaupassa 1,79 €. Puolenkilon paketista voi keittää 35-50 kuppia kahvia. Otetaan mittariksi toi 35 kuppia, jolloin raaka-aine maksaa noin 0,05 €.
Pyöreästi laskien raaka-aineet on 1,10 €. Tietenkään kukaan ravitoloitsija ei toimi niin, että ostaa ko tarvikkeet ko tavalla vaan reilusti edullisemmin.
Joo, joo tiedän että tähän päälle pitää laskea paljon muutakin, vuokra, palkka, sähkö ym ym kustannuksia.
Mutta onko pakko ottaa näinkin perustuotteesta 4-5 kertainen hinta?
Jos haluan juoda klubilla kahvin ja konjakin on ostoksessa ’ihansama’ mitä kahvi maksaa, mutta jos kisaan rundin kaverin kanssa ’pullakahveista’, niin hinnaksi tulee 8 Euroa eli 48 mummon markkaa.
Onko minusta tullut mitään ymmärtämätön ääliö, kun en ymmärrä, että parista kahvista ja korvarista on 8 Euroa ok hinta ja se ei ole AHNEUTTA.
Toki minulla on lisäksi vaikeutena ymmärtää, että kun muutimme markat euroiksi, samalla muuttu palveluja sisältävien tuotteiden hinnat yleensä tasaeuroiksi. Hinta on helppo muuttaa 3 eurosta neljään, eihän se ole mitään.
Golfravintolassa ei päde samanlaiset pelisäännöt kuin normaaleissa kaupungin mukiloissa. Golfravintolan asiakkaina on hyvin pieni joukko ihmisiä.
Jos kävisin jossain Stadin mukilassa asiakkaana noin 50 kertaa puolenvuoden aikana, niin uskoisin että minua pidettäisiin aikamoisena VIP asiakkaana. Uskoisin, että saisin joskus kupin kahvia systeemillä ’tälläkertaa ei maksa mitään’.
Missä tahansa muussa busineksessa, jos fyrkat tulis niinkin pieneltä joukolta kun klubiravintolan pitäjälle tulee, niin asiakkaasta pidettäis älyttömän hyvää huolta ja kuunneltais niiden toiveita, eikä valitettais, että asiakkaat ei mukisematta maksa älyttömiä hintoja.
Odotan koska jollakin klubilla on rohkeutta ottaa ravitolan pitäjäksi hieman tummemmanvärinen ravintolan pitäjä, ne kun tuntuu saavan pizzamestansa toimimaan älyttömän halvoilla hinnoilla. (ko mestatkin on auki melkein läpi vuorokauden).
Tilastoin paljon golfkierroksiini liittyviä asioita, joten taidan ottaa ensikaudeksi yhden lisää eli paljonko kannan fyrkkaa klubimme ravintolaan.
Arvioni on 500-700 euroa kaudessa.
Olenko tyhmä………..
Näköjään rupeaa porukoilta loppumaan jutut kesken kun tästäKIN asiasta pitää jauhaa jo ties kuinka monetta kertaa….
Ne maksaa keillä on varaa ja toiset murisee… 😉
ootteks te ihan oihan oikeesti ihan kipeitä????
EVOT perusteli kysymyksensä faktat aika perusteellisesti ja te vaan olette valmiita maksamaan ihan mitä vaan kuka keksii pyytää.
Joo, jos on rahaa, niin ei kannatakaan kaivella kuin omaa napaansa!
NimetönMissähän noihin Cluravintoloiden kannattavuuslukuihin ja olosuhteisiin voisi tutustua?
Osaltaan olosuhteista saa jonkin käsityksen paikan päällä, mutta muutoin asia on aika suljettu ulkopuolisilta.
Mielestäni alalla kuin alalla on oltava luonnollista karsintaa, muutoin tuottavuus kehittyy niinkuin se yleensä kehittyy aloilla, joilla ei mitään kilpailua ole.
Muuten en ole huomannut tässäkään ketjussa yhtään faktaa. Omanikin ovat välillisiä, etten sanoisi tilastollisia. Ensi kaudellakin jokaisella klubilla on ravintoloitsija meitä palvelemassa ja taas syksyllä muutama heistä panee hanskat tiskiin. Näinhän sen pitääkin mennä.
Tarkemman faktatietojen esittämisen jätän sinulle, arvoisa tkl.
Faktaa yritysten tilinpäätöksistä saapi PRH:n arkistosta. Ne ovat julkisia asiakirjoja, joten sinne vain tutkimaan jos asia kiinnostaa.
PRH:lta puuttuu melkoinen osa yritysten tilinpäätöstiedoista, etenkin ravintolapuolelta. Tuskin kannattaa vaivautua vaikka kiinnostaisikin.
NimetönMitä turhaan. Monilla tähän kirjoittaneilla on faktatietoa jo etsittynä. Se kuitenkin esitetään siinä muodossa, että minusta se vaikuttaa valheelta tai täydelliseltä tietämätömyydeltä. Taustalla voi tietysti olla jokin yksittäinen tai jopa kaksikin tapausta, joista vedetään johtopäätös, että koko business sektori on kannattamatonta.
Osaamattomuutta esiintyy kaikilla aloilla, myös ravintolatoiminnassa. Näitä sitten golfarit karsivat pois joukosta, ikäänkuin evoluutio toimii luonnon jatkuvassa muutoksessa.
Ainakin minun ’reviirilläni’ ravintoloisijat jatkavat vuodesta toiseen, joten minun on todella vaikea uskoa, että ravintoloisijoiden kato olisi joku ’ekokatastrofi’.
Toivottavasti voimme ensi vuonnakin mennä klubeille ilman eväspaketteja ja termareita.
Muut voivat sitten jatkaa ravintoloitsijoiden rienaamista riistohinnoista jne.
-
JulkaisijaArtikkelit