Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2
-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (25.6.2013 14:54:10)
Niin.. kyse on edelleen kuitenkin muutaman gramman antaman tuen muutoksesta…
Ja itse asiassa lievässä kantaosumassa varren kiertymä on varsin olematon.
Vielä kun joku vastais siihen pallon muodonmuutoksen energiamäärään.Jos osuma on kannassa tai kärjessä, energiaa sitoutuu myös pallon kierteeseen eli pallon momenttiin.
Esim kärkiosumassa draiverilla, nuppi kierähtää osumahetkellä hyvin nopeasti ja terävästi ylhäältä päin katsottuna myötäpäivään, ja ’hieraisee’ palloon kierteen vastapäivään, jolloin pallon lento kaartaa vasemmalle.
Päinvastoin kantaosumassa, nuppi kiertähtää ylhäältä päin katsottuna vastapäivään, ja ’hieraisee’ palloon kierteen myötäpäivään, ja pallon lento kaartaa oikealle.
Näihin ylimääräisiin kierteisiin ja vääntöihin hukkantuu energiaa.
En osaa sanoa, kuinka paljon pallon muodonmuutokseen sitoutuu energiaa, mutta googlasin viisi minuuttia. Kuten aikaisemminkin totesin, te ’ammattilaiset’ tietenkin osaatte löytää relevantit lähdeviitteet paljon nopeammin ja paremmin?
Ainakin tässä artikkelissa kerrotaan, että vaikka pallon muodonmuutokseen sitoutuu huomattava energia, se ehtii suurelta osin purkautua pallon lähtiessä liikkeelle, ja suurin osa siitä muuntuu takaisin pallon liike-energiaksi, eli vauhtiin. Asian voi laskea tarkasti 3-dimensionaalisella FEMillä eli elementtimenetelmällä, joka laskelma varmaan löytyy viittestä [2], jos kuka ymmärtää matemaattista elementtimenetelmää, itse en ole koskaan kunnolla ymmärtänyt ;-D
’A significant portion of the kinetic energy has been converted into potential energy stored in the deformed ball. Essentially, the ball is like a compressed spring. See Figure 3. When the ball takes off from the tee, it returns to a spherical shape, releasing the spring, and most of this potential energy is converted back into kinetic energy. Detailed analyses of the club head/ball interaction can be made through a full 3-dimensional finite element analysis [2] or via simplified 1- or 2-dimensional models’
Tässä on selitetty lopussa myös tuo ’gear effect’ joka tulee jos osuma ei ole keskellä, vaan kannassa tai kärjessä.
Muutenkin hyvä ja ymmärrettävä paperi.
Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (25.6.2013 15:20:42)
Tässä on selitetty lopussa myös tuo ’gear effect’ joka tulee jos osuma ei ole keskellä, vaan kannassa tai kärjessä.Muutenkin hyvä ja ymmärrettävä paperi.
Juu.. en tarvitse luentoa gear efektistä, koska olen sitä itse parikymmentä vuotta ihmisille selittänyt.
Painunpa tästä opettamaan ihmisille taas hyvään tuettuun osumaan perustuvaa lyömistä, mutta sillä välin voi muut pohtia miksi painavampi lapa lennättäisi palloa pidemmälle jos siihen saataisiin tuotettua sama nopeus. Se kun kuitenkin hidatuu osuman alkaessa vähemmän…
ts kirjoitti: (25.6.2013 15:33:04)
sillä välin voi muut pohtia miksi painavampi lapa lennättäisi palloa pidemmälle jos siihen saataisiin tuotettua sama nopeus. Se kun kuitenkin hidatuu osuman alkaessa vähemmän…
On varmaan oikein hyvä opettaa ’tuettua osumaa’, vaikka sille ei olekaan varsinaisesti fysikaalista perustetta, koska me olemme ihmisiä, emmekä koneita.
Kun kuvittelemme että teemme jotain osuman aikana, se vaikuttaa OIKEASTI siihen mitä teemme ennen osumaa, joka tekeminen (ennen osumaa!) vaikuttaa siihen mikä on mailan pään liiketila juuri ennen osumaa.
Ihan niin kuin yhdessä tänne postaamistani papereista sanottiin, että ’kiihdytä läpi osuman’ voi olal myös hyvä ohje, vaikka sillä ei oikeasti ole mitään fysikaalista merkitystä sen erittäin lyhyen hetken aikana kun maila on kiinni pallossa.
***************
Painavampi lapa lennättää pitemmälle tietenkin sen takia, että painavammassa lavassa on samalla nopeudella enemmän liike-energiaa, ja liikemäärää.
Liikemäärän ja liike-energian säilymislait impactissa, seuraa yksinkertainen kahden yhtälön ryhmä, kun se ratkaistaan, saadaan
pallon vauhti = mailan vauhti x { 2 / ( [ 1 + (pallon massa) / (mailan massa)] }
(plus korjauskertoimet, kun COR jne., mutta ne eivät muuta vaikutusten suuntia)
Tuostahan näkee, että kun mailan massa kasvaa, pallon vauhti kasvaa.
Mutta, tällaiset yksinkertaiset jutut ovat tietenkin ’ammattilaiselle’ itsestään selviä, eikös niin?
Mikä tuon kiihtyvyyden merkitys on teoriatasolla? Jos verrattaisiin mailaa joka olisi hidastumassa (jälleen siis teoriassa) toiseen suoritukseen, missä kova kiihtyvyys. Osumahetkellä sama nopeus. Kontaktiaika tiedetään ja se että pallon puristuminen siirtyy lähes täysin liike- energiaksi, mitä sanoo laskutikku?
duffeli kirjoitti: (25.6.2013 17:41:57)
Mikä tuon kiihtyvyyden merkitys on teoriatasolla? Jos verrattaisiin mailaa joka olisi hidastumassa (jälleen siis teoriassa) toiseen suoritukseen, missä kova kiihtyvyys. Osumahetkellä sama nopeus. Kontaktiaika tiedetään ja se että pallon puristuminen siirtyy lähes täysin liike- energiaksi, mitä sanoo laskutikku?Tarkoitat ehkä kiihdyttävän voiman vaikutusta. Jos lavan todella haluttaisi kiihtyvän hyvän osuman aikana tarvittaisiin karmean iso ulkopuolinen voima. Käytännössä ihminen pystyy aika pienen voiman tuottamaan tuossa ja sen suuruusluokan voimilla ei ole oleellista vaikutusta mittaan, mutta toki teoriassa pikkuruinen vaikutus on. Paljon enemmän vaikutusta on sillä, miten tuo voima vaikuttaa lavan asentoon erilaisen varren taipuman johdosta. Tuollahan on raudoilla loftia vähentävä vaikutus ja sitä kautta pallon nopeus voi selvästi nousta. Mutta samaan lopputulokseen päästään ostamalla raudat, joissa on pienempi loft.
duffeli kirjoitti: (25.6.2013 17:41:57)
Mikä tuon kiihtyvyyden merkitys on teoriatasolla? Jos verrattaisiin mailaa joka olisi hidastumassa (jälleen siis teoriassa) toiseen suoritukseen, missä kova kiihtyvyys. Osumahetkellä sama nopeus. Kontaktiaika tiedetään ja se että pallon puristuminen siirtyy lähes täysin liike- energiaksi, mitä sanoo laskutikku?Jossain noista postaamistani linkeistä se laskettiin.
Käytännössä max yksi metri lisää pituutta, jos mailan liike kiihtyy vielä osuman aikana, verrattuna että on tasainen nopeus. Vastaavasti jos hidastuu, noin yksi metri pois. Hidastuvan ja kiihtyvän ero siis kaksi metriä? (jos pallon osumahetken alkaessa on sama nopeus)
Kontaktiaika on siis niin lyhyt (0.4 ms) että mailan kiihtyvyys ei ehdi vaikuttaa paljonkaan.
Mutta, jälleen kerran, kannattaa silti ajatella että maila kiihtyy osuman läpi, jotta se ei ainakaan rupea hidastumaan ennen osumaa. Siis se, mitä ajatellaan tapahtuvan osumahetkellä, vaikuttaa siihen mitä ihminen tekee ennen osumahetkeä, joka vaikuttaa lavan liiketilaan juuri ennen osumaa, joka liiketila vaikuttaa palloon.
Mielikuvillahan tässä pelataan, kuten jokainen tietää.
data kirjoitti: (25.6.2013 18:16:12)
. Käytännössä ihminen pystyy aika pienen voiman tuottamaan tuossa ja sen suuruusluokan voimilla ei ole oleellista vaikutusta mittaan, mutta toki teoriassa pikkuruinen vaikutus ont.Oletkos nyt aivan varma tuosta?
Suurempi massa on täysin verrannollinen ulkopuoliseen lisävoimaan osuman aikana. Molemmat estävät lapaa hidastumasta osuman alussa ja sitä kautta saavutetaan suurmpi lavan nopeus irtoamishetkellä ja pallon alkaessa palauttamaan muotoaan.
ts kirjoitti: (25.6.2013 15:33:04)
Juu.. en tarvitse luentoa gear efektistä, koska olen sitä itse parikymmentä vuotta ihmisille selittänyt.Painunpa tästä opettamaan ihmisille taas hyvään tuettuun osumaan perustuvaa lyömistä, mutta sillä välin voi muut pohtia miksi painavampi lapa lennättäisi palloa pidemmälle jos siihen saataisiin tuotettua sama nopeus. Se kun kuitenkin hidatuu osuman alkaessa vähemmän…
Pohditaan: systeemin yhteenlaskettu liikemäärä ennen törmäystä on yhtäsuuri törmäyksen jälkeen (= säilyy) elastisessa törmäyksessä, jos siihen ei vaikuta ulkoisia voimia törmäyksen kestäessä.
Lavan nopeus törmäyksessä laskee vähemmän, kun sen massa kasvaa.
Pallon lähtönopeus kasvaa (massa ei muutu), mistä seuraa, että SF kasvaa, koska sovittiin, että lavan nopeus ennen törmäystä on sama myös suuremmalla massallaSF = (Vball) / (Vclubhead )= [(1 + e) / (1+m/M)] * cos (spinloft) * [(1-0.10*(miss)], josta nähdään, että lavan massan (M) lähestyessä ääretöntä ja spinloftin lähestyessä nollaa ja osuman ollessa optimaalisen (miss=0), SF lyönnin cor arvolla 0.8 lähestyy teoreettista parasta arvoaan 1.8.
Aiemman esimerkin arvoilla lapa laski 100mph: sta 66.34:ään ja pallon lähti 146,34mph:lla ilmaan.
Jos lapa painaa +50% (300g) lapa hidastuu vähemmän eli 76,06 :een (mph), ja pallo saa alkunopeuden 156,07 kun muut arvot eivät muutu.ts sotkee vaihteeksi asioita. Vertaa toisiinsa yhtä suuretta kahdessa eri törmäyssysteemissä, jotka ovat toisistaan riippumattomia.
ts kirjoitti: (25.6.2013 22:00:39)
data kirjoitti: (25.6.2013 18:16:12)
. Käytännössä ihminen pystyy aika pienen voiman tuottamaan tuossa ja sen suuruusluokan voimilla ei ole oleellista vaikutusta mittaan, mutta toki teoriassa pikkuruinen vaikutus ont.Oletkos nyt aivan varma tuosta?
Suurempi massa on täysin verrannollinen ulkopuoliseen lisävoimaan osuman aikana. Molemmat estävät lapaa hidastumasta osuman alussa ja sitä kautta saavutetaan suurmpi lavan nopeus irtoamishetkellä ja pallon alkaessa palauttamaan muotoaan.
väännän rautalangasta:
oletetaan, että downswing kestää 0.4 sek eli 400 ms.
sen aikaa pelaaja kiihdyttää mailan päätä, oletetaan että tasaisella voimalla, ja jätetään huomioimatta että myös painovoima kiihdyttää mailan päätä.Mailan kohdatessa pallon, tämän 400 ms aikana käytetty voima on latautunut mailan pään vauhtiin eli liike-energiaksi (ja liikemääräksi).
Kun mailan kohtaa pallon, kontakti kestää 0.4 ms.
Jos pelaaja edelleen käyttää samaa voimaa, pelaaja saa palloon kontaktin aikana ladattua ’lisävoimaa’ tai ’tukivoimaa’ YHDEN TUHANNESOSAN lisää.Koska 0.4 ms on yksi tuhannesosa 400 ms:sta, joka pitempi aika voimantuottoa on jo käytetty ennen kuin maila kohtaa pallon.
On siis totta, että saa siihen lisää voimaa YHDEN TUHANNESOSAN, mutta on myös totta, että lisävoima on niin pieni osuus, että käytännössä sillä ei ole mitään merkitystä.
Eikä kannata saivarrella että arvaukseni numeroista on väärin, koska suuruusluokat ovat oikein, eikä ole mitään väliä onko lisävoima tarkasti laskettuna 1/200 vai 1/1000 vai 1/3000.
Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (25.6.2013 22:37:47)
väännän rautalangasta:
Niin minäkin. Ei tuolla osuman aikana tapahtuvalla voiman lisäyksellä ole mitään tekemistä tämän asian kanssa.
Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (25.6.2013 18:45:36)
duffeli kirjoitti: (25.6.2013 17:41:57)
Mikä tuon kiihtyvyyden merkitys on teoriatasolla? Jos verrattaisiin mailaa joka olisi hidastumassa (jälleen siis teoriassa) toiseen suoritukseen, missä kova kiihtyvyys. Osumahetkellä sama nopeus. Kontaktiaika tiedetään ja se että pallon puristuminen siirtyy lähes täysin liike- energiaksi, mitä sanoo laskutikku?Jossain noista postaamistani linkeistä se laskettiin.
Kaksi vuotta sitten ketjussa Mailanpään hidastuminen kysyttiin samaa asiaa. Silloin vastasin:
’Viestin 440 lopussa [ketjussa Mailanpään hidastumien ]johdin kaavan pallon lähtönopeudelle draiverilyönnissä, jossa oli myös ulkopuolinen (= varren kautta välittyvä) voima mukana. Lopputulos – nyt hieman eri tavalla muotoiltuna – oli tämä:
vball = [vclub*(1 + COR) + a*t]/(1 + r)
vball = pallon lähtönopeus
vclub = mailanpään nopeus juuri ennen osumaa
a = mailanpään kiihtyvyys juuri ennen osumaa
t = kontaktiaika
r = pallon massa÷mailanpään tehollinen massaKannattaa laskea muutama esimerkki erilaisia erilaisilla a:n arvoilla. Kontaktiajaksi voi ottaa 0,0005 s, r –arvoksi vaikkapa 0,207 ja COR 0,78 tai muita järkeviä käytännön arvoja. Kuinka paljon mailanpään kiihtyvyys vaikuttaa pallon lähtönopeuteen?’
Tulos on täysin yhtäpitävä Satunnaisen matkailijan löytämässä linkissä http://www.tutelman.com/golf/swing/accelerateThru.php esitetyn kanssa. Mekaniikan lait eivät ole kahdessa vuodessa miksikään muuttuneet. Enää en tästä asiasta viitsi keskustella.
Nii.. ja sitten vielä jostain arvo tolle mailanpään teholliselle massalle.
Ja mä kysyn vielä kerran: onko kukaan näistä tiedemiehistä ikinä oppinu lyömään palloa ja pelaamaan tätä peliä. Satunnainen lenkkeilijä jo kertoikin että ei osaa, mutta mites nämä muut? Kympin händärillä lyötyjä kopsuja ja leijoja?
PG kirjoitti: (25.6.2013 23:02:46)
Tulos on täysin yhtäpitävä Satunnaisen matkailijan löytämässä linkissä http://www.tutelman.com/golf/swing/accelerateThru.php esitetyn kanssa.
Quote: Tutelmanin laskelma tapauksessa, jossa mailanpäätä kiihdytetään impactiin:
CASE 2: CLUBHEAD ACCELERATES INTO BALL
In a good swing, the clubhead can accelerate into the ball by as much as 500 feet per second per second. (In MKS units, that’s 152.4 meters per second per second.) The only reason clubhead acceleration might matter for distance is that there is an extra force added to the momentum transfer that we had in case 1. That force is whatever force is accelerating the clubhead. If it was accelerating the clubhead coming into impact, then it is continuing to push the clubhead during impact — and that is where any benefit will derive.
Let’s use F=ma to see how much force is accelerating the clubhead just before impact:
F = ma = .2 * 152.4 = 30.5 N = 6.85 pounds
This force will increase the momentum of the whole system during impact — both the clubhead and the ball it is ’pushing’. For the .0004 seconds that the clubhead and ball are in contact, we will have an extra 7 pounds of force (we’ll round 6.85 up) accelerating the whole 246-gram mass of clubhead+ball. Let’s see what that does to the final velocities. (The calculations below are in MKS units.)
F t = (M + m) ΔV
ΔV = F t
M + m
=
30.5 * .0004
.200 + .046
= .0496 m/s = 0.11mphSo it has added a whole .11 mph to the combination of clubhead and ball by the time the ball separates from the clubhead. That means:
Clubhead speed after impact = 66 + .11 = 66.11 mph
Ball speed after impact = 149 + .11 = 149.11 mph
This is not much of a gain in yardage. Using the rule of thumb ’1 additional mph of ball speed gives 2 additional yards’, we have increased the distance by 0.22 yards, or about 8 inches.
Quote ends
8 tuumaa on aika vähän. Pyöristetään 20 cm . Etäisyysmittarien tarkkuus on +/- 1m. Voidaan sanoa, että lyönnin pituus on ilman kiihdytystä ja kiihdytyksellä sama mittaustarkkuus huomioiden.
Näyttää siltä, että ’kiihdytys-kg’ ja lavan ’massa- kg’ eivät olekaan sama asia.
Jos tuo kiihdytys-kg olisikin lavan massa, olisi saavutettu 20 cm:n sijaan yli 6000 cm lyönnin pituuteen samalla mailanpään nopeudella.
Nyt romikselle lyijyn ostoon ja punttikuuri päälle!!ts kirjoitti: (26.6.2013 7:45:51)
Nii.. ja sitten vielä jostain arvo tolle mailanpään teholliselle massalle.
Nyt on niin ikävästi, että matemaattinen tarkastelu asiassa on yksiselitteinen. Jos et sitä kykene ymmärtämään, vaan epäilet, että Isaac Newton sai aivovamman omenapuun alla, voit perehtyä
tämän hepun tuotantoon:
Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (25.6.2013 22:37:47)
Kun mailan kohtaa pallon, kontakti kestää 0.4 ms.
Jos pelaaja edelleen käyttää samaa voimaa, pelaaja saa palloon kontaktin aikana ladattua ’lisävoimaa’ tai ’tukivoimaa’ YHDEN TUHANNESOSAN lisää.
Promillen luokkaa lisävoima todellakin vain on ja pallon nopeuden lisäys ainoastaan muutama cm/s.
ts kirjoitti: (26.6.2013 7:45)
Nii.. ja sitten vielä jostain arvo tolle mailanpään teholliselle massalle.
Draiverilyönneissä se näyttä olevan lavan massa + 20-25 g. Tätä perustelin ketjussa Mailanpään hidastuminen mm. viestissä 434 ja muistaakseni parissa muussakin viestissä. Ei siitä enempää.
PG kirjoitti: (26.6.2013 9:27:25)
Nii.. ja sitten vielä jostain arvo tolle mailanpään teholliselle massalle.Draiverilyönneissä se näyttä olevan lavan massa + 20-25 g. Tätä perustelin ketjussa Mailanpään hidastuminen mm. viestissä 434 ja muistaakseni parissa muussakin viestissä. Ei siitä enempää.
Se on varmaan niin, että jos joku ei usko, että 1 + 1 = 2, sille ei voi mitään.
Jos hänestä ’tuntuu’ että se onkin vaikkapa 3.8, on se varmaan sitten niin (hänelle) ja jos sellainen mielikuva helpottaa elämää ja tekemistä, eihän siinä mitään.Golfissa me ollaan ihmisiä emmekä koneita, ja ihminen ei pysty kontrolloimaan jokaista lihassäiettään erikseen optimaalisen ohjeen mukaisesti.
Siksi golfopetuksessa ja -valmennuksessa on tärkeä käyttää mielikuvia, kuten ’kiihdytä pallon läpi’, ’käytä tukivoimaa osumahetkellä’, tai mitä tahansa.
Jos nämä mielikuvat toimivat ja lyönti paranee, hyvä niin.Mutta, se ei muuta sitä tosiasiaa, että 1 + 1 = 2, eikä se ole esimerkiksi 3.8, vaikka kuinka tuntuisi, että on.
B kirjoitti: (26.6.2013 8:51:15) ]
Jos et sitä kykene ymmärtämään,..
Oikeampi termi olisi hyväksyä. Mielestäni monet fysiikan ilmiöt ovat käsittämättömiä arkijärjelle. Siksikin tarvitaan laskentaa.
Klassikko fysiikan oppitunneilla on biljardipallodemo/ kappaleiden törmäysfysiikka:
’helmitaulussa’ on 7 biljardipalloa rivissä ja kiinni toisissaan. Otetaan perästä yksi ja heitetään se 6 pallon jonon perään, jolloin se pysähtyy ja jonon kärjestä yksi pallo irtoaa jonosta ja 6 jää paikoilleen.
Otetaan 2 palloa ja toistetaan, jolloin jonon kärjestä lähtee 2 palloa ja 5 jää paikoilleen.
Mitä käy, jos otetaan irti 5 palloa ja ne iskeytyvät 2 pallon paikallaan olevan jonon perään.
Matematiikka väittää, että jonon kärjestä lähtee 5 palloa ja kaksi jää paikoilleen.
Miten se on mahdollista??? Liikemäärän on pakko säilyä, kun kerta niin on kirjoitettu. 🙂Tää on kanssa klassikko – tällä hävisin itsekin kerran tuopin vedonlyönnissä (tosin se ei ollut eka tuoppi, ehkä sillä voin puolustella ;-D
1)
otetaan metrin läpimittainen pallo. Pingotetaan köysi sen pintaa pitkin ympäri. Köysi on siis 3,14 m pitkä Sitten otetaan köysi pois, katkaistaan ja solmitaan siihen metrin mittainen jatkopala, eli siitä tulee 4,14 m pitkä.
Kun tämä pitempi köysi kierretään saman pallon ympäri tasaisesti, se on joka kohdasta noin 16 cm pallon pinnan yläpuolella.OK, kuulostaa järkevältä.
2)
maapallo: Pingotetaan köysi maapallon pintaa pitkin ympäri. Köysi on siis noin 40 000 kilometriä pitkä. Sitten otetaan köysi pois, katkaistaan ja solmitaan siihen metrin mittainen jatkopala, eli siitä tulee 40 000,001 km pitkä.Kun tämä alkuperäistä yhden metrin pitempi köysi kierretään maapallon ympäri tasaisesti, kuinkahan paljon se on joka kohdasta maapallon pinnan yläpuolella?
Laskurilla hosuen laskin 15.9cm. 😀
B kirjoitti: (26.6.2013 10:22:32)
Laskurilla hosuen laskin 15.9cm. 😀Eli se on siis yhtä paljon, noin 16 cm, kaiken kokoisilla palloilla, oli sitten marmorikuula, tai maapallo.
Mitäs B olisit arvannut intuitiivisesti, ilman laskuria?…
Ainakin mun intuitioni olisi sanonut, että EI VOI OLLA yhtä paljon, kun maapallo on niin iso, ja metri on niin lyhyt lisäys? Pikemminkin olisin arvannut, että vastaus maapallon tapauksessa on hyvin pieni, ehkä 0.x millimetriä?Mutta, uskotaan siis että 1 + 1 = 2, ja tähän oikea vastaus on noin 16 cm.
Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (26.6.2013 10:28:07)
Mitäs B olisit arvannut intuitiivisesti, ilman laskuria?…
Kyllä B:kin olisi mennyt nöyrästi hakemaan kaljat.
Entäs jos olisi
1)
normigolfari, normidraiveri, mailan pään nopeus 160 km/h, draivi lentää ilmassa 230,0 metriä.2)
kymmenen metriä pitkä jättiläisäijä, joka painaa 10 000 kg, ja jolla on sadan miehen voimat.
Kumartuu ja lyö normidraiverilla (sama maila kuin 1), mutta tekniikka on hyvin huono, mailan pään nopeus vain sama 160 km/h. Lavan liiketila ja asento osumassa sama kuin normigolfarilla edellä.Jättiäinen pitää gripistä TOSI TIUKASTI KIINNI ja painaa kaiken 10 tonnin painonsa tukivoimaksi osumahetkellä.
Kuinka pitkälle pallo lentää?
Matematiikka ja fysiikka luultavasti väittävät, että noin 230,x metriä.
Intuitio ehkä väittää jotain muuta.Satunnainen lenkkeilijä kirjoitti: (26.6.2013 11:05:31)
Entäs jos olisi1)
normigolfari, normidraiveri, mailan pään nopeus 160 km/h, draivi lentää ilmassa 230,0 metriä.2)
kymmenen metriä pitkä jättiläisäijä, joka painaa 10 000 kg, ja jolla on sadan miehen voimat.
Kumartuu ja lyö normidraiverilla (sama maila kuin 1), mutta tekniikka on hyvin huono, mailan pään nopeus vain sama 160 km/h. Lavan liiketila ja asento osumassa sama kuin normigolfarilla edellä.Jättiäinen pitää gripistä TOSI TIUKASTI KIINNI ja painaa kaiken 10 tonnin painonsa tukivoimaksi osumahetkellä.
Kuinka pitkälle pallo lentää?
Matematiikka ja fysiikka luultavasti väittävät, että noin 230,x metriä.
Intuitio ehkä väittää jotain muuta.Siis jos kärpässarjan ja raskaan sarjan nyrkkeilijä lyövät yhtä suurella nyrkin vauhdilla vastustajaa, niin tulos on sama. Hämmästyttävää. Minä olen aina uskonut että molempien vastustajat hymyilevät lyönnin jälkeen mutta eri paikoissa: kärpässarjalainen kehässä tanssien ja raskassarjalainen takahuoneessa vaaka-asennossa katsellen katossa välkehteleviä psykedeelisiä kuvioita.
ruupe kirjoitti: (26.6.2013 12:01:29)
Siis jos kärpässarjan ja raskaan sarjan nyrkkeilijä lyövät yhtä suurella nyrkin vauhdilla vastustajaa, niin tulos on sama. Hämmästyttävää. Minä olen aina uskonut että molempien vastustajat hymyilevät lyönnin jälkeen mutta eri paikoissa: kärpässarjalainen kehässä tanssien ja raskassarjalainen takahuoneessa vaaka-asennossa katsellen katossa välkehteleviä psykedeelisiä kuvioita.
Totta kai, jos lyövät suoraan edestä, oma paino takana, jolloin pystyy osuman aikana ’työntämään’ omalla painolla.
Entäs jos lyövät ’heilurilyönnin’, eli käsi suorana sivulta päin vastustajan korvalle?
Väittäisin, että ’heilurilyönnissä’ joka vastaa golflyöntiä, ero kärpäs- ja raskaan sarjan nyrkkeilijällä on paljon pienempi, kuin suorassa lyönnissä, jos nyrkin nopeus on sama. Ja sekin ero saattaa johtua enimmäkseen siitä, että raskaan sarjan äijällä nyrkki ja käsivarsi painaa enemmän, eikä mistään olkapään lihasten ’tukivoimasta’ osuman aikana.
Lisäksi golfpallo on paljon kevyempi ja kimmoisampi kuin ihmisen pää, jolloin kontaktiaika nyt vaan on kerta kaikkiaan niin lyhyt, että lisää voimaa ei ehdi siirtää metrin mittaisen varren toisesta päästä sen 0.0004 sekunnin aikana, kun pallo koskettaa lapaan.
Uskoisin, että voiman siirtyminen tuossa ajassa saattaa olla varren ominaisuudet huomioon ottaen teoreettisesti jopa mahdotonta, kun voiman siirtymiselläkin on joku maksiminopeus olemassa. Jos varren toinen pää on tuettu (grip) ja toiseen päähän kohdistuu yhtäkkinen vastus (pallo), aluksihan varsi vain taipuu (ensimmäisenä läheltä palloa) ja sitten vasta taipuma alkaa edetä vartta pitkin, kunnes tuki tulee vastaan ja alkaa vastustaa. Tämän tuen vastustavan voiman pitäisi sitten vielä tavallaan ehtiä takaisin lapaan ennen kuin on kulunut 0.0004 sek, jolloin pallo lähtee lavasta.
En usko, että tukivoima ehtii vaikuttaa, edes teoreettiseeti. Yksi metri / 0.0004 sekuntia = 2500 metriä sekunnissa, kahdeksan kertaa äänen nopeus.
Mutta toistan, että jos joku ei usko että 1 + 1 = 2, eihän sillä mitään voi, silloin näitä on ihan turha selittää.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Mikä on svingi? Voimantuotto vol. 2