26.3.–2.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[6][5]
KilpailuaSuomalaista

Mihin golf on menossa?

Etusivu Foorumit Yleistä Mihin golf on menossa?

Esillä 18 viestiä, 1 - 18 (kaikkiaan 18)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Näin Mastersin jälkimainingeissa ajattelin herätellä keskustelun asiasta, joka iski silmääni Mastersia katsellessa. Näyttivät parin pelaajan osalta kaikkien Masters esiintymisten tuloksia jaoteltuina par-3, par-4 ja par-5 väylille. Woodsilla se oli niin, että par-5 väylät olivat -100 !!! Sensijaan par-3 ja par-4 olivat plussalla. Vastaavat luvut näytettiin jonkun toisenkin osalta, en vain muista kenen. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Eroonhan tästä pääsee nimeämällä par-5 par-4:ksi ja näinhän jossain PGA-kisoissa tehdäänkin. Mutta syvällisemmin, mistä tämä kertoo. Ainakin siitä, että tämä tulosten ilmoittaminen pariin vertaamalla on jotenkin pielessä. No se on pikku juttu, jotain muutkin siinä on. Sensijaan tämä on selvästi osoitus siitä, että kentät eivät ole samalla tasolla kuin välineet. Edes uusia kenttiä ei tehdä sellaisiksi, että pitkälyöjät eivät pääsisi kahdella päälle par-5 väylillä. Lisäksi se kertoo, että kenttien virittely on jotenkin poskellaan. Väylältä ohi lyöty pallo ei rankaise pelaajia. Poikkeus on US Open ja siitä aina sanotaan että kenttä on aivan kauhea ja mikä lie monsteri kun lopputulokset ovat parin pinnassa, usein ylikin. Miksiköhän sellaista kenttää kutsutaan vaikeaksi jossa voittajan tulos on neljän kierroksen jälkeen par? Nyt tullaankin sitten vähän syvemmälle. Mikä on PGA-tourin markkinointilause? These guys are good, nämä kaverit on hyviä pelaamaan. Mitenkäs tämä hyvyys osoitetaan? Pelaamalla alle parin. Ja paljon. Toisin sanoen on PGA:n ja muidenkin vastaavien organisaatioiden etu, että tulokset ovat ’hyviä’. Eli ei ole heidän intresseissään pidentää kenttiä tai rajoittaa välinekehitystä tai vaikeuttaa kenttää. Siksi Tiger pelaa Mastersin par-5:t sata alle, siksi siellä tehdään metsästä pareja. Myös välineteollisuus hyötyy tästä, paljon. Loppupäätelmäni on, että markkinointimiehet vievät golfaria kuin pässiä narussa.

    Minun mielestä koko par-ajattelun voisi unohtaa. Olisi vaan erimittaisia väyliä.

    Kenttiä ja niiden pareja tuskin kannattaa virittää muutaman huippupelaajan ehdoilla. Silloin parit olisivat täysin tavallisen tallaajan ulottumattomissa. Esim. en usko, että Suomesta löytyy yhtäkään pelaajaa, joka olisi Augustassa ollut neljän päivän jälkeen allen parin. (Ei löytynyt Ruotsistakaan.)

    ’These guys are good’ pitää tietenkin paikkansa. Parempia pelaajia ei ole ainakaan tällä pallolla. Tilannehan on sama klubipelaajillakin (ainakin minulla), par-vitoset ovat helpoimpia, sitten tulevat par-neloset ja vaikeimpia par’iin nähden ovat par-kolmoset. Jossain kohtaahan tämä tietenkin kääntyy toisinpäin, eli kun tasoitus on suuri, niin jokainen lyönti on riski ja par-kolmosilla saadaan par’iin nähden paras tulos ja par-vitoset ovat vaikeimpia.

    Kun maailmassa on pari tuhatta huippuammattilaista ja kymmeniä miljoonia tavallisia pelaajia, niin par-luvun muuttaminen voisi tehdä pelaamisen tuskalliseksi näille tavallisille pelaajille. En kannata tuonkaltaisia muutoksia. Muutenkin ammattilaiskisoissa kentät ovat niin vaikeaksi viritetyt, mikäli asiaa tarkastellaan tavallisen pelaajan näkökulmasta, että luulen viiden tasurilla pelaavalle olevan vaikeaa alittaa 90 lyöntiä, joillakin kentillä jopa sadan alitus voisi tuottaa tuskaa.

    Kyllä tämä ammattipelurin etevämmyys pitää jollakin tavalla tulla esiin, sillä todellinen ero taitotasossa on huomattavasti suurempi, mitä ero par’iin heidän (ammattilainen/klubipelaaja) tuloksissaan on.

    Jostakin luin väittämän jossa verrattiin huippuammattilaista tavalliseen kerhonmestariin.Vertauksessa eroksi määriteltiin sama joka on kerhon-
    mestarilla hcp 18ta pelaavaan.Eli these gays are good.?

    ttr

    Itse taas näkisin että tuo tourin markkinointilause on juurikin se syy. Herrat ovat vain niin hyviä pelaamaan, että se näkyy lyöntimäärässä. Par-5 tarjoaa eniten mahdollisuuksia onnistua, ja ehkä vielä tärkeämmin tilaisuuksia pelastautua huonoista lyönneistä. Jos herrat lyö vajaan 300m avauksen jälkeen 200+m greenille, sanoisin että on vain kyse heidän hyvyydestä.

    Ja tilastojenkin valossa homma ei ole juurikaan muuttunut aikojen saatossa, kenttiä on vaikeutettu sitä mukaa kun välineet ja pelaajat ovat kehittyneet, ks. Masters tilastot.

    Tällä hetkellä pelattavassa Verizon Heritage’ssa PGA-tourilla on kilpailun kärjessä Brian Gay niminen herra, jonka drive’n keskipituus on kahtena ensimmäisenä päivänä ollut 228 metriä ja toisena on Todd Hamilton 240 metrin keskipituudella. Johtoasemassaolevaan verrattuna Lassi T:n Tunisiassa tapaamat 14-tasoituksen nuorukaiset lyövät palloa lähes sata metriä(!) pitemmälle. Ei se pituus, vaan miten sitä käyttää näyttäisi ratkaisevan tässäkin tapauksessa.

    Mozze kirjoitti: (16.4.2009 12:51:18)
    Minun mielestä koko par-ajattelun voisi unohtaa. Olisi vaan erimittaisia väyliä.

    Niin ja mitenkäs sitten se tulos laskettaisiin? Bruttolyönneillä vai? Mitenkäs se muuttaisi tilannetta?

    Poodri Hoo kirjoitti: (19.4.2009 20:50:21)

    Mozze kirjoitti: (16.4.2009 12:51:18)
    Minun mielestä koko par-ajattelun voisi unohtaa. Olisi vaan erimittaisia väyliä.

    Niin ja mitenkäs sitten se tulos laskettaisiin? Bruttolyönneillä vai? Mitenkäs se muuttaisi tilannetta?

    Muuttaisi se tilannetta siten, että silloin päästäisiin vähän niin kuin väkisin eroon pistebogystä ja vaihdettaisiin vain lyöntipeliin. Miten laskisit pistebogeypisteitä, jos ei olisi jotain parin tyyppistä vertailulukua väylän lyöntimäärille? Lyöntipelin osalta ei eroa nykytilanteeseen olisi.

    aakoo64 kirjoitti: (19.4.2009 22:00:49)Muuttaisi se tilannetta siten, että silloin päästäisiin vähän niin kuin väkisin eroon pistebogystä ja vaihdettaisiin vain lyöntipeliin.

    Eli ongelma ei olekaan se, että ammattilaisten kisoissa par-5 väylät ovat liian helppoja/lyhyitä viidellä lyönnillä pelattavaksi vaan se, että jotkut pellet sohivat viekkaudella ja vääryydellä pistebogeytä??

    Huomioithan, että pistebogeyssä kentän vaikeustaso vaikuttaa pisteisiin kentän slopen kautta. Ei kaikilla kentillä par-tulos ole pisteiden valossa yhtä arvokas.

    JirkaR kirjoitti: (19.4.2009 22:18:55)
    Eli ongelma ei olekaan se, että ammattilaisten kisoissa par-5 väylät ovat liian helppoja/lyhyitä viidellä lyönnillä pelattavaksi vaan se, että jotkut pellet sohivat viekkaudella ja vääryydellä pistebogeytä??

    Mä en nyt ymmärrä tätä ongelmaa. Fakta on se että mitä enemmän lyöntejä käytettävissä, sitä enemmän mahdollisuuksia on paikata edellinen heikko sutaisu. Itsellä myös on tilastojen valossa par5’t selkeästi helpoimpia reikiä.

    Tuo pidentäminen ei ole oikea ratkaisu, koska silloin aletaan vetää lyhytlyöntisempiä ammattilaisia turpaan ja kovaa. Vai miltä kuulostaisi 800 yd par5, sehän olisi 300 yd drive + 250 + 250 yds ja 2 puttia. Sitten kysytään että mihinkäs tuollainen kenttä rakennetaan ja kuka klubipelaaja haluaisi tuollaisen väylän pelata…

    Juu, ei. Siis kenttien pidennys ei välttämättä ole ratkaisu. Toisn klubipelaajat pelaavat jo nyt eri tiiltä joten ei etäällä olevat takatiit ole välttämättä ongelma.

    Hakisin kuitenkin ratkaisua kapeammista väylistä ja pidemmästä raffista. US Open on osoittanut että se resepti toimii. Ilmaiseksi jopa. Kun joutuu yrittämään pitää palloa väylällä niin voipi nuo yli 300 metrin rykäisyt muuttua 250 metrisiksi ja siten par-5 on lähempänä par-5:ta nykyisen par-4,25:n sijaan.

    Tuossa aiemmin joku sanoo että lyöntipelistähän tässä on kyse ja niin totisesti onkin. Tuo pariin vertaaminen ja Tigerin tulokset Agustassa eri mittaisilla väylillä on indikaattori siitä, että jotain on muuttunut vuosien varrella. Tämä siis sillä olettamalla, että silloin joskus hyvä pelaaja käytti keskimäärin 3, 4 tai 5 lyöntiä eri mittaisilla väylillä niinkuin määritelmä meni minun aloittaessani 20+ vuotta sitten. Nythän määritelmän mukaiset parit pitäisi olla esimerkiksi
    väylän mitta 50-225m, hyvältä pelaajalta menee 3,1 lyöntiä per väylä
    väylän mitta 225-425m, hyvältä pelaajalta menee 4,05 lyöntiä per väylä ja
    väylän mitta 425-650m, hyvältä pelaajalta menee 4,25 lyöntiä per väylä

    Että sillee

    Nimetön

    McEwan kirjoitti: (20.4.2009 16:32:25)
    Juu, ei. Siis kenttien pidennys ei välttämättä ole ratkaisu. Toisn klubipelaajat pelaavat jo nyt eri tiiltä joten ei etäällä olevat takatiit ole välttämättä ongelma.

    Hakisin kuitenkin ratkaisua kapeammista väylistä ja pidemmästä raffista. US Open on osoittanut että se resepti toimii. Ilmaiseksi jopa. Kun joutuu yrittämään pitää palloa väylällä niin voipi nuo yli 300 metrin rykäisyt muuttua 250 metrisiksi ja siten par-5 on lähempänä par-5:ta nykyisen par-4,25:n sijaan.

    Tuossa aiemmin joku sanoo että lyöntipelistähän tässä on kyse ja niin totisesti onkin. Tuo pariin vertaaminen ja Tigerin tulokset Agustassa eri mittaisilla väylillä on indikaattori siitä, että jotain on muuttunut vuosien varrella. Tämä siis sillä olettamalla, että silloin joskus hyvä pelaaja käytti keskimäärin 3, 4 tai 5 lyöntiä eri mittaisilla väylillä niinkuin määritelmä meni minun aloittaessani 20+ vuotta sitten. Nythän määritelmän mukaiset parit pitäisi olla esimerkiksi
    väylän mitta 50-225m, hyvältä pelaajalta menee 3,1 lyöntiä per väylä
    väylän mitta 225-425m, hyvältä pelaajalta menee 4,05 lyöntiä per väylä ja
    väylän mitta 425-650m, hyvältä pelaajalta menee 4,25 lyöntiä per väylä

    Että sillee

    Näistä kapeammista vaylistä ja pitkästä raffista se metakka clubeilla vasta nousee.
    Näitähän on joskus kokeiltu ja peli hidastuu oleellisesti,kun klubipelaajat etsivät pallojaan raffista.
    Täytyy muistaa,että näitä klubituuppareita on sentään 90 % pelaajista,joiden ehdoilla kenttää hoidetaan,viritellään ja yleensäkin peliohjesääntöjä laaditaan,

    piispanen kirjoitti: (20.4.2009 16:55:26)

    McEwan kirjoitti: (20.4.2009 16:32:25)
    Juu, ei. Siis kenttien pidennys ei välttämättä ole ratkaisu. Toisn klubipelaajat pelaavat jo nyt eri tiiltä joten ei etäällä olevat takatiit ole välttämättä ongelma.

    Hakisin kuitenkin ratkaisua kapeammista väylistä ja pidemmästä raffista. US Open on osoittanut että se resepti toimii. Ilmaiseksi jopa. Kun joutuu yrittämään pitää palloa väylällä niin voipi nuo yli 300 metrin rykäisyt muuttua 250 metrisiksi ja siten par-5 on lähempänä par-5:ta nykyisen par-4,25:n sijaan.

    Tuossa aiemmin joku sanoo että lyöntipelistähän tässä on kyse ja niin totisesti onkin. Tuo pariin vertaaminen ja Tigerin tulokset Agustassa eri mittaisilla väylillä on indikaattori siitä, että jotain on muuttunut vuosien varrella. Tämä siis sillä olettamalla, että silloin joskus hyvä pelaaja käytti keskimäärin 3, 4 tai 5 lyöntiä eri mittaisilla väylillä niinkuin määritelmä meni minun aloittaessani 20+ vuotta sitten. Nythän määritelmän mukaiset parit pitäisi olla esimerkiksi
    väylän mitta 50-225m, hyvältä pelaajalta menee 3,1 lyöntiä per väylä
    väylän mitta 225-425m, hyvältä pelaajalta menee 4,05 lyöntiä per väylä ja
    väylän mitta 425-650m, hyvältä pelaajalta menee 4,25 lyöntiä per väylä

    Että sillee

    Näistä kapeammista vaylistä ja pitkästä raffista se metakka clubeilla vasta nousee.
    Näitähän on joskus kokeiltu ja peli hidastuu oleellisesti,kun klubipelaajat etsivät pallojaan raffista.
    Täytyy muistaa,että näitä klubituuppareita on sentään 90 % pelaajista,joiden ehdoilla kenttää hoidetaan,viritellään ja yleensäkin peliohjesääntöjä laaditaan,

    Just niin. McEwan asiaa selvästi tutkineena varmasti on tietoinen ettei keskivertoklubituupparin scoret ole merkittävästi pudonneet sitten jonkun 60-70 -luvun. Kilpapelaajat nykyään vaan on niin paljon enemmän fyysisesti treenaavia urheilijoita, jossainhan sen pitää näkyä.

    Hei, kamoon.

    Nyt puhutaan kentistä, joilla esmerkiksi PGA pelaa. Suuri osa niistä on sellaisia kenttiä, jotka on tehty varta vasten tähän PGA-touhuun. Ei siellä mitään klubituuppareita pyöri, ei ainakaan useimmilla kentillä. Ja jos pyörii, nehän on siellä siksi, että kokisivat millaisena suuret pelaa ko. kentän. Ja raffit voi kasvattaa ja väylät kaventaa kuukaudessa ja palata vanhaan yhdessä yössä kun PGA-juna on mennyt menojaan jos sitä halutaan.

    Jos se on jäänyt jollekin epäselväksi, niin puhun erittäinkin huippugolfista ja siitä, miten peli on kehittynyt aikojen saatossa välinekehityksestä ja markkinoinnin tarpeesta siten, että kilpagolfareille par-5 väylistä on tullut par-4,25 väyliä kun muut väylät on ennallaan. Siis pitkälyöntisyys on muuttanut peliä johonkin suuntaan. Mielestäni ei pelkästään positiiviseen.

    Tässä tilastoja The Masters Tournament’ista:

    Milloin tästä tulostehtailusta on se ongelma tullut?

    Hogan pelasi jo 1953 14 alle, Nicklaus 1965 17 alle jne. Välillä on pelattu par’iin ja ylikin, viimeksi 2007.

    JirkaR kirjoitti: (19.4.2009 22:18:55)
    Eli ongelma ei olekaan se, että ammattilaisten kisoissa par-5 väylät ovat liian helppoja/lyhyitä viidellä lyönnillä pelattavaksi vaan se, että jotkut pellet sohivat viekkaudella ja vääryydellä pistebogeytä??

    Huomioithan, että pistebogeyssä kentän vaikeustaso vaikuttaa pisteisiin kentän slopen kautta. Ei kaikilla kentillä par-tulos ole pisteiden valossa yhtä arvokas.

    Lähinnä tarkoitan pistebogeystä ’eroon pääsemisellä’ sitä, että jos väyläkohtaisesti ei olisikaan enää vertailulukua kuten PAR 4, olisi nykyisellä tavalla vaikea laskea stableford-pisteitä. Nehän kuitenkin lasketaan väyläkohtaisesti, ja slope sitten antaa useammalle tai harvemmalle väylälle tasoituslyöntejä. Jos olisi vain pidempiä ja lyhyempiä väyliä, pitäisi ainakin kehittää laskutapaa edelleen. Lyöntipelinähän tilanne ei muuttuisi miksikään, lopussa lasketaan käytettyjen lyöntien määrä, vähennetään mahdolliset tasoitukset ja se on siinä. Ja kyllä aika suurelle osalle pelaajia on pistebogeyn pelaaminen mielekkäämpää kuin lyöntipelin, siinäkin vain on sitten järjestelmän väärinkäyttäjiä.

    Kuten jo muutamat mainitsivatkin, nykyään huippupelaajat ovat vielä aikaisempaa urheilullisempia ja välinekehityksenkin myötä lyonnit ovat pidempiä kuin ennen. Niinpä varsinkin vanhoilla kentillä väylät ovat ’käyneet lyhyiksi’ huippujen pelaamista ajatellen. Mutta keskivertotuuppareille, joihin itsenikin luen, suurempi merkitys on tulokseen lyöntien tarkkuudella, vaikka itselleni väylien pituudet eivät olekaan ongelma. Pitkillä lyönneillä on enemmänkin mahdollisuus vain tuhota oma tulos. Pitää myös muistaa, että suurimmalla osalla kentistä pelaajat ovat pääosin klubitason pelaajia, jotka eivät ainakaan draivia lukuunottamatta pääse likikään samanlaisiin lyöntipituuksiin ammattilaisten kanssa.

    Kuten jo muutamat ovat todenneetkin, kyllä noille huipuillekin saadaan PAR olemaan kovaa valuuttaa, kun kilpailussa väyliä kavennetaan, raffeja pidennetään ja tehdään griineistä kovia ja nopeita. Tämähän on nähty varsinkin US Openissa, että silloin tarkkuus nousee lyönneissä arvoonsa. Esimerkiksi Tigerillä on monesti driveri ollut käyttämättömänä tällaisissa kisoissa, kun ei enää osukaan väylään.

    KL

    McEwan kirjoitti: (20.4.2009 18:03:40)
    Jos se on jäänyt jollekin epäselväksi, niin puhun erittäinkin huippugolfista ja siitä, miten peli on kehittynyt aikojen saatossa välinekehityksestä ja markkinoinnin tarpeesta siten, että kilpagolfareille par-5 väylistä on tullut par-4,25 väyliä kun muut väylät on ennallaan. Siis pitkälyöntisyys on muuttanut peliä johonkin suuntaan. Mielestäni ei pelkästään positiiviseen.

    Mihin huippuammattilaisten kisoissa ylipäätään tarvitaan parvitosia? No tietenkin siihen, että yleisö näkee iigeleitä. Muutoin ei niitä voi mitenkään puolustella, sillä kuka ihan oikeasti haluaa nähdä, kun joku Top-10 -pelaaja avaa ensin draiverilla 276 metriä (ihan sama onko väylällä vai metsässä…), sitten lyö 168- 189 m välilyönnin (jonka sijainnilla väylällä ei siis ole mitään väliä, kunhan on väylällä) ja sitten lyö sen 140-160-metrisen griinille. Ketä se lämmittää?? Ei ainakaan minua. Samanlaista peliä minäkin pelaan, joskin lyhyemmillä väylillä. Minä haluan nähdä telkkarista sankaritekoja enkä klubituuppaamista.

Esillä 18 viestiä, 1 - 18 (kaikkiaan 18)
Vastaa aiheeseen: Mihin golf on menossa?

Etusivu Foorumit Yleistä Mihin golf on menossa?