-
JulkaisijaArtikkelit
-
Hei kaikki matkoilla käyneet. Kun näyttää vahvasti siltä, että ette jaksa kirjoitella pidempiä matkakertomuksia tuonne Golfpisteen matkakertomukset osioon, niin laittakaapa tänne tulemaan edes sellaisia lyhyitä versiota.
Olisi mukava kuulla kokemuksia myös kohteista joista kukaan ei erityisesti kysy vinkkejä.
Jos ette muuta keksi, niin laittakaa edes matkakohde, pelatut kentät ja olitteko tyytyväinen.
Lupaan kirjoittaa (valitettavasti?) omasta matkastani Azoreille, kunhan nyt ensin matkalla tulee käytyä pääsiäisen tienoissa.
Lue lisää: Golfpisteen matkakertomukset
Ai niin, unohdin ehdottomasti kieltää matkakertomukset kotimaisista kohteista 😉
Joten pliis, ei kotimaisia kohteita.
Oletko varma, että et halua kuulla matkakertomusta eräästä Helsinkiläisestä kentästä, jonka nimeä en halua edes mainita? Kentän nimi alkaa P:llä.
Mä yritin muotoilla tuon hienotunteisesti, mutta tunnustan kohdistaneeni pyyntöni nimenomaan tuohon mainitsemaasi suuntaan.
Olen avannut omat kotisivut, johon tulee myös kenttäesittelyitä kuvien kanssa. Ekassa aallossa Skotlanti. mm Kingsbarns ja Carnoustie. Julkaisu myöhemmin tänään tai viikonlopun aikana.
Otan mielelläni vastaan myös muiden kokemuksia kentistä ja julkaisen ne.
Linkki alla
Lue lisää: Parti Golf
Olen laittanut jonkin verran matkakertomuksia nettiin ja golfmatkat löytyvät alla olevasta linkistä. Siellä on myös linkki golfsivulleni, josta löytyy lisäinfoa mm. Thaimaasta.
Lue lisää: matkakertomuksia
Voisitko vähän kertoa miten järjestit matkan Azoreille. Olen itsekkin miettinyt kohdetta enemmän kalastuksellisesta näkökulmasta, mutta jos golfia pääsee pelaamaan niin kahta parempi.
Mä onn kyllä pätkissä kertonut ihan ekan upean kolohvimatkani
vuodelta 1988 Innisbrookiin kentät .Hinnat olivat yöpyjälle
1988 n. 17 e kierros.Coperhead,
Island ja
Sandpiper.Copperhead on 100 arvostetuimman kentän joukossa.
Sittten jatkoin matkaani Walt Disney Worldin kentille hinnat
1988 n. 30 e kierros Palm,
Magnolia ja
Lake Buena Vista.
Näillä kentillä pelataan vuosittain PGA ’ Disney Classic ’Samalla reisula pelasi myösArnold ökykalliin Palmerin Floridan
Bay Hillin : kentällä piti yöpyä, jos halusi pelata
150 USD yö ja samn veran pelikierros . Täälläkin pelataan yksi PGA vuosittain. Hinta oli 300 e kierros.Jos joku haluaa ( miel. jotkut ) saatan kertoa tarkemmin resissustani . Innesbrrokissa oli mm. Conference Center, jossa oli huoneet nimetty erikseen.
Arnold Palmer
Gene Sarazen
Bob Jones
Lee Trevino
Gary Player
Sam Snead – tietysti
Jack Nicklaus etc.
Jos teette ulkomaanmatkoja pankaa kaikki materiaali talteen, se on joskus myöhemmin upeeta tehdä keinustuolissa reissut uudestaan.Tänä päivänä hinnat noin nelinkertaiset…
Sori, että kesti. Pääs jotenkin hautautumaan muiden asioiden alle. Suomesta ei varsinaisia pakettimatkoja juuri järjestetä. Kyselimme matkatoimistoista, mutta kun varaus maksuja tulee paljon, niin hinta pompsahtaa äkkiä aika paljon. Varsinkin kun noita Lentoja tulee paljon, jos aikoo käydä useammalla kuin 1:llä saarella. Solresor järkkää Tukholmasta pakettimatkoja. Matkustaminen olisi tietysti mukavampaa kun ei tulisi niin paljon koneen vaihtoja. Kustannuksiin ei tulisi muuten merkittävää eroa, mutta matkan pituus olisi joko viikko tai kaksi, eli omassa tapauksessa liian lyhyt/pitkä. Lisäksi matkat on vain yhdelle saarelle, eli pitäisi sitten kuitenkin ’virittää’ omia.
Eli tiedossa on omatoimimatka. Tap-Airin lennot Hki-Lissabon-Hki otin netistä eBookersin kautta. Lissabon-Ponta Delgada-Horta ja samaa reittiä takaisin varasin sähköpostitse Sata-airin kautta, joka on paikallinen lentoyhtiö. Hotellit samalla tyylillä. Ollaan kolme yötä Faialilla ja 6 San Miguelilla, missä on 2 golf-kenttää. Reissun kustannukset 2:lta hengeltä sisältäen lennot, majoitukset ja autonvuokraus tulee olemaan yhteensä n. 2400€. Päälle tietysti eväät, valasretki, greenfeet… Eipä viitsi hirveästi laskeskella. Halvemmaksi tulisi jäädä kotiin, mutta jäisiköhän silloin jotain kokematta?
Netti toimii kyllä loistavasti tälläisten ei pakettimatkojen väsäämiseen.
Matkakertomus Princes Golf Club, UK
Kävin pelaamassa Princes Golf Clubilla. Kenttä sijaitseen noin 200 km Heatrow:lta aivan Royal St. George’sin naapurissa, Sandwichin kylän vieressä. Tuli kilautettua yks drivekin Dunes ysin 6 tiipaikalta George’sin kuuluisan outpaaluväylälle. Kuinkas moni muu on lyönyt niin pitkän driven, että lentää kentältä toiselle 😉 Princes oli tänä kesänä Openin Final karsintakenttä ja siellä on pelattu Open vuonna 1932. Voittaja taisi olla Gene Sarazen.
Kelit suosi ja sain pelata sitä Links golfia parhaimmillaan. Eli tuulta oli _riittävästi_, mutta sade kasteli vain noin 2 minuutin ajan koko 2 päivän aikana.
Kenttä ei ilmeisesti ollut enää aivan teräkunnossa, sillä väylillä oli monia paikkoja, joissa ruoho oli palanut. Ei kuitenkaan häiritsevää ollut. Griinit oli aivan mahtavat. Samaa luokkaa nopeudessa, kuin esim. Kytäjällä. Baittiakin pysty lyömään, jos pääsi wedgellä lähestymään, joten griinit ei olleet liian kovatkaan. Muuten griineille pallon saaminen olikin sitten aika hankalaa.
Ruffien pituus vaihteli totutun normaaleista leikkuupituuksista polvenkorkuiseen. Ensimmäisellä kierroksella onnistuin viimeisellä väylällä kiskaisemaan polvenkorkuiseen. Löysin pallon kohtalaisen pitkän etsiskelyn jälkeen. Yritin pelata väylälle, mutta jälleen samaan ruffiin 50 m eteenpäin. Vielä toinenkaan lyönti ei lähtenyt pois ja kolmannella sitten onnistuin. Par4 väylä ja tulos 8. Jee jee. Se taisikin olla huonoin yksittäinen tulos.
Bunkkerit oli aika pieniä pinta-alaltaan. Muutama poikkeus löytyi. Onneksi en niihin kovin monesti joutunut. Muutamassa tuli vierailtua. Reunat oli korkeat ja hiekka aivan hyvin pelattavaa. Vaikeaksi en bunkkereita kokenut. Liekkö sitten sattunut vain hyvä päivä 🙂 Hiekan seassa oli pieniä simpukoita. Ei häiritsevästi, mutta hassu yksityiskohta. Dunes 5 väylällä oli iso lautareunainen bunkkeri. Ihan pelattava, mutta griinille siitä ei päässyt. Matkaa griinille noin 50 metriä.
Par5 väylät pääsi myötätuuleen keskivertosutaisullakin 2 päälle. Mittoja voitte lueskella linkistä alla. Pelasin kaikki 63 reikää takatiiltä. Mutta vastatuuleen sitten kolmella päälle pääseminen olikin jo kova saavutus. Drive + 2 hyvää pitkää rautaa ei välttämättä jaksanut perille 🙂 Tylyä.
Par3 väylät vastatuuleen oli erittäin pahoja. Normaali rauta 3 standardi olosuhteissa noin 190-200m, mutta vastatuuleen hyvä lyönti kantoi vain 150m. Yksi par väylä oli noin 200m ja taas vastatuuleen. Joutui ottamaan kevyen driven ja mitta oli juuri sopiva. Drive myös pysähtyi yllättävän hyvin. Harmi kun ei aivan osunut griiniin vaan jäi forelle.
Puttaaminen oli myös oma taiteenlajinsa. Griinit oli nopeat ja hyvät putata. Ei muuten löytynyt kovinkaan paljon paikkaamattomia jälkiä, toisin kuin Suomessa yleensä. Taitaa olla kulttuuri sielläpäin kohdallaan. Haasteena puttauksessa oli jälleen kerran tuuli. Säännöissä muistaakseni sanotaan, että liikkuvaan palloon ei saisi lyödä. Muutamilla griineillä se kuitenkin oli aika mahdoton sääntö. Pallo nimittäin heilui koko ajan tuulessa. Koeta siinä nyt sitten keskittyä. Onneksi tuuli ei ollut niin kova, että pallo olisi sen voimasta karannut kokonaan. Kallistuksen oli loogisia ja luettavissa. Mutta jälleen tuuli. Jos oli aivan suora 5 metrin putti ja tuuli sivulta niin sai helposti tähdätä 10cm reiän ohi ja silti osuma keskelle. Voitte varmaan uskoa, että meni jonkun aikaa tottua siihen 🙂
Sitten se vaikein osuun. Pump and run. Lähipeli, joka itsellä toiminut kohtalaisesti Suomessa oli aivan kauheaa siellä. Palloa ei voinut nostaa korkealle ja antaa baitin pysäyttää palloa. Griinien ympäristöt oli kovin muhkuraiset ja muotoja todellakin löytyi. Lipulle piti päästä todellakin matalalla ja rullaavalla lyönnillä. Griinin ulkopuolelta 20 metrinkin päästä griinistä saattoi olla järkevää pelata putterilla. Sain jokaiselle ysillä epäonnistumaan useita chippejä griinin läheltä. Ne joko oli toivottoman lyhyitä tai sitten rullasivat onnellisesti pitkälle griinin yli. Olihan se nyt järkyttävää, kun ei 5 metrin päästä griinistä saa palloa millään pysymään griinillä. Eli pump and run on kyllä se missä scoret sain karkailemaan omalta tasolta pois.
Kolmen täyden ysin tulokset olivat 85, 87 ja 84. Lisäksi ylimääräinen ysi 41 lyöntiä. Omasta tasosta siis tuli poikettua 6-9 lyöntiä per 18 reikää. Se on viime aikojen tulosten valossa todella paljon. Ja uskallan melkein väittää, että melkein kaikki tuli lähipelin epäonnistumisien myötä. Vastatuulikaan ei pitkissä lyönneissä ollut niin paha vastus.
Vielä yksittäinen esimerkki sivutuulen nappaavasta voimasta. Kentällä oli yksi ainut suojainen paikka. Se oli Himalayas ysin 2 väylä. Avauksen sai lyödä suojasta ja lähestyminen lähti vielä suojasta, jos avaus ei ollut tarpeeksi pitkä. No viimeisellä ysillä lähdin lyömään rauta kasilla noin 110 metrin lähestymistä kovaan sivuvastaiseen. Maila varmaan oli ihan oikea eli 2 mailaa liian paljon tyyneen keliin verrattuna. Lyönti onnistui hyvin ja lähti suorassa linjassa menemään vähän lipusta vasemmalle. Kun pallo nousi pensaiden yläpuolelle, alkoi tapahtua. Tuuli nappasi ja pysäytti pallon ja alkoi kuljettaa sitä oikealle. Lähestyminen jäi 20 metriä lyhyeksi ja meni 20-25 metriä sivuun alkuperäisestä hyvästä linjasta. Lyönnin jälkeen ei harmittanut. Ihmettelin vain.
Kentästä sen verran, että sokkolyöntejä ei ollut yhtään. Ostin 4 puntaa maksaneen strokesaverin, josta oli selkeästi hyötyä. Vieraspelaajana siis pelaaminen onnistuu helposti. Caddiemaster ei laita sinua pelaamaan muiden pelaajien kanssa vaan kohtalonasi on pelata yksi, jos varaat peliajan yksin. Itse sain pelata muiden seurassa vain 9+6 reikää. 6 viimeistä klubin viime vuoden kapteenin kanssa, joka ystävällisesti kutsui mukaan, vaikka heillä oli joku kisa menossa.
Naapurikenttä Royal St. George’s oli sitten astetta pahemman näköinen paikka. Kentän läpi kulki 2-3 public footpathia. Niillä kävin tepastelemassa ja katsomassa kenttää. Siellä sokkolyönteja taas näytti olevan aika monessa paikkaa. Olisi varmaan ollut hieman hankala tietää joissakin paikoissa mihin suuntaan avauksen löisi. Kävin myös ’möyrimässä’ kuuluisassa bunkkerissa. En muista nimeä, mutta melkoinen hökötys se oli. Pohjalta matkaa ylälaitaan noin 4 metriä ja sen jälkeen yli 2 metrin lankkuaita. Siitä jos joku ilmoittaa pelanneensa väylän suuntaan niin voin sanoa, että melkonen sälli!!! 🙂
Asustelin Bell hotellissa Sandwichin kylässä. Hotelli oli ihan ok. Perus englantilainen meininki.
5 minuutin matkan päässä oli vielä kolmaskin Links kenttä. Ajoin sen ohi, mutta muuten ei siihen tullut tutustuttua. Ehkäpä ensi kerralla. Semmosta.
Lue lisää: http://www.princes-leisure.co.uk/
(zapal 7.10.2003 10:25:45)
Lue lisää: Linkki alkuperäiseen matkakertomukseen
Katselin tuon Royal St.Georgen websivua ja siellä on kuva bunkkerista (linkki). Paras pysyä poissa!
Lue lisää: Bunkkeri
Näköjään olen kirjoitellut taannoin vähän omiani. Varmaan kovin moni kuitenkaan lankaan mennyt 🙂
Eli ’Kolmen täyden ysin tulokset olivat 85, 87 ja 84’
…on tietysti kolmen täyden kiekan…
Mulla yksi kaveri kertoili vuosia sitten klubilla, että kyllä menee huonosti, 87 lyöntiä! Toiset siihen, että sehän on hieno tulos. Kaveri totesi lakonisesti: ’joo – ensimmäiset 9 reikää!’.
Kuvittelin, että sulla on mennyt yhtä heikosti ;o), heh heh.
Niinpä niin. Noh, ei kuitenkaan ihan noin huonosti _pysty_ pelaamaan 🙂 Kai………having said that… O ou. Ei olis varmaan pitänyt mainita. Varmaan seuraava kiekka simussa menee just tolleen 🙂
Niin mä arvelinkin, että kun kertoo 20 v. vanhoja juttuja niin jokin on muuttunut.
Ne Innisbrookin hinnat olivat 9 reiän kierrokset n. 17 e siis 18 reikää 34 e olivat hintoja paketin osana, joten tuli vielä kanta-asiakas alennus.
Disneyn kentät siellä yöpyvillä mutta muutenkin oliva mielestäni kohtuulliset. Sitten oli se kunnallinen Orlando Int. sen suurimman – ehkäpä maailman suurimman – kongfressikeskuksen lähellä – upea palmukenttä kuin mikä ja hinta jotain 20 e kierros 1990.
Disneyworldissä on siten tullut vielä 3 kenttää lisää ??
Tiiauspaikkojen yläpuolella oli puumajoja , jossa saattoi yöpyä
esim honeymoon – juttuja, ei ollut pitkä matka ylreiältä aamureiälle – puusta alas ja maila käteen ja sen kun svingaa vaikka 5 väylältä Tarzan huudon kera.NimetönAinakin matkatoimisto KohdematkatKalevalla (www.kmktravel.fi) on valmiita (=käteviä) pakettiratkaisuja Azoreille haluaville (lennot + hotellit, tiiausajatkin järjestynee). Reissun voi budjetin ja/tai aikataulun mukaan yhdistää myös vaikkapa Madeiran- tai Lissabonin-matkaan.
En ole vielä itse käynyt, mutta suunnitelmissa on…
Kevään reissu tehty. Pelattiin viidellä eri kentällä
- Alicante
- Bonalba
- Alenda
- Desert Springs
- La Finca
ja yhdellä par 3 kentällä Plantio.
Yhtenä päivänä satoi ja tuuli kovasti. Tulokset oli sen mukaisia 🙂 Yhtenä päivänä oli luksor keli ja tulos heti paras. Muina päivinä oli kohtuu ilmat, mutta tuuli oli aina todella kova ja haastava.
Kahtena päivänä tuli pelattua tasoitukseen, joten alku oli ihan lupaava, mutta vastineeksi tuli sitten täyttä skeidaa tuulessa.
Lisäksi meillä oli kohtuu huono tuuri, sillä Alicanten alueella oli menossa joku hoitokausi. Monessa paikkaa griinit oli hiekoitettu, joka oli kyllä tehty taidolla. Ei siis haitannut niin pahasti kuin kotimaassa yleensä. Lisäksi muutamat griinit rei’itetty. Sekin oli tehty hyvin, mutta pikkuisen jäi hampaankoloon. Lisäksi La Finca tiiauspaikat oli pistetty ihan remonttiin ja puhtaalle hiekalle. En siis suosittele kyseistä aikaa ja aluetta. Joku toinen aika varmaan on paljon parempi.
No reissu meni treenin piikkiin ja pelata saatiin, joten ei kyllä haitannut sinänsä. MulliganBirdie hoiti hommansa hyvin ja vastaili myös paikanpäällä kyselyihin + järjesteli tarvittaessa tiiajat uudestaan. Hyvää palvelua sanon mä ja ihan suomeksi. Kiitos Sami A.
Kenttien ’normaalista’ luonteesta ei oikein päässyt aina selville, sillä tuuli teki hommasta todella haasteellisen. Pikkusen oli hukassa, koska Suomessa tuulisia kelejä on aika harvoin ja jos tuuleekin niin se on pari dekadia heikompaa.
Alicante golf, jossa pelattiin 5 kierrosta, ei ole heikkohermoisten kenttä. Kenttä on merkitty taloilla. Jos et osu kenttään niin osut taloon, uima-altaaseen, rakennustyömiheen tai ties mihin. Oma näkemykseni on, että ei oikein järkevää hommaa. Kenttä sinänsä oli oikein mielenkiintoinen ja mukava layout. Tykkäsin kovasti jaottelusta 6 par3, 6 par4 ja 6 par5 väylää.
Desert Springs oli käymisen arvoinen. Hieno kenttä vaikka kyllä itsellä autiomaasta oli hieman erilainen ennakkokäsitys. Peli kulki Desertissä itsellä hyvin, joten siitä jäi tietysti siksikin hyvä mieli. Lämmintä ja tyyntä oli ainoan kerran koko reissussa (pois lukien lähtöpäivä :)).
Eipä tuosta nyt sen kummempaa. Tulipahan tehtyä tuokin reissu. Vuoden takainen Porton reissu oli kyllä golfillisesti mukavampi. Varsinkin Estella jäi kiinnostamaan.
Neuvottelut seuraavan kevään reissussa pitäisi tässä aloittaa vaimon kanssa 🙂 Saa nähdä miten käy. Seuraavaksi voisi kokeilla vaikkapa jonkun näistä (suositelkaa):
- Pohjois-Amerikka (joo on iso alue, ei jaksa spesifioida nyt)
- Malesia, Thaimaa tms.
- Belek, Turkki
- Skotlanti
- Italia
PS. Ensi viikolla 1-2 kierrosta tuolla: http://www.golfbreaks.com/golf/england/old-thorns/
Lue lisää: Old Thorns
Moi Zapal,
Vilkaisehan erään sinunkin kanssa pelanneen kuvallinen kertomus kentistä joilla olet pelannut.
http://www.sunpoint.net/~soukanseve
Terveisiä Portugalista.
Lue lisää: Pohjois-Portugali
Jep. Mukavia kuvia ja tuttuja paikkoja. Taisi olla ihan hyvä kelikin.
Amarantekin näyttää ihan mukavalta. Mehän yritettiin viimeksi sitä pelata, mutta kenttä oli pistetty rajusti remonttiin. Pelaamaan päästettiin vaikka kaikilla griineillä ei sillon ollut edes lippuja. Ensimmäisellä väylällä (KS. KUVA LINKISTÄ) luulin lyöneeni griinille, joka on kuvassa vasemmassa laidassa (siellä oli lippu :)), mutta oikea griini olikin oikeassa laidassa (lippu puuttui) ja tukevassa hiekassa. Noh. Lopetettiin pelit siellä sitten siihen ja mentiin Estellaan.
Vähän jäi kaivelemaan se Ponte de Limakin, kun satoi. Mutta ensi kerralla sitten kuivassa.
Hyviä muistoja Montebelosta ja erittäin hyviä sitten Estellassa. Taidettiin siellä pelatakin 3 kierrosta.
Lisäksi on pakko mainostaa yhtä ruokapaikkaa. Sen lyhyen ysireikäisen kentän klubilla (asuttiin tuolla, mutta nimi unohtu, Estellan lähellä) on mahtavat ruuat. Varsinkin annos jonka nimessa on Brazil. Kokki esipaistaa ensin ison sisäfileen. Sitten se roudaa sun pöydän viereen hiilloksen. Leikkaa mukavia siivuja esipaistetusta lihasta ja paistaa yksitellen syöntisi tahtiin pienempiä siivuja syöntisi tahtiin. Koko ajan lämmintä lihaa ja todalla hyvää. Koskaan en ole parempaa saanut. Kalevi: Jos tuo on sulta kokeilematta niin suosittelen!!!
Lue lisää: Amarante 1 väylä
2004 Maaliskuu, Tunisiassa pelattiin 6 päivää kolme eri kenttää.
Näistä upein ja paras oli uusin väljästi merenrantaa tehty kenttä joka on toista vuotta käytössä, korkeus eroja oli sopivasti, niin että normaalikuntoiselle ei auto ole välttämätön. maisemat ja kenttä kokonaisuudessaan oli huippu.
Kenttä oli Flamingo course, Monastirissa.
kaksi muuta pelattua oli Potr el kantaoui, jossa kaksi eri kenttää, toinen Sea course, pelkkää peltoa meren rannalla, talojen välissä poukkoilua.
toinen Panoramana kenttä (sama klubi) vaihtelempi ja haastavampi.
Kaikkien kunto oli erinomainen, riippuu tietysti pelaajan tasosta mitä arvostaa mutta jos puhutaan 15-25 händäristä tai alle niin mielipiteet on yhtenevät.
Vielä Flamingosta se on huomattavasti väljempi pelaaja määriltään, siis nopeampi ns, normaali kestoinen kierros.
Apartementon/kentän nimi oli Quinta da Barca, jonka ravintolaa on moni muukin kehunut. Ruuan nimi taas on brazilialainen Picanha josta moni itseni lisäksi pitää.Pojat kävi myös testaamaassa myös Espanjan puolella Mondarizin kentän (josta on myös kuvia) ja tykkäsivät.Matkaahan ei Ponte de Limasta tule kuin reilu puoli tuntia. Ilmoja on myös pidellyt, tällä hetkellä +25.
Lue lisää: Pohjois-Portugali
Mitenkäs reissu Azoreille onnistui?Olisi mukava saada hieman kommentteja golfista ja muustakin niissä maisemissa.
Lue lisää: Pohjois-Portugali
Moi Kalevi & kumpp!
Kiitos kysymästä, matka meni hyvin. Laiskamato päällä, joten en ole jaksanut kunnollista raporttia kirjoittaa, mutta jos nyt vapun kunniaksi tähän jotain raapustelisin.
Mähän hoidin kaikki järjestelyt itse, joten matkassa oli hieman ’urheilujuhlan’ tuntua. Matka aika oli 2.4.-12.4.
Menolennot oli Hki-Amsterdam-Lissabon-Ponta Delgada-Horta. Menomatkalle tuli lyhyt (5h) yöpyminen Lissabonissa. Menomatkan ainut kommellus tuli välille Lissabon-Ponta Delgada, kun koneen lähtö viivästyi kolmella tunnilla ja missattiin seuraava lento. Siitä syystä oltiin lauantaina perillä Hortassa n. 8 tuntia myöhässä ja matkatavarat jäivät Ponta Delgadaan odottamaan seuraavaa lentoa.
Paikkana Azorit on ehdottomasti kokemisen arvoinen. Rantalomalle sinne asti ei kannata lähteä, mutta autolla saaria kiertäessä riittää paljon nähtävää. Ihmiset on ystävällisiä, englannilla tulee toimeen, mutta portugalin osaamisesta ei olisi ollut haittaa. Kelit olivat kohtuulliset, n. 18 astetta ja puolipilvistä. Voimakas tuuli oli meidän matkan pahin vitsaus. Ruuat ovat ’syötäviä’, kalat yleensä hyviä ja kanaruuat. Kunnon pihviä sieltä ei taida löytyä hakemallakaan. Pihviruuat ovat sellaista Esson baari-tasoa. Paikalliset viinit olivat yllättävän hyviä.
Oltiin Faial-saarella Hortassa ekat kolme yötä. Tavoitteena oli siellä päästä katselemaan valaita. Päivät olivat liian tuulisia, joten valasretki ei onnistunut, mutta tutustuttiin Faialiin ja vieressä olevaan Picon-saareen. Siellä on muuten Portugalin korkein vuori joka on ~2500m.
Sitten lennettiin Hortasta takaisin San Miquelin saarelle Ponta Delgadaan. Siellä viivyttiin kuusi yötä. Sen on Azorien saariryhmän suurin saari ja sieltä löytyy kaksi Golfkenttää 🙂 Täällä käytiin valasretkelläkin IHan kaksi kertaa, mutta ei nähty kuin Delfiinejä 🙁
Molemmat Golfkentät kuuluvat samalle firmalle. Pelaaminen on melko ’edullista’, eli greeenfee on alle 50€. Kentillä oli paljon tilaa, ja ’ryhmiin’ ei laiteta vieraita. Siksi pelasin siis yksikseni, tai siis vaimoni kanssa, joka oli mulla cädinä. Lähtöajat olin varanut sähköpostilla Suomesta käsin pari viikkoa ennen matkaa.
Furnas sijaitsee melko korkealla, siellä oli tällä kertaa pilvistä haittaa. Maisemista on sen takia vaikea sanoa mitään. Vettä ei satanut, mutta välillä oli hieman kosteaa. Semmoisia lyhyitä ’suihkuja’ tuli pari kertaa. Kenttä oli hyvässä kunnossa ja selkeä pelata, siksi täällä yksin pelaamisesta ei ollut haittaa. Ajomatka Ponta Delgadasta ei ole kilometreissä pitkä, mutta ne tiet… Ei matka kuitenkaan aivan tuntia kestänyt.
Batalha taasen sijaitsee selvästi alempana ja lähellä Ponta Delgadaa. Siitä syystä pelaajiakin oli selvästi enemmän. Tosin edelleen sai pelailla ’yksin’. Kentällä on 27 reikää. Pelaamani yhdistelmä oli 6200m keltaisilta, eli mittaa riittää. Ongelmaksi muodostuivat Doglegit, joissa vieraan oli kohtuullisen vaikea arvoida etäisyyksia. Täällä päästiin nauttimaan auringonpaisteesta ja maisemat oli todella mahtavat. Batalhakin oli hienossa kunnossa. Kenttien luonteet ovat aivan erilaiset ja taitaa olla myös ruoholajit, niin erilaisilta ne tuntuivat.
Vaimoni terveyden takia käytimme Golfautoa molemmilla kentillä. Korkeuseroja kentillä on melko runsaasti, joten huonompikuntoisten kannattaa käyttää autoa.
Tulokset kertovat hyvästä ’kevät’ kunnosta, eli molemmat rundit yli 100, 10:n händärillä. Lyöntejä kertyi kyllä pääasiassa griinien kantissa ja hävinneiden pallojen avulla 😉
Kotimatka tehtiinkin sitten yhdessä päivässä. Aamulla 8.45 lähtö Ponta-Delgadasta. Lissabonin ja Amsterdamin kautta Helsinkiin, omassa sängyssä 23:00. Tavarat seurasivat uskollisesti ehjinä kotiin saakka. Mulla oli omat mailat mukana, eikä missään vaiheessa jouduttu maksamaan mitään lisämaksuja. Matkalaukku+bägi oli takaisin tullessa ~45kg + pari 10kg käsimatkatavarakassia.
Tällä kertaa tuntui, että matkalla olisi viihtynyt vielä pidempään.
Azoreilla oli varsin siistiä ja hotellit olivat erittäin hyviä. Aamiaiset tosin skandinaaviseen tasoon hieman vaatimattomia. Ravintoloissa ruuat maksoivat 10€ molemmin puolin. Pullo asiallista punaviiniä 6€. Kallein ravintolalasku taisi kahdelta hengeltä olla 32€. Taksilla ajelukaan ei ollut kallista, mutta meillä oli koko ajan vuokra-auto ja ’kaupungit’ olivat niin pieniä, että ne käveli parissa tunnissa ristiin rastiin.
Matkan ’kiinteät’ kustannukset, eli lennot+hotelli oli kahdelta hengeltä ~2200€. Ei paha kun hotellit oli käytännössä 4 tähden tasoa ja lentoja oli kahdeksan. Kokonaiskustannuksia ei vielä ole uskallettu laskea.
Jos haluaa päästä ’helpommalla’ matkustamisella, niin Solresor järjestää matkoja suoralla lennolla Tukholmasta. Tämän takia Ponta Delgadassa ei voinut välttyä törmäämistä ruotsalaisiin.
Meillä matkan kallein yksittäinen osa oli lennot Helsingistä Lissaboniin, TAP-Airilla ~800€.
Lissabonista ja Portosta pääsee jo sitten edullisesti Azoreille.
Tässä muutamia sivuja joista löytyy lisää infoa:
http://www.rrtur.com <- Tätä kautta varasin Hotel Vila Novan ja valasretken Ponta Delgadaan
http://www.verdegolf.net <- Golfkentät
http://www.sata.pt <- Paikallinen lentoyhtiö
http://www.fayalhotel.com <- Hotellimme Hortassa
http://www.whales-dolphins.net <- Pico Sport josta järjestin valasretkeä Faialille/Picolle. Pico Sportia pyörittää Frank niminen kaveri. Uskomattoman hyvä tyyppi ja osaa hommansa. Jos olette menossa tuonne, niin ottakaa tähän kaveriin yhteyttä. Hänellä on ollut aikaisemmin myös suomalainen valasopas töissä.
Nooh tähän loppuu vuodatus tällä erää, pahoittelen 'raskasta' ulkoasua, nyt Vappua viettämään!
Kävin pääsiäisenä tsekkaamassa ensi kesän US Openin peliareenan eli Pinehurstin kentät. Kyllä siellä on kuume jo korkealla ja taas valmistaudutaan tähän suurtapahtumaan, joka tuli Pinehurstille uudelleen poikkeuksellisen nopeasti, sillä edellisen kerran Open pelattiin siellä 1999, jolloin Payne Stewart voitti ja sai myöhemmin patsaansa 18. greenin vierelle. Sen patsaan äärellä pidimme 19. reiän muisteluhetken.
-
JulkaisijaArtikkelit