Aihe: Matalampaa kaarta – ranteet ja release - Golfpiste.com

28.4.–5.5. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[11][16]
KilpailuaSuomalaista

Matalampaa kaarta – ranteet ja release

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Matalampaa kaarta – ranteet ja release

Esillä 25 viestiä, 126 - 150 (kaikkiaan 222)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts

    Scoop kirjoitti: (25.9.2007 10:25:58)

    ts kirjoitti: (25.9.2007 10:20:49)

    Bosco kirjoitti: (25.9.2007 10:10:18)
    Nyt tuuppareille pieni tietoisku. Ei suositella metodiopettajille.
    Otatte mailan käteen ja heiluttelette sitä edessänne ylös ja las ranteita taivutellen. Hei, molemmat ranteethan taipuvat ylös ja alas. Ja tästä ei kun ruoskavoimaa.
    HEETKInen, hetkinen. Katsokaapas tarkemmin. Oikea ranne taipuu kyllä ylös, mutta perskule: vasen kyynärvarsihan huijaa ja kieryy kääntäen vasemman ranteen kupille yläasennossa.
    Eihän tässä näin pitänyt käydä.
    No vie maila taakse svingin tapaan ja tee matkalla samat liikkeet. Tuliko jostain force, joka teki teistä tigereitä backsvingin huipulla. Pelkäämpä, ettei. Svingissä tämäkin asia menee tasan päinvastoin kuin järki sanoo.

    Lositavasti ilmaistu. Juuri tuollainen opetus varmasti menisi perille. Viimeistä lausetta lukuunottamatta ei sitten tolkun häivää koko tekstissä.

    Tässä näkee eron tietämisen ja ymmärryksen vaälillä.

    Niinpä. Bosco vaan sattui hyvinkin yksiselitteisesti kertomaan mitä anatomiamme pakottamana tapahtuu, jos tuuppari pyrkii nostamaan bsw:ssä oikeaa rannettaan ylös. Se voi onnistua vain ja ainostaan silloin, kun vasen ranne on kupilla! Jos vasen ranne on flat, oikea ei yksinkertaisesti käänny ylös (muuta kuin sen verran mitä oikean kyynärvarren kierto sallii), se kääntyy sivulle.

    Mutta kun tuossa ei ole yhtään mitään yksiselitteistä kuulijalle. Kirjoittajalle varmaan kyllä. Mulle tuosta tuli heti ensimmäiseks mieleen, että Boscon oma grippi on päin peetä, eikä pysty sen takia tajuamaan mitä täällä on selitetty.

    Miks se on vasen kyynärvarsi joka huijaa? Miks ei oikea niinkuin useimilla?

    Niijuu… mä muuten kokeilin tehdä noin. Seurauksena täysin flat vasen ranne huipulla…

    ts kirjoitti: (25.9.2007 10:31:22)
    Niijuu… mä muuten kokeilin tehdä noin. Seurauksena täysin flat vasen ranne huipulla…

    Nyt tiedät miltä tuntuu olla toisella puolella tiskiä. Annetaan yksiselitteiset ohjeet, jotka oppilas ymmärtää väärin (tai sitten sulla on avomurtuma ranteessa);-).

    ts kirjoitti: (25.9.2007 10:31:22)
    Miks se on vasen kyynärvarsi joka huijaa? Miks ei oikea niinkuin useimilla?.

    Jos alat käyttäytyä kauniisti, saatan palata asiaan. 😀 Nyt on kiire Hyvinkään suuntaan!

    ts kirjoitti: (25.9.2007 10:31:22)
    Niijuu… mä muuten kokeilin tehdä noin. Seurauksena täysin flat vasen ranne huipulla…

    Jos saat bsw:n suoritettua siten, että vasen ranne on flat ja oikea ylöskääntyneenä (kääntyykö ranteesi, vai kiertyykö käsivartesi?), a) sinulla on itsellä grippi päin persettä, b) anatomiasi poikkeaa normaalista, tai c) et tiedä mistä puhut. Ja kun mikään edellä mainituista ei käsittääkseni pidä paikkansa, lienee syynä hieman erilainen käsityksemme asiantilasta ja sen tekijöistä. Tätä empiiristä dilemmaa kun ei voida tekstirivien varassa ratkoa, lienee syytä pähkäillä asiaa toisin. Tai sitten ei.

    ts

    Vasen pakki kirjoitti: (25.9.2007 10:50:00)

    ts kirjoitti: (25.9.2007 10:31:22)
    Niijuu… mä muuten kokeilin tehdä noin. Seurauksena täysin flat vasen ranne huipulla…

    Nyt tiedät miltä tuntuu olla toisella puolella tiskiä. Annetaan yksiselitteiset ohjeet, jotka oppilas ymmärtää väärin (tai sitten sulla on avomurtuma ranteessa);-).

    No pikemminkin tässä kävi niin , että jos sanatarkasti noudatan ohjetta ’ Otatte mailan käteen ja heiluttelette sitä edessänne ylös ja las ranteita taivutellen.’ niin minulla tuo toimii juuri halutusti. jos tuossa lukisi, että vain ranteilla, ilman muuta liikettä, niin saattaisi tehdä kipiää. Mutta en kyllä ymmärrä miks hemmetissä sitä pitäis edes kokeilla ilman muuta liikettä. Joka tässä tapauksessa minulla oli vain käsivarsien nosto ja lasku.

    Pulli-Paavo kirjoitti: (24.9.2007 22:40:10)
    Onkohan nyt unohtunut jotain. Golfissa merkitsee vain score. Hyvään scoreen päästään monella tapaa. Tason säilyttämistä helpottaa homman toistettavuus. Itseäni ei ainakaan pätkääkään kiinnosta onko mielikuvani oikea tai väärä, vaan miten lähelle aikomaani kohdetta pallo päätyy. Itse olen toivoton pähkäilijä, seuraava tavoitteeni on ryhtyä uskomaan mitä minun olisi tehtävä päästäkseni toistuvasti lähemmäs kohdetta, ei miksi niin tehdään tai onko milekuvani vääriä vai oikeita.

    Mä olen Pulli-Paavon kanssa paljolti samoilla linjoilla. Lähes koko ikäni olen jotain urheilua harrastanut, joitain jopa ihan kohtuullisella menestyksellä. Itseäni ei ole juurikaan kiinnostanut yksityiskohdat. Se on ollut valmentajien tehtävä ja heiltä on tullut tarvittava palaute omasta tekemisestäni.
    Mä jakaisin porukat kahteen luokkaan insinöörit ja taiteilijat, sekä heidän sekasikiöönsä Insinööritaiteilijat, jotka on niitä Jaappanilaisia kutka tekevät sinusta kynällään valokopion Mont Martren aukiolla 😉
    ’Insinöörit’ ovat uutteria ja heille on tärkeää tietää, mitä tapahtuu ja miksi. Tästä joukosta löytyy paljon yhden totuuden etsijiä. He ahmivat yksityskohtaista tietoa ja pahimmassa tapauksessa ’tukahduttavat’ harrastamisensa liikaan analysointiin jolloin lopputuloksena on ’perinteinen’ tieto lisää tuskaa, homma leviää käsiin ja tekeminen alkaa ahdistamaan, kun tulosta ei synny.
    ’Taiteilijat’, joihin katson itse kuuluvani, eivät taasen ole juurikaan kiinnostunut teknisistä yksityiskohdista, vaan lähinnä vetelevät pensselillä suuria linjoja. Lopputulemana isosta joukosta muutamat osuvat vahingossa oikealle suunnalle ja onnistuvat tekemisessään, loput eivät välttämättä edes hiffaa olevansa hukassa vaan naatiskelevat tekemisestään niin kauan kuin huvittaa.
    Noin tiukka luokittelu on tietysti turhan kärjistävää, mutta IT-ihmisenä mulle ei ole kuin nollia ja ykkösiä 😮
    Hyvän Pron tehtävänä on tietysti huomata mihin suuntaan opetettava on kallellaan ja jakaa sen mukaan ohjeita. Koska ts:n metodeja on tässä ketjussa paljon puitu, niin mun täytyy ainakin kiittää ts:ää siitä, että kohdallani hän on siinä onnistunut, vaikka olin jo 15 vuotta tehnyt omiani ennen häneen tutustumista. Jo noususuunnassa ollut tasuri on pudonnut häneen tutustumisen jälkeen kympistä kutosen pintaan käymättä rangella tai lähipelialueella. Täysin hukassa ollut lyönti parani kertaheitolla yhdessä kolmen tunnin sessiossa Masterin GCI:n jälkeen, kun ’taiteilijaa’ pyydettiin sutimaan eri mielikuvalla. Lähipelilyöntikeskiarvo parani tänä kesänä neljällä lyönnillä vaikka ohje tuli mielikuvana yhdessä lauseessa keskustelupalstalla! Edes amerikkalaisen hotellihuoneen televisiossa näkyvällä Ostos-TV kanavalla ei uskalleta luvata näin huimia tuloksia näin vähällä tekemisellä. Näillä tuloksilla minua ei pätkääkään kiinnosta onko tämä saavutettu huijaamalla minua, etenkään kun tavoitteet eivät ole ammattilaisuudessa. Onneksi Fred Couples on yksi ’idoleistani’, joten houkutus Singhmäiseen harjoitteluun pysyy kaukana horisontissa 😉

    ts

    Paksupekka kirjoitti: (25.9.2007 11:11:49)
    Koska ts:n metodeja on tässä ketjussa paljon puitu, niin mun täytyy ainakin kiittää ts:ää siitä, että kohdallani hän on siinä onnistunut, )

    Kiitokset vaan. Tosin tuota niin… en ole kyllä kokenut, että minun metodejani tässä olis käsitelty. Alkuperäinen jutun kritiikki ei kohdistunut minuun, enkä minä ole omia metodejani kovinkaan paljon tässä selvitellyt, kuin muutamassa kohdassa.

    Mutta jos tuollainen fiksumpikin kaveri näin olettaa, niin kuinkahan nuo muut 😉

    Paksupekka kirjoitti: (25.9.2007 11:11:49)
    Mä jakaisin porukat kahteen luokkaan insinöörit ja taiteilijat, sekä heidän sekasikiöönsä Insinööritaiteilijat

    Koska ts:n metodeja on tässä ketjussa paljon puitu…

    (Enempien) väärinymmärrysten välttämiseksi: itse en laske kuuluvani mihinkään Paksunpekan kategorioista, koska suhtautumiseni itse peliin on ’taiteilijamainen’, mutta asiasta keskusteluun ’insinöörimäinen’. Tällä foorumilla on lukuisia lukijoita, jotka passiivisina napsivat infoa sieltä täältä ja soveltavat sitä omaan puuhasteluunsa rangella ja kentällä. Ja auktoriteettikuuliaista kansaa kun olemme, ammattilaisten puheet pitää tietysti ottaa tosissaan. Koska ts:kin, alan ammattilaisena, usein nojaa professionaaliseen auktoriteettiinsa (’ilman tätä kokemusta asia ei voi ymmärtää, joten turha selittää…’), jota ei mielestäni pidä ottaa annettuna, on ihan hyvä joskus vaatia selvennyksiä tai kyseenalaistaa annettuja ’faktoja’. Minun osaltani ei kyse ole teknisen totuuden etsimisestä, vaan keskustelusta, jossa kategoristen näkemysten tueksi pitäisi voida esittää pätevämpiä argumentteja.

    Mitä ts:ään sinänsä tulee: minun etuni näissä keskusteluissa on se, että tällainen ajatustenvaihto, kyseenalaistaminen ja argumentointi ovat keskeinen osa työtäni, jolloin se aniharvoin palautuu henkilökohtaiselle tasolle. En epäile ts:n ammattitaitoa, osaamista ja näkemysten kestävyyttä pätkääkään. Päinvastoin. Saattaisin hyvinkin suunnata hämeen suuntaan, jos haluaisin päästä pro:n pakeille. Nyt on kyse asioista ja niistä keskustelemisesta. Ainakin minun osaltani.

    ts kirjoitti: (25.9.2007 11:26:02)
    en ole kyllä kokenut, että minun metodejani tässä olis käsitelty. Alkuperäinen jutun kritiikki ei kohdistunut minuun

    No tässähän se tulikin.

    ts kirjoitti: (25.9.2007 11:26:02)

    Paksupekka kirjoitti: (25.9.2007 11:11:49)
    Koska ts:n metodeja on tässä ketjussa paljon puitu, niin mun täytyy ainakin kiittää ts:ää siitä, että kohdallani hän on siinä onnistunut, )

    Kiitokset vaan. Tosin tuota niin… en ole kyllä kokenut, että minun metodejani tässä olis käsitelty. Alkuperäinen jutun kritiikki ei kohdistunut minuun, enkä minä ole omia metodejani kovinkaan paljon tässä selvitellyt, kuin muutamassa kohdassa.
    Mutta jos tuollainen fiksumpikin kaveri näin olettaa, niin kuinkahan nuo muut 😉

    Nyt mä ymmärrän miksi paikalliset juovat täällä Vodkaa, eivätkä vesijohtovettä 😉

    Hörhö kirjoitti: (24.9.2007 13:46:03)

    double-eagle kirjoitti: (24.9.2007 12:38:19)
    Hoganin stanssilla ja gripillä on mahdotonta epäonnistua slaissiksi tai hookiksi jos lyönti muuten on ollut tasapainossa.

    Mitä tuolla Jukkis tarkoitit?

    Mä olen tähän saakka luullut, että ihan ’tavanomaisellakin’ gripillä ja stanssilla välttää hookin ja slaissin, jos lyönti on ’muuten tasapainossa’.

    Kyllä joo hieman yliarvioin Hoganin stanssin ja gripin ylivertaisuutta…tuo combo toimii mulla vain näemmä pitkillä mailoilla ( miinus driverit ). Stanssi tulee oikaista mitä lyhyemmäksi mailat menee..mikäli driverini olisi 44 tuumainen tai lyhyempi joutuisin, ehkä turvautumaan siinäkin Benin stanssiin.

    double-eagle kirjoitti: (25.9.2007 12:07:49)

    Hörhö kirjoitti: (24.9.2007 13:46:03)

    double-eagle kirjoitti: (24.9.2007 12:38:19)
    Hoganin stanssilla ja gripillä on mahdotonta epäonnistua slaissiksi tai hookiksi jos lyönti muuten on ollut tasapainossa.

    Mitä tuolla Jukkis tarkoitit?

    Mä olen tähän saakka luullut, että ihan ’tavanomaisellakin’ gripillä ja stanssilla välttää hookin ja slaissin, jos lyönti on ’muuten tasapainossa’.

    Kyllä joo hieman yliarvioin Hoganin stanssin ja gripin ylivertaisuutta…tuo combo toimii mulla vain näemmä pitkillä mailoilla ( miinus driverit ). Stanssi tulee oikaista mitä lyhyemmäksi mailat menee..mikäli driverini olisi 44 tuumainen tai lyhyempi joutuisin, ehkä turvautumaan siinäkin Benin stanssiin.

    Sun kannattais varmaan perehtyä Beniin vähän enempi, kuin tuon yhden videon verran (lue alkuun vaikka Fundamentals), niin huomaisit että Benillä oli oma stanssi joka mailalle… 😮

    double-eagle kirjoitti: (25.9.2007 12:07:49)

    Hörhö kirjoitti: (24.9.2007 13:46:03)

    double-eagle kirjoitti: (24.9.2007 12:38:19)
    Hoganin stanssilla ja gripillä on mahdotonta epäonnistua slaissiksi tai hookiksi jos lyönti muuten on ollut tasapainossa.

    Mitä tuolla Jukkis tarkoitit?

    Mä olen tähän saakka luullut, että ihan ’tavanomaisellakin’ gripillä ja stanssilla välttää hookin ja slaissin, jos lyönti on ’muuten tasapainossa’.

    Kyllä joo hieman yliarvioin Hoganin stanssin ja gripin ylivertaisuutta…tuo combo toimii mulla vain näemmä pitkillä mailoilla ( miinus driverit ). Stanssi tulee oikaista mitä lyhyemmäksi mailat menee..mikäli driverini olisi 44 tuumainen tai lyhyempi joutuisin, ehkä turvautumaan siinäkin Benin stanssiin.

    Benin raippa oli 43 tuumainen.

    Paksupekka kirjoitti: (25.9.2007 12:15:24)

    double-eagle kirjoitti: (25.9.2007 12:07:49)

    Hörhö kirjoitti: (24.9.2007 13:46:03)

    double-eagle kirjoitti: (24.9.2007 12:38:19)
    Hoganin stanssilla ja gripillä on mahdotonta epäonnistua slaissiksi tai hookiksi jos lyönti muuten on ollut tasapainossa.

    Mitä tuolla Jukkis tarkoitit?

    Mä olen tähän saakka luullut, että ihan ’tavanomaisellakin’ gripillä ja stanssilla välttää hookin ja slaissin, jos lyönti on ’muuten tasapainossa’.

    Kyllä joo hieman yliarvioin Hoganin stanssin ja gripin ylivertaisuutta…tuo combo toimii mulla vain näemmä pitkillä mailoilla ( miinus driverit ). Stanssi tulee oikaista mitä lyhyemmäksi mailat menee..mikäli driverini olisi 44 tuumainen tai lyhyempi joutuisin, ehkä turvautumaan siinäkin Benin stanssiin.

    Sun kannattais varmaan perehtyä Beniin vähän enempi, kuin tuon yhden videon verran (lue alkuun vaikka Fundamentals), niin huomaisit että Benillä oli oma stanssi joka mailalle… 😮

    Näin täytynee tehdä. Mistäköhän tuon opuksen saisi kätösiinsä ?

    fundamentals

    Tuossa siitä lyhyesti…Amazonilla ainakin näyttää olevan…saako Suomesta ?

    Nimetön

    Scoop kirjoitti: (25.9.2007 11:28:40)
    Tällä foorumilla on lukuisia lukijoita, jotka passiivisina napsivat infoa sieltä täältä ja soveltavat sitä omaan puuhasteluunsa rangella ja kentällä.

    Siksi sanonkin seuraavaa. Täällä esitetty opetusmenetelmä, jota täällä luonnehditaan huijaukseksi, on mielestäni soveltuvan oloinen. Sen sijaan teoriapuoli on melko virheellinen kaikilla. Hallussani on mittaustietoa molempien käsien kolmen vapausasteen osalta esim. Tigerin ranteiden toiminnasta swingin aikana.

    No Helketti!

    Mistä sais tehokkaan rälläkän, mä oon yrittäny 45 tuumasella draiverilla yrittäny imitoda Beniä, enkä meinaa tiiboxissa pysyä. Jos alapäästä rälläkällä pari tuumaa niin sitten….ja ehkä yx kerros teippiä gripin alle.

    Pulli-Paavo kirjoitti: (25.9.2007 12:35:32)
    No Helketti!

    Mistä sais tehokkaan rälläkän, mä oon yrittäny 45 tuumasella draiverilla yrittäny imitoda Beniä, enkä meinaa tiiboxissa pysyä. Jos alapäästä rälläkällä pari tuumaa niin sitten….ja ehkä yx kerros teippiä gripin alle.

    Ottaisin yläpäästä sen tuuman pois…taidan tehdä sen 7 asteiselle…jolla tosin benin oppien mukaan sain kyllä rangella aika hemmetin pitkän lyönnin aikaiseksi..mailassa on löysähkö varsi…jäykemmällä pitkällä ei onnistunut tiiltä.

    Tässä vielä benin stressiä swinginsä kanssa ja siitä kuinka sai hookin pois !

    hookin

    Oliko muuten -40 ja -50 luvuilla mailoissa mitää stiffejä varsia edes olemassa ?

    data kirjoitti: (25.9.2007 12:34:44)

    Scoop kirjoitti: (25.9.2007 11:28:40)
    Tällä foorumilla on lukuisia lukijoita, jotka passiivisina napsivat infoa sieltä täältä ja soveltavat sitä omaan puuhasteluunsa rangella ja kentällä.

    Siksi sanonkin seuraavaa. Täällä esitetty opetusmenetelmä, jota täällä luonnehditaan huijaukseksi, on mielestäni soveltuvan oloinen. Sen sijaan teoriapuoli on melko virheellinen kaikilla. Hallussani on mittaustietoa molempien käsien kolmen vapausasteen osalta esim. Tigerin ranteiden toiminnasta swingin aikana.

    Noooh – älä pihtaa. Kerro nyt meillekin. Pointtihan juuri oli, että voisimme oppiakin jotakin. Ja voisit vähän tarkentaa, mitä tarkoitat virheellisellä teoriapuolella. Esim. ihmisen anatomialla (tai oikeammin siitä aiheutuvilla rajoitteilla) ei ole mitään tekemistä teorian kanssa. Ja mittaaminenkin (tässä tapauksessa) tuottaa approksimaatioita, joiden pätevyys on riippuvainen oletuksista ja sallituista virheistä (ja virhelähteistä). Eli kerro nyt totuuksia. Turha siellä on partaansa yksinään hihittää.

    Mielenkiintoista tekstiä, täytyy tänään kokeilla jotain rangellä ennen kierrosta. Tossa kun harjanvarrella kokeilin erilaisilla gripeillä niin kyllä ne ranteet menee aika eri tavalla.
    Gripissä missä kummatkin kämmenselät näkyy maila maassa niin oikea ranne tekee ylös-alas liikkeen ja vasen tekee sen sivusuunnassa. Jos ottaa gripin niinkuin usein näkee ettei oikein kumpaakaa kämmenselkää näy niin taitaa tulla vähän flippaus. Silloin vasen ranne tekee ylös-alas ja oikea alas-ylös. Itse suosin ensimmäistä grippiä. Sanomattakin on selvää, että on se mailan lapa esim 1/4 swingissä aika eri asennoissa noilla gripeillä.

    Scoop kirjoitti: (25.9.2007 11:28:40)
    Saattaisin hyvinkin suunnata hämeen suuntaan, jos haluaisin päästä pro:n pakeille.

    Hämeessä ovat raivanneet ranget kuusikkoon; hyttysiä aivan saatanasti!

    ts

    Rauski kirjoitti: (25.9.2007 12:57:47)
    Mielenkiintoista tekstiä, täytyy tänään kokeilla jotain rangellä ennen kierrosta. Tossa kun harjanvarrella kokeilin erilaisilla gripeillä niin kyllä ne ranteet menee aika eri tavalla.
    Gripissä missä kummatkin kämmenselät näkyy maila maassa niin oikea ranne tekee ylös-alas liikkeen ja vasen tekee sen sivusuunnassa. Jos ottaa gripin niinkuin usein näkee ettei oikein kumpaakaa kämmenselkää näy niin taitaa tulla vähän flippaus. Silloin vasen ranne tekee ylös-alas ja oikea alas-ylös. Itse suosin ensimmäistä grippiä. Sanomattakin on selvää, että on se mailan lapa esim 1/4 swingissä aika eri asennoissa noilla gripeillä.

    Entäs hyvässä gripissä, jossa näkyy vasen kämmenselkä, mutta oikea ei juuri lainkaan?

    double-eagle kirjoitti: (25.9.2007 12:54:21)
    Oliko muuten -40 ja -50 luvuilla mailoissa mitää stiffejä varsia edes olemassa ?

    Iisisti Jukka. Jäykät varret keksittiin vasta 1969, japanilaisen Hirotsugu Gikochinain toimesta. Kaupallisen sovelluksen kehitti saksalainen Jürgen Genickstarre, mutta taustalla vaikuttavan monikansallisen teräsyhtiön toimesta varsi löysi tiensä aluksi vain amerikan markkinoille. Patentti kirjattiin saman yhtiön Otto Corpse:lle.

    ts

    Scoop kirjoitti: (25.9.2007 13:04:45)

    double-eagle kirjoitti: (25.9.2007 12:54:21)
    Oliko muuten -40 ja -50 luvuilla mailoissa mitää stiffejä varsia edes olemassa ?

    Iisisti Jukka. Jäykät varret keksittiin vasta 1969, japanilaisen Hirotsugu Gikochinain toimesta. Kaupallisen sovelluksen kehitti saksalainen Jürgen Genickstarre, mutta taustalla vaikuttavan monikansallisen teräsyhtiön toimesta varsi löysi tiensä aluksi vain amerikan markkinoille. Patentti kirjattiin saman yhtiön Otto Corpse:lle.

    Eikös tuo Otto ole sama kaveri, joka keksi lennättää lasta radio-ohjattavassa lennokissa ensimmäisenä maailmassa?

    Myöhemmin siitä tuli lonkero..

Esillä 25 viestiä, 126 - 150 (kaikkiaan 222)
Vastaa aiheeseen: Matalampaa kaarta – ranteet ja release

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Matalampaa kaarta – ranteet ja release