Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

5.11.–12.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][7]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 176 - 200 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • PG

    B kirjoitti: (31.1.2011 23:53:26)
    Olisko freimejä nopeudella 300f/s

    Tarkoittaako se sitä, että väliin 180…220 kuluu aikaa 133 ms?

    Ne on kuvan numeroita ja ja laite ottaa muistaakseni jotain 170 kuvaa sekunnissa. Tuolla laskettuna 180-220 aika olisi 0,235 s. Jos tuo siis alkaa 0 framestä ja päätyy osumassa frameen 220 on aikaa kulunut siitä kun kuvia aloitettiin ottamaan 1,294 s.

    PG

    Rauski kirjoitti: (1.2.2011 9:27:06)
    Ne on kuvan numeroita ja ja laite ottaa muistaakseni jotain 170 kuvaa sekunnissa. Tuolla laskettuna 180-220 aika olisi 0,235 s. Jos tuo siis alkaa 0 framestä ja päätyy osumassa frameen 220 on aikaa kulunut siitä kun kuvia aloitettiin ottamaan 1,294 s.

    Tuo 170 kuvaa/s tuntuu aikalailla oikealta. Mailanpää kulkee silloin downswingissä 4,0 m. Mailanpään nopeus kasvaa kutakuinkin tasaisesti viimeisen 0,1 s aikana, jolloin kiihtyvyys on vakio = 169 m/s^2. Jos lavan massa on 200 g, niin varsi antaa lavalle kyytiä 33,8 N voimalla ja lapa antaa varren maistaa samaa lääkettä samalla mitalla, varsi taipuu. Koska kiihtyvyys on vakio, pysyy taipuma ääriasennossa osumaan asti. Jousivoima suuruudeltaan 33,8 N vaikuttaa lapaan ja palloon 0,0005 s ajan. Se lisää pallon lähtönopeutta 7 cm/s. Vasta osuman jälkeen jousivoima pääsee tässä lyönnissä kunnolla purkautumaan. Varsi suoristuu ja saman tien taipuu jousivoiman vaikutuksesta eteenpäin ja taas taaksepäin.

    Jos pelaaja käytti samanlaista draiveria, mikä minulla on, niin varsi taipui 17 cm. Todennäköisesti hän käytti jäykempää vartta, ehkä ei draiveria ensinkään, jolloin taipuma olisi ollut pienempi. Silti molemmilla mailoilla jousivoima on sama ja lähtönopeuden lisäys sama, edellyttäen, että lavan massa on molemmissa sama. Sen sijaan, jos jousienergia olisi päässyt purkautumaan jo ennen osumaa ja varsi ehtinyt suoristua osumaan tultaessa, olisi löysempi varsi antanut suuremman lisäyksen mailanpään nopeuteen.

    B

    Nyt odotellaan, onko Isaac erehtynyt vaiko peräti joutunut 4d-harhan valtaan? 🙂

    PG

    Tuli mieleen, että mailanpään kiihtyvyyden säilyminen osumaan asti voi olla myös varren potkaisun ansiota, kunhan tekniikan osaa. Siitä ei ole hajuakaan. Eli tuo johtopäätökseni, että varsi on tässä lyönnissä max. taipuneena osumaan asti, ei välttämättä pidä paikkaansa. Tässä varmaan tulee myös mailan ominaistaajuus kuvioihin mukaan. Onko kenelläkään tietoa tällaisista asioista?

    ts

    B kirjoitti: (1.2.2011 15:55:42)
    Nyt odotellaan, onko Isaac erehtynyt vaiko peräti joutunut 4d-harhan valtaan? 🙂

    Oletko harkinnut jossain vaiheessa jotain asiallista ja ymmärrettävää kirjoittaa?

    PG kirjoitti: (1.2.2011 16:40:30)
    Tässä varmaan tulee myös mailan ominaistaajuus kuvioihin mukaan. Onko kenelläkään tietoa tällaisista asioista?

    Mailojen jäykkyysmitoituksessa on yksi yleinen menetelmä käyttää värähtelytaajuutta. Tässä muutamia arvoja (Kaufmanin mukaan) gripittömälle mailalle:

    44,5′ pitkä draiveri
    R-jäykkyys 255 CPM = 4,25 1/s
    S-jäykkyys 265 CPM = 4,42 1/s

    37,5′ pitkä maila (rauta-6) – viestin 174 graafit taitaa olla r6:n arvoja
    R-jäykkyys 312 CPM = 5,20 1/s
    S-jäykkyys 323 CPM = 5,38 1/s

    B

    ts kirjoitti: (1.2.2011 17:10:06)

    B kirjoitti: (1.2.2011 15:55:42)
    Nyt odotellaan, onko Isaac erehtynyt vaiko peräti joutunut 4d-harhan valtaan? 🙂

    Oletko harkinnut jossain vaiheessa jotain asiallista ja ymmärrettävää kirjoittaa?

    Ainakin sinä ymmärsit. 😀

    PG

    4par kirjoitti: (1.2.2011 17:21:35)

    PG kirjoitti: (1.2.2011 16:40:30)
    Tässä varmaan tulee myös mailan ominaistaajuus kuvioihin mukaan. Onko kenelläkään tietoa tällaisista asioista?

    Mailojen jäykkyysmitoituksessa on yksi yleinen menetelmä käyttää värähtelytaajuutta. Tässä muutamia arvoja (Kaufmanin mukaan) gripittömälle mailalle:

    44,5′ pitkä draiveri
    R-jäykkyys 255 CPM = 4,25 1/s
    S-jäykkyys 265 CPM = 4,42 1/s

    37,5′ pitkä maila (rauta-6) – viestin 174 graafit taitaa olla r6:n arvoja
    R-jäykkyys 312 CPM = 5,20 1/s
    S-jäykkyys 323 CPM = 5,38 1/s

    Siis f on suuruusluokkaa 5 1/s ja neljännes T on noin 0,05 s. Se tarvitaan, jotta varsi ehtisi purkaa vapaasti koko jousienergiansa? En ole näihin asioihin millään tavalla perehtynyt, mutta kuvittelisin asian olevan jotenkin tämän tapainen. Periaatteessa aika ei ole liian pitkä (1/4 .. 1/5 koko kiihdytysajasta), mutta tarvitaanko sellaista tekniikka, että se ottaa pois sen minkä antaakin? Tähän en osaa ottaa kantaa.

    PG

    4parilta vielä kysyisin:

    Jousivoima F = kx, jossa k = jousivakio ja x poikkeama tasapainoasemasta. Kuinka hyvin golfmailan varsi noudattaa tätä kaavaa?

    ts

    B kirjoitti: (1.2.2011 17:39:18)

    ts kirjoitti: (1.2.2011 17:10:06)

    B kirjoitti: (1.2.2011 15:55:42)
    Nyt odotellaan, onko Isaac erehtynyt vaiko peräti joutunut 4d-harhan valtaan? 🙂

    Oletko harkinnut jossain vaiheessa jotain asiallista ja ymmärrettävää kirjoittaa?

    Ainakin sinä ymmärsit. 😀

    En pätkän vertaa. Samoin kuin kuulemmakännissä hyviltä tuntuvat ideat voivat aamulla vaikuttaa varsin heikoilta, sama on kirjoittamisen kannalta. Voit kokea kovinkin nokkela olevasi, mutta lukijalle noista heitoista tulee vallan toinen kuva.

    Muttta anteeksi vaan taas kerran kaikilta. Erehdyin jällen kerran luulemaan täällä olevan halua keskustella asioista, mutta kuten ennenkin, erehdyin pahasti. Koitan pitää huolen että en enää mene tuohon halpaan.

    B

    ts kirjoitti: (1.2.2011 22:26:09)
    Muttta anteeksi vaan taas kerran kaikilta. Erehdyin jällen kerran luulemaan täällä olevan halua keskustella asioista, mutta kuten ennenkin, erehdyin pahasti. Koitan pitää huolen että en enää mene tuohon halpaan.

    Minusta tämä topiikki on ollut antoisinta pitkään aikaan, kiitos fyysikoiden ja insinöörien.

    PG kirjoitti: (1.2.2011 20:28:39)Jousivoima F = kx, jossa k = jousivakio ja x poikkeama tasapainoasemasta. Kuinka hyvin golfmailan varsi noudattaa tätä kaavaa?

    Piti ihan mitata muutama varsi. Väliarvojen mittaamisen tarkkuudessa oli pientä toivomisen varaa, mutta alueella 0 – 1,5′ näyttäisi taipuma/taivutusvoima-kuvaaja olevan hyvinkin tarkasti suora.

    PG

    4par kirjoitti: (2.2.2011 11:14:09)

    PG kirjoitti: (1.2.2011 20:28:39)Jousivoima F = kx, jossa k = jousivakio ja x poikkeama tasapainoasemasta. Kuinka hyvin golfmailan varsi noudattaa tätä kaavaa?

    Piti ihan mitata muutama varsi. Väliarvojen mittaamisen tarkkuudessa oli pientä toivomisen varaa, mutta alueella 0 – 1,5′ näyttäisi taipuma/taivutusvoima-kuvaaja olevan hyvinkin tarkasti suora.

    Kiitos! Itselläni ei ole kunnon mittausvälineitä. Nyt uskallan esittää taas uusia kaavoja, tällä kertaa varren potkaisuun liittyen.

    Useimmille lienee päivän selvä asia, että löysä varsi potkaisee jäykkää enemmän. Itselleni se oli epäselvä juttu näihin päiviin asti. Luulin, että vaikka jäykkä varsi taipuu vähemmän, sen jämäkkyys korvaa pienemmän taipuman, ei mitään eroa. Ei se niin ole. Yritän nyt perustella asian niillekin, jotka ajattelivat kuten minä ennen.

    Ensin talonpoikaisjärkeä käyttäen: No koska löysä varsi taipuu enemmän, niin suoristuessaan jousivoima ehtii vaikuttamaan pitemmän matkan ja pitemmän ajan. Siksi löysä varsi antaa jäykkää vartta suuremman nopeuden, silloin kun jousienergiat pääsevät purkautumaan kokonaisuudessaan liike-energiaksi.

    Matemaattinen tarkastelu antaa täsmällisempää tietoa.

    löysä: F1 = k1x1, jousienergia W1 = ½k1x1^2, voi muuttua liike-energiaksi W1 = ½mv1^2
    jäykkä: F2 = k2x2, jousienergia W2 = ½k2x2^2, liike-energiaksi muututtuaan W2 = ½mv2^2

    Lavan massa ja kiihtyvyys ovat samat =>

    F1 = F2 k1x1 = k2x2 k1/k2 = x2/x1

    Jousienergioiden suhde:

    W1/W2 = (½k1x1^2)/( ½k2x2^2) = (k1/k2)*(x1^2/x2^2) eli W1/W2 = (x2/x1)*(x1^2/x2^2) = x1/x2

    (1) W1/W2 = x1/x2

    Sanallisesti: Samalla mailanpään kiihtyvyydellä löysän varren päähän varastoituu enemmän jousienergiaa. Jousienergioiden suhde on sama kuin löysän ja jäykän varren taipumien suhde edellyttäen, että mailojen lavat ovat samanlaiset.

    Liike-energioiden suhde:

    W1/W2 = (½mv1^2)/(½mv2^2) = v1^2/v2^2

    (2) W1/W2 = v1^2/v2^2

    Yhtälöiden (1) ja (2) mukaan siis

    (v1/v2)^2 = x1/x2 eli

    v1/v2 = neliöjuuri (x1/x2)

    Sanallisesti: Samalla mailanpään kiihtyvyydellä lyötäessä löysä varsi tuottaa varren vapaassa potkussa suuremman lisän mailanpään nopeuteen. Nopeuslisien suhde on sama, kuin löysän ja jäykän varren taipumien suhteen neliöjuuri edellyttäen, että mailojen lavat ovat samanlaiset.

    ts

    PG:llä hienoja laskutoimituksia. Itselle ei tosin oel vielä selvinnyt miten ne liityvät golfiin, mutta kai niillä joku yhteys on. Jos ei muuta niin kakkien vanhojen myyttien kautta.

    Vielä kerran: varren etutaipuman määrä ennen osumaa on olematon, vaikka sitä näyttäisi olevankin. Suurin osa siitä on 2D-harhaa, joka saa alas taipuneen varren näyttämään siltä kuin olisi taipunut eteen. Etutaipuma on suurimmillaan tuossa hieman ennen klo 8 kohtaa dsw:n aikana, jonka jälkeen se lähes katoaa.

    Varsi taipuu lavan kohdatessa pallon aika paljon taakse ja pelaajan tuntema potku taas johtuu tuon taipuman oikenemisesta pallon irrotua. Tuo hetki välittyy myös pelaajan käsiin ja hidastaa niiden vauhtia osuman kautta. Tuohon käsien ja sitä kautta koko mailan hidastumiseen pelaaja voi vaikuttaa omalla lihastyöllään.

    PG

    ts kirjoitti: (13.1.2011 21:45:30)

    Ts, mikä oli pallon lähtönopeus tai smash factor tässä lyönnissä? Jos lavan massa on tiedossa, niin vielä parempi. Suorittaisin pari yksinkertaista laskutoimitusta voiman ja vastavoiman lakiin pohjautuen.Jos tuo kuva liittyy jollakin lailla golfiin, niin silloin laskelmanikin liittyvät siihen 100%:sti, mikäli voiman ja vastavoiman lakia ei kyseenalaisteta. Tuloksena olsi varren kautta välittyvän voiman suuruus ja sen vaikutus lähtönopeuteen.

    En ole ottanut kantaa noihin asioihin, joita tuossa äsken selvittelit. Uskon kuitenkin, että laskelmillani voidaan osoittaa oikeaksi se, että käsien välittämällä liikemäärällä on merkitystä. Olisi fysiikan peruslakien vastaista, että niillä ei olisi merkitystä.

    Mielellään tietoja myös muista mittauksista. Lavan massa on kyllä ehdottoman välttämätön, mutta jos sitä ei ole tiedossa, joudun valitettavasti spekuloimaan, mutta vain tämän suureen osalta. Sen lisäksi ainakin mailanpään nopeus ennen osumaa ja jälkeen sekä pallon lähtönopeus.

    PG kirjoitti: (2.2.2011 15:08:53)mikä oli pallon lähtönopeus

    Olen törmännyt vastaavilla lukuarvoilla varustettuun graafiin, jossa
    – pallon lähtönopeus 123,7 mph
    – maila rauta-6
    Rauta-6 lavan paino on tavallisesti haarukassa 260 – 265 g.

    ts

    4par kirjoitti: (2.2.2011 18:39:55)

    PG kirjoitti: (2.2.2011 15:08:53)mikä oli pallon lähtönopeus

    Olen törmännyt vastaavilla lukuarvoilla varustettuun graafiin, jossa
    – pallon lähtönopeus 123,7 mph
    – maila rauta-6
    Rauta-6 lavan paino on tavallisesti haarukassa 260 – 265 g.

    ja sitten kun noita lasketaan, pitäisi vielä tietää sekin paljonko hidastumasta johtuu osumisesta mattoon / maahan.

    Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

    Zam

    ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
    Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

    Mulla taas on omakohtaista kokemusta siitä että tuo kertomasi ei voi ihan täysin pitää paikkaansa.

    ts

    Zam kirjoitti: (2.2.2011 19:23:19)

    ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
    Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

    Mulla taas on omakohtaista kokemusta siitä että tuo kertomasi ei voi ihan täysin pitää paikkaansa.

    Siis toki sitä jollain karkealla asteikolla tuonkin kertojan mukaan luetaan, mutta suurin osa on laskennallista.

    Mitkä nuo sinun kokemuksesi ovat joiden perusteella uskot toisin?

    PG

    ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
    ja sitten kun noita lasketaan, pitäisi vielä tietää sekin paljonko hidastumasta johtuu osumisesta mattoon / maahan.

    Tämä on totta. Siksi tarkastelisinkin mieluummin mittaustuloksia draiverilla tiin päältä lyötyinä. Siinä lavan nopeus täsmää paremmin siihen, millä nopeudella lapa osuu palloon. Tuo pelimeiehen käyrä taisi olla myös rautalyönti. Tuloksia draiverilyönneistä ts, please!

    Kiitos 4par antamistasi mittaustuloksista. Sattuisiko sinulta löytymään draiverilukemia. En halua kommentoida vielä mitään tuon edellisen perusteella. Sen verran kuitenkin sanon, että duffi se oli ;-).

    ts

    PG kirjoitti: (2.2.2011 19:48:17)
    . Sen verran kuitenkin sanon, että duffi se oli ;-).

    Ja tuokin vielä meni pieleen.

    B

    ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
    Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

    Oliko tarkemmin puhetta mistä laitteista?

    ts

    B kirjoitti: (2.2.2011 20:16:08)

    ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
    Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

    Oliko tarkemmin puhetta mistä laitteista?

    Eikös se tuossa jo lukenut.

    B

    B kirjoitti: (2.2.2011 20:16:08)

    ts kirjoitti: (2.2.2011 18:53:27)
    Hieman asian vierestä, mutta kaikkeen mittaukseen liittyen tuli mielenkiintoista infoa tuolla reissussa noista tutkasysteemeihin perustuvista laitteista. Varsin vakuuttavalta taholta tuli omaa aiempaa näkemystäni tukeva tieto, että niissä lapaan liittyvät arvot on laskettuja, ei mitattuja. Sen sijaan pallon lentoon liittyvät asiat varsinkin oletusalueen sisällä pysyen varsin oikeellisia suurimmalta osin.

    Oliko tarkemmin puhetta mistä laitteista?

    Mitkä lapaan liittyvät arvot. Vaiko kaikki?
    Oliko tarkemmin puhetta tuosta pallon lentoon liittyvästä virhemarginaalista?

Esillä 25 viestiä, 176 - 200 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #447939 kohteessaMailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen