Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

5.11.–12.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][7]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 151 - 175 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • PG

    Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 22:20:34)

    ’…., eli sen vuoksi laitoin tuohon epäröinnin mailanpainosta (mikä se oikeasti onkaan), tarkoittaen sitä, että paljonko käsien ja koko kropan painoa pitäisi tuohon vielä lisätä. ’

    Erittäin hyvä kysymys. Jos lyöntiä tarkastelleen kahden kappaleen törmäyksenä liikemäärän säilymisen lakia soveltaen, niin mielestäni lavan painon tai koko mailan painon sijasta pitää käyttää massaa, joka saadaan kaavalla

    massa = m2*v2/(u1-v1)

    eli

    massa = pallon massa*pallon lähtönopeus/mailanpään nopeuden muutos osumassa.

    m2 tunnetaan ja u1, v1 ja v2 voidaan mitata.

    Tämän kuvitteellisen massan ja todellisen lavan massan erotus

    m2*v2/(u1-v1) – m1

    on se kaivattu lisämassa. Sen hidastamiseen nopeudesta u1 nopeuteen v1 tarvittava voima on sama kuin varren kautta lapaan välittyvä voima. Tästä (ja ehkä jonkin verran myös aiheesta F = k*x) lisää perusteluineen sitten, kun olen saanut mittaustuloksia käyttööni. Uskon, että kun yhdistetään käytäntöä ja teoriaa, saadaan jonkin verran valoa pimeyteen.

    Ts, HOF Prototype + muut, joilla on mitattua tietoa yksittäisistä lyönneistä: mailanpään nopeus juuri ennen osumaa (u1) ja heti osuman jälkeen (v1), pallon lähtönopeus (v2) ja käytetyn draiverin lavan massa, laittakaa arvoja postiin, please! Kyllä niistä jotakin uutta pitäisi selvitä. Lisätieto (esim. puhdas vai epäpuhdas osuma, kädet edessä vai takana) ei ole pahitteeksi, mutta ei tässä vaiheessa välttämätön.

    PG kirjoitti: (28.1.2011 0:18:08)
    Erittäin hyvä kysymys. Jos lyöntiä tarkastelleen kahden kappaleen törmäyksenä liikemäärän säilymisen lakia soveltaen, niin mielestäni lavan painon tai koko mailan painon sijasta pitää käyttää massaa, joka saadaan kaavalla

    massa = m2*v2/(u1-v1)

    Tämän kuvitteellisen massan ja todellisen lavan massan erotus

    m2*v2/(u1-v1) – m1

    on se kaivattu lisämassa.

    Mielenkiintoinen näkökulma, joka voi saada teoreetikkojen karvat pystyyn. Näin saadaan swingiin uusi dimensio eli mailan ’kuvitteellinen tukimassa’, ’massajalanjälki’, ’massapressure’ tms. LOL

    Se siis kertoo massan avulla, kuinka paljon tukea svingi tuo mailan välityksellä osumaan mailanpään nopeuden avuksi.

    Hmmmmm!!!!!!!!!! itse asiassa smash factor kertoo paljon samaa.

    PG

    fukke diise saisse kirjoitti: (28.1.2011 1:17:16)

    Hmmmmm!!!!!!!!!! itse asiassa smash factor kertoo paljon samaa.

    Smash factor ei valitettavasti kerro sitä, kuinka suuri voima varresta saadaan lapaan ja sitä kautta palloon tai sitä kuinka suuri osa palloon kohdistuneesta voimasta on varren välityksellä tuotettua. Suuri smash factor ei tule välttämättä varren kautta.

    Jos tämä lisämassa aiheuttaa teoreetikoilla karvojen pystyyn nousemisen, niin se voidaan kyllä välttää. Ilman tätä uutta dimensiotakin pärjätään aivan hyvin, mielestäni. Mutta siitä enemmän sitten, kun olen saanut niitä mittaustuloksia. Fukke, pane postiin muutamia tuloksia yksittäisistä lyönneistä. Keskiarvotulokset eivät ole käyttökelpoisia. Kiitos jo etukäteen!

    Minusta tässä tarkastelussa puuttu vielä yksi (mahdollisesti) oleellinen asia. Kuinka paljon varren ’potkaisu’ voi lisätä mailanpään nopeutta?

    Kuvittelisin että maksimaalinen nopeuslisä on lähellä sitä kun varsi on palautunut neutraaliin asentoon, joka ei lavan painopisteen paikasta johtuen ole välttämättä ihan suora varsi.

    Pitäisi tietää kuinka merkittävä tämä on, koska se nimenomaan vaikuttaa ajoituksen kautta. Jos lavan jännitys purkautuu liian aikaisin, alkaa se jännittyä toiseen suuuntaan ja hidastaa lapaa ennen osumaa. Jos mittausjärjestelmä ei ole riittävän tarkka, voisi se tuolloin antaa mailanpään nopeuksia, jotka eivät kuvaa oikeasti osumahetkeä.

    Tuntumaanhan tuo varmasti vaikuttaa, mutta paljonko oikeasti?

    PG kirjoitti: (28.1.2011 10:47:00)

    fukke diise saisse kirjoitti: (28.1.2011 1:17:16)

    Hmmmmm!!!!!!!!!! itse asiassa smash factor kertoo paljon samaa.

    Smash factor ei valitettavasti kerro sitä, kuinka suuri voima varresta saadaan lapaan ja sitä kautta palloon tai sitä kuinka suuri osa palloon kohdistuneesta voimasta on varren välityksellä tuotettua. Suuri smash factor ei tule välttämättä varren kautta.

    Totta siinä mielessä, että Smash Factor pitää sisällään sekä varren kautta tulevan tuen että osuman energiatehokkuuden (kimmokertoimia ja muita mailanpään ominaisuuksia ym.), mutta huolimattoman heittoni tarkoituksena olikin vain ajatella ääneen, että SF on luonteeltaan saman tyyppinen hyötysuhteen dimensio.

    PG kirjoitti: (28.1.2011 10:47:00)
    Jos tämä lisämassa aiheuttaa teoreetikoilla karvojen pystyyn nousemisen, niin se voidaan kyllä välttää. Ilman tätä uutta dimensiotakin pärjätään aivan hyvin, mielestäni. Mutta siitä enemmän sitten, kun olen saanut niitä mittaustuloksia. Fukke, pane postiin muutamia tuloksia yksittäisistä lyönneistä. Keskiarvotulokset eivät ole käyttökelpoisia. Kiitos jo etukäteen!

    Älä nyt ota hernettä nenään. Jos jotain asiaa tutkitaan, niin kaiken ei välttämättä tarvitse mennä opittujen kaavojen ja termien mukaan. Keskiarvotuloksetkin ovat joskus käyttökelpoisia, eikä kaikkea tarvitse torpedoida mittaustulosten puuttuessa. Yhden ihmisen raakileena syntyvä ajatus voi olla idean siemen toisen ihmisen päässä, siksi minun mielestäni kaikenlaisten ajatusten viljeleminen on hedelmällistä.

    Valitettavasti tämä luovuuden, sallivuuden, uuden oppimisen, asioiden selvittämisen ja poikamaisen innostuksen puute on yksi merkittävä syy sille, miksi halusin pois suomalaisesta golfista.

    PG

    Jake2 kirjoitti: (28.1.2011 14:20:28)
    Minusta tässä tarkastelussa puuttu vielä yksi (mahdollisesti) oleellinen asia. Kuinka paljon varren ’potkaisu’ voi lisätä mailanpään nopeutta?

    Jos tiedetään, kuinka paljon varsi taipuu (= varren pään poikkeama tasapainoasemasta = x) downswingissä ja varren jousivakio k tunnetaan, niin mielestäni k*x on hyvä arvio voimalle, joka palloon voi korkeintaan vaikuttaa osuman aikana. Jos k:ta ei tunneta, mutta tiedetään taipuma x, niin vanhalla konstilla, roikottamalla sopivan kokoista painoa mailanpäässä niin, että taipuma on =x, saadaan voima selville. Oma draiverini taipui 15 cm, kun painoa oli 3 kg, voima siis noin 30 N. Downswingissäni taipuma tuskin on näin suuri. Muistaakseni 4Par oli omissa tutkimuksissaan päätynyt maksimiarvoon 37 N.

    Jos osuman alussa varsi on taipunut taakse maksimiarvoonsa, ei varren potkaisu lisää yhtään mailanpään nopeutta. Sen sijaan jousivoima vähentää jonkin verran mailanpään hidastumista pallokontaktin aikana. Laskelmieni mukaan 100 N voimanlisäys lapaan kasvattaa pallon lähtönopeutta (ei siis mailanpään nopeutta) noin 0,2 m/s (palaan tähän vielä myöhemmin). 30 N lisäisi pallon lähtönopeutta siis noin 0,06 m/s.

    Jake2: ’Kuvittelisin että maksimaalinen nopeuslisä on lähellä sitä kun varsi on palautunut neutraaliin asentoon’

    Juuri näin minäkin sen kuvittelen. Ihan fysiikan lakien kannalta ajatellen mailanpään nopeuteen varren potkaisu vaikuttaa parhaiten niin, että koko jousienergia pääsee purkautumaan liike-energiaksi juuri osumahetkellä eli lapa osuu palloon silloin, kun varsi on juuri oiennut ja alkaa taipua eteenpäin. Nopeuslisän maksimille saadaan melko hyvä arvio yhtälöstä ½*m*v^2 = ½*k*x^2. Mailanpään nopeuslisä on tällöin huomattava, tuon 30 N tapauksessa 6,7 m/s. Tämä pitää vielä kertoa smash factorilla, jotta saadaan pallon lähtönopeus, josta edellä puhuin. En tiedä päästäänkö tällaisiin potkaisunopeuslisiin käytännössä. Tuskin. Voi olla, että potkaisun maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää sellaista tekniikkaa, joka omasta puolestaan pienentää mailanpään nopeutta ja potkaisuhyöty jää saavuttamatta. Niistä tekniikoista en tiedä mitään. Joka tapauksessa varren potkaisun kannalta osumaa edeltävä 10ms on potentiaalisesti paljon merkittävämpi kuin tuo itse n. 0,5 ms osuma.

    PG

    PG kirjoitti: (28.1.2011 17:15:36)
    Mailanpään nopeuslisä on tällöin huomattava, tuon 30 N tapauksessa 4,7 m/s.

    Siis 4,7 m/s eikä 6,7 m/s.

    PG kirjoitti: (28.1.2011 17:15:36)

    Jake2 kirjoitti: (28.1.2011 14:20:28)
    Minusta tässä tarkastelussa puuttu vielä yksi (mahdollisesti) oleellinen asia. Kuinka paljon varren ’potkaisu’ voi lisätä mailanpään nopeutta?

    Jos tiedetään, kuinka paljon varsi taipuu (= varren pään poikkeama tasapainoasemasta = x) downswingissä ja varren jousivakio k tunnetaan, niin mielestäni k*x on hyvä arvio voimalle, joka palloon voi korkeintaan vaikuttaa osuman aikana. Jos k:ta ei tunneta, mutta tiedetään taipuma x, niin vanhalla konstilla, roikottamalla sopivan kokoista painoa mailanpäässä niin, että taipuma on =x, saadaan voima selville. Oma draiverini taipui 15 cm, kun painoa oli 3 kg, voima siis noin 30 N. Downswingissäni taipuma tuskin on näin suuri. Muistaakseni 4Par oli omissa tutkimuksissaan päätynyt maksimiarvoon 37 N.

    Jos osuman alussa varsi on taipunut taakse maksimiarvoonsa, ei varren potkaisu lisää yhtään mailanpään nopeutta. Sen sijaan jousivoima vähentää jonkin verran mailanpään hidastumista pallokontaktin aikana. Laskelmieni mukaan 100 N voimanlisäys lapaan kasvattaa pallon lähtönopeutta (ei siis mailanpään nopeutta) noin 0,2 m/s (palaan tähän vielä myöhemmin). 30 N lisäisi pallon lähtönopeutta siis noin 0,06 m/s.

    Jake2: ’Kuvittelisin että maksimaalinen nopeuslisä on lähellä sitä kun varsi on palautunut neutraaliin asentoon’

    Juuri näin minäkin sen kuvittelen. Ihan fysiikan lakien kannalta ajatellen mailanpään nopeuteen varren potkaisu vaikuttaa parhaiten niin, että koko jousienergia pääsee purkautumaan liike-energiaksi juuri osumahetkellä eli lapa osuu palloon silloin, kun varsi on juuri oiennut ja alkaa taipua eteenpäin. Nopeuslisän maksimille saadaan melko hyvä arvio yhtälöstä ½*m*v^2 = ½*k*x^2. Mailanpään nopeuslisä on tällöin huomattava, tuon 30 N tapauksessa 6,7 m/s. Tämä pitää vielä kertoa smash factorilla, jotta saadaan pallon lähtönopeus, josta edellä puhuin. En tiedä päästäänkö tällaisiin potkaisunopeuslisiin käytännössä. Tuskin. Voi olla, että potkaisun maksimaalinen hyödyntäminen edellyttää sellaista tekniikkaa, joka omasta puolestaan pienentää mailanpään nopeutta ja potkaisuhyöty jää saavuttamatta. Niistä tekniikoista en tiedä mitään. Joka tapauksessa varren potkaisun kannalta osumaa edeltävä 10ms on potentiaalisesti paljon merkittävämpi kuin tuo itse n. 0,5 ms osuma.

    Tämä siis tukee olettamusta, että varren potkaisun antama pituuslisä on niin pieni, ettei sitä kannata tavoitella – varsinkaan kun tiedetään, että potkaisun aloittanut varsi jättää mailanpään vapaaseen liikkeeseen eikä varsi enää tue osumaa.

    Ja vielä sekin päälle, että potkaisu pienentää paikallisesti mailanpään heilahduskaaren sädettä ja muuttaa lavan asentoa. Vastavanlainen ’potkaisu’ kannattaa jättää pois myös kaikista heilurin nivelpisteistä (ranteet, vasemman olkapään ja kyljen seutu). Silloin kiertoliikkeen voima välittyy mailanpäähän kaikkein pisimmän aikaa (jopa osuman yli) keskiakselilta saakka, joten osuman hyötysuhde on paras mahdollinen, heilahduskaari laajin mahdollinen, lavan asento stabiilein mahdollinen ja heilahduskaaren alakuolokohta mahdollisimman edessä. Älkää kysykö mittaustuloksia.

    PG kirjoitti: (28.1.2011 17:27:35)

    PG kirjoitti: (28.1.2011 17:15:36)
    Mailanpään nopeuslisä on tällöin huomattava, tuon 30 N tapauksessa 4,7 m/s.

    Siis 4,7 m/s eikä 6,7 m/s.

    Olisihan se 4,7 m/s siis 10,5 mph, eli ei ihan merkityksetön kuitenkaan.

    Jake2 kirjoitti: (28.1.2011 18:19:42)

    PG kirjoitti: (28.1.2011 17:27:35)

    PG kirjoitti: (28.1.2011 17:15:36)
    Mailanpään nopeuslisä on tällöin huomattava, tuon 30 N tapauksessa 4,7 m/s.

    Siis 4,7 m/s eikä 6,7 m/s.

    Olisihan se 4,7 m/s siis 10,5 mph, eli ei ihan merkityksetön kuitenkaan.

    Ja vielä kun voisi kuvitella että sen varren jousivoiman vaikuttus erittäin huonolla ajoituksella on negatiivnen niin tuosta syntyisi kuitenkin aika huimia eroja aivan osumahetken nopeuksiin.

    Jake2 kirjoitti: (28.1.2011 18:25:35)

    Jake2 kirjoitti: (28.1.2011 18:19:42)

    PG kirjoitti: (28.1.2011 17:27:35)

    PG kirjoitti: (28.1.2011 17:15:36)
    Mailanpään nopeuslisä on tällöin huomattava, tuon 30 N tapauksessa 4,7 m/s.

    Siis 4,7 m/s eikä 6,7 m/s.

    Olisihan se 4,7 m/s siis 10,5 mph, eli ei ihan merkityksetön kuitenkaan.

    Ja vielä kun voisi kuvitella että sen varren jousivoiman vaikuttus erittäin huonolla ajoituksella on negatiivnen niin tuosta syntyisi kuitenkin aika huimia eroja aivan osumahetken nopeuksiin.

    Kaikki on suhteellista, 10,5 mph siis suurin laskennallinen saavutettavissa oleva hyöty ja nimenomaan mailanpään nopeuden ero, ei pallon lähtönopeuden ero.
    Kun tähän vielä lisätään riskit ja epätarkkuus, ei ihme että golfammattilaiset pyrkivät pääsääntöisesti lyömään niin jäykällä (vähän potkaisevalla) varrella kuin tuntumaa menettämättä on mahdollista.

    fukke diise saisse kirjoitti: (28.1.2011 19:32:25)
    … Kun tähän vielä lisätään riskit ja epätarkkuus, ei ihme että golfammattilaiset pyrkivät pääsääntöisesti lyömään niin jäykällä (vähän potkaisevalla) varrella kuin tuntumaa menettämättä on mahdollista.

    Tästä herääpi kymysys. Auttaako se potku sitten amatööriäkään? Riskiä ja epätarkkuutta löytyypi vissiin viälä enämpi? Tokihan tuntumasta ei oo tietoakaan.

    PG

    kebax kirjoitti: (29.1.2011 2:09:00)

    fukke diise saisse kirjoitti: (28.1.2011 19:32:25)
    … Kun tähän vielä lisätään riskit ja epätarkkuus, ei ihme että golfammattilaiset pyrkivät pääsääntöisesti lyömään niin jäykällä (vähän potkaisevalla) varrella kuin tuntumaa menettämättä on mahdollista.

    Tästä herääpi kymysys. Auttaako se potku sitten amatööriäkään? Riskiä ja epätarkkuutta löytyypi vissiin viälä enämpi? Tokihan tuntumasta ei oo tietoakaan.

    Hyvä kymysys. Potku tuo epätarkkuutta sekä pituus- että leveyssuunnassa. Pätee myös amatöörille. Potkusta saattaa olla hyötyä lyhytlyöntiselle, jos sen potkun kohtuulisen hyvin hallitsee. Luulen, että esim. 10 % suunta- tai pituusvirhe klubipelaajalle aina silloin tällöin ei ole niin kohtalokas, kuin pitkälyöntiselle ammattilaiselle.

    ts

    Varren taipuma eteenpäin on olematonta ennen osumaa. Se minkä pelaja tuntee varren potkaisuna on pallon irtoamisen jäleinen tapahtuma.

    PG

    ts kirjoitti: (29.1.2011 14:16:56)
    Varren taipuma eteenpäin on olematonta ennen osumaa. Se minkä pelaja tuntee varren potkaisuna on pallon irtoamisen jäleinen tapahtuma.

    No sitten kaikki on hyvin. Varren taipuminen eteenpäin osuman jälkeen kuluttaa energiaa ja jousivoima kohdistuu taaksepäin eli hidastaa mailanpään nopeutta. Jos taas varsi on osumassa vielä taaksepäin taipuneena, niin jäljellä olevasta jousienergiasta pystytään hyödyntämää vain pieni murto-osa 0,5 ms aikana. Optimitilanne on se, että koko jousienergia pystytään hyödyntämään. Silloin varsi on osumassa suorassa ja taipuminen eteenpäin alkamassa. Siis varren taipuma eteenpäin pitäisikin olla olematonta ennen osumaa, mikäli potkusta halutaan saada mailanpäälle lisänopeutta.

    ts

    PG kirjoitti: (29.1.2011 15:09:07)

    ts kirjoitti: (29.1.2011 14:16:56)
    Varren taipuma eteenpäin on olematonta ennen osumaa. Se minkä pelaja tuntee varren potkaisuna on pallon irtoamisen jäleinen tapahtuma.

    No sitten kaikki on hyvin. Varren taipuminen eteenpäin osuman jälkeen kuluttaa energiaa ja jousivoima kohdistuu taaksepäin eli hidastaa mailanpään nopeutta. Jos taas varsi on osumassa vielä taaksepäin taipuneena, niin jäljellä olevasta jousienergiasta pystytään hyödyntämää vain pieni murto-osa 0,5 ms aikana. Optimitilanne on se, että koko jousienergia pystytään hyödyntämään. Silloin varsi on osumassa suorassa ja taipuminen eteenpäin alkamassa. Siis varren taipuma eteenpäin pitäisikin olla olematonta ennen osumaa, mikäli potkusta halutaan saada mailanpäälle lisänopeutta.

    Se vaan kun ei mene noin. Varren etutaipum on suurimmillan reilusti ennen osumaa ja silloinkin se on erittäin vähäistä. Suurin osa on 2D-harhaa.

    ts kirjoitti: (29.1.2011 14:16:56)
    Varren taipuma eteenpäin on olematonta ennen osumaa. Se minkä pelaja tuntee varren potkaisuna on pallon irtoamisen jäleinen tapahtuma.

    Sanoisin ettei toivottavaa, mutta mahdollista. Esim jos mailanpää on jo alkanut hidastua ennen osumaa.

    Harkkaswingissä tuntee vain se mailan varren toiminnan.

    PG

    Järvipallo kirjoitti: (19.1.2011 21:44:54)
    Löysemmällä varrella saadaan jousivoimaa varteen hitaammallakin swinginopeudella, minkä vuoksi pallo lentää pidemmälle, kuin jäykällä varrella?

    Periaatteessa kyllä. Jäykkä varsi taipuu downswingissä vähemmän. Se tarkoittaa samalla sitä, että jäykkään varteen varastoituu vähemmän energiaa. Jos jousivakio tuplaantuu, niin jousienergia puolittuu, mikäli käytetään samaa swinginopeutta. Havaitset sen itsekin, jos vähän leikittelet kaavoilla F = kx ja W = ½ mv^2. (Pitää lähteä siitä, että molemmissa lyönneissä on sama F). Kun tuplajäykän varren tuottama max. nopeus kerrotaan neliöjuurikahdella, saadaan löysän varren max. nopeus, kutakuinkin. Aikaisemmassa esimerkissäni 4,7 m/s olisi 3,3 m/s tuplajäykällä varrella, mutta toisaalta tarkkuus on parempi. Eli ei mikään yksiselitteinen juttu klubipelaajalle. Ammattilaiselle valinta on helpompi.

    PG

    ts kirjoitti: (29.1.2011 15:42:38)

    PG kirjoitti: (29.1.2011 15:09:07)

    ts kirjoitti: (29.1.2011 14:16:56)
    Varren taipuma eteenpäin on olematonta ennen osumaa. Se minkä pelaja tuntee varren potkaisuna on pallon irtoamisen jäleinen tapahtuma.

    No sitten kaikki on hyvin. Varren taipuminen eteenpäin osuman jälkeen kuluttaa energiaa ja jousivoima kohdistuu taaksepäin eli hidastaa mailanpään nopeutta. Jos taas varsi on osumassa vielä taaksepäin taipuneena, niin jäljellä olevasta jousienergiasta pystytään hyödyntämää vain pieni murto-osa 0,5 ms aikana. Optimitilanne on se, että koko jousienergia pystytään hyödyntämään. Silloin varsi on osumassa suorassa ja taipuminen eteenpäin alkamassa. Siis varren taipuma eteenpäin pitäisikin olla olematonta ennen osumaa, mikäli potkusta halutaan saada mailanpäälle lisänopeutta.

    Se vaan kun ei mene noin. Varren etutaipum on suurimmillan reilusti ennen osumaa ja silloinkin se on erittäin vähäistä. Suurin osa on 2D-harhaa.

    Sitten ymmärsin tekstisi täysin väärin. Eli että varren taipuminen on olematonta eteenpäin sen takia, että se ei vielä ole ehtinyt taipua eteenpäin. Tilanne on siis se, että varsi onkin taipumassa osumaan tultaessa taaksepäin, ja sillä on lähes max. nopeus taaksepäin. Jos käytännössä lyödään näin, niin en pane vastaan. Parasta on nähdäkseni se, että maila osuu palloon aina samalla tavalla. Potkaisua ei välttämättä kannata yrittää hyödyntää, jos se menee liian vaikeaksi. Tuosta 2D:tä en tiedä – omassa käytössäni on jo jonkin aikaa ollut :DDDD, kun sen 4D:n mittaustulokset on ilmeisesti julistettu salaisiksi…

    PG

    Ts, piti vielä sanomani, että olen jo ruuvannut varren kiinni lapaan. Mailani on sääntöjen mukainen. Anna nyt muutaman lyönnin tiedot edes lainaksi, jotta saan todellisuuspohjaa laskelmilleni. Lupaan käsitellä niitä varovasti ja palautan ne aivan varmasti takaisin. Palkkioksi saat tietää kuinka suuri voima kussakin lyönnissä on mielestäni kropan ja varren kautta lapaan välittynyt ja kuinka paljon tämä voima on vaikuttanut pallon lähtönopeuteen. Eihän se paljon ole, ottaen huomioon, kuinka monimutkainen juttu golflyönti on. Mutta on se jotain kuitenkin. Ja riskikin on, että laskut ovat päin p******ä. Mutta siihenhän olemme jo tottuneet.

    ts | 15.1.2011 12:59
    Lainaus:

    PG kirjoitti: (15.1.2011 12:33:14)
    Juu, olen 4parin, © PJS inc.’in ja Järvipallon kanssa samaa mieltä siitä, että asioita kannattaa miettiä hiukan myös fysiikan peruslakien pohjalta..

    Varmasti kannattaa, mutta silloin kannattaa myös miettiä niitä todellisen tapahtuman pohjalta. Muuten se tuntuu aika hölmöltä. .

    Nyt yritän miettiä asioita todellisten tapahtumien pohjalta. Aika hölmöltä tuntuu, jos en tietoja niistä saisi.

    ts

    PG kirjoitti: (29.1.2011 18:33:49)
    Ts, piti vielä sanomani, että olen jo ruuvannut varren kiinni lapaan. Mailani on sääntöjen mukainen. Anna nyt muutaman lyönnin tiedot edes lainaksi, jotta saan todellisuuspohjaa laskelmilleni.

    Sopiskos että hoidan nää Orlandon messut kuitenkin nyt enisn alta pois.

    PG

    ts kirjoitti: (29.1.2011 19:48:51)
    Sopiskos että hoidan nää Orlandon messut kuitenkin nyt enisn alta pois.

    Tietenkin sopii.

    ts kirjoitti: (29.1.2011 19:48:51)

    PG kirjoitti: (29.1.2011 18:33:49)
    Ts, piti vielä sanomani, että olen jo ruuvannut varren kiinni lapaan. Mailani on sääntöjen mukainen. Anna nyt muutaman lyönnin tiedot edes lainaksi, jotta saan todellisuuspohjaa laskelmilleni.

    Sopiskos että hoidan nää Orlandon messut kuitenkin nyt enisn alta pois.

    Jos ehdit niin kerros nyt vähän miten siellä lätäkön takana kiinnostusta on ollut, onko teillä siellä täysikokoinen laite pystyssä vai esitteletkö vain tuloksia ja kuvia?

    PG

    ts kirjoitti: (13.1.2011 21:45:30)
    Tuossa pari kuvaa samasta lyönnistä ihan pelimiehen lyömänä. Samat graafit mutta toisessa mukan vähän lukuja joissa joutuu vähän viivoja seuraamaan, että löytyy oikeat kohteet.

    Ts:ää odotellessa, voisiko joku kertoa, mitä nuo vaakasuorassa olevat luvut 140, 160,…, 280 tarkoittavat?

    B

    PG kirjoitti: (31.1.2011 23:42:39)

    ts kirjoitti: (13.1.2011 21:45:30)
    Tuossa pari kuvaa samasta lyönnistä ihan pelimiehen lyömänä. Samat graafit mutta toisessa mukan vähän lukuja joissa joutuu vähän viivoja seuraamaan, että löytyy oikeat kohteet.

    Ts:ää odotellessa, voisiko joku kertoa, mitä nuo vaakasuorassa olevat luvut 140, 160,…, 280 tarkoittavat?

    Olisko freimejä nopeudella 300f/s

Esillä 25 viestiä, 151 - 175 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #447939 kohteessaMailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen