-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olen nähnyt ne kaikki, kun tarkastelu projisoidaan tämän topiikin tasoon 85 asteen kuilmassa edestä tarkastellen.
ts kirjoitti: (15.5.2011 11:09:36)
B kirjoitti: (15.5.2011 10:49:47)
ts voisikin vielä varmuuden vuoksi esittää selkeästi tuon hypoteesinsa sanallisesti, ettei jälkeenpäin osoittaudu, että on selvitelty väärää asiaa.
Miten isolla sinulle pitää kirjoittaa, että en aio asiaa yhtään enempää käsitellä täällä sisältönsä puolesta.
Mistä täällä sitten keskustellaan? Tuhatmäärin viestejä, että ahterisi saa pari nuolaisua?
B kirjoitti: (15.5.2011 11:14:26)
Tuo tulkinta edellyttää, että samaa svingikaarta projisoidaan eri tasoihin ja tarkastellaan eri kulmista. Alkaa kuulostaa siltä, että oikaisua ei tee pelaaja vaan kameramies.
Totta hemmetissä projisoidaan, koska sitä kautta päästään kiinni muihin tapahtumiin. Ne tosin ovat vielä vaikeampia selittää kuin nämä parit yksinkertaiset.
Ja oikeesti sä et ole nänhyt yhtään mitään. Pari kuvakaappausta parista lyönnistä ja niiden perusteella sitten hauskuutat meitä muita.
Golfswingin tapahtumien ymmärtäminen on vaan mahdotonta, kun ei ymmärrä sen perustaa. kaksivipuinen heiluri arounfd the fixed hub kun on syvällä pään sisällä, ei pysty vaan pääsemään olennaisen äärelle. Yllättävän syvässä se istuu, mutta ehkä todellisuus on liian outo vanhoihin käsityksiin nähden, että kaikki sen pystyisivät näkemään. Sitten kun sen ymmärtää, ei tuo kohdlinjakaan enää näyttele niin suurta roolia tarkastelussa…
B kirjoitti: (15.5.2011 11:23:32)
ts kirjoitti: (15.5.2011 11:09:36)
B kirjoitti: (15.5.2011 10:49:47)
ts voisikin vielä varmuuden vuoksi esittää selkeästi tuon hypoteesinsa sanallisesti, ettei jälkeenpäin osoittaudu, että on selvitelty väärää asiaa.
Miten isolla sinulle pitää kirjoittaa, että en aio asiaa yhtään enempää käsitellä täällä sisältönsä puolesta.
Mistä täällä sitten keskustellaan? Tuhatmäärin viestejä, että ahterisi saa pari nuolaisua?
Painoinpa taas nappia. Mielestäsi siis kaikki järkevästi suhtautuvat ja kanssani samaa mieltä olevat ovat perseennuolijoita. Hae apua hyvä mies.
ts kirjoitti: (15.5.2011 11:26:31)
B kirjoitti: (15.5.2011 11:14:26)
Tuo tulkinta edellyttää, että samaa svingikaarta projisoidaan eri tasoihin ja tarkastellaan eri kulmista. Alkaa kuulostaa siltä, että oikaisua ei tee pelaaja vaan kameramies.
Sitten kun sen ymmärtää, ei tuo kohdlinjakaan enää näyttele niin suurta roolia tarkastelussa…
Homman juoni tässä selvisikin niille, jotka eivät vielä sitä tienneet. Hypoteesi elää ’tulosten’ mukaan. ’Tulos’ on se graafi, jota joku netissä kehuu mielenkiintoiseksi ameriikanmurteella
Nyt rangelle ja pelaamaan. ts ratkaiskoon, haluaako aiheesta lisää keskustelua. Nuo eväät on syöty.
ts kirjoitti: (15.5.2011 11:05:45)
PG kirjoitti: (15.5.2011 10:47:43)
En ymmärrä, mihin tällä vääristelyllä ja mustamaalauksella pyrit.On totta että et ymmärrä
Nyt ymmärrän.
B kirjoitti: (15.5.2011 11:42:13)
[
Homman juoni tässä selvisikin niille, jotka eivät vielä sitä tienneet. Hypoteesi elää ’tulosten’ mukaan. ’Tulos’ on se graafi, jota joku netissä kehuu mielenkiintoiseksi ameriikanmurteellaTotta hemmetissä se elää. Kaikki asian ymmärtäneet ovat tuon tajunneet jo aikaa sitten. Kun tarkastelusta poistetaan epäolennaiset asiat, kuten kohdelinja, päästään ymmärryksen ytimeen golflyönnin kannalta.
Päätökseni keskustelun jatkamisesta asiapuolen osalta olen tehnyt aikaa sitten ja mielestäni kohtalaisen selvästi myös aikomukseni ilmaissut. Prvana edelleen kerron toki lisää heille joita joku asia on jäänyt askarruttamaan.
Opposing circles are thus not creating straigth lines, agree?
B kirjoitti: (15.5.2011 11:42:13)
ts kirjoitti: (15.5.2011 11:26:31)
B kirjoitti: (15.5.2011 11:14:26) Tuo tulkinta edellyttää, että samaa svingikaarta projisoidaan eri tasoihin ja tarkastellaan eri kulmista. Alkaa kuulostaa siltä, että oikaisua ei tee pelaaja vaan kameramies.
Sitten kun sen ymmärtää, ei tuo kohdlinjakaan enää näyttele niin suurta roolia tarkastelussa…
Homman juoni tässä selvisikin niille, jotka eivät vielä sitä tienneet. Hypoteesi elää ’tulosten’ mukaan. ’Tulos’ on se graafi, jota joku netissä kehuu mielenkiintoiseksi ameriikanmurteella
Asiat voi ymmärtämättömyyttään tai halutessaan ymmärtää helposti väärin ja jommalta kummalta tuo vaikuttaa. Eihän kohdelinjalla ole mitään tekemistä mailan ja pallon käyttäytymisen kanssa.
Jake2 kirjoitti: (15.5.2011 20:55:24)
Eihän kohdelinjalla ole mitään tekemistä mailan ja pallon käyttäytymisen kanssa.Täsmällen samaa mieltä. Keskustelu suorista kaarista on päättynyt.
B kirjoitti: (15.5.2011 21:46:37)
Jake2 kirjoitti: (15.5.2011 20:55:24)
Eihän kohdelinjalla ole mitään tekemistä mailan ja pallon käyttäytymisen kanssa.Täsmällen samaa mieltä. Keskustelu suorista kaarista on päättynyt.
Keskustelu on päättynyt aikoja sitten. Syynä päätön touhuamisesi ketjun sabotoimiseksi.
Ihmetyttää vaan, mikä saa ihmisen säyttäytymmän noin k-päisesti. Kymmeniä viestejä pelkkää ivallisuutta ilman ensimmäistäkään asiaan liittyvää asiallista viestiä. Täydellisen ymmärtämättömäksi tekeytyminen, koska oikeesti kukaan ei voi noin pihalla olla. Heittoja, joita et ikinä kehtaisi tulla tunnustamaan livenä ihmisten eteen. Melkonen ressukka.
Aivan sama meininki kun aikanaan ennen ’hiljentymistä’
B kirjoitti: (15.5.2011 17:52:04)
Opposing circles are thus not creating straigth lines, agree?Tähän ei kyllä voi vastata kuin yhdellä tavalla:
Mistä näitä oikeen sikiää?
Ensin muutamia täysin pitäviä todisteita aiheesta, niin eikös tämä vielä jaksa väittää mustaa valkoiseksi. Huima sälli 🙂
ts kirjoitti: (17.5.2011 8:54:20)
Ensin muutamia täysin pitäviä todisteita aiheesta, niin eikös tämä vielä jaksa väittää mustaa valkoiseksiMikä siis oli väitteeni?
Mikä oli todistuksesi.
Mikä oli se väitteesi jonka todistit oikeaksi.
Millä sen todistit.
Jos se oli joku 2D graafi, joka täällä on nähty, mikä oli tulkintasi siitä.
Mikä on 2d harha.
Mikä ero on pathilla ja 2d käyrän 2d projektiolla.
Mikä on plane.
Kuka saa puhua planesta tällä palstalla olematta ääliö.
Miksi kommentoit asioita joista et halua keskustelua?
Mitä on nettiriippuvuus.
Mikä on kohdelinja.
Milloin se on tärkeä ja milloin sillä ei ole mitään väliä.
Mikä ero on suoralla ja kaarella.
Milloin minkä tahansa kaaren piirtämän tason projektio toisella tasolla on suora.
Onko golflyönnissä mailan lavan ennen impactiä piirtämä kaari vai suora.
Onko tärkeää vai oleellista, että mailan lapa tulee pallolle suoraan kohdelinjaa pitkin ennen impactiä.
Onko se mahdollista hyvässä golflyönnissä ja millä edellytyksillä.
Jos on, kuinka pitkään.
Entä impactin jälkeen.
Mikä on nykyinen käsityksesi tukivoiman merkityksestä pallon lähtönpeudelle golflyönnissä.
Mitä löytyy aina kohdelinjalta.
Mitä löytyy aina siltä kodalta graafia, johon on piirretty impactiä osoittava viiva.
Mikä on 4D-mittauksen käyttämä referenssiakseli kehänopeuksille.
Mikä on suoran liikkeen kehänopeus.
Mitä eroa on fysikaalisella svingimallilla ja svingikäsityksellä.
Mikä on kaksoisheiluri.
Mikä on minun käsitykseni svingistä.
Kuka majorvoittaja on puhunut RR.stä ainakin 20 vuotta sitten.
Mitä Ben Hogan sanoo käsikolmiosta.
Mitä Ben Hogan 5 lessonissaan sanoi supinaatiosta ja miksi.
Mitä mieltä Ameriikan palstalla oltiin käsien seläntaa vetämisestä svingissä.
Montako nettikeskustelijaa olet väsyttänyt eri palstoilla öykkäröinnilläsi ja ylimielisyydelläsi.
Mikä on käsityksesi omasta fysiikan osaamisestasi tasolla yliopiston aprobaturkurssi kouluarvosanoilla 4-10.
Tiedätkö, paljonko siitä on matkaa professoritason osaamiseen?
Voitko edes kuvitella.
Kuka tässä ketjussa on esittänyt svinginäkemyksiään?
Joko painoit hätänappia.
Tarvitko pyyhkimisapua.B kirjoitti: (15.5.2011 21:46:37)
Jake2 kirjoitti: (15.5.2011 20:55:24)
Eihän kohdelinjalla ole mitään tekemistä mailan ja pallon käyttäytymisen kanssa.Täsmällen samaa mieltä. Keskustelu suorista kaarista on päättynyt.
Eikun mun ajatus oli se että jos kohdelinjalla ymmärretään pallon ja kohteen (=minne pallon halutaan päätyvän) läpi kulkevaa suoraa, niin noin teoriassa lavan pysyminen kohdelinjan päällä ennen osumaa on hyvä tavoite jos halutaan lyödä suoraa lyöntiä kohteeseen tuulettomalla kelillä. Muussa tapauksessa tuo linja jonka päällä kannttaisi pysyä on joku muu.
Jos se ei pysy minkään linjan päällä vaan on kaareva, niin tangetti päältä tarkasteltuna pitäisi sitten olla vastaava kuin tuo em. linja.Muuten vaikutta että sinulle on mm. tärkeää väittää että se on aina varmasti kaari, vaikka se teoriassa ja käytännössä voisi olla jonkun matkaa päältä katsottuna hyvin suorakin.
Ja silloin se ei muuten ole suora sieltä gripin suunnalta katsottuna, eikä oikein muutenkaan kun kädet ja lapa eivät liiku samassa tasossa ja vielä kummankin liiketaso (jos sitä tasoksi kutsuu) on erilailla kaarevaa.No – en silti usko että sinua asiasta saisi vakuutettua millään mitä täällä foorumilla voisi esittää, joten siinä mielessä tämkin viesti on varmaan ihan turha, mutta kirjoitanhan lämpimikseni.
B kirjoitti: (17.5.2011 18:17:52)
Mitä mieltä Ameriikan palstalla oltiin käsien seläntaa vetämisestä svingissä.
Joku Martin Aymers teki samoista ajatuksista erittäin runsaasti kiitosta keränneen videonkin. Erään kohtalaisesti menestyneen pelaajan kanssa. Sama herra kirjoitti mielestään Hoganin swingistä ’I think Hogans’ swing was absolutely these two main opposing circles, with a number of smaller ones in between’
Voisit muutenkin miettiä miksi niin monet tuolla jenkkifoorumilla kiittelevät antiani. Oliskohan hieman pohjaymmärryksessä eroa?
Asiahan on vaan niin, että et pysty mitenkään osoittamaan minun olleen väärässä yhdessäkään väitteessä ja ymmärrän sen raivostuttavan ja siksi jatkat tyhjänpäiväistä lässyttä’mistä aiheesta. Aiheeseenhan sinulla ei ole vieläkään ollut mitään väittämää, jonka edes jotenkin pystyisit oikeaksi osoittamaan.
Niin juu… 2D harhaa ei ole graafeissa lainkaan. Ja koska kaikki muuta varmaan ymmärtävät 2D harhan jo valmiiksi, en sitä lähde enempää selittämään.
Niin ja lisätään vielä että data on siinä ihan oikeassa että jos lapaan vaikuttaa keskeisvoima varren kautta, lavan liike tietysti täytyy olla kaarevaa. Yksinkertaistettuna tuon keskeisvoiman pitäisi poistua jotta liike voisi oieta. Ei tuon ymmärtämiseen tarvita tohtoritason osaamista. Onko mahdotonta että esim. etukäden oikeneminen osuma-alueella ei voisi tuollaista aiheuttaa, eli vähentää keskeisvoimaa niin merkittävästi että se kaari oikenee?
Tuo ei tietenkään ole ainoa voimakomponentti joka esiintyy. Lisäksi sieltä tulee lapaa kiihdyttävää (tai hidastavaa) voimakomponenttia. Sitten kun nuo lavan, varren ja gripin liikkeet eivät ole tasossa ja varsi voi vielä pyöriä akselinsa ympäri, siinä esiintyy myös hetkellistä liketasoa vastaan kohtisuoria voimakomponentteja sekä väntömomenttia Nämä viimemainitut puuttuvat käsittäkseni DP mallista ja on yksi merkittävä aukko siinä mallissa sen lisäksi että siinä käsittääkseni pyöritään yhdessa samassa tasossa.
Sitten kun otetaan kropan biomekaniikaa mukaan, vaikka esim se fakta että kumpikin hartia pystyy liikkumaan itsenäisesti suhteessa niskan juureen jota kuvitellaan hartioiden keskipisteenä, homma menee taas monimutkaisemmaksi. Monissa mittauksissa laitetaan sensori juuri tuonne niskaan ja siitä ollaan mitataavinaan hartioiden kiertonopeutta. Jne …
Jake2 kirjoitti: (17.5.2011 20:35:59)
N. Monissa mittauksissa laitetaan sensori juuri tuonne niskaan ja siitä ollaan mitataavinaan hartioiden kiertonopeutta. Jne …Tai jopa yläselkään lapojen väliin, joka antaa huomattavasti suureeman hartioiden avoimuuden osumassa kuin olkapäistä mitattu tieto. Tämä vaikuttaa sitten luonnolisesti myös kaikkiin nopeusarvoihin, koska ne lasketaan orientaatioista.
Jake2 kirjoitti: (17.5.2011 20:35:59)
Niin ja lisätään vielä että data on siinä ihan oikeassa että jos lapaan vaikuttaa keskeisvoima varren kautta, lavan liike tietysti täytyy olla kaarevaa. Yksinkertaistettuna tuon keskeisvoiman pitäisi poistua jotta liike voisi oieta. Ei tuon ymmärtämiseen tarvita tohtoritason osaamista. Onko mahdotonta että esim. etukäden oikeneminen osuma-alueella ei voisi tuollaista aiheuttaa, eli vähentää keskeisvoimaa niin merkittävästi että se kaari oikenee?…
Siis jopa tuon face on suunnasta katsotun kaaren, tai sitten suoraan kohti swingitasoa (joka tosin on muuttuva sekin eikä lineaarinen) on mahdollista saavuttaa juuri noilla asioilla hetkellinen varsin suora osuus. Ulnaarideviaatio ja oikean käden dorsaalifleksio saavat sen aikaiseksi ja hidastuskuvissahan se nähdeään yleensä lavan deloftaantumisena, ainakin suhteessa siihen miten se kulkisi vapaassa liikkeessä heilurimallin mukaan ’around the fixed point’
Lavan saaminen kulkemaan suoraviivaisesti tietyyn suuntaa tarkasteltuna (siis kaikki muut suunnat poistaen) kohtalaisen pitkän matkan vaikka kädet piirtäisivätkin kaarta, perustuu niinikään tuon nivelen toimintaan ja käsikolmion avaavaan liikkeeseen (vastakkaiset kehät) Wedgen lapa on esim noin 1,5m eri paikassa jos oikea käsi on kiertynyt vasemman päälle tai vaihtoehtoisesti alle. Tietyillä liikkeillä on siis mahdollista jopa lyödä tehokas lyönti, jossa mailan lapa ei koskaan saatossa käy pään vasemmalla puolella DTL tarkasteltuna. Ei maksimaalista mitaltaan, mutta yllättävän menevä.
Tuon ymmärtäminen on pelaajalle se olennainen visti ja siinä saa kaavat ja laskelmat työntää aika syvälle johonkin. Niistä vaan puuttuu liian paljon.
Ja B: ei tarvitse kommnetoida. Tiedämme ettet tuota ymmärtänyt. Se vaatii hieman swingiymmärrystä ja kehon geometrian hahmottamista.
Jake2 kirjoitti: (17.5.2011 20:35:59)
Niin ja lisätään vielä että data on siinä ihan oikeassa että jos lapaan vaikuttaa keskeisvoima varren kautta, lavan liike tietysti täytyy olla kaarevaa. Yksinkertaistettuna tuon keskeisvoiman pitäisi poistua jotta liike voisi oieta. Ei tuon ymmärtämiseen tarvita tohtoritason osaamista. Onko mahdotonta että esim. etukäden oikeneminen osuma-alueella ei voisi tuollaista aiheuttaa, eli vähentää keskeisvoimaa niin merkittävästi että se kaari oikenee?Tuo ei tietenkään ole ainoa voimakomponentti joka esiintyy. Lisäksi sieltä tulee lapaa kiihdyttävää (tai hidastavaa) voimakomponenttia. Sitten kun nuo lavan, varren ja gripin liikkeet eivät ole tasossa ja varsi voi vielä pyöriä akselinsa ympäri, siinä esiintyy myös hetkellistä liketasoa vastaan kohtisuoria voimakomponentteja sekä väntömomenttia Nämä viimemainitut puuttuvat käsittäkseni DP mallista ja on yksi merkittävä aukko siinä mallissa sen lisäksi että siinä käsittääkseni pyöritään yhdessa samassa tasossa.
Sitten kun otetaan kropan biomekaniikaa mukaan, vaikka esim se fakta että kumpikin hartia pystyy liikkumaan itsenäisesti suhteessa niskan juureen jota kuvitellaan hartioiden keskipisteenä, homma menee taas monimutkaisemmaksi. Monissa mittauksissa laitetaan sensori juuri tuonne niskaan ja siitä ollaan mitataavinaan hartioiden kiertonopeutta. Jne …
Veto varteen osuma-alueella on useiden eri tahojen mittausten mukaan kovissa lyönneissä
luokkaa 400-500 N (n. 40-50kp). Eli varsin paljon eikö vaan. Jaksatkohan penkissäkään
paljoa enempää Jake2 ? 🙂 Eli tuo voima pitäisi suurelta osin kumota eri suuntaisella
voimalla tai jättää voima pois kokonaan. Täysin utopistinen ajatus. Nämä ideat suorista radoista eivät ole uusia, vaan aina niitä joku yrittää muutaman vuoden välein tuoda esille.
Tiesitkö muuten, että mailojen suunnittelussakin tuo veto on huomioitu. Kuka arvaa
ensimmäisenä, että mikä ominaisuus mailasta on kyseessä?data kirjoitti: (17.5.2011 21:52:28)
Nämä ideat suorista radoista eivät ole uusia, vaan aina niitä joku yrittää muutaman vuoden välein tuoda esille.
Saisko jotain linkkiä näihin vai onko niistä juttua netissä?
data kirjoitti: (17.5.2011 21:52:28)
Jake2 kirjoitti: (17.5.2011 20:35:59)
Niin ja lisätään vielä että data on siinä ihan oikeassa että jos lapaan vaikuttaa keskeisvoima varren kautta, lavan liike tietysti täytyy olla kaarevaa. Yksinkertaistettuna tuon keskeisvoiman pitäisi poistua jotta liike voisi oieta. Ei tuon ymmärtämiseen tarvita tohtoritason osaamista. Onko mahdotonta että esim. etukäden oikeneminen osuma-alueella ei voisi tuollaista aiheuttaa, eli vähentää keskeisvoimaa niin merkittävästi että se kaari oikenee?Tuo ei tietenkään ole ainoa voimakomponentti joka esiintyy. Lisäksi sieltä tulee lapaa kiihdyttävää (tai hidastavaa) voimakomponenttia. Sitten kun nuo lavan, varren ja gripin liikkeet eivät ole tasossa ja varsi voi vielä pyöriä akselinsa ympäri, siinä esiintyy myös hetkellistä liketasoa vastaan kohtisuoria voimakomponentteja sekä väntömomenttia Nämä viimemainitut puuttuvat käsittäkseni DP mallista ja on yksi merkittävä aukko siinä mallissa sen lisäksi että siinä käsittääkseni pyöritään yhdessa samassa tasossa.
Sitten kun otetaan kropan biomekaniikaa mukaan, vaikka esim se fakta että kumpikin hartia pystyy liikkumaan itsenäisesti suhteessa niskan juureen jota kuvitellaan hartioiden keskipisteenä, homma menee taas monimutkaisemmaksi. Monissa mittauksissa laitetaan sensori juuri tuonne niskaan ja siitä ollaan mitataavinaan hartioiden kiertonopeutta. Jne …
Veto varteen osuma-alueella on useiden eri tahojen mittausten mukaan kovissa lyönneissä
luokkaa 400-500 N (n. 40-50kp). Eli varsin paljon eikö vaan. Jaksatkohan penkissäkään
paljoa enempää Jake2 ? 🙂 Eli tuo voima pitäisi suurelta osin kumota eri suuntaisella
voimalla tai jättää voima pois kokonaan. Täysin utopistinen ajatus. Nämä ideat suorista radoista eivät ole uusia, vaan aina niitä joku yrittää muutaman vuoden välein tuoda esille.
Tiesitkö muuten, että mailojen suunnittelussakin tuo veto on huomioitu. Kuka arvaa
ensimmäisenä, että mikä ominaisuus mailasta on kyseessä?
Ja edelleen väität etteivät ne ole mahdollisia? Kyse on pelkästään perus anatomiasta. Eli ranteen KAKSI NIVELTÄ pystyvät aika ihmeisiin.. Ja kyse ei ole ajoittamisesta tai mistään magiasta, vaan mihin tavoitteeseen liikkeellä pyritään..
data kirjoitti: (17.5.2011 21:52:28)
Kuka arvaa
ensimmäisenä, että mikä ominaisuus mailasta on kyseessä?
Gripin muoto ja sen leveneminen yläpäästään.
Mutta siis keskeisvoima ja varren suntainen veto ei mitenkään kyllä liity suoraan linjaan lavassa.
Olen täälläkin jo kertonut, että kaikilla mittammillani hyvillä pelaajilla kädet ovat nousussa osumaan tultaessa, mutta lapa jatkaa silti laskuaan. Mutta ulnaarideviaation antama lisämitta on erittäin pieni ja siksi myös tuohon suntaan tarkastellessa suora osuus on erittäin lyhyt. Olennaisinta on ymärtää, että nuo radat erkanevat, eivätkä pysy vakiona toisiinsa nähden.
Tässä on iso ero vanhoihin tutkimuksiin nähden, joissa oletettiin swingin kulkevan puhdasta kaarta tietyn pisteen ympäri. Liian hitaat olivat vaan tutkijoiden kamerat tuohon aikaan ja tuo pieni hetki jäi huomaamatta.
ts kirjoitti: (17.5.2011 22:06:44)
Olennaisinta on ymärtää, että nuo radat erkanevat, eivätkä pysy vakiona toisiinsa nähden.Tässä on iso ero vanhoihin tutkimuksiin nähden, joissa oletettiin swingin kulkevan puhdasta kaarta tietyn pisteen ympäri. Liian hitaat olivat vaan tutkijoiden kamerat tuohon aikaan ja tuo pieni hetki jäi huomaamatta.
Ja tähän liittyen, tämä ennen ajateltu paikallaan pysyvä kiertopiste ei todellakaan pysy paikallaan, vaan muuttuu sekä korkeus ja sivusuunnassa..
mesikämmen kirjoitti: (17.5.2011 22:13:48)
ts kirjoitti: (17.5.2011 22:06:44)
Olennaisinta on ymärtää, että nuo radat erkanevat, eivätkä pysy vakiona toisiinsa nähden.Tässä on iso ero vanhoihin tutkimuksiin nähden, joissa oletettiin swingin kulkevan puhdasta kaarta tietyn pisteen ympäri. Liian hitaat olivat vaan tutkijoiden kamerat tuohon aikaan ja tuo pieni hetki jäi huomaamatta.
Ja tähän liittyen, tämä ennen ajateltu paikallaan pysyvä kiertopiste ei todellakaan pysy paikallaan, vaan muuttuu sekä korkeus ja sivusuunnassa..
Ja on kaiken lisäksi ihan eri kulmassa kuin aikanaan luultiin. Jos sitä nyt voidaan sanoa olevan ollenkaan.
ts kirjoitti: (17.5.2011 22:16:58)
mesikämmen kirjoitti: (17.5.2011 22:13:48)
ts kirjoitti: (17.5.2011 22:06:44)
Olennaisinta on ymärtää, että nuo radat erkanevat, eivätkä pysy vakiona toisiinsa nähden.Tässä on iso ero vanhoihin tutkimuksiin nähden, joissa oletettiin swingin kulkevan puhdasta kaarta tietyn pisteen ympäri. Liian hitaat olivat vaan tutkijoiden kamerat tuohon aikaan ja tuo pieni hetki jäi huomaamatta.
Ja tähän liittyen, tämä ennen ajateltu paikallaan pysyvä kiertopiste ei todellakaan pysy paikallaan, vaan muuttuu sekä korkeus ja sivusuunnassa..
Ja on kaiken lisäksi ihan eri kulmassa kuin aikanaan luultiin. Jos sitä nyt voidaan sanoa olevan ollenkaan.
Kuka on luullut mitä, missä, milloin??? Minä en ainakaan ole pitkään aikaan törmännyt
yhtä selkeään luulemiseen, kuin mitä tämä ketju sisältää.
Mekaniikan peruslait eivät tietääkseni ole muuttuneet mihinkään. Katselin tuossa
muuten yhtä kirjaa. Siinä esiteltiin USGA:lla olleen vastaava mittalaite jo 1991.
Tosin sillä erolla, että tietoa saatiin jopa 1/1000 s resoluutiolla.Gripin muoto on toki yksi, mutta toinenkin löytyy. Ja se taas onkin aika ilkeä
ominaisuus……teidän kannaltanne. -
JulkaisijaArtikkelit