Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 76 - 100 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • B

    ts kirjoitti: (16.1.2011 9:03:15)

    B kirjoitti: (16.1.2011 8:57:57)
    Jos olisit lukenut linkin, olisit löytänyt tämän lyhyen viittauksen, joka vahvistaa muistikuviasi. tietysti näitä linkkejä voivat katsoa muut, joilla omaan tapaani ei ole pendeliä eikä tykkiä kotona. Jos joku löytää takempaa tietoa, on mukava , jos saa linkin. odotellessa hörppään kahvia. Jas jos ei muuta kuulu, lähden golfaamaan. 🙂
    Viittaus:
    CT stands for “Characteristic Time” and is an acronym that represents the test performed by the USGA since 2004 to determine if the spring face effect of a clubhead conforms to the USGA Rules of Golf. Prior to 2004, the USGA performed a spring face conformity test that involved firing a golf ball at the center of the clubface with an air cannon at a speed of 109 mph. If the speed of the ball rebounding off the face was greater than 83% of the impact speed of the ball, the clubhead would be ruled as non-conforming because the COR would be higher than 0.830.

    Mä olin lukenut nuo linkit ja parikymmnetä muuta jo eilen, mutta kun tuo ei anna vastausta kysymykseen, eikä kuvaile laitetta millä se mitattiin. Siis menetelmä on haussa, ei sen yleiskuvaus.

    Erehdyin luulemaan allaolevan perusteella muuta.
    lainaus ts edellä: ’ Koitin tuossa huonolla menestyksellä etsiä linkkiä vanhaan tapaan mitata cor, vaan eipä ole vielä ainakaan löytynyt. Muisti kertoisi, että siinä lapa oli tuettuna ja pallo ammuttiin siihen tietyllä nopeudella. ’ lainaus loppu

    B

    ts kirjoitti: (16.1.2011 9:27:39)[

    Sinänsä mielenkiintoista tekstiä, joka mielestäni juuri osoittaa kaiken yksinkertaistetun kappaleiden törmäyslaskennan tässä kohti turhaksi. Jos tuota asiaa siis voidaan mitata nimenomaan suoraan kosketusajan pituudella, löytyy sieltä varmaan paljon muutakin mielenkiintoista. Olispa kiva päästä koko aineistoon käsiksi ja tietää miten eri muttujien vaihtaminen tuossa vaikuttaa tailanteeseen.

    Eikös vanhassa menetelmässä mitata pallon nopeuden muutosta. Prosenttilaskennalla.
    Uudessa on tehty laite, joka on kalibroitu 0.83 cor arvoa vastaavalla kontaktiajalla. Ei tuossa kai kovin monimutkaista matematiikkaa tarvita.

    ts

    B kirjoitti: (16.1.2011 9:51:28)

    ts kirjoitti: (16.1.2011 9:27:39)[

    Sinänsä mielenkiintoista tekstiä, joka mielestäni juuri osoittaa kaiken yksinkertaistetun kappaleiden törmäyslaskennan tässä kohti turhaksi. Jos tuota asiaa siis voidaan mitata nimenomaan suoraan kosketusajan pituudella, löytyy sieltä varmaan paljon muutakin mielenkiintoista. Olispa kiva päästä koko aineistoon käsiksi ja tietää miten eri muttujien vaihtaminen tuossa vaikuttaa tailanteeseen.

    Eikös vanhassa menetelmässä mitata pallon nopeuden muutosta. Prosenttilaskennalla.
    Uudessa on tehty laite, joka on kalibroitu 0.83 cor arvoa vastaavalla kontaktiajalla. Ei tuossa kai kovin monimutkaista matematiikkaa tarvita.

    Kerrotko minulle miten tuossa vanhassa menetelmäsä mittaus suoritettiin kun itse en ole sitä tietoa löytänyt. Jatketaan sitten siitä eteenpäin.

    B

    Mielenkiintoista on uudessa menetelmäsä se, että mukana on pätkä vartta. Joko käytetyillä massoilla ja nopeuksilla sen osuus on merkityksetön käytännössä, tai sitten valmistaja käyttää jäykintä vartta 🙂

    PG

    B kirjoitti: (16.1.2011 8:00:38)
    Tässä vielä linkki nykymenetelmään.
    cor

    Hyviä linkkejä olet löytänyt. Mutta eikö tässä cor – linkissä esiintyvässä tekstinpätkässä

    ’The current USGA rule limiting the coefficient of restitution of a clubhead states that the COR cannot be higher than a measurement of 0.830. This means that when the clubhead impacts the ball, there cannot be more than an 83-percent transfer of the energy of the head to the ball.’

    tuo boldattu ja alleviivattu pitäisi olla 69-percent?

    B

    ts kirjoitti: (16.1.2011 9:57:00)
    Kerrotko minulle miten tuossa vanhassa menetelmäsä mittaus suoritettiin kun itse en ole sitä tietoa löytänyt. Jatketaan sitten siitä eteenpäin.

    Tutkalla 🙂 jatka sinä. Minulla on teeaika reilun tunnin päästä. Ja puoli pannua pahaa kahvia on juotu.

    B

    PG kirjoitti: (16.1.2011 10:09:10)

    tuo boldattu ja alleviivattu pitäisi olla 69-percent?

    aika tarkkaan.

    ts

    PG kirjoitti: (16.1.2011 10:09:10)

    B kirjoitti: (16.1.2011 8:00:38)
    Tässä vielä linkki nykymenetelmään.
    cor

    Hyviä linkkejä olet löytänyt. Mutta eikö tässä cor – linkissä esiintyvässä tekstinpätkässä

    ’The current USGA rule limiting the coefficient of restitution of a clubhead states that the COR cannot be higher than a measurement of 0.830. This means that when the clubhead impacts the ball, there cannot be more than an 83-percent transfer of the energy of the head to the ball.’

    tuo boldattu ja alleviivattu pitäisi olla 69-percent?

    Täh?

    100mph osuva pallo kimpoaa takaisin 83mph ja sun mielestä se on prosentteina 69?

    Tästä tulee vielä sääntökeskustelujakin mielenkiintoisempi 😉

    ts kirjoitti: (16.1.2011 10:14:25)
    100mph osuva pallo kimpoaa takaisin 83mph ja sun mielestä se on prosentteina 69?

    Olisikohan arvoituksen ratkaisu tässä: 0,83*0,83 = 0,69, kts energia

    PG

    Törmäys ei ole koskaan täysin kimmoinen. Hieman lähemmäs käytäntöä päästään, kun COR otetaan laskuihin mukaan:

    m1*u1 = m1*v1 + m2*v2 (Liikemäärän säilymisen laki)
    ½*m1*u1^2 = ½*m1*v1^2 + ½*m2*v2^2 + E (Energian häviämättömyyden laki)
    COR = (v2 – v1)/u1 (COR- suureen määrittely)

    Alla muutamia tämän yhtälöryhmän ratkaisuja, kiinnostuksen kohteena nopeuden putoaminen (u1-v1)/u1, sekä v2/u1 eli smash factor, kun u1 = 100 mph ja m2 = 46 g. E = energia, joka ei tule hyödynnetyksi suoraviivaisen liikkeen kineettisenä energiana. Muut merkinnät kuten viestissä 50.

    m1 = 220 g
    COR = 0,80, nopeuden putoaminen = 31%, smash factor= 1,49
    COR = 0,70, nopeuden putoaminen =29%, smash factor =1,41
    COR = 0,60, nopeuden putoaminen =28%, smash factor =1,32
    COR = 0,00, nopeuden putoaminen = 17%, Smash factor = 0,83

    m1 = 280 g
    COR = 0,80, nopeuden putoaminen = 25%, smash factor = 1,55
    COR = 0,70, nopeuden putoaminen = 24%, smash factor= 1,46
    COR = 0,60, nopeuden putoaminen = 23%, smash factor= 1,37
    COR = 0,00, nopeuden putoaminen = 14%, smash factor = 0,86

    Törmäävän kappaleen nopeuden putoaminen on sitä suurempi, mitä kevyempi se on ja mitä suurempi on törmäyksen COR-arvo. Silti COR- arvon kasvaminen tietää suurempaa smash factoria eli suurempaa lähtönopeutta kappaleelle, johon törmättiin. Tapauksessa COR =0 on kyseessä täysin kimmoton törmäys, kumpikin kappale jatkaa törmäyksen jälkeen samalla nopeudella. (Samaan tulokseen päädytään pelkästään liikemäärien säilymisen perusteella tapauksessa, jossa kappaleet takertuvat toisiinsa törmäämisen aikana).

    Tarkastellaan vielä tapausta m1 = 280, COR = 0,80, nopeuden putoaminen =25%, smash factor= 1,55, m1:n nopeus ennen törmäystä = 100 mph.

    Kappaleen 1 liike-energia ennen törmäystä on 280 J ja törmäyksen jälkeen 156 J. (v1 = 74,6 mph)

    Kappaleen 2 liike-energia ennen törmäystä on 0 J ja törmäyksen jälkeen 110 J. (v2 = 154,6 mph)
    Hukkaan menevä energia on E = 280 J – 156 J -110 J = 14 J.

    Suurin mahdollinen nopeus, jolla kappale 2 voisi loitota kappaleesta 1 törmäyksen jälkeen, on kappaleen 1 nopeus ennen törmäystä (u1). Vastaava liike-energia ½*m2*u1^2 = 45,9 J. Nopeus, jolla kappale 2 erkanee kappaleesta 1 törmäyksen jälkeen on v2-v1, tässä esimerkissä = 80,0 mph. Vastaava liike-energia = 29,4 J. Se on 64% em. suurimmasta mahdollisesta. Juuri näin pitää ollakin silloin, kun COR = 0,8.

    Golfpallon lyöminen on mutkikkaampi juttu. Kappaleeseen 1 pitäisi liittää varsi. Jokainen tietää, että varsi ja siinä kiinni olevan kaverin toiminta ovat golflyönnissä erittäin tärkeitä elementtejä. Ilman vartta ja kaveria smash factor olisi kuitenkin tässä esimerkissä peräti 1,55. Sellaiseen pääsevät vain jotkut huippuammattilaiset, hekin hyvin harvoin. Herää ajatus, että varren liittäminen mukaan ottaa pois metrejä, tekipä kaveri mitä tahansa. Paras varren ja kaverin yhdistelmä on sellainen, jolla metrit vähenevät vähiten???

    Nyt kun lähes tieteellisesti on osoitettu mm. PG:n ansiokkaiden mallinnusten pohjalta faktat, että mailanpään nopeus hidastuu osumassa, niin seuraavana jatkumona aiheeseen olisikin kerätä ”keinopankki”, jolla tätä hidastumisvaikutusta voitaisiin minimoida.

    Muutamia ajatuksia onkin tullut jo aikaisemmissa postauksissa esille ja kiinnostavaa olisi kuulla näkemyksiä seuraavista eli:

    1. Torque – Torque is a force. Rather, when we are discussing torque in relation to golf shafts what we are really talking about is the golf shaft’s resistance to what’s known as ’torsional twisting’ as a result of applied torque during the golf swing; or the shaft’s tendency to twist along the center axis.
    Torque equals Force X Length(T = FL); where ’F’ being Force and ’L’ being length of the lever in our case the length of the golf club shaft.

    ’F’ or Force can be further broken down using Newton’s equation for Force; F= ma (Force equals mass X acceleration)

    So we now have Torque = mass x acceleration x length (T = maL)

    ’m’ being the mass of the club head, ’a’ being the acceleration of the club head, and ’L’ being the length of the golf club.

    2. COAM– being the Conservation Of Angular Momentum – the principal that states angular momentum of an object remains constant as long as no external force or moment acts on that object.

    COAM says if the object (club head) is brought closer to the axis (formed by the golfer’s stable spine), it speeds up. If the club head is moved further out, it slows down. In a consistent golf swing, as the player rotates the club, the hands move farther from the body or axis and slow down. This reduction in momentum feeds into the much lighter club and increases the speed of the club head in the last part of the stroke, in a whiplash type of effect, increasing the force of impact on the ball.

    To further illustrate Conservation Of Angular Momentum, picture an ice skater performing a stationary spin on ice. When the skater moves her arms closer to her body, she spins much faster…as the arms are brought farther from the body, the ice skater spins slower.

    Kiinnostava avaus / ketju kaiken kaikkiaan ja uskon lopputuleman olevan kaikkia hyödyttävä.

    Anteeksi lainaukset ’lontooksi’.

    PG kirjoitti: (17.1.2011 11:51:06)
    Golfpallon lyöminen on mutkikkaampi juttu. Kappaleeseen 1 pitäisi liittää varsi. Jokainen tietää, että varsi ja siinä kiinni olevan kaverin toiminta ovat golflyönnissä erittäin tärkeitä elementtejä. Ilman vartta ja kaveria smash factor olisi kuitenkin tässä esimerkissä peräti 1,55. Sellaiseen pääsevät vain jotkut huippuammattilaiset, hekin hyvin harvoin. Herää ajatus, että varren liittäminen mukaan ottaa pois metrejä, tekipä kaveri mitä tahansa. Paras varren ja kaverin yhdistelmä on sellainen, jolla metrit vähenevät vähiten???

    Driverin nupit eivät yleensä taida olla kuin vähän yli 200g. Olisko niin että lisämassa (esim 280g nuppi) hidastaa mailanpään nopeutta ennen osumaa enemmän kuin mtä lisääntynyt smash factor tuottaa hyötyä. Lyhyemmissä mailoissa löytyy painavempia lapoja, mutta niissä lisäänyvä lofti syö smash factoria. Se loftihan taisi puutua noista laskelmista.

    Olen antanut itseni ymmärtää että varsi on tyypillisesti osumassa taipunut kohteen suuntaan (ja tietenkin myös alas). Trackman porukka ilmoittaa sen olevan tyypillisesti n. 2 astetta loftia lisäävä (driverilla?). Tuolloin on vaikea kuvitella miten sitä osumaa voisi jotenkin tukea pelaajan kropalla.

    Tuntuisi vaan että jos sen varren kautta voisi jotenkin tukea osumaa, olisi varren olava taipuneena taakse. Jos se olisi taipuneena taakse, tästä syntyvää voimaa voisi käsittääksen arvioida mittaamalla millaisella voimalla vastaavan taipuman saa aikaiseksi varteen ja kun osuman kesto tiedtään, voii laskea arvion sen vaikutuksesta. Laskelmat jota olen nähnyt kertovat että sillä ei oikein voi olla merkitystä. No – ehkä nuo fyysikot ovat jättäneet huomioimatta jotain oleellista, en vain ole nähbyt kenenkään esittävän mtä se voisi olla.

    Olen myös nähnyt laskelman jossa osoitetaan että osumailpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin se osuma tuntuu käsissä asti. Raudoilla tuntumaa hämää vielä se että aika pian pienen pallon osuma jälkeen osutaan yleensä siihen isompaan.

    Tässä vaan syitä miksi en itse enää usko tuohon osumahetken tukemiseen.

    ts

    Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)

    Tuntuisi vaan että jos sen varren kautta voisi jotenkin tukea osumaa, olisi varren olava taipuneena taakse.

    Niin se onkin. Osuman vaikutuksesta varsin paljonkin.

    Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)

    Olen myös nähnyt laskelman jossa osoitetaan että osumailpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin se osuma tuntuu käsissä asti. .

    Miten selität sitten osuman vaikutuksesta tapahtuvan käsinopeuden pudotuksen?

    B

    ts kirjoitti: (17.1.2011 23:20:08)

    Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)
    Olen myös nähnyt laskelman jossa osoitetaan että osumailpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin se osuma tuntuu käsissä asti. .

    Miten selität sitten osuman vaikutuksesta tapahtuvan käsinopeuden pudotuksen?

    Kuinka nuo liittyvät toisiinsa?

    ts kirjoitti: (17.1.2011 23:20:08)

    Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)

    Tuntuisi vaan että jos sen varren kautta voisi jotenkin tukea osumaa, olisi varren olava taipuneena taakse.

    Niin se onkin. Osuman vaikutuksesta varsin paljonkin.

    Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)

    Olen myös nähnyt laskelman jossa osoitetaan että osumailpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin se osuma tuntuu käsissä asti. .

    Miten selität sitten osuman vaikutuksesta tapahtuvan käsinopeuden pudotuksen?

    Mikä neuvoksi, kun en pääse edes 1-D uloitteisesti tuonne ’kuution’ sisään – siis …käsinopeuden pudotuksen? jälkeen.
    Kokeilin usella eri selaimilla…antakaa, pls, vinkki tumpelolle!

    ts

    B kirjoitti: (17.1.2011 23:46:27)

    ts kirjoitti: (17.1.2011 23:20:08)

    Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)
    Olen myös nähnyt laskelman jossa osoitetaan että osumailpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin se osuma tuntuu käsissä asti. .

    Miten selität sitten osuman vaikutuksesta tapahtuvan käsinopeuden pudotuksen?

    Kuinka nuo liittyvät toisiinsa?

    Siten että viakutus on kyllä välitön, mutta ihmisen havainnoinnissa on se viive.

    Ei kai ne kädet hidastuisi tuon kontaktin johdosta jos lapa vapaana ja edellä kulkisi.

    B

    ts kirjoitti: (18.1.2011 8:08:45)
    Siten että viakutus on kyllä välitön, mutta ihmisen havainnoinnissa on se viive.
    Ei kai ne kädet hidastuisi tuon kontaktin johdosta jos lapa vapaana ja edellä kulkisi.

    Näin uskon itsekin. 4D rekisteröintitarkkuus ei ilmeisesti myöskään tavoita 5/10000 sek hetkeä?
    Ihmisen havaintokyky tulee kovasti perässä impactiä. Kun nojaamistarve tunnetaan, on pallo jo niinsanotusti long gone.
    Siksipä täytyykin keskittyä oleelliseen, kun palloa halutaan lennättää pitkälle.

    ts

    B kirjoitti: (18.1.2011 10:53:20)

    ts kirjoitti: (18.1.2011 8:08:45)
    Siten että viakutus on kyllä välitön, mutta ihmisen havainnoinnissa on se viive.
    Ei kai ne kädet hidastuisi tuon kontaktin johdosta jos lapa vapaana ja edellä kulkisi.

    Näin uskon itsekin. 4D rekisteröintitarkkuus ei ilmeisesti myöskään tavoita 5/10000 sek hetkeä?
    Ihmisen havaintokyky tulee kovasti perässä impactiä. Kun nojaamistarve tunnetaan, on pallo jo niinsanotusti long gone.
    Siksipä täytyykin keskittyä oleelliseen, kun palloa halutaan lennättää pitkälle.

    Ei varmasti tavoita. Toisaalta en ymmärrä tuon seikan merkitystä, koska se voima kuitenkin välittyy käsiin.

    Toisaalta mun mielstä kun nojaamistarve tunnistetaan, lapa on vielä reilusti yli metrin päässä osumasta. Siis ennen osumaa. Ei pelaaja todellakaan tee tuota ratkaisua osuman perusteella, vaan koko swingi on rakennettu sitä tukemaan.

    B

    Näin juuri. Kuten tuolla alkupäässäkin tuli toistuvasti esiin. Ennen impactiä. Mailanpään nopeuden maksimointi ja optimaalinen osumageometria, välinehankinnat. Niihin kaikkiin vaikutetaan ennen impactia.
    Osumahetken tekemiset ovat inhimillisestä näkökulmasta aika pian tehty. En lähtisi sitä mystifioimaan. Kun ukko repäisee 147 mph svingin, roikkuu hän grippipäässä jokseenkin maksimeilla. Siinä sitä tukea on ensi tarpeiksi. Useimmat 400+jaardiset lyödään vahvasti + asteisilla AoA:llä.

    ts

    B kirjoitti: (18.1.2011 11:48:18)
    . Useimmat 400+jaardiset lyödään vahvasti + asteisilla AoA:llä.

    Positiivisella AoA:lla vaan ei ole mitään tekemistä sen kanssa ovatko kädet edellä vai perässä. Se on varsin hyvin savutettavissa moleemilla tavoin.

    ts kirjoitti: (17.1.2011 23:20:08)

    Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)

    Tuntuisi vaan että jos sen varren kautta voisi jotenkin tukea osumaa, olisi varren olava taipuneena taakse.

    Niin se onkin. Osuman vaikutuksesta varsin paljonkin.

    Jake2 kirjoitti: (17.1.2011 22:57:49)

    Olen myös nähnyt laskelman jossa osoitetaan että osumailpulssi kulkee sen verran kauan varren läpi ja osuma kestää niin vähän aikaa, että pallo on jo irronnut lavasta ennen kuin se osuma tuntuu käsissä asti. .

    Miten selität sitten osuman vaikutuksesta tapahtuvan käsinopeuden pudotuksen?

    Siis ei se hidastava voima mihinkään häviä, se vaan muistaakseni tuon perusteella alkaa hidastamaan käsiä vasta jonkun millisekunnin kymmenyksen sen jälkeen kun pallon on jo lähtenyt.

    Toinen juttu on sitten että varren kautta ei voi välittää sellaisia voimia jotka tuottaisivat merkittäviä energiamääriä tuon n. 0,4 ms osuman aikana.

    Pitää joskus joutessaan kaivella josko noita laskelmia taas löytyisi.

    Voisin hyvin kuvitalla että sitä ns. tukea tarvitaan ja se on merkittävämpää jo ennen osumaa, sillä kun mailan lapa alkaa siirtyä ulommalle kehälle niin jo se pyrkii käsittääkseni hidastamaan käsiä.

    B

    ts kirjoitti: (18.1.2011 11:59:34)

    B kirjoitti: (18.1.2011 11:48:18)
    . Useimmat 400+jaardiset lyödään vahvasti + asteisilla AoA:llä.

    Positiivisella AoA:lla vaan ei ole mitään tekemistä sen kanssa ovatko kädet edellä vai perässä. Se on varsin hyvin savutettavissa moleemilla tavoin.

    Näin on ja vielä monen eri D:n suhteen ja monesta eri tarkastelukulmasta. 🙂
    Minun pointtini on, että jos osumaan 100mph mailanpäänopeudella tuleva optimalisesti lapaan osuva ja parhaalla launch angle+pallon kierrelukemilla lyövä pelaaja tarvitsee lisämittaa, oleellista on saada mailanpäähän lisää vauhtia. Siihen tapauskohtaisesti on erilaisia vaihtoehtoja. Muuten on paras odottaa hyvää myötäistä ja asfaltoida väylät.

    ts

    B kirjoitti: (18.1.2011 16:37:23)

    ts kirjoitti: (18.1.2011 11:59:34)

    B kirjoitti: (18.1.2011 11:48:18)
    . Useimmat 400+jaardiset lyödään vahvasti + asteisilla AoA:llä.

    Positiivisella AoA:lla vaan ei ole mitään tekemistä sen kanssa ovatko kädet edellä vai perässä. Se on varsin hyvin savutettavissa moleemilla tavoin.

    Näin on ja vielä monen eri D:n suhteen ja monesta eri tarkastelukulmasta. 🙂
    Minun pointtini on, että jos osumaan 100mph mailanpäänopeudella tuleva optimalisesti lapaan osuva ja parhaalla launch angle+pallon kierrelukemilla lyövä pelaaja tarvitsee lisämittaa, oleellista on saada mailanpäähän lisää vauhtia. Siihen tapauskohtaisesti on erilaisia vaihtoehtoja. Muuten on paras odottaa hyvää myötäistä ja asfaltoida väylät.

    Ja minun pointti taas se, että maailma on täynnä ihmisiä jotka eivät saa lapaan vauhtia, koska yrittävät sitä täysin väärin keinoin. SItten on niitäkin joilla kyllä lavassa on vauhtia, mutta pallo ei vaan lennä. Perinteisesti on puhuttu siitä, että vauhtia on, mutta ennen osumaa.

    B

    ts kirjoitti: (18.1.2011 17:50:41)
    Ja minun pointti taas se, että maailma on täynnä ihmisiä jotka eivät saa lapaan vauhtia, koska yrittävät sitä täysin väärin keinoin. SItten on niitäkin joilla kyllä lavassa on vauhtia, mutta pallo ei vaan lennä. Perinteisesti on puhuttu siitä, että vauhtia on, mutta ennen osumaa.

    Se on täsmälleen näin ja uuden topiikin arvoinen aihe.

    B

    Tulikin mieleen, että muistaakseni 4par avasi joskus taannoin viestiketjun, joka sisälsi fysikaalista lähestymistapaa, mutta aihe tukehtui oudosti juuri kalkkiviivoilla kun tuo mailanpään vauhdittamisen ongelma oli jokseenkin valmiiksi ratkaistu. Ettei vaan jäänyt silloin jumiin tähän tukidilemmaan?

Esillä 25 viestiä, 76 - 100 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #446901 kohteessaMailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen