-
JulkaisijaArtikkelit
-
duffeli kirjoitti: (2.5.2011 14:36:02)
Nyt kun varren vaakatasovaiheesta eteenpäin liikuttaessa osa mailasta kohoaa tästä linjasta ja loput kulkevat alaspäin syntyy eräänlainen nivelpiste myöskin. Mikäli tämän pisteen onnistuu sijoittamaan swingissä käsien väliin tai tarkemmin sanottuna alemman kämmenen pikkusormen puoleiseen reunaan muodostuu mailasta teoreettinen vipu. Ajatukseni aikaisemmasta lyönnin tukivoimasta perustui tähän oikean käden eteenpäin kulkevaan tukeen samanaikaisesti kun vasurin liikettä rajoittaa takaviistoon kiertyvä olkapää. Kun olen pähkinyt asiaa olen kyllä löytämässä uuttakin teoriaa… Sorry jos tästä tukivoima maininnasta homma lipeää taas käsistä.:)Jotain tuon tyyppistä ja sen voimantuoton mahdollisuuksia on tutkinut ainakin joku fyysikko Aaron Zick. Minulla ei ole muuta tietoa kuin mitä olen lukenut Manzellan foorumilta, mutta siellä kerrottiin että se Zickin monisegmentti (ilm. paljon useampia kuin dp mallissa) mallinnukseen perustuen se voisi olla jopa 15% mailanpään nopeutta kehittävästä tehollisesta kokonaistyöstä. Tässä linkki jossa mm. sitä on kuvattu TGM termeillä. Ko herrat ovat sittemin sanoituneet irti TGM:stä kun brandin nykyinen omistaja oli päättänyt kieltää kaikki poikkeamat kirja’viisaudesta’.
ts kirjoitti: (3.5.2011 7:46:29)
Ällikkämies kirjoitti: (3.5.2011 0:23:47)
[
Ai..No sitten tässä puhutaan kaiketi ihan jostain milleistä?? ??
30-50mm on tuo nousu alimmalta kohdaltaan aika yleisesti. Pari lyöntiä mitkä katsoin niin noin 60mm alkuasentoon nähden. Alkuasennossa noissa lyönneissä rannekulmaa noin 40 astetta ja osumassa vähän reilut 20. Tuon kulman määrittäminen sitten taas on niitä 3D-maailman ihanuuksia, kun suuntaahan sille ei voida antaa, eli ei tiedetä mihin suuntaan kulmaa on ja onko se samaan suuntaan eri vaiheissa swingiä.
Jos katsoo kirjallisuutta, niin wrist joint range of motion(ROM) on 30 astetta ulnaarideviaatiota ja 20 astetta radiaalideviaatiota eli yhteensä 50 astetta. Se mitä tässä on laskettu alkuasennosta osumahetkeen eli kuinka paljon ranne on korkeammalla on tietenkin eri asia, mutta varastossa ranteessa on tuohon nousuun vaikka kuinka paljon.
Muuten tuo 50 astetta on silloin kuin ranne on neutraalissa asennossa l. flat wrist. Jos fuskaa, niin ranteen ollessa dorsiflexiossa saa paljon enemmän radiaalideviaatiota, vrt cupped wrist at top of backswing ja ranteen ollessa palmaariflexiossa saa paljon enemmän ulnaarideviaatiota, vrt bowed wrist at impact. En osaa varmana sanoa paljonko ROM kasvaa, mutta lähemmäs 90 astetta. Merkitys? Pienellä liikkeellä saadaan varastoon iso kulman muutos.Kiitos Jake linkistä. Saa nähdä löytyykö sitä kautta hyviä alkuperäisiä julkaisuja. Kaikenmaailman keskustelupalstoihin, mihin ketkä tahansa äimäilijät heittävät tarinaa, ei ole luottamista.:)
ts kirjoitti: (1.5.2011 11:13:19)
4par kirjoitti: (1.5.2011 11:06:34)
ts kirjoitti: (30.4.2011 9:10:29)
Tai sitten mittaamalla esim lavan etäisyyttä kohdelinjasta eri vaiheissa…
Mitä ovat kuvion kaaret/suorat:
* musta – kohdelinja (?)
* sininen – lavan kulkema kaari (?)
* punainen ?Punainen on käsien liikerata, eli tuossa graafissa on mitattu lavan ja käsien etäisyyttä mustasta viivasta joka on siis kohdelinja. Datapankista löytyy myös mittauksia, joissa tuo punaisen linjan etäisyys mustasta on kasvussa jo punaiselle pystyviivalle (osumahetki) tullessa ja jatkaa kasvuaan siitä, vaikka lapa kulkekin varsin pitkään mustaa linjaa pitkin. Jopa pidempään kuin tuossa.
Mielestäni tämä graafi ei ole luotettava todistus lavan suoraan kulkemisesta kohdelinjan suuntaan, paremminkin se on todiste päinvastaisesta. Sininen viiva ei kulje mustaa viivaa pitkin. Graafia on tulkittu väärin tai kyseessä on vitsi. Tahalliseen huijaukseen en usko.
Jos kopioi kuvan Wordiin ja suurentaa sen, näkee selvästi että sininen viiva leikkaa mustan viivan heti osuman jälkeen ja on sen alapuolella noin kahden ja puolen framen ajan (n. 50 cm). Jos käsien etäisyys kohdelinjasta on 35 cm (ts:n tieto), niin mustan viivan paksuus on 2,0 cm. Jos se olisi piirretty noin 1 cm alemmas, se peittäisi alleen kaiken oleellisen tässä kysymyksessä. 20 cm pituista kaaren jännettä vastaava korkeushan on laskelmani mukaan vain 4 – 5 mm luokkaa, tässä projektiossa alle puolet siitä. Koko kaareva osuus olisi mustan viivan peitossa.
Mailanpään radan kaarevuus tässä projektiossa on sen verran pieni, että rata näyttää suoralta jokaisella yksittäisellä 20 – 50 cm pätkällä. Rata ei näytä murtoviivalta, vaikka se koostuu parin kolmenkymmenen senttimetrin pätkien yhdistämisestä toisiinsa.
Vielä on huomattava, että mahdollinen ’suora osuus’ tulee vasta osuman jälkeen. Onko osuman jälkeisellä suoralla jotain merkitystä?
Wrx:n keskustelufoorumilla oli tosiaankin asiasta keskustelua. Myös videoita, joissa osuman jälkeen lapa kulki enemmän tai vähemmän kohdelinjan suunnassa. Perustelu, että kropan vastapäivään menevä rotaatio yhdistettynä käsien tekemään myötäpäivään kulkevaan rotaatioon voivat kumota toistensa vaikutuksen ja mailanpää voi mennä suoraan, pitää paikkansa. Mutta kuka sen käsien rotaation osaa tehdä oikea-aikaisesti ja riittävän suurena ennen osumaa?
PG kirjoitti: (3.5.2011 14:25:19)
Perustelu, että kropan vastapäivään menevä rotaatio yhdistettynä käsien tekemään myötäpäivään kulkevaan rotaatioon voivat kumota toistensa vaikutuksen ja mailanpää voi mennä suoraan, pitää paikkansa. Mutta kuka sen käsien rotaation osaa tehdä oikea-aikaisesti ja riittävän suurena ennen osumaa?Alku oli sen verran hauskaa, että jääköön kommneotimatta. Samoin kuin se, että tuo ei ole lainkaan suorin näkemäni, pikemminkin heti vastaantullut kun aloin noita graafeja katsomaan. Se musta viiva muuten on ihan piirretty viiva tuohon pohjaan, eikä sen leveydellä ole mitään mittaskaalaa 😀
Mutta lopussa vihdoin ja viimein olet olennaisen kysymyksen äärellä. Juuri tuo tieto pelaajien pitäisi saada haltuunsa ja opittua. On sen ajoittaminen sentään 100x helpompaa kuin sulkeutuvan lavan.
PG kirjoitti: (3.5.2011 14:25:19)
Mutta kuka sen käsien rotaation osaa tehdä oikea-aikaisesti ja riittävän suurena ennen osumaa?Jos swingiajatuksena tehdään tuota kropan vastapäivään menevää rotaatiota ja käsien myötäpäivään tehtävää rotaatiota koko downswingin ajan, niin silloinhan ei tarvitse ajoituksesta nin paljon välittää. Tai ei siis ainakaan niin paljon kuin krossatessa yrittää saada kaikki palikat palvelemaan pitkälle ja suoraan lyömistä.
No eihän siinä kuvan suurentamisessa mitään Wordia tarvita. Kymmenen kertaa [Ctrl] ja [+] on parempi konsti. Jokainen voi todeta, että sininen viiva menee mustan alle ja että yhtä kaarevalta käyrä näyttää koko ajan.
ts kirjoitti: (3.5.2011 14:49:54)
tuo ei ole lainkaan suorin näkemäni, pikemminkin heti vastaantullut kun aloin noita graafeja katsomaan. Se musta viiva muuten on ihan piirretty viiva tuohon pohjaan, eikä sen leveydellä ole mitään mittaskaalaa 😀
Älä vain näytä niitä muita, please. Uskon ilmankin, että kun kaksi toisistaan 30 cm päässä olevaa pistettä yhdistetään suoralla, niin suora se on. (30 cm = matka, jonka mailanpää kulkee yhden framevälin aikana, jos nopeus on 112 mph). Jos suurennetussa kuvassa mustan viivanpaksuus on 1,3 mm ja käsien etäisyys siitä on 22 mm vastaten 35 cm luonnossa, niin kyllä musta viiva silloin peittää 2,0 cm alueen korkeussuunnassa.
Ei liity välttämättä mihinkään, mutta mulla tuli mieleen suorasta tietenkin Moe Norman. Maailman ainoa ihminen joka osaa lyödä tahallaan ja toistettavasti suoraa lyöntiä. Jossain Moe kertoi suoruuden ja idioottivarman toistetavuutensa ”salaisuudeksi” sen että hänen swingissään lapa kulkee suoraan ja suorassa normia pidempään.
Tiedä sitten oliko kyseessä teoreettisesti suoraan, käytännössä suoraan tai riittävän vähän kaarta pitkin. Tai koko homma Moen pään sisällä.
Mutta, depressiivistä geometriaa opiskelleen konesuunnittelijan mieltä kiehtoo ajatus luoda moniulotteiseen, monen muuttujan yhtälöön lineaarista liikettä osuma-alueelle.
PG kirjoitti: (3.5.2011 20:30:00)
No eihän siinä kuvan suurentamisessa mitään Wordia tarvita. Kymmenen kertaa [Ctrl] ja [+] on parempi konsti. Jokainen voi todeta, että sininen viiva menee mustan alle ja että yhtä kaarevalta käyrä näyttää koko ajan.ts kirjoitti: (3.5.2011 14:49:54)
tuo ei ole lainkaan suorin näkemäni, pikemminkin heti vastaantullut kun aloin noita graafeja katsomaan. Se musta viiva muuten on ihan piirretty viiva tuohon pohjaan, eikä sen leveydellä ole mitään mittaskaalaa 😀
Älä vain näytä niitä muita, please. Uskon ilmankin, että kun kaksi toisistaan 30 cm päässä olevaa pistettä yhdistetään suoralla, niin suora se on. (30 cm = matka, jonka mailanpää kulkee yhden framevälin aikana, jos nopeus on 112 mph). Jos suurennetussa kuvassa mustan viivanpaksuus on 1,3 mm ja käsien etäisyys siitä on 22 mm vastaten 35 cm luonnossa, niin kyllä musta viiva silloin peittää 2,0 cm alueen korkeussuunnassa.
Että et sittten ymmärtänyt noinkaan yksinkertaista asiaa, etttä se musta viiva ei ole missään skaalassa tuossa. Älä nyt ihan hölmöks sentään tkeydy.
Tunnut olevan rautamailan nopeuksissta ja siitä edelleen täysin pihalla, miten ja mihin suuntaan mikäkin nopeus on. 112mph ois tosi kiva tiietty saavuttaa R/:llä ja vieläpä ilman kehän vaikutusta 🙂 Minkähän takia ne muuten tossa yhtä nopeessa vaiheessa on paljon enemmän kaarella?
Parti kirjoitti: (3.5.2011 20:33:07)
Ei liity välttämättä mihinkään, mutta mulla tuli mieleen suorasta tietenkin Moe Norman. Maailman ainoa ihminen joka osaa lyödä tahallaan ja toistettavasti suoraa lyöntiä. Jossain Moe kertoi suoruuden ja idioottivarman toistetavuutensa ”salaisuudeksi” sen että hänen swingissään lapa kulkee suoraan ja suorassa normia pidempään..
Moe ja Hogan varmaan tuon liikkeen suurimmat taitajat ovat olleet. Saattaapa tuo Trevinokin varsin korkealla olla tempun taitajien listalla. Ja Furyk. Jimbo vaanei sitten musita syistä saa oikeen tehoja siihen mukaan.
Trevinon viivahan ei tosin kulkenut kohteen suuntaan vaan aika kovaa sisään. Siinä jos olis jäänyt muuvi tekemättä niitä palloja etittäis vieläkin.
ts kirjoitti: (3.5.2011 21:04:28)
Moe ja Hogan varmaan tuon liikkeen suurimmat taitajat ovat olleet. Saattaapa tuo Trevinokin varsin korkealla olla tempun taitajien listalla. Ja Furyk.Temppu vai idea? Ovatko nämä herrat motorisesti ylivoimaisia kädentaitajia vai onko heillä parempi konsepti swingissään pallon saattamiseksi matkaan haluttuun muotoon?
Ilman minkäänlaista osaamista tai perustluja veikkaan konseptia.Tästä aasinsillan kautta päädyin pohtimaan slaissin syvintä olemusta. Ei mitään hajua miksi.
Slaissi pitkillä mailoilla on kansansairaus klubi-golfareiden keskuudessa ja asian tiimoilta poltetaan paljon aikaa rahaa ja mustetta. Todistamani (myös omat vuonna miekka ja kilpi) todella ongelmalliset slaissit ovat pulli-slaisseja. Pallo lähtee vasemmalle ja päätyy syvälle metsään oikealle.
Tätä taustaa vasten on mielestäni todella ihmeellistä että slaissin korjauskeinoksi yleisesti tarjotaan keinoja saada lapa enemmän kiinni osumassa. Ja välinevalmistajat tuovat markkinoille offset-malleja ja suljettuja drivereita….Parti kirjoitti: (3.5.2011 20:33:07)
Mutta, depressiivistä geometriaa opiskelleen konesuunnittelijan mieltä kiehtoo ajatus luoda moniulotteiseen, monen muuttujan yhtälöön lineaarista liikettä osuma-alueelle.Konesuunnittelijana olet varmaan joskus laskenut polttomoottorin kampiakselin ja kiertokangen kulmanopeuksia ja –kiihtyvyyksiä ja mitä niistä on seurannut männän nopeuksille ja kiihtyvyyksille. Meinaan vaan, että ehkä sinulta voisi tulla tukea noihin yksinkertaisempiin kulmanopeusjuttuihin, joita ehkä vielä tulen esittämään (säävarauksella). Nämä asiat kun tuntuvat olevan kovin vaikeaselkoisia monille …
Deskriptiivinen geometria oli mieliaineitani aikanaan. Tuota moniulotteista – tosin vain kolmeulotteista – kolmen muuttujan yhtälön lineaarista liikettä jo hieman sivusinkin. Jos mailanpää menee suoraan eteenpäin tasaisella vauhdilla pisteestä A pisteeseen B, niin minkälaista käyrää pitkin grippipää kulkee siirtyessään tasaisella vauhdilla pisteestä C pisteeseen D. Yhtälöä grippipään liikkeelle en johtanut, tee sinä se ;).Toinen vaihtoehto on johtaa mailanpäälle yhtälö, kun tiedetään, että grippipään on kuljettava suoraan johonkin suuntaan, mutta lavan on kuljettava suoraan vain x- akselin suunnassa. Pystytasossa (= xz- tason suunaisessa tasossa) se voi liikkua epälineaarisestikin. Mikä on mailanpään liikkeen yhtälö … No, ehkä liian iso homma hyötyyn nähden, mutta täysin mahdollinen.
ts kirjoitti: (3.5.2011 20:51:12)
Että et sittten ymmärtänyt noinkaan yksinkertaista asiaa, etttä se musta viiva ei ole missään skaalassa tuossa. Älä nyt ihan hölmöks sentään tkeydy.Tunnut olevan rautamailan nopeuksissta ja siitä edelleen täysin pihalla, miten ja mihin suuntaan mikäkin nopeus on. 112mph ois tosi kiva tiietty saavuttaa R/:llä ja vieläpä ilman kehän vaikutusta 🙂 Minkähän takia ne muuten tossa yhtä nopeessa vaiheessa on paljon enemmän kaarella?
Vahvaa argumentaatiota ts.:-DD Mutta hei, PG:n ei tarvitse tekeytyä, se ajattelee vaan niin simppelisti.
Yllättävää nähdä muuten, miten planet kironnut 4D mies liikkuu niin luontevasti 2D-planen maailmassa. Thumbs up!B kirjoitti: (4.5.2011 7:55:59)
ts kirjoitti: (3.5.2011 20:51:12)
Että et sittten ymmärtänyt noinkaan yksinkertaista asiaa, etttä se musta viiva ei ole missään skaalassa tuossa. Älä nyt ihan hölmöks sentään tkeydy.Tunnut olevan rautamailan nopeuksissta ja siitä edelleen täysin pihalla, miten ja mihin suuntaan mikäkin nopeus on. 112mph ois tosi kiva tiietty saavuttaa R/:llä ja vieläpä ilman kehän vaikutusta 🙂 Minkähän takia ne muuten tossa yhtä nopeessa vaiheessa on paljon enemmän kaarella?
Vahvaa argumentaatiota ts.:-DD Mutta hei, PG:n ei tarvitse tekeytyä, se ajattelee vaan niin simppelisti.
Yllättävää nähdä muuten, miten planet kironnut 4D mies liikkuu niin luontevasti 2D-planen maailmassa. Thumbs up!No haloo… nääs kun joku ihan oikeesti vetää tiedemiehen roolia ja sitten kompastuu tulitikkuun lattialla nini ei siihen voi suurella vakavuudella suhtautua. R6 ja 112 mph läpi koko mittausalueen … kyllä mä oikeesti toivoin että kyse olis tekeytymisestä 😀
Eihän 2D tarkastelussa mitään vikaa ole kunhan harhat poistetaan. Ei minulla ainakaan koneessa ole kuin 2D näyttö, joten pakko se on sen kautta näitä asioita lopulta katsella.
Ja toisekseen planen ’kiroamien’ johtuu hyvin vähän 2D harhasta. Mutta kyllähän sinä sen tiesitkin. Tärkeintä oli päästä vaan vääristelemään ja piikittelemään. Ja taas vaan osui omaan nilkkaan. Eikö sulla oikeesti ole koskaan mitään järkevää sanottavaa?
ts kirjoitti: (4.5.2011 8:16:31)
No haloo… nääs kun joku ihan oikeesti vetää tiedemiehen roolia ja sitten kompastuu tulitikkuun lattialla nini ei siihen voi suurella vakavuudella suhtautua. R6 ja 112 mph läpi koko mittausalueen … kyllä mä oikeesti toivoin että kyse olis tekeytymisestä 😀
30 jos 112 (mailasta riippumatta)
Niin, oliko se suora osa suora vai kaari edes tässä projektiossa? Kun argumenttisi loppuvat, syytät tyhmäksi ja tartut johonkin epäoleelliseen. Sitten keksit taas jonkun uuden kysymyksen. Kukaan ei taida pysyä laskuissa mukana, montako kertaa olet yrittänyt saattaa esim PG:n asiantuntemuksen ja osaamisen kyseenalaiseksi viittaamalla esim. kuvittelemiisi PG:n svinginäkemyksiin, vaikka niillä ei olisi ollut mitään tekemistä kasiteltävän asian kanssa.Tämä horisontaalisen projektion kaari. Kiinnostaisi kuulla millä kysymyksenasettelulla tuota dataa tutkitaan. Minkälaiset referenssit ja minkälainen otos ja mitkä muuttujat on huomioitu tulosten tarkastelussa.
ts kirjoitti: (3.5.2011 20:51:12)
PG kirjoitti: (3.5.2011 20:30:00)
ts kirjoitti: (3.5.2011 14:49:54)
Älä vain näytä niitä muita, please. Uskon ilmankin, että kun kaksi toisistaan 30 cm päässä olevaa pistettä yhdistetään suoralla, niin suora se on. (30 cm = matka, jonka mailanpää kulkee yhden framevälin aikana, jos nopeus on 112 mph).
Tunnut olevan rautamailan nopeuksissta ja siitä edelleen täysin pihalla, miten ja mihin suuntaan mikäkin nopeus on. 112mph ois tosi kiva tiietty saavuttaa R/:llä ja vieläpä ilman kehän vaikutusta 🙂
Puhuin muista graafeista, en R6- lyönnistä. En tiennytkään, että 4D pystyy käsittelemään vain niitä (näin on tekstisi pakko tulkita). Nopeuksien suunnista olen maininnut, että mailanpään nopeus voi olla kohteen suuntaa, siitä sisään, ulos, ylös tai alas. Grippipään nopeus tulee sellaiseksi, kuin laskelmat näyttävät.Onko vielä muita suuntia? Tekstini jatkuvaan lapselliseen vääristelyyn en viitsi aina vastata.
PG kirjoitti: (3.5.2011 20:30:00)
Älä vain näytä niitä muita, please. Uskon ilmankin, että kun kaksi toisistaan 30 cm päässä olevaa pistettä yhdistetään suoralla, niin suora se on. (30 cm = matka, jonka mailanpää kulkee yhden framevälin aikana, jos nopeus on 112 mph). .
Jos mittaustuloksien kyseenalalaistamiseen käytetään noin älyttömiä olettamuksia, ei voi enää olettaa kysymyksessä olevan halun ymmärtää todellisuutta.
Jos oikeesti vähänkin miettii tuota mittausjakson lavan nopeutta, päätyy noin lukuun 50mph viivan suuntaisena liikkeenä, jopa vähän alempaan, ja silloin havaintopisteiden määrä kasvaa varsin paljon tuohon PG:n oletukseen nähden. Samoin viivan suoruudesta saa aika paljon paremman kuvan, kun pääsee katsomaan lavan sivuttaissiirtymän millejä, eikä vertaa sitä taustakuvaan piirretyn viivan paksuuteen.
Tuon mustan viivan seudulla pysyvän ajan lavan sivusiirtymä on nimittäin kokonaisuudessaan noin 7mm ja matkaa noin 70cm
PG kirjoitti: (4.5.2011 9:23:06)
[Puhuin muista graafeista, en R6- lyönnistä.
Muttta kun ne muutkin katsomani graafit olivat juurikin R6 lyöntejä. Katsos kun tuohon laitteeseen on lyöty niitä aika paljon.
Jos piste, kutsuttakoon sitä lavaksi, liikkuu 3D koordinaatistolla määritellyssä tilassa kaarevaa rataa, on rata kaareva eikä suora. (B:n teoreema?)
PG kirjoitti: (4.5.2011 9:23:06)
Onko vielä muita suuntia? T.Toki on. Absoluuttinen nopeus ja oletetun kehän mukaan mitattu nopeus. Jälkimmäinen on se, jota yleisimmin kaikissa mittauksissa käytetään. Siksi esim käsien nopeus saattaa olla samaan aikaan maksimissaan ja samalla nolla. Se kun riippuu täysin mittauksen määrittelyistä.
B kirjoitti: (4.5.2011 9:29:19)
Jos piste, kutsuttakoon sitä lavaksi, liikkuu 3D koordinaatistolla määritellyssä tilassa kaarevaa rataa, on rata kaareva eikä suora. (B:n teoreema?)Etkö vieläkään ymmärrä, että rata voi olla suora ja kaareva samaan aikaan? Kaikki riippuu siitä, mihinn se suhteutetaan. Pallon lennon kannalta, varsinkin sivuttaishajonnan osalta olennaisin on 2D suuntainen liike suhteessa kohdelinjaan.
ts kirjoitti: (4.5.2011 9:34:08)
B kirjoitti: (4.5.2011 9:29:19)
Jos piste, kutsuttakoon sitä lavaksi, liikkuu 3D koordinaatistolla määritellyssä tilassa kaarevaa rataa, on rata kaareva eikä suora. (B:n teoreema?)Etkö vieläkään ymmärrä, että rata voi olla suora ja kaareva samaan aikaan? Kaikki riippuu siitä, mihinn se suhteutetaan. Pallon lennon kannalta, varsinkin sivuttaishajonnan osalta olennaisin on 2D suuntainen liike suhteessa kohdelinjaan.
Tuore teoreemani ei salli tuota tulkintaa. Kaareva on kaareva, vaikka sillä voi olla piikkisuora projektio tietystä tarkastelusuunnasta.
Postaamassasi graafissa ei ole suoraa osaa. Jos kaaressa olisi suora osa, ei sitä osaa nimitetä kaareksi vaan suoraksi.
Ko graafista näkee, että se oikeaoppisesti horisontaalitasossa menee tarkastelulinjan yli, mikä kertoo sen, että pallokontakti on tapahtunut lyöntiradan laskevalla osalla.
”Suora” osa sijoittuu impactin jälkeiselle linjalle.
Pelaaja on varmaankin ’kiertänyt oikeaoppisesti käsikolmiota auki koko dsw:n ajan ja palmaariflexio ja ulnaarideviaatiokin ovat varmaan jo lähes huipussaan impactiin tullessa. Miksi ihmeessä kaari on kaari kauniisti impactiin saakka, oikenee sen jälkeen suoraksi ja jatkuu kaarena taas heti kun se nousee ohi lyöntilinjan tässä projektiossa?? Lyöjä voi olla taitava, mutta ei liene maagikko?B kirjoitti: (4.5.2011 14:06:15)
Ko graafista näkee, että se oikeaoppisesti horisontaalitasossa menee tarkastelulinjan yli, mikä kertoo sen, että pallokontakti on tapahtunut lyöntiradan laskevalla osalla.
Täh? No tuota en itsekään tiennyt tuosta jotenkin näkyvän, vaikka olen itse graafin speksit laatinut. Hyvä kun avarsit näkemystäni, vaikka metsään menitkin.
Lukeekos täällä muuten kukaan toisen kirjoittamia viestejä?
’palmaariflexio ja ulnaarideviaatiokin ovat varmaan jo lähes huipussaan impactiin tullessa’
Näitäkin joskus mummoilla näkee… -
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (1.5.2011 11:13:19)
4par kirjoitti: (1.5.2011 11:06:34)
ts kirjoitti: (30.4.2011 9:10:29)
Tai sitten mittaamalla esim lavan etäisyyttä kohdelinjasta eri vaiheissa…
Mitä ovat kuvion kaaret/suorat:
* musta – kohdelinja (?)
* sininen – lavan kulkema kaari (?)
* punainen ?Punainen on käsien liikerata, eli tuossa graafissa on mitattu lavan ja käsien etäisyyttä mustasta viivasta joka on siis kohdelinja. Datapankista löytyy myös mittauksia, joissa tuo punaisen linjan etäisyys mustasta on kasvussa jo punaiselle pystyviivalle (osumahetki) tullessa ja jatkaa kasvuaan siitä, vaikka lapa kulkekin varsin pitkään mustaa linjaa pitkin. Jopa pidempään kuin tuossa.
Mielestäni tämä graafi ei ole luotettava todistus lavan suoraan kulkemisesta kohdelinjan suuntaan, paremminkin se on todiste päinvastaisesta. Sininen viiva ei kulje mustaa viivaa pitkin. Graafia on tulkittu väärin tai kyseessä on vitsi. Tahalliseen huijaukseen en usko.
Jos kopioi kuvan Wordiin ja suurentaa sen, näkee selvästi että sininen viiva leikkaa mustan viivan heti osuman jälkeen ja on sen alapuolella noin kahden ja puolen framen ajan (n. 50 cm). Jos käsien etäisyys kohdelinjasta on 35 cm (ts:n tieto), niin mustan viivan paksuus on 2,0 cm. Jos se olisi piirretty noin 1 cm alemmas, se peittäisi alleen kaiken oleellisen tässä kysymyksessä. 20 cm pituista kaaren jännettä vastaava korkeushan on laskelmani mukaan vain 4 – 5 mm luokkaa, tässä projektiossa alle puolet siitä. Koko kaareva osuus olisi mustan viivan peitossa.
Mailanpään radan kaarevuus tässä projektiossa on sen verran pieni, että rata näyttää suoralta jokaisella yksittäisellä 20 – 50 cm pätkällä. Rata ei näytä murtoviivalta, vaikka se koostuu parin kolmenkymmenen senttimetrin pätkien yhdistämisestä toisiinsa.
Vielä on huomattava, että mahdollinen ’suora osuus’ tulee vasta osuman jälkeen. Onko osuman jälkeisellä suoralla jotain merkitystä?
Wrx:n keskustelufoorumilla oli tosiaankin asiasta keskustelua. Myös videoita, joissa osuman jälkeen lapa kulki enemmän tai vähemmän kohdelinjan suunnassa. Perustelu, että kropan vastapäivään menevä rotaatio yhdistettynä käsien tekemään myötäpäivään kulkevaan rotaatioon voivat kumota toistensa vaikutuksen ja mailanpää voi mennä suoraan, pitää paikkansa. Mutta kuka sen käsien rotaation osaa tehdä oikea-aikaisesti ja riittävän suurena ennen osumaa?