Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

19.11.–26.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[4][2]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 851 - 875 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • B

    Ei tuon tiedon valossa ehkä vielä kannata mekaniikan peruslakeja peruuttaa?
    PS Mukavaa, että 2D videot taas alkavat maistua. 🙂

    B kirjoitti: (27.4.2011 9:16:12)
    Olisin suorastaan helpottunut, jos tuhti tukivoima ja suorat linjat jostain löytyisivät.

    Oletko miettinyt miten sylinteriin saadaan suora liike vaikka muut osat pyörivät?

    ts

    B kirjoitti: (27.4.2011 11:49:18)
    Ei tuon tiedon valossa ehkä vielä kannata mekaniikan peruslakeja peruuttaa?
    PS Mukavaa, että 2D videot taas alkavat maistua. 🙂

    Mulle oikeesti riittää tämä typeryyksien vuodatus nyt.

    Yksi neropatti oikeesti osaa sotkea typeryyksillään ketjun, jossa todellakin olisi ollut ymmärrystä jaettavana jos sinne asti olisi päästy.

    Mistä näitä oikeen sikiää….

    ts

    mesikämmen kirjoitti: (27.4.2011 11:50:01)

    B kirjoitti: (27.4.2011 9:16:12)
    Olisin suorastaan helpottunut, jos tuhti tukivoima ja suorat linjat jostain löytyisivät.

    Oletko miettinyt miten sylinteriin saadaan suora liike vaikka muut osat pyörivät?

    Miettinyt??? Millä?

    ts kirjoitti: (27.4.2011 11:20:37)

    Jake2 kirjoitti: (27.4.2011 10:37:04)

    Swinger? kirjoitti: (27.4.2011 10:02:15)
    Lavan kiertoliikkeen (auki- vs sulkikiertämisen) suhteen tapoja taitaa olla monia. Kattelin tämän kaverin lavan liikettä (Musta-Kallen swingi), ja lyhyen matkaa ennen osumaa lapa osoittaa vielä varsin taakse, ja nopeasti osuman jälkeen jo reilusti eteen. Rotaatio on aika vauhdikasta (ja oikea-aikaista). Pysäyttelemällä kuvaa sopivasti tuo näkyy hyvin. Tuohon liikkeeseen ei varmaankaan sisälly rotaation hetkellinen pysäyttäminen, tai aukikiertäminen? Eli, luulen että ymmärrän mitä ajat takaa aukikiertämisellä (jolloin lapa pysyisi hyvin lyhyen aikaa ’pitempään’ suorana osumahetkellä), mutta kaikki huiput ei kuitenkaan tuota tapaa käytä, ainakaan kaikissa lyönneissä?

    Minulla on se käsitys että esim Phil ja VJ ovat malliesimerkkejä siitä että huipulla voi pelata vaikka lapaa sulkeekin osumassa vauhdilla.

    Eipä tuossa hirveesti ole kiertymää tapahtunut ja lapakin pysynyt varsin hyvin linjassa, vaikka Kallea ei todellakaan RR:n parhaina mannekiineina voida pitää.

    Joo, yksittäiskuvassa, ja varsinkin osumakohdassa, lapa on hyvinkin suorassa 😉 Mutta, mun pointti oli ehkä se, että jos katsoo lavan asentoa n. 40-50 cm ennen osumaa (ehkä 70astetta taaksepäin), seuraa lavan liikettä osumassa, ja sitten sen jälkeen taas n. 40cm (70-80 astetta eteenpäin), niin lapa kiertyy aika vauhdilla tuolla aikajaksolla, joka on siis yhteensä hyvin lyhyt (n. sekunti?). Pystyykö sinä aikana sekä kiertämään lavan ensin kohtisuoraksi, sitten pysäyttämään kiertoliikkeen (tai tehdä niin suuri vastakierto että lavan kierto pysähtyy), ja taas jatkamaan kiertoliikettä suurehkolla vauhdilla; ja tekemään tämän kaiken hallitusti ja toistettavasti? Aikamoinen vempautus saa olla… Kuulostaisi (ja näyttäisi) pikemminkin siltä että kyseisellä herralla lapa kiertyy koko ajan, ja taito piilee siinä että juuri osumahetkellä lapa on suorana. No, tuosta clipistä sitä ei oikein pysty tarkistamaan, joten ei siitä varmaan sen enempää.

    B

    ts kirjoitti: (27.4.2011 11:54:32)

    Mulle oikeesti riittää tämä typeryyksien vuodatus nyt.

    Yksi neropatti oikeesti osaa sotkea typeryyksillään ketjun, jossa todellakin olisi ollut ymmärrystä jaettavana jos sinne asti olisi päästy.

    Kohta 900 viestiä täynnä. Hitaat on herrojen kiireet sanotaan. Tuosta boldatusta ei selviä, oletko ajatellut olla ymmärryksen jaossa antavana vai saavana osapuolena. Edellisessä halua tuntuu olevan, jälkimmäisessä ei niinkään.

    Jake2 kirjoitti: (27.4.2011 1:21:48)Svetarin liike voi olla suoraa vaikka lapa ei ihan pysyisikään samassa asennossa. En tedä kumpi on oleelisempaa liikesuunta vai asento kun molemmat vaikuttavat.

    80% kulma ja 20% liike. Näin about Trackmanin mukaan.

    Kyllähän sälli kuuluu flippaajien laajaan heimoon selkeästi. Nähdäkseni krossaa hieman myöhemmin kuin normaalisti tapahtuu. Homman taitaa mahdollistaa korostunut oikean hartian tiputus osuma-alueella. Veikkaisin tulevaisuudessa joko swingi- tai selkäremonttia. On meinaan tuo lantion ja hartialinjan ero luokkaa rytmisen kilpavoimistelun tytöt. Vai mitä sanoo asiaan oikeasti vihkiytyneet.

    ts

    duffeli kirjoitti: (27.4.2011 16:06:26)
    Kyllähän sälli kuuluu flippaajien laajaan heimoon selkeästi. Nähdäkseni krossaa hieman myöhemmin kuin normaalisti tapahtuu. Homman taitaa mahdollistaa korostunut oikean hartian tiputus osuma-alueella. Veikkaisin tulevaisuudessa joko swingi- tai selkäremonttia. On meinaan tuo lantion ja hartialinjan ero luokkaa rytmisen kilpavoimistelun tytöt. Vai mitä sanoo asiaan oikeasti vihkiytyneet.

    Pakkohan tuosta on crossata kun ei vasen hartia pakene mihinkään. Taitava kaveri. Toisaalta muistan välillä nähneeni herran hajoavan lyöntiensä kanssa aivan tottalisesti, mutta voittaneen silti. Taitava kaveri.

    Q8 kirjoitti: (27.4.2011 13:51:19)

    Jake2 kirjoitti: (27.4.2011 1:21:48)Svetarin liike voi olla suoraa vaikka lapa ei ihan pysyisikään samassa asennossa. En tedä kumpi on oleelisempaa liikesuunta vai asento kun molemmat vaikuttavat.

    80% kulma ja 20% liike. Näin about Trackmanin mukaan.

    Siis tuo suhde on kai pallon lähtösuuntaan vaikuttavuus, kun taas sivukierrekomponenttiin vaikutus molemmilla on yhtä suuri kun on kysymys noiden suuntien erosta.

    PG

    Oli kiire reissulta kotiin. Auton renkaiden kulutuspintojen nopeus oli parhaimmillaan 240 km/h, kulmanopeus hurja 6400 deg/s. Poliisi valvoi liikennettä. Ei pysäyttänyt. Miksi? Oli se villiä menoa. Pyörimisen keskipiste ei pysynyt hetkeäkään paikallaan. Viidenkympin rajoitusalueella laskin kulmanopeuden arvoon 2600 deg/s ja kas kummaa, auton nopeus laski viiteenkymppiin.

    Jake2 kirjoitti: (26.4.2011 12:46:06)

    PG kirjoitti: (26.4.2011 12:25:18)
    Olet käsittänyt täysin väärin. Animaatiovideo näyttää pelkästään kulmanopeuksia tietyssä tasossa. Etkö osaa lukea graafia :). Kulmanopeutta ei laskettu. Osumahetken kulmanopeudeksi animaatio näytti 2250 deg/s.

    Joo mutta eikä silloin ole pitänyt olettaa joku piste sen kaaren keskipisteeksi ja onko se piste ollut paikallaan vai liikkunut?
    Oikeassa swingissä kun ei ole yhtän paikallaan pysyvää (keski)pistettä. Kun ne keskipisteet (otetaan vaikka yksinkertaistettuna ranteet ja etuhartia) liikkuu sopivasti niin lopputulos mailan pään liikkeelle voikin olla likimain suora maan pinnan koordinaatistossa vaikka sillä onkin kulmanopeutta ranteista ja olkapäästä havainnoituna.

    Sinäkin Brutukseni. Olet unohtanut, että nyt on kysymys hetkellisestä kulmakiihtyvyydestä. Ei tarvita mitään kaaren keskipistettä, jos mailan kulmanopeus on ilmoitettu. Koko tarkastelu on kohdistettava vain osumahetkeen. Ainoastaan sillä hetkellä vaikuttavat tekijät merkitsevät jotain, kun mailanpään eri pisteiden nopeuksia lasketaan, josta tässä oli puhe. Ei ole mitään merkitystä sillä, miten hartiat ja ranteet ovat liikkuneet. Jos tarkastelutasossa ilmoitettu mailan kulmanopeus on suuri, niin mailanpään ja grippipään nopeusero tarkastelutasossa on väistämättä suuri. Se on perusfysiikkaa, mutta myös terveellä talonpoikaisjärjellä helposti ymmärrettävissä. Jos mailanpään ja grippipään nopeudet ovat erisuuntaiset, käytetään laskelmien pohjana nopeuskomponentteja tarkastelutasossa. Se on alkeellinen perusjuttu. Kysyin taannoin mitkä ovat nopeuksien suunnat 4D- graafissa. Ei tietoa. En ymmärrä mitä hyötyä on graafeissa ilmoitetuista nopeuksista, jos ei tiedetä niiden suuntia.

    PG

    ts kirjoitti: (26.4.2011 12:57:00)

    Jake2 kirjoitti: (26.4.2011 12:46:06)

    PG kirjoitti: (26.4.2011 12:25:18)
    Olet käsittänyt täysin väärin. Animaatiovideo näyttää pelkästään kulmanopeuksia tietyssä tasossa. Etkö osaa lukea graafia :). Kulmanopeutta ei laskettu. Osumahetken kulmanopeudeksi animaatio näytti 2250 deg/s.

    Joo mutta eikä silloin ole pitänyt olettaa joku piste sen kaaren keskipisteeksi ja onko se piste ollut paikallaan vai liikkunut?
    Oikeassa swingissä kun ei ole yhtän paikallaan pysyvää (keski)pistettä. Kun ne keskipisteet (otetaan vaikka yksinkertaistettuna ranteet ja etuhartia) liikkuu sopivasti niin lopputulos mailan pään liikkeelle voikin olla likimain suora maan pinnan koordinaatistossa vaikka sillä onkin kulmanopeutta ranteista ja olkapäästä havainnoituna.

    Juuri näin ja tuntuu PG:n tarkastelun pohjana olevan juuri Jörgensenit ja Cochranin & Sobbsin vanhat kaksivipuiseen malliin pohjautuvat tutkimukset, jotka on haudattu isossa maailmassa jo aikoja sitten. Swinging around the fixed hub oli suurimpia kämmejä mitä lajin tutkimuksen saralla on koskaan tehty. Sillä luotiin heiluri, jota ei oikeassa golflyönnissä ole vuosikausiin ollut.

    Väärin arvattu. Tarkasteluni pohjana on ollut pelkästään dynamiikan, kinematiikan ja matematiikan perusteet sekä kohteena osumahetki tai ’tapahtumat’ korkeintaan puoli sadasosasekuntia ennen sitä, kuten tässä. Varsinaista svingiä en ole käsitellyt missään vaiheessa. Muiden osumahetken tutkimuksista sain tietää vasta sen jälkeen, kun olin suurimman osan jutuistani jo esittänyt tällä palstalla. Oli ilo nähdä, että muutkin olivat päässeet samoihin tuloksiin. Se ei sinänsä ole ihme, onhan mekaniikan peruslait samat kaikkialla maailmassa.

    ts

    PG kirjoitti: (29.4.2011 19:51:44)
    Kysyin taannoin mitkä ovat nopeuksien suunnat 4D- graafissa. Ei tietoa. En ymmärrä mitä hyötyä on graafeissa ilmoitetuista nopeuksista, jos ei tiedetä niiden suuntia.

    Totta hemmetissä ne tiedetään ne suunnat. Sen vuoksi tiedän myös mikä tarkastelussasi mättää.

    Kysyn nyt udelleen: Kuinka kaukana kehällä mielestäsi lapa kulkee verrattuna käsiin? Sis mikä on senttimetreinä noiden kehien ero osumahetkellä?

    PG

    Jake2 kirjoitti: (26.4.2011 22:44:22)
    Niin ja ei kai kukaan ole väittänyt että jokaisen lyönnissä lapa kulkee suoraan jonkin matkaa ennen/jälkeen osuman vaan että se on mahdollista ja jotkut ovat sen pystyneet jossain määrin toteuttamaankin.

    Olen kyllä saanut ts:n viesteistä eri käsityksen. Otteita muutamista. Otteet eivät vääristä tähän kysymykseen liittyvää tietoa ja löytyvät tietenkin helposti kokonaisuudessaan aikamäärän ja kelloajan perusteella.

    ts | 8.4.2011 14:13
    Lisäksi toki tulee vielä se hauskuus, että tuon pienen osan osuma-alueen seuduilla lapa todellakin kulkee suoraan, eikä seuraa lainkaan ympyrän kaarta.

    ts | 8.4.2011 15:13
    Jos otetaan tarkastelukulmaksi face on ja piirretään pystytolpat 20cm pallon molemmin puolin, näyttävät kädet ja lapa tuosta kulmasta kulkeneen kohteen suuntaan jokseenkin saman matkan samassa ajassa. Tämän vuoksi myös lavan kanta ja kärki kulkevet samalla nopeudella.

    ts | 9.4.2011 9:07
    Tuossa se ydin, eli kuvitellaaan sen olevan ympyräliikettä koko matkaltaaan (tai ovaalia) Mutta kun se ei ole, vaikka hitailla kameroilla siltä näyttäisikin. Suorat jaksot eivät ole kovin pitkiä eikä niitä voi normaalista videosta havaita, ei juurikaan edes noista 4D:n 170fps kuvista, mutta ne on löydettävissä kun tietää mitä katsoa.

    ts | 8.4.2011 17:00
    Vektorisuuntana on siis kohteen suunta eikä mikään taso. Ja se lapa ei toellakaan liiku kehällä vaan suoraa linjaa kohteeseen päin. Siinä sitä on monelle pelaajallekin pohdittavaa miten tuon saa aikaiseksi.

    ts | 8.4.2011 20:57
    Lainaus:
    PG kirjoitti: (8.4.2011 20:47:21)
    Jos kaaren asteluku on 6°, niin vastaavan kaaren pituus 20,001 cm ja vastaavan jänteen pituus 19,992 cm. Erotus 0,009 cm. .


    Minkä helvatin kaaren?
    Eikö nää tekstit näy sun koneella ollenkaan?

    ts

    PG kirjoitti: (29.4.2011 19:55:19)

    ts kirjoitti: (26.4.2011 12:57:00)

    Juuri näin ja tuntuu PG:n tarkastelun pohjana olevan juuri Jörgensenit ja Cochranin & Sobbsin vanhat kaksivipuiseen malliin pohjautuvat tutkimukset, jotka on haudattu isossa maailmassa jo aikoja sitten. Swinging around the fixed hub oli suurimpia kämmejä mitä lajin tutkimuksen saralla on koskaan tehty. Sillä luotiin heiluri, jota ei oikeassa golflyönnissä ole vuosikausiin ollut.

    Väärin arvattu. Tarkasteluni pohjana on ollut pelkästään dynamiikan, kinematiikan ja matematiikan perusteet sekä kohteena osumahetki tai ’tapahtumat’ korkeintaan puoli sadasosasekuntia ennen sitä, kuten tässä. Varsinaista svingiä en ole käsitellyt missään vaiheessa. Muiden osumahetken tutkimuksista sain tietää vasta sen jälkeen, kun olin suurimman osan jutuistani jo esittänyt tällä palstalla. Oli ilo nähdä, että muutkin olivat päässeet samoihin tuloksiin. Se ei sinänsä ole ihme, onhan mekaniikan peruslait samat kaikkialla maailmassa.

    Mä boldasin taas vähän. Mä oon oikeestaan aika hyvä siinä nykyään.

    Sinä olet väittänyt lavan kärjen kulkevan kantaa kovempaa. Kuitenkaan et tunnu edes ymmärtävän mihin suntaan sitä nopeutta pitäisi mitata.

    Ja nuo vertaamasi tutkimukset on tehty noin 40 vuotta sitten saman puutteellisen pohjatiedon ja huonon havaintomateriaalin vuoksi. Kohtalaisen paljon kertoo asiasta se, että silloiset oletukset lavan liikesuunnan ja asennon vaikutuksesta pallon lähtösuuntaan ja kierteeseen on nyttemmin romutettu täysin. Asiat, joita noissa teoksissa kerrottiin fysiikan lakien mukaisina.

    ts kirjoitti: (29.4.2011 19:57:23)

    PG kirjoitti: (29.4.2011 19:51:44)
    Kysyin taannoin mitkä ovat nopeuksien suunnat 4D- graafissa. Ei tietoa. En ymmärrä mitä hyötyä on graafeissa ilmoitetuista nopeuksista, jos ei tiedetä niiden suuntia.

    Totta hemmetissä ne tiedetään ne suunnat. Sen vuoksi tiedän myös mikä tarkastelussasi mättää.

    Kysyn nyt udelleen: Kuinka kaukana kehällä mielestäsi lapa kulkee verrattuna käsiin? Sis mikä on senttimetreinä noiden kehien ero osumahetkellä?

    Aika paha kysymys.

    Täytyy tässä vaiheessa todeta että kun eilen kerroit missä oli se pieni vika juniorin lyönnissä jotka suuntautuivat noin 20 metriä suoraan oikealle linjasta, niin junioria alkoi ottamaan päähän kun ei eri mailoilla saanut noin 25 lyönnissä yhtään huonoa aikaiseksi sen jälkeen vaikka kuinka yritti. Neuvoon meni noin 3 sekuntia. Junnun kommentti oli ’Eihän tällä saa aikaan kuin tikkusuoria pas*oja kohteeseen’;)

    Millään matemaattisilla kaavoilla tuo ei välttämättä olisi ratkennut ihan noin nopeasti .;)

    Rauski kirjoitti: (29.4.2011 20:13:55)

    ts kirjoitti: (29.4.2011 19:57:23)

    PG kirjoitti: (29.4.2011 19:51:44)
    Kysyin taannoin mitkä ovat nopeuksien suunnat 4D- graafissa. Ei tietoa. En ymmärrä mitä hyötyä on graafeissa ilmoitetuista nopeuksista, jos ei tiedetä niiden suuntia.

    Totta hemmetissä ne tiedetään ne suunnat. Sen vuoksi tiedän myös mikä tarkastelussasi mättää.

    Kysyn nyt udelleen: Kuinka kaukana kehällä mielestäsi lapa kulkee verrattuna käsiin? Sis mikä on senttimetreinä noiden kehien ero osumahetkellä?

    Aika paha kysymys.

    Täytyy tässä vaiheessa todeta että kun eilen kerroit missä oli se pieni vika juniorin lyönnissä jotka suuntautuivat noin 20 metriä suoraan oikealle linjasta, niin junioria alkoi ottamaan päähän kun ei eri mailoilla saanut noin 25 lyönnissä yhtään huonoa aikaiseksi sen jälkeen vaikka kuinka yritti. Neuvoon meni noin 3 sekuntia. Junnun kommentti oli ’Eihän tällä saa aikaan kuin tikkusuoria pas*oja kohteeseen’;)

    Millään matemaattisilla kaavoilla tuo ei välttämättä olisi ratkennut ihan noin nopeasti .;)

    No mikäs se semmonen neuvo on joka 3:ssa sekunnissa täydelliset ’puskut’ poistaa?

    ts

    Lavantauti kirjoitti: (29.4.2011 20:33:25)

    No mikäs se semmonen neuvo on joka 3:ssa sekunnissa täydelliset ’puskut’ poistaa?

    Ei ainakaan siikretti 😉

    Pelaajakohtasia juttuja, jotka toimii sillon kun runko on jo ennestään kunnossa. Pienet liukumathan niitä onglemia yleensä tuottaa.

    Lavantauti kirjoitti: (29.4.2011 20:33:25)

    Rauski kirjoitti: (29.4.2011 20:13:55)

    ts kirjoitti: (29.4.2011 19:57:23)

    PG kirjoitti: (29.4.2011 19:51:44)
    Kysyin taannoin mitkä ovat nopeuksien suunnat 4D- graafissa. Ei tietoa. En ymmärrä mitä hyötyä on graafeissa ilmoitetuista nopeuksista, jos ei tiedetä niiden suuntia.

    Totta hemmetissä ne tiedetään ne suunnat. Sen vuoksi tiedän myös mikä tarkastelussasi mättää.

    Kysyn nyt udelleen: Kuinka kaukana kehällä mielestäsi lapa kulkee verrattuna käsiin? Sis mikä on senttimetreinä noiden kehien ero osumahetkellä?

    Aika paha kysymys.

    Täytyy tässä vaiheessa todeta että kun eilen kerroit missä oli se pieni vika juniorin lyönnissä jotka suuntautuivat noin 20 metriä suoraan oikealle linjasta, niin junioria alkoi ottamaan päähän kun ei eri mailoilla saanut noin 25 lyönnissä yhtään huonoa aikaiseksi sen jälkeen vaikka kuinka yritti. Neuvoon meni noin 3 sekuntia. Junnun kommentti oli ’Eihän tällä saa aikaan kuin tikkusuoria pas*oja kohteeseen’;)

    Millään matemaattisilla kaavoilla tuo ei välttämättä olisi ratkennut ihan noin nopeasti .;)

    No mikäs se semmonen neuvo on joka 3:ssa sekunnissa täydelliset ’puskut’ poistaa?

    Alkuasennon hienosäätö, enemmän voi kysyä ts:ltä, kun oikein meitin niin ei siinä mennyt kuin noin 1,5 s. Toki edellyttää että siinä swingissä on aikamoinen kasa asioita edes sinnepäin.

    ts kirjoitti: (29.4.2011 20:37:34)

    Pelaajakohtasia juttuja, jotka toimii sillon kun runko on jo ennestään kunnossa.

    Kuulostaa liian työläältä kotiproo-yhdistyksessä käytettäväksi 😉

    ts kirjoitti: (29.4.2011 20:37:34)

    Lavantauti kirjoitti: (29.4.2011 20:33:25)

    No mikäs se semmonen neuvo on joka 3:ssa sekunnissa täydelliset ’puskut’ poistaa?

    Ei ainakaan siikretti 😉

    Pelaajakohtasia juttuja, jotka toimii sillon kun runko on jo ennestään kunnossa. Pienet liukumathan niitä onglemia yleensä tuottaa.

    Tietty täytyy ottaa huomioon että kyseisessä tapauksessa mailanpään nopeus kannan ja kärjen välillä on merkittävä vaikka rata onkin osumassa suora, myös swingin kaareva rata sekä horisontaali että vertikaalitasolla ynnä näiden yhdistelmällä vaikuttaa merkittävästi pallon lähtösuuntaan ja nopeuteen. Noihin kannattaa siis muiden keskittyä niin junnun sijoitus esim. FT:llä on paljon parempi ensi kaudella;)

    Lavantauti kirjoitti: (29.4.2011 20:59:25)

    ts kirjoitti: (29.4.2011 20:37:34)

    Pelaajakohtasia juttuja, jotka toimii sillon kun runko on jo ennestään kunnossa.

    Kuulostaa liian työläältä kotiproo-yhdistyksessä käytettäväksi 😉

    Swingihän on hemmetin helppo juttu verrattuna puttiin. Eihän siinä ole muutakuin se että käsillä yritetään vastustaa osumasta palloon niin vit´*sti, ranteilla yritetään estää ettei osu palloon niin vitu*ti ja kroppaa kierretään niin vitus*i että osutaan palloon ja luodaan purkautuvat jännitteet oikeisiin paikkoihin että kaikki em on mahdollisita sekä alkuasento on oikein;). Lopuksi tunnustellaaan loppuasentoa vähintään minuutti ettei seura tienaa rangepalloista kohtuuttomasti. Tässä tapauksessa noilla *:llä vitusti sanojen sisällä on merkitystä oikean painon saamiseksi tekemiseen. Ts voi kertoa lisää ja korjata jos mielikuvassa oli jotain pielessä, jos pystyy;)

    PG

    Mailanpään suoraan kulkemisen edellytykset voidaan selvittää matemaattisesti ja vain matemaattisesti. Tarkastelu ei ole edes vaikea, mutta työläs se on. Mitään svingitekniikoita ei pidä sotkea mukaan. Yksinkertaisesti vain lasketaan, mihin grippipää siirtyy sinä aikana, kun mailanpää siirtyy suoraan tietyn matkan tiettyyn suuntaan.

    Oletetaan, että mailanpää kulkee suoraa rataa 100 mph:n vauhdilla pisteestä A pisteeseen B. Oletetaan, että matka a = 20 cm. Samanaikaisesti grippipää liikkuu pisteestä C pisteeseen D matkan k = 3 cm vauhdilla, jonka arvoksi mitataan 15 mph suunnassa CD. Pisteiden A, B ja C asemakoordinaatit tunnetaan. Olkoon A(a,b,0), B(0,b,0) ja C(0,0,c). Pisteen D koodinaatit ovat tuntemattomia x,y,z.

    Valitussa koordinaatistossa mailanpää kulkee x- akselin suuntaan matkan a = 20 cm. Grippipää on aluksi z- akselilla korkeudella c = (L² – a² – b²), jossa L on grippipään etäisyys mailanpäästä. x- akselin suunta voi olla sisään, ulos tai kohteen suuntaan. Grippipään sijoittaminen z- akselille helpottaa laskuja. Koordinaatiston valinta ei vaikuta lopputulokseen.

    Kannattaa ottaa kynä käteen ja piirtää maila alkuasennossaan ja loppuasennossaan. Nähdään:

    x² + y² + (z – c)² = k²
    x² + (y – b)² + z² = L²

    Saadaan

    y = (b² – c² + k² – L² + 2cz)/(2b)
    x = (L² – y² – (z – c)²)^( ½ )

    Annetaan z:lle erilaisia arvoja ja lasketaan niiden avulla vastaavat y- ja x- koordinaatit. Yhtälöparilla on ääretön määrä ratkaisuja ts. grippipää voi kulkea pisteestä C pisteeseen D monia eri reittejä pitkin.

    Tarkastellaan neljää eri tapausta, kun L = 100 cm, a = 20 cm, b = 60 cm, c = (L² – a² – b²) = 77,46 cm, k = 3 cm.

    Tulokset:

    1. z = 78,0 cm, y = -2,56 cm, x = -1,50 cm
    2. z = 78,5 cm, y = -1,92 cm, x = -2,06 cm
    3. z = 79,0 cm, y = -1,27 cm, x = -2,23 cm
    4. z = 80,0 cm, y = +0,02 cm, x on imaginaarinen

    Grippipään nopeuden suunta voidaan laskea koordinaattien perusteella. Esim. ensimmäisessä tapauksessa grippipää kulkee x- akselin suuntaan nähden sisäänpäin 43° kulmassa ja 20° korkeuskulmassa. Viimeinen tapaus oli mahdoton eli mailanpää ei voi siirtyä suoraa rataa myöten niin, että pisteen D koordinaatti olisi 80 cm.

    Lasketaan lisäksi janojen AB ja CD keskipisteen yhdysjanan pituus näissä kolmessa eri mahdollisessa tapauksessa.

    Tulokset 1. 99,52 cm, 2. 99,59 cm, 3. 99,55 cm

    Mitä tästä voidaan päätellä?

    Juuri niin. Tulos ei ollut 100 cm. Grippipää ei voi kulkea suoraan tai jos kulkee suoraan, niin mailanpää ei voi kulkea suoraan.

    Jos grippipää kulkee kaarta pitkin, sen korkeus on esimerkkitapauksissa 4,1 – 4,8 mm (ja vastaava jänne 30 mm). Kiepsahduksen kaarevuussäde voidaan laskea ja se on 2,5 – 3,0 cm. Kulmanopeus kiepsahduksissa reilusti yli 10000 deg/s. Mahdotonta kehittää sellainen puolen sadasosasekunnin ajaksi.

    Jo grippipää menee suoraan pisteestä C pisteeseen D, niin silloin mailanpää kulkee kaarella, jonka korkeus vaihtelee tapauksesta riippuen 4,1 – 48 mm välillä. Vastaava jäänne on nyt 20 cm.
    Jos mailanpää kulkisi osuma-alueella 20 cm matkan luonnollisella tavalla, olisi kaaren korkeus 4,5 mm silloin, kun kaarevuussäde ko. kaaren kohdalla on 1,11 m (tämä alkuehtojen ja D:n koordinaattien perusteella). Siis sama, kuin yritettäessä lyödä suoraan. Kaari ei oiennutkaan.

    Hyvällä syyllä voidaan kysyä: Mihin suuntaa pitää kiskaista, jotta sekä mailanpää, että gippipää kulkevat suoraan? Jos ratkaisu on olemassa, niin se voidaan selvittää vain matematiikan avulla.

    B

    ts kirjoitti: (27.4.2011 11:54:32)
    Yksi neropatti oikeesti osaa sotkea typeryyksillään ketjun, jossa todellakin olisi ollut ymmärrystä jaettavana jos sinne asti olisi päästy.

    Nyt, jos PG ymmärtää vaieta, saadaan varmaan lisää ymmärrystä? Rauski jo hyvin availikin.
    PG, ole hyvä ja älä sotke selvää asiaa!

    B

    Too late…

Esillä 25 viestiä, 851 - 875 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen