Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 651 - 675 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • ts kirjoitti: (15.4.2011 19:37:56)

    Rauski kirjoitti: (15.4.2011 19:30:22)
    [ Paljonkos tuo golfpallon halkaisja oli? No kyllä sen löytää, mutta laittakaa joku jos on tieto.

    Milleinä noin 43mm

    Tietääks joku missä meidän kotona on viivotin tai se pirun metrimitta? ….tana kun ei löydy mistään;)

    ts

    Rauski kirjoitti: (15.4.2011 19:41:28)

    ts kirjoitti: (15.4.2011 19:37:56)

    Rauski kirjoitti: (15.4.2011 19:30:22)
    [ Paljonkos tuo golfpallon halkaisja oli? No kyllä sen löytää, mutta laittakaa joku jos on tieto.

    Milleinä noin 43mm

    Tietääks joku missä meidän kotona on viivotin tai se pirun metrimitta? ….tana kun ei löydy mistään;)

    Ota capturet paintiin ja mittaa pixeleinä.

    ts kirjoitti: (15.4.2011 19:37:56)

    Rauski kirjoitti: (15.4.2011 19:30:22)
    [ Paljonkos tuo golfpallon halkaisja oli? No kyllä sen löytää, mutta laittakaa joku jos on tieto.

    Milleinä noin 43mm

    Onko siellä määritelty muuta kuin minimimitta 1.68 tuumaa eli n. 42.67mm.

    ts kirjoitti: (15.4.2011 19:44:18)

    Rauski kirjoitti: (15.4.2011 19:41:28)

    ts kirjoitti: (15.4.2011 19:37:56)

    Rauski kirjoitti: (15.4.2011 19:30:22)
    [ Paljonkos tuo golfpallon halkaisja oli? No kyllä sen löytää, mutta laittakaa joku jos on tieto.

    Milleinä noin 43mm

    Tietääks joku missä meidän kotona on viivotin tai se pirun metrimitta? ….tana kun ei löydy mistään;)

    Ota capturet paintiin ja mittaa pixeleinä.

    Just poistin kaikki kun picture manager meni sekaisin niistä….eikä tosta saa oikein nopeutta ennen osumaa kunnolla kun kuvaaja on keksinyt sen vasemman reunan laittaa niin lähelle palloa ettei se sovi kokonaan sinne. Hitto kun eivät tajua videokuvaamisen alkeita;) Onhan se toisaalta kiva saada tarkka nopeus tarkasti pixeliä/s……siinä on PG:llä ihmettelemistä…..

    PG

    ts kirjoitti: (15.4.2011 17:30:23)

    PG kirjoitti: (15.4.2011 17:10:10)
    Voima vaikuttaa palloon 0,0005 s ajan.

    Miten olet mitannut tuona ajan? Entäs jos se onkin 0,0006 tai 0,0007s?

    Eli siis yksinkertainen kysymys: tiedätkö kontaktiajan olevan tuon mittainen?

    En mitannut kontaktiaikaa (0,0005 s), en myöskään pallon nopeutta (75 m/s). Oletin niin. Eli siis yksinkertainen vastaus: Tiedän, että ne ovat täysin tarkkoja. Niissä ei ole mittaus- eikä pyöristysvirheitä.

    Kontaktiajasta on tehty useita tutkimuksia. Olen niihin joskus viitannutkin. Kontaktiaika näyttää riippuvan ainakin pallon ominaisuuksista ja mailanpään nopeudesta. Tutkimuksissa esiintyneet kontaktiajat ovat olleet yleensä 0,0004 s ja 0,0005 s välillä. Myös alle 0,0004 kontaktiaika on esiintynyt.

    Tuon Rauskin videon perusteella päädyin samaan tulokseen kuin Rauski. Pallo saa ensikosketuksen mailanpäähän frame 18:ssa ja loppukosketuksen framessa 26. Sillä perusteella kontaktiaika tässä lyönnissä on (26-18)/17500 s = 0,00046 s.

    ts

    PG kirjoitti: (15.4.2011 19:55:49)
    . Oletin niin. Eli siis yksinkertainen vastaus: Tiedän, että ne ovat täysin tarkkoja. Niissä ei ole mittaus- eikä pyöristysvirheitä.

    Kontaktiajasta on tehty useita tutkimuksia. .

    Tiedätkö siis vai oletatko? Tiedätkö miten nuo kontaktiajat on mitattu mainitsemissasi tutkimuksissa? Tiedätkö onko kontaktiaikaan ollut muulla viakutusta kuin pallon ja lavan valinnalla?

    Jake2 kirjoitti: (15.4.2011 19:51:44)

    ts kirjoitti: (15.4.2011 19:37:56)
    Milleinä noin 43mm

    Onko siellä määritelty muuta kuin minimimitta 1.68 tuumaa eli n. 42.67mm.

    Hiukan tuohon tietenkin täytyy tuotannossa varmaan laittaa toleransseja päälle, eli 43mm lienee aika lähellä todellisuutta.
    Seuraavaksi voisi tetysti jatkaa ketjua fysikaalisella tarkastelulla miksi mahdollisimman pieni pallo on paras:}

    PG

    ts kirjoitti: (15.4.2011 20:00:15)

    PG kirjoitti: (15.4.2011 19:55:49)
    . Oletin niin. Eli siis yksinkertainen vastaus: Tiedän, että ne ovat täysin tarkkoja. Niissä ei ole mittaus- eikä pyöristysvirheitä.

    Kontaktiajasta on tehty useita tutkimuksia. .

    Tiedätkö siis vai oletatko? Tiedätkö miten nuo kontaktiajat on mitattu mainitsemissasi tutkimuksissa? Tiedätkö onko kontaktiaikaan ollut muulla viakutusta kuin pallon ja lavan valinnalla?


    Tiedän, että täysin tarkaksi olettamani aika on täysin tarkka.
    Kontaktiaika ja teho, jonka laskin, ovat kääntäen verrannolliset. Kontaktiajalla 0,0004 s saadaan tehoksi 330 kW ja kontaktiajalla 0,0006 s tulee 220 kW. Onko sanavalinnoilla suurikin merkitys laskelman kanssa?

    ts

    PG kirjoitti: (15.4.2011 20:17:19)
    [

    Tiedän, että täysin tarkaksi olettamani aika on täysin tarkka.
    Kontaktiaika ja teho, jonka laskin, ovat kääntäen verrannolliset. Kontaktiajalla 0,0004 s saadaan tehoksi 330 kW ja kontaktiajalla 0,0006 s tulee 220 kW. Onko sanavalinnoilla suurikin merkitys laskelman kanssa?

    Sorry kun joutuu hieman kyselemään, mutta kun tuon tiedon perusteeksi olisi kiva saada vähän jotain lihaa luiden ympärille. Tietohan on siis todistettua asiaa, siihen ei oma väite riitä.

    Tässä on vaan koko ajan sellainen kuvio päällä, että tukeudut kovasti jonkun toisen kertomaan ja valitset sen totuudeksi. Esimerkkinä tuo lavan kannan ja kärjen nopeusero, jota tarkastelit tyystin väärän vektorin suuntaan, mutta olit kuitenkin varma asiasta, koska eräs uskottava mittalaite niin kertoi.

    Ei muuten, mutta kun itse tietää joistain asioista aika paljon enemmän kuin mitä markkinointikanavat ja myyntimiehet asioista kertovat, niin välillä kovin hymyilyttää lapsenomainen usko myyntipuheisiin 😉

    PG

    Jake2 kirjoitti: (15.4.2011 20:04:02)
    Seuraavaksi voisi tetysti jatkaa ketjua fysikaalisella tarkastelulla miksi mahdollisimman pieni pallo on paras:}

    Juu, se olisi ihan mielenkiintoinen juttu, kuten myös pallon massaa koskeva tarkastelu. Massan minimiähän ei ole säännöissä annettu. Mitä kevyempi pallo, sen kovemman vauhdin se saa. Pallon lähtönopeudelle on kuitenkin raja asetettu, joten se siitä.

    PG kirjoitti: (15.4.2011 20:40:12)

    Jake2 kirjoitti: (15.4.2011 20:04:02)
    Seuraavaksi voisi tetysti jatkaa ketjua fysikaalisella tarkastelulla miksi mahdollisimman pieni pallo on paras:}

    Pallon lähtönopeudelle on kuitenkin raja asetettu, joten se siitä.

    Tarkoittaako toi sitä, että jos pelaajalla on kevyempi pallo niin se ei saa lyödä sitä niin kovaa?;)

    PG kirjoitti: (15.4.2011 17:10:10)

    Lipulle kirjoitti: (14.4.2011 0:00:54)
    pyytäisin vielä tyrmäystä ajattelulle esittämästäni power pointista (reply # 7. ….’ johtuen fysiikan laeista liittyen energian siirtymiseen osuman jälkeen eli on swingi- ajatuksessa on löydetty ns. power point, joka sijaitsee n. 30-50 cm osumakohdan jälkeen.’).

    Varsinainen power point sijaitsee muualla. Laskelmat teksteissäni ovat perusteluja mielipiteilleni asioissa, joissa on epätietoisuutta tai erimielisyyttä. Siispä turvaudun laskelmiin nytkin:

    Voima vaikuttaa palloon 0,0005 s ajan. Pallo saa vauhdin 75 m/s (=168 mph). Keskimääräinen palloa kiihdyttävä voima on 0,046 kg* (75 m/s)/0.0005 s =6900 N. (Huom. yhtä suuri mutta vastakkaissuuntainen voima aiheuttaa mailanpään hidastumisen). Voiman vaikutuspiste siirtyy 0,0005 s aikana 1,9 cm. Voima tekee työn 6900 N*0,019 m = 130 Nm. (Siihen vaadittava energia on sama kuin pallon saama liike-energia = ½ *0,046 kg*(75 m/s)² = 130 J).

    Nyt päästään Poweriin isolla P:llä. Se nimittäin on iso, 130 Nm/ 0.0005 s = 260000 W =260 kW!!!

    Sweet spot se power point on, mutta sekin vain osuman ajan, ei ennen sitä eikä sen jälkeen.

    No pyytämäni tyrmäyshän tästä tuli ja jotain hyvää täytyy kuitenkin löytää eli sanamuoto ’johtuen fysiikan laeista’ # 7 kirvoitti kunnioitettavan määrän tieteellistä pohdiskelua.

    Runsaat 600 viestiä sitten lähestyin asiaa ajatuksella läpilyönnistä, jolloin tietoisesti lyödään kohti (lähinnä draiwerilla) n. 30 cm pallon eteen olevaan kohteeseen ja pyritään jatkamaan lyöntiä vielä osuman jälkeen kohti tuota pistettä.

    Tämän swingiajatuksen tarkoitus oli juuri mailanpään hidastumisen minimointi ja kosketusajan maksimointi sekä tavoiteltu lentokaari – liekö late release ja vartalon tukivoima, jatkuvuuden laki ym. sekoittaneet omat aatokseni sekä erään huippupron (laskuttaa 500 $ tunnilta) opetusfilosofian teesitkin muodostuneet osaksi vääränlaista ajatteluani.

    Kysyn kuitenkin tuosta voiman vaikutuksesta kosketusajan ollessa 0,0005 ja siirtymä 1,9 cm ja pudotetaan yksi nolla pois jostain pilkun takaa, niin mikä olisi tällöin tuo siirtymä sentteinä?

    Niin tai näin, joskus ei edes harmita väärässä oleminen ja jatkankin tästä kohti uusia nöyryytyksiä (siis golfkentällä)….

    PG kirjoitti: (15.4.2011 19:55:49)…Tutkimuksissa esiintyneet kontaktiajat ovat olleet yleensä 0,0004 s ja 0,0005 s välillä. Myös alle 0,0004 kontaktiaika on esiintynyt.

    Kiitos monesta pirun hyvästä kaavasta joka kertoo sen mitä pitääkin.
    Mutta laskes takaperin seuraava:
    Lapa liikkuu 100mph ja pallo lähtee riittävästi.
    Sitten lapa liikkuu vain 90 mph ja pallo lähtee taas riittävästi.
    Mikäs pitää olla kiihtyvyys jotta pallon nopeus on sama?
    Jos tulee liian isot lukemat niin mahdollisesti pallon kontakti aika muuttuu ja pallon kimmo ominaisuudet ovat paremmat pidemmän kontakiajan lavan liikkeenseen.
    Toi niinkus on faktaa, mitattua tietoa. Mutta mitä se vaatii matemaattisesti että tulee todistettua?

    PG

    Rauski kirjoitti: (15.4.2011 20:46:38)

    PG kirjoitti: (15.4.2011 20:40:12)

    Jake2 kirjoitti: (15.4.2011 20:04:02)
    Seuraavaksi voisi tetysti jatkaa ketjua fysikaalisella tarkastelulla miksi mahdollisimman pieni pallo on paras:}

    Pallon lähtönopeudelle on kuitenkin raja asetettu, joten se siitä.

    Tarkoittaako toi sitä, että jos pelaajalla on kevyempi pallo niin se ei saa lyödä sitä niin kovaa?;)

    No ei ihan sitäkään, vaan paremminkin sitä, että pelaajaa ei päästetä lyömään sellaista palloa 🙁
    Ks. Säännöt Appendix III – The Ball, 5. Initial Velocity.

    PG

    Näprääjä kirjoitti: (15.4.2011 21:32:44)

    PG kirjoitti: (15.4.2011 19:55:49)…Tutkimuksissa esiintyneet kontaktiajat ovat olleet yleensä 0,0004 s ja 0,0005 s välillä. Myös alle 0,0004 kontaktiaika on esiintynyt.

    Kiitos monesta pirun hyvästä kaavasta joka kertoo sen mitä pitääkin.
    Mutta laskes takaperin seuraava:
    Lapa liikkuu 100mph ja pallo lähtee riittävästi.
    Sitten lapa liikkuu vain 90 mph ja pallo lähtee taas riittävästi.
    Mikäs pitää olla kiihtyvyys jotta pallon nopeus on sama?
    Jos tulee liian isot lukemat niin mahdollisesti pallon kontakti aika muuttuu ja pallon kimmo ominaisuudet ovat paremmat pidemmän kontakiajan lavan liikkeenseen.
    Toi niinkus on faktaa, mitattua tietoa. Mutta mitä se vaatii matemaattisesti että tulee todistettua?

    Tattista vaan kiittämisestä. Nyt täytyy kyllä tunnustaa, että kaavoja johtaessani olen joutunut turvautumaan Newtonin aksioomeihin ja muihin klassisen fysiikan perustotuuksiin, jotka erään kirjoittajan mielestä ovat toisen kertomaa, joilla ei ole mitään totuusarvoa.

    Nyt en ole ihan varma, mitä tarkoitat. Jos pallo lähtee molemmissa lyönneissä samalla nopeudella, niin pallon kiihtyvyys riippuu vain tästä nopeudesta ja kontaktiajasta. Kiihtyvyys on sama, jos kontaktiaika on molemmissa lyönneissä sama. Esim. jos pallon nopeus muuttuu 0 -> 135 mph, niin kiihtyvyys on 135 mph/kontaktiaika. Jos kontaktiaika on esim. 0,0004 s, niin pallon kiihtyvyys (60,35 m/s)/0,0004 s eli noin 151000 m/s^2. Smash factor on toisessa 1,35 ja toisessa 1,50. Lähtötiedon perusteella ei voida päätellä sitä mistä tämä ero johtuu. Eli tässä on liikaa tuntemattomia, jotta voisin jotain tarkemmin laskea. Ymmärsinkö oikein, mitä tarkoitit?

    ts

    PG kirjoitti: (15.4.2011 22:45:28)
    [n, jotka erään kirjoittajan mielestä ovat toisen kertomaa, joilla ei ole mitään totuusarvoa.
    ?

    Älä nyt sentään ihan paskaa rupea puhumaan ja valehtelemaan toisten sanomisista.

    Varmaan kaikki kaavat pitävät paikkansa ja fysiikan lait ihna varmasti. Mutta jos ei tiedä, eikä varsinkaan ymmärrä mitä on laskemassa, niin tulokset saattaa mennä vähän perisiilleen.

    Valikoivasti vielä kun hyväksyy ja hylkää tutkimuksia, niin aina paranee.

    PG

    Lipulle kirjoitti: (15.4.2011 20:48:44)
    Kysyn kuitenkin tuosta voiman vaikutuksesta kosketusajan ollessa 0,0005 ja siirtymä 1,9 cm ja pudotetaan yksi nolla pois jostain pilkun takaa, niin mikä olisi tällöin tuo siirtymä sentteinä?

    Hyvä kysymys. Se olisi edelliseen verratuna kymmenkertainen eli 19 cm.

    Perustelu:
    F = ma = 0,046 kg*(75m/s)/0,005 s = 690 N.
    W = 1/2*0,046*(75m/s)^2 = 130 Nm.
    W = Fs s = W/F
    s = 130 Nm/690 N = 0,19 m

    Kiitos hyvistä linkeistä. Pelkään, että siihen animaatioon palataan vielä. Mailanpään vauhti on hidastunut, hidastunut ja taaskin hidastunut, muttei vielä kokonaan pysähtynyt 😉

    PG kirjoitti: (15.4.2011 22:45:28)

    Näprääjä kirjoitti: (15.4.2011 21:32:44)

    PG kirjoitti: (15.4.2011 19:55:49)…Tutkimuksissa esiintyneet kontaktiajat ovat olleet yleensä 0,0004 s ja 0,0005 s välillä. Myös alle 0,0004 kontaktiaika on esiintynyt.

    Kiitos monesta pirun hyvästä kaavasta joka kertoo sen mitä pitääkin.
    Mutta laskes takaperin seuraava:
    Lapa liikkuu 100mph ja pallo lähtee riittävästi.
    Sitten lapa liikkuu vain 90 mph ja pallo lähtee taas riittävästi.
    Mikäs pitää olla kiihtyvyys jotta pallon nopeus on sama?
    Jos tulee liian isot lukemat niin mahdollisesti pallon kontakti aika muuttuu ja pallon kimmo ominaisuudet ovat paremmat pidemmän kontakiajan lavan liikkeenseen.
    Toi niinkus on faktaa, mitattua tietoa. Mutta mitä se vaatii matemaattisesti että tulee todistettua?

    Tattista vaan kiittämisestä. Nyt täytyy kyllä tunnustaa, että kaavoja johtaessani olen joutunut turvautumaan Newtonin aksioomeihin ja muihin klassisen fysiikan perustotuuksiin, jotka erään kirjoittajan mielestä ovat toisen kertomaa, joilla ei ole mitään totuusarvoa.

    Nyt en ole ihan varma, mitä tarkoitat. Jos pallo lähtee molemmissa lyönneissä samalla nopeudella, niin pallon kiihtyvyys riippuu vain tästä nopeudesta ja kontaktiajasta. Kiihtyvyys on sama, jos kontaktiaika on molemmissa lyönneissä sama. Esim. jos pallon nopeus muuttuu 0 -> 135 mph, niin kiihtyvyys on 135 mph/kontaktiaika. Jos kontaktiaika on esim. 0,0004 s, niin pallon kiihtyvyys (60,35 m/s)/0,0004 s eli noin 151000 m/s^2. Smash factor on toisessa 1,35 ja toisessa 1,50. Lähtötiedon perusteella ei voida päätellä sitä mistä tämä ero johtuu. Eli tässä on liikaa tuntemattomia, jotta voisin jotain tarkemmin laskea. Ymmärsinkö oikein, mitä tarkoitit?

    Osuman aikaista kiihtyvyyttä / voimaa / tukivoimaa joka pitää olla jotta tuo toteutuisi. Siis lavassa loppu viimeks.
    0,15 smash factorin verran sitä on.
    Jos 100 mph ja sf 1,47 niin 90 mph lavassa pitää olla sf todella iso 1,57?

    Voi ajatella että nuo ovat samoja lyöntejä, osuma hetken suhteen on ero. Saman verran energiaa toinen purkautuu lavan vauhdiksi enemmän ja toinen ’kiihtyy’ osumassa purkautuen palloon.

    ts

    Näprääjä kirjoitti: (16.4.2011 9:34:55)
    [
    Osuman aikaista kiihtyvyyttä / voimaa / tukivoimaa joka pitää olla jotta tuo toteutuisi. Siis lavassa loppu viimeks.
    0,15 smash factorin verran sitä on.
    Jos 100 mph ja sf 1,47 niin 90 mph lavassa pitää olla sf todella iso 1,57?

    Voi ajatella että nuo ovat samoja lyöntejä, osuma hetken suhteen on ero. Saman verran energiaa toinen purkautuu lavan vauhdiksi enemmän ja toinen ’kiihtyy’ osumassa purkautuen palloon.

    Tällä voittaa varmasti vuoden sekavimman viestin palkinnon.

    B

    ts kirjoitti: (15.4.2011 20:32:27)

    Tässä on vaan koko ajan sellainen kuvio päällä, että tukeudut kovasti jonkun toisen kertomaan ja valitset sen totuudeksi. Esimerkkinä tuo lavan kannan ja kärjen nopeusero, jota tarkastelit tyystin väärän vektorin suuntaan, mutta olit kuitenkin varma asiasta, koska eräs uskottava mittalaite niin kertoi.

    Hyvä, kun selvitit asian. Hämäännyin itsekin luulemaan, että PG vetosi fysiikkaan siinä, että lavan kärjellä olisi muka suurempi nopeus kuin sen kannalla, jos kärki samassa ajassa kulkee pidempää kaarta. Sekin oli outo fysikaalinen väite, että lapa kulkee ympyräliikettä pakosti, jos sillä on suurempi nopeus kuin grippipäällä. Ei pitäisi sokeasti luottaa kelvottomaan teknologiaan.

    ts

    B kirjoitti: (16.4.2011 9:57:25)
    Hämäännyin itsekin luulemaan, että PG vetosi fysiikkaan siinä, että lavan kärjellä olisi muka suurempi nopeus kuin sen kannalla, jos kärki samassa ajassa kulkee pidempää kaarta.

    Niin kun se nopeus on vektorisuure, jota vauhti taas ei ole. Ja tarkasteltavan vektorin suunta kannattaisi valita niin, että sillä on jotain olennaista tekemistä aiheen kanssa. Siinä voisi hetken pohdinnan jälkeen mennä esim smash factor laskenta kokonaan uusiksi ja syntyä vallan uudet taulukot jos vanhat on tehty väärällä tavoin. Tuskin nyt ihan valtavia eroja, mutta yllättäviä ja jopa sellaisia jotka voisivat selittää jotain uutta.

    Hieman aiheen ohi, mutta mitä mieltä olet tästä 3d/4d näkökulmasta?
    http://www.swingia.com/drgolf/

    B

    ts kirjoitti: (16.4.2011 10:07:42)
    Niin kun se nopeus on vektorisuure, jota vauhti taas ei ole. Ja tarkasteltavan vektorin suunta kannattaisi valita niin, että sillä on jotain olennaista tekemistä aiheen kanssa. Siinä voisi hetken pohdinnan jälkeen mennä esim smash factor laskenta kokonaan uusiksi ja syntyä vallan uudet taulukot
    jos vanhat on tehty väärällä tavoin. Tuskin nyt ihan valtavia eroja, mutta yllättäviä ja jopa sellaisia jotka voisivat selittää jotain uutta.

    Mitä yrität kertoa?? Liittyykö tämä vielä jotenkin edelläkäytyyn tukivoima-asiaan? Onko sinulla joku oma teoreema, johon hämärästi vihjaillen viittaat. Liittyykö tämä kummallinen smashvihjailu 4D laitteiden antamiin ristiriitaisiin smash-arvoihin?
    Tuskin kannattaa aloittaa fysiikan peruslakien puolelta. Katsoisin mikeluummin heikompia lenkkejä ketjussa.

    Tohtori vetää sykerölle 🙂

    duffeli kirjoitti: (16.4.2011 11:12:03)
    Tohtori vetää sykerölle 🙂

    Mulla oli joskus, kun olin paljon nuorempi kun nyt, tuommoinen digitaalikello, ja ai että mä olin siitä ylpeä. Se piippasi ja soi ja kaikkee! Sitten se kastui, lopetti piippaamisen ja soimisen ja näyttö muuttui ihan siniseksi. Kylläpä minua silloin harmitti.

Esillä 25 viestiä, 651 - 675 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #448714 kohteessaMailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen