Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

19.11.–26.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[4][2]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 576 - 600 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:02:46)
    Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

    Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

    Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

    Muutenhan nyrkkien pitäis kulkee 100 mph.

    Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:02:46)
    Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

    Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

    Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

    Jos katselee noita swingejä niin eihän kädet tee mitään vaakatason ympyräliikettä kuin aivan minimaalisesti ja osuman alueella ei oikeastaan yhtään. Enemmän ne on kehällä pystysuunnassa tarkasteltuna, silloin voitaisiin kuvitella että lavan pohjan nopeus on suurempi kuin lavan yläosan. Toki tuokin on melkein kadonnut hyvin lähellä osuma-aluetta.

    ts

    Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:04:30)

    Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:02:46)
    Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

    Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

    Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

    Muutenhan nyrkkien pitäis kulkee 100 mph.

    Olisit lukenu noi aiemmaat viestit ensin. Lapa kulkee osuma-alueella yllättävän suoraanja yllättävän suorassa, jopa hieman aukeavassa liikkeessä ja sen vuoksi kärjessä ei ole kantaa suurempaa nopeutta. Koko jutussa on kyse oletusarvosta, joka perustuu kiinni kiertyvän lavan eri kohtien nopeuseroon

    ts kirjoitti: (8.4.2011 8:41:02)

    Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:04:30)

    Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:02:46)
    Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

    Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

    Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

    Muutenhan nyrkkien pitäis kulkee 100 mph.

    Olisit lukenu noi aiemmaat viestit ensin. Lapa kulkee osuma-alueella yllättävän suoraanja yllättävän suorassa, jopa hieman aukeavassa liikkeessä ja sen vuoksi kärjessä ei ole kantaa suurempaa nopeutta. Koko jutussa on kyse oletusarvosta, joka perustuu kiinni kiertyvän lavan eri kohtien nopeuseroon

    No, jos lähtökohta on se että lapa kulkee suorassa osumakohdassa, niin ’kauempi’ piste lavassa kulkee nopeammin kuin ’lähempi’ piste (kärki kulkee kovempaa kuin kanta, alareuna kulkee kovempaa kuin yläreuna), tää on ihan peruskauraa. Mieti vaikka lasten karusellia hiekkalaatikon vieressä, ulkokehällä ’kulkee kovempaa’ kuin keskellä (jos siis karuselli pyörii samaa vauhtia koko ajan).

    Jos lapa todellisuudesssa on ’aukeamassa’ osumahetkellä, niin tokihan silloin kärki hidastuu suhteessa kantaan (kompensoi nopeuseroa) tai jos sulkeutuu niin lisää nopeuseroa. Lavan nopeus on vaan niin suuri, että lavan kääntymisen (tai sen kääntymisnopeuden) merkitys lavan vauhtiin tai vauhtijakaumiin kuulostaa jossain määrin marginaaliselta.

    Paljon suurempi vaikutus lavan aukeamisella tai sulkeutumisella lienee lyönnin lopputukseen koska kierteen vaikutus mukaan lentoradassa. Ja, ainakin itse luulisin että osumahetken smash factor muuttuu myös, joten lyönnin ’tuntuma’ (ja lopputulos) on noissa tilanteissa erilainen.

    ts

    Swinger? kirjoitti: (8.4.2011 9:47:10)

    No, jos lähtökohta on se että lapa kulkee suorassa osumakohdassa, niin ’kauempi’ piste lavassa kulkee nopeammin kuin ’lähempi’ piste (kärki kulkee kovempaa kuin kanta, alareuna kulkee kovempaa kuin yläreuna), tää on ihan peruskauraa. Mieti vaikka lasten karusellia hiekkalaatikon vieressä, ulkokehällä ’kulkee kovempaa’ kuin keskellä (jos siis karuselli pyörii samaa vauhtia koko ajan).

    Meillä täällä maalla noi karusellit on vähän erilaisia. Ne on pyöreitä ja pyörii, eivätkä kulje suoraan.

    Ja jos se lapa kulkee suorassa ja suoraan, niin kyllä niillä kaikilla kohdilla on sama nopeus. Niin maalla kuin kaupungissakin.

    Avataanko lapaa siis sen verran, että lapa pysyisi suorassa osuma-alueella. Ja sulkeutuminen tapahtuisi vasta vapautumisen yhteydessä pallon etupuolella. Tämä siis niillä, jotka yrittävät olla fippaamatta. Ja mikä on ero pallon lentoradassa jos tullaankin sulkeutuvalla lavalla, joka kuitenkin on pallon kohdalla vielä hieman auki.

    ts

    duffeli kirjoitti: (8.4.2011 11:21:26)
    Avataanko lapaa siis sen verran, että lapa pysyisi suorassa osuma-alueella. Ja sulkeutuminen tapahtuisi vasta vapautumisen yhteydessä pallon etupuolella. Tämä siis niillä, jotka yrittävät olla fippaamatta. Ja mikä on ero pallon lentoradassa jos tullaankin sulkeutuvalla lavalla, joka kuitenkin on pallon kohdalla vielä hieman auki.

    Yksikertaistettuna kuvio menee niin, että käsikolmio kiertää lapaa auki koko dsw:n ajan samassa suhteessa kuin vartalon kierto pyrkii sulkemaan sitä. Lapaa sulkevat mut voimat ovat niin suuria, että niiden voittamiseksi saa tuota avaavaa työtä tehdä aivan täysillä ja suurimmalla osalla hyvistä pelaajista epäonnistuminen liittyy siihen, että työtä avaavaan suuntaan ei saada tehtyä täysillä, vaan lyönnit karkaavat vasemmalle.

    Lapa todellakin sulkeutuu paljon myöhemmin ja 3D tarkastelussa pysyy erittäin pitkään käsien liikkeen takana, eikä ohita niitä, kuten 2D etukuvasta näyttäisi tapahtuvan.

    Ongelmat tämän oppimisessa liittyvät sitten sivullikkeeseen ja kohteen suuntaan tapahtuvaan työhön, joka saa lavan ihan aidosti pysymään liikaa avoimena ja liukumaan osuman läpi aiheuttaen oikealle lähtevän ja oikealle kiertävän lentokaaren. Puhtaalla rotaatiolla ja oikeanlaisella gripillä ei juurikaan pysty palloja oikealle lyömään vaikka kuinka kiertäisi lapaa auki.

    PG

    Rauski kirjoitti: (8.4.2011 8:40:05)

    Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:02:46)
    Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

    Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

    Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

    Jos katselee noita swingejä niin eihän kädet tee mitään vaakatason ympyräliikettä kuin aivan minimaalisesti ja osuman alueella ei oikeastaan yhtään. Enemmän ne on kehällä pystysuunnassa tarkasteltuna, silloin voitaisiin kuvitella että lavan pohjan nopeus on suurempi kuin lavan yläosan. Toki tuokin on melkein kadonnut hyvin lähellä osuma-aluetta.

    Vähän OT:ksi keskustelu on mennyt, mutta menköön.

    Pari pähkinää Rauskin ja miksei muidenkin purtavaksi. Tarkastelun kohteena sama 5 m pitkä lankku, josta Rauski pari päivää sitten puhui.

    1. Jos lankun toinen pää (A) liikkuu nopeudella 20 mph ja toinen pää (B) samaan suuntaan nopeudella 100 mph, niin millä nopeudella liikkuu piste X, joka sijaitsee lankulla 10 cm etäisyydellä pisteestä B?

    Pari astetta vaikeampi tapaus, täysin OT:

    2. Lankun toinen pää (A) on maassa ja toinen pää (B) kirvesmiehen kourassa metrin korkeudella maasta. Miehen ote lipeää ja lankku rojahtaa maahan. Kitka estää lankun pään luistamisen kohdassa A. Millä nopeudella B- pää iskeytyy maahan (vaakasuora) ja millä nopeudella B:stä 10 cm päässä oleva lankun piste X iskeytyy maahan? Ilman vastusta ei oteta huomioon. Kahden prosentin tarkkuus riittää.

    ts

    PG kirjoitti: (8.4.2011 13:36:35)

    Rauski kirjoitti: (8.4.2011 8:40:05)

    Pekka Pelimies kirjoitti: (8.4.2011 0:02:46)
    Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

    Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

    Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

    Jos katselee noita swingejä niin eihän kädet tee mitään vaakatason ympyräliikettä kuin aivan minimaalisesti ja osuman alueella ei oikeastaan yhtään. Enemmän ne on kehällä pystysuunnassa tarkasteltuna, silloin voitaisiin kuvitella että lavan pohjan nopeus on suurempi kuin lavan yläosan. Toki tuokin on melkein kadonnut hyvin lähellä osuma-aluetta.

    Vähän OT:ksi keskustelu on mennyt, mutta menköön.

    Pari pähkinää Rauskin ja miksei muidenkin purtavaksi. Tarkastelun kohteena sama 5 m pitkä lankku, josta Rauski pari päivää sitten puhui.

    1. Jos lankun toinen pää (A) liikkuu nopeudella 20 mph ja toinen pää (B) samaan suuntaan nopeudella 100 mph, niin millä nopeudella liikkuu piste X, joka sijaitsee lankulla 10 cm etäisyydellä pisteestä B?

    Pari astetta vaikeampi tapaus, täysin OT:

    2. Lankun toinen pää (A) on maassa ja toinen pää (B) kirvesmiehen kourassa metrin korkeudella maasta. Miehen ote lipeää ja lankku rojahtaa maahan. Kitka estää lankun pään luistamisen kohdassa A. Millä nopeudella B- pää iskeytyy maahan (vaakasuora) ja millä nopeudella B:stä 10 cm päässä oleva lankun piste X iskeytyy maahan? Ilman vastusta ei oteta huomioon. Kahden prosentin tarkkuus riittää.

    Mulla on sulle parempaa laskettavaa: Jos käsien ja lavan keskinäine suhde kehällä pysyy muuttumattomana, miten on mahdollista, että toisessa päässä mailaa on nopeuttta 17mph ja toisessa 110mph?

    Samalla voit laskea alupräiseen asiaan liittyen, miten lavan eri kohdissa voi olla eri nopeus, kun lapa kulkee suoraa viivaa pitkin ja sen asento ei muutu?

    Olenkin ryydittänyt ilmeisesti käsikolmion liikkeitä ylimääräisellä ranteista tapahtuvalla mailan varren kierrolla. Täytyypäs huomenna palata halliin hieman tarkastelemaan hommaa.

    ts kirjoitti: (8.4.2011 9:54:14)

    Swinger? kirjoitti: (8.4.2011 9:47:10)

    No, jos lähtökohta on se että lapa kulkee suorassa osumakohdassa, niin ’kauempi’ piste lavassa kulkee nopeammin kuin ’lähempi’ piste (kärki kulkee kovempaa kuin kanta, alareuna kulkee kovempaa kuin yläreuna), tää on ihan peruskauraa. Mieti vaikka lasten karusellia hiekkalaatikon vieressä, ulkokehällä ’kulkee kovempaa’ kuin keskellä (jos siis karuselli pyörii samaa vauhtia koko ajan).

    Meillä täällä maalla noi karusellit on vähän erilaisia. Ne on pyöreitä ja pyörii, eivätkä kulje suoraan.

    Ja jos se lapa kulkee suorassa ja suoraan, niin kyllä niillä kaikilla kohdilla on sama nopeus. Niin maalla kuin kaupungissakin.

    Nyt en ole varma ymmärretäänkö me toisiamme… Normaalissa golf-lyönnissä mailanpää liikkuu kohtuu paljon pitemmän matkan kuin gripin pää, ja vaikka se ei nyt täydellinen ympyrä olekaan eikä gripin pää välttämättä ole kiinteä ympyrän keskipiste (liikkuuhan ne kädetkin eteenpäin koko ajan), niin mailanpää on kuitenkin tietynlaisessa liikkeessä jota voidaan varmaan tässä yhteydessä kuvata ympyräliikkeenä. Ja, kun näin on, mailanpää liikkuu kovempaa kuin gripin pää, myös osumahetkellä, eikö vain? Siitä tuo karusellivertaus… ulkoreuna kulkee kovempaa kuin keskusta tai puoliväli.

    Kun sanot että lapa kulkee suorassa ja suoraan, niin ymmärrän toki että se ei tule vinossa kohti palloa (=lapa on suorassa?) ja suoraan (=kohti pallon haluttua lähtösuuntaa?), niin eihän se sitä poista että lapa kulkee samalla kovempaa kuin gripin pää (tai esim mailan varren puoliväli) ja se on samalla tekemässä ympyräliikettä… Ja, siitä nuo nopeuserot tulevat automaattisesti, mitä kauempana keskipisteestä ollaan sitä kovempaa mennään.

    Esim, jos swingaat samalla swing-nopeudella wedgeä, rautakuutosta tai puu ykköstä, niin mailanpään vauhdit eivät ole samat… Pitempi maila, kovempi mailanpään vauhti.

    Ja, sama logiikka toki pätee lavan osuudelle, kyllä ne nopeuserot sielläkin ovat olemassa. Ei se ole ’varren pituuden ominaisuus’, se on ympyräliikkeen ominaisuus. Mitä kauempana keskipisteestä, sitä kovempi vauhti.

    ts

    Swinger? kirjoitti: (8.4.2011 13:57:40)

    ts kirjoitti: (8.4.2011 9:54:14)

    Swinger? kirjoitti: (8.4.2011 9:47:10)

    No, jos lähtökohta on se että lapa kulkee suorassa osumakohdassa, niin ’kauempi’ piste lavassa kulkee nopeammin kuin ’lähempi’ piste (kärki kulkee kovempaa kuin kanta, alareuna kulkee kovempaa kuin yläreuna), tää on ihan peruskauraa. Mieti vaikka lasten karusellia hiekkalaatikon vieressä, ulkokehällä ’kulkee kovempaa’ kuin keskellä (jos siis karuselli pyörii samaa vauhtia koko ajan).

    Meillä täällä maalla noi karusellit on vähän erilaisia. Ne on pyöreitä ja pyörii, eivätkä kulje suoraan.

    Ja jos se lapa kulkee suorassa ja suoraan, niin kyllä niillä kaikilla kohdilla on sama nopeus. Niin maalla kuin kaupungissakin.

    Nyt en ole varma ymmärretäänkö me toisiamme… Normaalissa golf-lyönnissä mailanpää liikkuu kohtuu paljon pitemmän matkan kuin gripin pää, ja vaikka se ei nyt täydellinen ympyrä olekaan eikä gripin pää välttämättä ole kiinteä ympyrän keskipiste (liikkuuhan ne kädetkin eteenpäin koko ajan), niin mailanpää on kuitenkin tietynlaisessa liikkeessä jota voidaan varmaan tässä yhteydessä kuvata ympyräliikkeenä. Ja, kun näin on, mailanpää liikkuu kovempaa kuin gripin pää, myös osumahetkellä, eikö vain? Siitä tuo karusellivertaus… ulkoreuna kulkee kovempaa kuin keskusta tai puoliväli.

    Kun sanot että lapa kulkee suorassa ja suoraan, niin ymmärrän toki että se ei tule vinossa kohti palloa (=lapa on suorassa?) ja suoraan (=kohti pallon haluttua lähtösuuntaa?), niin eihän se sitä poista että lapa kulkee samalla kovempaa kuin gripin pää (tai esim mailan varren puoliväli) ja se on samalla tekemässä ympyräliikettä… Ja, siitä nuo nopeuserot tulevat automaattisesti, mitä kauempana keskipisteestä ollaan sitä kovempaa mennään.

    Esim, jos swingaat samalla swing-nopeudella wedgeä, rautakuutosta tai puu ykköstä, niin mailanpään vauhdit eivät ole samat… Pitempi maila, kovempi mailanpään vauhti.

    Ja, sama logiikka toki pätee lavan osuudelle, kyllä ne nopeuserot sielläkin ovat olemassa. Ei se ole ’varren pituuden ominaisuus’, se on ympyräliikkeen ominaisuus. Mitä kauempana keskipisteestä, sitä kovempi vauhti.

    On totta, että lapa kulkee tietynlaista ympyrää melkein joka vaiheessa swingiä, mutta sitten pitäisi tuo ympyrän asento selvittää, että onko se tuossa kohti lainkaan vaakatasossa, jossa taas lapa on. Lisäksi toki tulee vielä se hauskuus, että tuon pienen osan osuma-alueen seuduilla lapa todellakin kulkee suoraan, eikä seuraa lainkaan ympyrän kaarta.

    PG

    ts kirjoitti: (8.4.2011 13:44:07)
    Mulla on sulle parempaa laskettavaa: Jos käsien ja lavan keskinäine suhde kehällä pysyy muuttumattomana, miten on mahdollista, että toisessa päässä mailaa on nopeuttta 17mph ja toisessa 110mph?

    Jos tarkoitat käsien ja lavan keskinäisellä muuttumattomalla suhteella kehällä sitä, että käsillä gripin kohdalta mitattuna on sama nopeus kuin lavalla, niin vastaukseni on: Ei ole mitenkään mahdollista, että käsillä ja lavalla on eri nopeus.

    Jos taas tarkoitat sitä, että mailan toisessa päässä on nopeutta 17 mph ja toisessa 110 mph ja että kädet ja lapa silti liikkuvat samalla nopeudella, niin vastaukseni on: Se ei ole mahdollista.

    Jos et tarkoittanut kumpaakaan, niin tarkennatko mitä tarkoitat käsien ja lavan keskinäisellä suhteella kehällä, joka pysyy muuttumattomana.

    ts

    PG kirjoitti: (8.4.2011 14:13:27)

    ts kirjoitti: (8.4.2011 13:44:07)
    Mulla on sulle parempaa laskettavaa: Jos käsien ja lavan keskinäine suhde kehällä pysyy muuttumattomana, miten on mahdollista, että toisessa päässä mailaa on nopeuttta 17mph ja toisessa 110mph?

    Jos tarkoitat käsien ja lavan keskinäisellä muuttumattomalla suhteella kehällä sitä, että käsillä gripin kohdalta mitattuna on sama nopeus kuin lavalla, niin vastaukseni on: Ei ole mitenkään mahdollista, että käsillä ja lavalla on eri nopeus.

    Jos taas tarkoitat sitä, että mailan toisessa päässä on nopeutta 17 mph ja toisessa 110 mph ja että kädet ja lapa silti liikkuvat samalla nopeudella, niin vastaukseni on: Se ei ole mahdollista.

    Jos et tarkoittanut kumpaakaan, niin tarkennatko mitä tarkoitat käsien ja lavan keskinäisellä suhteella kehällä, joka pysyy muuttumattomana.

    Nopeus ja vauhtihan eivät ole sama käsite. Hämmentäviä ovat asiat joskus.

    PG

    ts kirjoitti: (8.4.2011 14:15:04)

    PG kirjoitti: (8.4.2011 14:13:27)

    ts kirjoitti: (8.4.2011 13:44:07)
    Mulla on sulle parempaa laskettavaa: Jos käsien ja lavan keskinäine suhde kehällä pysyy muuttumattomana, miten on mahdollista, että toisessa päässä mailaa on nopeuttta 17mph ja toisessa 110mph?

    Jos tarkoitat käsien ja lavan keskinäisellä muuttumattomalla suhteella kehällä sitä, että käsillä gripin kohdalta mitattuna on sama nopeus kuin lavalla, niin vastaukseni on: Ei ole mitenkään mahdollista, että käsillä ja lavalla on eri nopeus.

    Jos taas tarkoitat sitä, että mailan toisessa päässä on nopeutta 17 mph ja toisessa 110 mph ja että kädet ja lapa silti liikkuvat samalla nopeudella, niin vastaukseni on: Se ei ole mahdollista.

    Jos et tarkoittanut kumpaakaan, niin tarkennatko mitä tarkoitat käsien ja lavan keskinäisellä suhteella kehällä, joka pysyy muuttumattomana.

    Nopeus ja vauhtihan eivät ole sama käsite. Hämmentäviä ovat asiat joskus.

    Arvoituksia lisää? Tiedän hyvin, että vauhti määritellään nopeuden itseisarvoksi. Se ei ole vektorisuure, mitä taas nopeus on. Nopeus on täysin määrätty vasta sitten, kun tunnetaan sen suunta ja itseisarvo (suuruus).

    Kummankaan meidän teksteissämme ei käytetty vauhti- käsitettä. Jos nopeudet ovat samat, se tarkoittaa, että niiden vauhdit ovat yhtäsuuret ja että ne ovat samansuuntaiset.

    Kysynkin nyt: Jos 4D- graafissa on ilmoitettu käsivauhdiksi 17 mph ja mailanpään vauhdiksi110 mph, niin ovatko käsi- ja mailanpään nopeudet eri- vai samansuuntaiset. Olen olettanut ja myös ’pähkinässäni’ esittänyt, että ne ovat samansuuntaiset. Jos ne ovat eri suuntaiset, niin se pitää ottaa laskuissa huomioon. Silloin ei enää pelkkä algebra riitä, mutta eledeen hyvin yksinkertaisilla fysiikan ja matematiikan perustiedoilla pärjätään.

    ts

    PG kirjoitti: (8.4.2011 14:44:47)

    Arvoituksia lisää? .

    Niin kun arvoitus, ja hämmentävä sellainen tuo on itsellenikin.

    Jos otetaan tarkastelukulmaksi face on ja piirretään pystytolpat 20cm pallon molemmin puolin, näyttävät kädet ja lapa tuosta kulmasta kulkeneen kohteen suuntaan jokseenkin saman matkan samassa ajassa. Tämän vuoksi myös lavan kanta ja kärki kulkevet samalla nopeudella.

    Laitteiston mittaaman nopeuden vektori lavasta taas on kulkutason mukainen ja hyvin lähellä absoluuttista nopeutta (eli vauhtia)

    Selittääkö siis tuo vektorisuunnan ero myös nopeuseron eri suuntiin tarkastellessa?

    PG

    ts kirjoitti: (8.4.2011 15:13:26)
    Jos otetaan tarkastelukulmaksi face on ja piirretään pystytolpat 20cm pallon molemmin puolin, näyttävät kädet ja lapa tuosta kulmasta kulkeneen kohteen suuntaan jokseenkin saman matkan samassa ajassa. Tämän vuoksi myös lavan kanta ja kärki kulkevet samalla nopeudella.

    Tämän vuoksi myös lavan kanta ja kärki sekä mailan grippipää kulkevat samalla nopeudella. 17 mph vai 110 mph? Svingeihin en juuri halua puuttua, mutta todella omituiselta tällainen svingi vaikuttaa

    ts kirjoitti: (8.4.2011 15:13:26)
    Laitteiston mittaaman nopeuden vektori lavasta taas on kulkutason mukainen ja hyvin lähellä absoluuttista nopeutta (eli vauhtia)

    Absoluuttinen nopeus eli vauhti? Tuosta en ymmärtänyt mitään.

    ts kirjoitti: (8.4.2011 15:13:26)
    Selittääkö siis tuo vektorisuunnan ero myös nopeuseron eri suuntiin tarkastellessa?

    Jos lavan nopeus ja gripin kohdalta mitattu käsinopeus ovat samansuuntaiset vs. erisuuntaiset, niin sillä on vaikutusta kaikkien mailan pisteiden nopeuksiin (suuntiin ja suuruuksiin). Silti ei ole mahdollista, että lavan kärki ja kanta liikkuvat samalla nopeudella, jos lapa ja grippi kulkevat eri nopeudella, mikäli mailaa pidetään jäykkänä kappaleena, lankkuna. (Lavan mahdollisen pyörimisen vaikutus on arvioitava erikseen).

    Mailan liike svingitasossa koostuu suoraviivaisesta liikkeestä ja ympyräliikkeestä. Kyseessä on yleinen tasoliike, jolle pätee vektoriyhtälö: vB = vA + vB/A, jossa vB on pisteen B nopeus, vA on pisteen A nopeus ja vB/A on pisteen B pyörimisnopeus pisteen A ympäri. Kyseisillä nopeuksilla on suunta ja itseisarvo (suuruus, vauhti), joten yhtälöä sovellettaessa syntyy kolmio, jonka sivujen pituudet edustavat kyseisten nopeuksien itseisarvoja.

    Mistä videosta löysit TS kyseisen vision. Olis kiva nähdä se lyönti. Ja huom. en väitä etteikö niin olisi, pidän sitä jopa tavoitteena.

    omm

    PG kirjoitti: (8.4.2011 16:16:27)

    ts kirjoitti: (8.4.2011 15:13:26)
    Jos otetaan tarkastelukulmaksi face on ja piirretään pystytolpat 20cm pallon molemmin puolin, näyttävät kädet ja lapa tuosta kulmasta kulkeneen kohteen suuntaan jokseenkin saman matkan samassa ajassa. Tämän vuoksi myös lavan kanta ja kärki kulkevet samalla nopeudella.

    Tämän vuoksi myös lavan kanta ja kärki sekä mailan grippipää kulkevat samalla nopeudella. 17 mph vai 110 mph? Svingeihin en juuri halua puuttua, mutta todella omituiselta tällainen svingi vaikuttaa

    ts kirjoitti: (8.4.2011 15:13:26)
    Laitteiston mittaaman nopeuden vektori lavasta taas on kulkutason mukainen ja hyvin lähellä absoluuttista nopeutta (eli vauhtia)

    Absoluuttinen nopeus eli vauhti? Tuosta en ymmärtänyt mitään.

    ts kirjoitti: (8.4.2011 15:13:26)
    Selittääkö siis tuo vektorisuunnan ero myös nopeuseron eri suuntiin tarkastellessa?

    Jos lavan nopeus ja gripin kohdalta mitattu käsinopeus ovat samansuuntaiset vs. erisuuntaiset, niin sillä on vaikutusta kaikkien mailan pisteiden nopeuksiin (suuntiin ja suuruuksiin). Silti ei ole mahdollista, että lavan kärki ja kanta liikkuvat samalla nopeudella, jos lapa ja grippi kulkevat eri nopeudella, mikäli mailaa pidetään jäykkänä kappaleena, lankkuna. (Lavan mahdollisen pyörimisen vaikutus on arvioitava erikseen).

    Mailan liike svingitasossa koostuu suoraviivaisesta liikkeestä ja ympyräliikkeestä. Kyseessä on yleinen tasoliike, jolle pätee vektoriyhtälö: vB = vA + vB/A, jossa vB on pisteen B nopeus, vA on pisteen A nopeus ja vB/A on pisteen B pyörimisnopeus pisteen A ympäri. Kyseisillä nopeuksilla on suunta ja itseisarvo (suuruus, vauhti), joten yhtälöä sovellettaessa syntyy kolmio, jonka sivujen pituudet edustavat kyseisten nopeuksien itseisarvoja.

    …paitsi jos maila ei ole jäykkä kappale… jos se toimii kuin piiska, joka laukeaa silloin kuin ympyräradalta tullaan tuolle suoralle 20 cm matkalle… mitä jäykempi maila, sitä tiukempi piiska…

    ts

    PG kirjoitti: (8.4.2011 16:16:27)
    [

    Mailan liike svingitasossa koostuu suoraviivaisesta liikkeestä ja ympyräliikkeestä. Kyseessä on yleinen tasoliike, jolle pätee vektoriyhtälö: vB = vA + vB/A, jossa vB on pisteen B nopeus, vA on pisteen A nopeus ja vB/A on pisteen B pyörimisnopeus pisteen A ympäri. Kyseisillä nopeuksilla on suunta ja itseisarvo (suuruus, vauhti), joten yhtälöä sovellettaessa syntyy kolmio, jonka sivujen pituudet edustavat kyseisten nopeuksien itseisarvoja.

    Mitäs jos ottaisit draiverin käteen välillä ja testaisit mitä tarkoitan. Panet sen laskukoneen ja tietsikan hetkeksi sivuun ja tarkastelet ihan oikeita tapahtumia niin saatat yllättyä.

    Vektorisuuntana on siis kohteen suunta eikä mikään taso. Ja se lapa ei toellakaan liiku kehällä vaan suoraa linjaa kohteeseen päin. Siinä sitä on monelle pelaajallekin pohdittavaa miten tuon saa aikaiseksi. Fukkelta voi sitten kysyä jos se jaksais vielä sen selittää, kun edellisellä kerralla ei kertynyt kuin vajaa 1500 viestiä 😉

    Speedchain111 ja impact snap voivat hakuina myös auttaa hieman.

    Piiskassa kahva ja kärki kyllä liikkuvat kovinkin eri nopeuksilla ja ruoskassa jopa kärki ylittäen äänen nopeuden. Lisäksi koska piiskaa pidetään yhdessä kädessä taitaisi kaksivipuiset teoriatkin olla huomattavasti osuvampia kuin swingiä äimäillessä.

    Työviikko takana ja perjantai-illan hu(u)m…a tiedossa. Nyt voi taas heitellä hieman vapaammin. Ensinnäkin aika marginaalisista asiosita keskustellaan jolla ei nyt ole itse tapahtuman kanssa mitään tekemistä muutakuin se että siinä tapahtuu just niin kuin se menee laski sitä miten huvittaa. Katselin tuossa noita 4dswingin graafeja ja lavan ja käsien liikegraafiikkaa yhden kaverin lyönnistä ja mailan liikkeessä niin osuma-alueella ei ole havaittavissa oikeastaan minkään valtakunnan karuselli liikettä ts maila kulkisi jotain vaakatason kehää pitkin muutakuin aivan minimaalisesti. Lavan kaari voisi olla sellainen 100 metrin halkaisijaltaan oleva ympyräkaaren osa. Tuosta päätellen lavan kannallla voi olla hyvinkin eri nopeus kärkeen verrattuna ero sellaiset 0,01 km/h, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä. Jos swingi on sellainen että lavan liike muistuttaa karusellia niin ei muuta kuin swingiremonttiin ja äkkiä, ei siitä mitään voi koskaan tulla.

    PG

    omm kirjoitti: (8.4.2011 16:56:17)
    …paitsi jos maila ei ole jäykkä kappale… jos se toimii kuin piiska, joka laukeaa silloin kuin ympyräradalta tullaan tuolle suoralle 20 cm matkalle… mitä jäykempi maila, sitä tiukempi piiska…

    Hyvä omm. Piiskahan se onkin, eikä mikään lankku. Rauski otti tämän lankkuvertauksen, joten jatkoin sillä. On siis hyvä muistaa, että esittämäni vektoriyhtälö pitää kutinsa täsmällisesti vain jäykälle kappaleelle. Se on vain yksi tarkastelunäkökohta, mutta antanee hyvän arvion ainakin hitaassa svingissä jäykkää mailaa käytettäessä.

    On myös huomattava, että piiskaefekti vain lisää kauimaisen pisteen nopeutta muihin nähden.
    Jos piiska on osumassa mutkalla (etu- tai takataipuma), se vaikuttaa tietenkin arvoihin jotain. Silti se piste, joka lavassa on kauimpana gripistä, kulkee piiskatessakin aina nopeammin, ellei lavan rotaatio (lavan aukeaminen) osumaan tultaessa kompensoi tätä. Jos lapa on osumaan tultaessa auki tai suljettu, mutta rotaatiota ei ole, niin tällä ei ole vaikutusta. Lavan ollessa sulkeutumisrotaatiossa, niin kärjen nopeus entisestäänkin lisääntyy kantaan nähden. Nuo Trackmanin suuret erot johtuvatkin nähtävästi juuri näistä kahdesta tekijästä. Tuossa väitöskirjassa oli mitattu Dynamic Close, minkä takia?

    Luin juuri tuoreesta Talouselämästä Anssi Vanjoen kolumnin. Jörn Donner oli sanonut, että lukeminen kannatta aina. Vanjoki muistutti, että ajattelu kannattaa vielä useammin…

    ts

    PG kirjoitti: (8.4.2011 18:48:40)
    . Tuossa väitöskirjassa oli mitattu Dynamic Close, minkä takia?

    .

    Koska 99,9999% kaikista pelaajista lyö niin. Ja jopa yllättävän iso osa niistä joille pelaamisesta maksetaan. Sitten on ne suuret nimet jotka ovat valon nähneet. Osa heistäkin tietämättään.

    PG

    Rauski kirjoitti: (8.4.2011 17:29:15)
    Katselin tuossa noita 4dswingin graafeja ja lavan ja käsien liikegraafiikkaa yhden kaverin lyönnistä ja mailan liikkeessä niin osuma-alueella ei ole havaittavissa oikeastaan minkään valtakunnan karuselli liikettä ts maila kulkisi jotain vaakatason kehää pitkin muutakuin aivan minimaalisesti. Lavan kaari voisi olla sellainen 100 metrin halkaisijaltaan oleva ympyräkaaren osa.

    Otin draiverin käteeni ja mittasin svingiympyäräni säteen osumahetkellä. Se oli 1,91 m. Sitten otin laskimen käteeni. Jos kaaren asteluku on 6°, niin vastaavan kaaren pituus 20,001 cm ja vastaavan jänteen pituus 19,992 cm. Erotus 0,009 cm. Jos siis mailanpää kulkee osuma-alueella 20 cm ympyrän kaarta pitkin (säde 1,91 m) se kulkee 0,09 millimetriä pitemmän matkan kuin kulkiessaan suoraa rataa pitkin. Tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä asian kanssa, ei vaikka ympyrän säde olisi 50 m tai vain mailanmitta. Merkitystä on vain käsinopeudella ja mailanpään nopeudella ja sillä, mikä on lavan pisteen etäisyys gripistä, mikäli maila on taipumaton eikä mailanpään rotaatiota esiinny. Jos maila taipuu niin kuin se 99,999 % pelaajien lyönneissä taipuu, se lisää mailan ulompien pisteiden nopeutta (vrt. piiska). Jos mailanpään sulkeutumisrotaatiota esiintyy, kuten 99,9999% pelaajista esiintyy (kuten ts. juuri kertoi), tämä rotaatio lisää lavan kärjen nopeutta kantaan nähden vielä entisestäänkin. Alan tulla pikku hiljaa siihen tulokseen, että Trackmanin esittämät luvut pitävät paikkansa 99,999 % tapauksista.

Esillä 25 viestiä, 576 - 600 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen