Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

19.11.–26.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[4][2]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 551 - 575 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • PG

    ts kirjoitti: (6.4.2011 9:51:40)

    Swinger? kirjoitti: (4.4.2011 14:13:38)
    Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… .

    Nii.. ja sitten jukasevat tuollaista laskentaa ja ihmiset uskoo kaiken onnellisesti hymyillen. Hassua, että nuo nopeudet ovat samat niissäkin lyönneissä missä lapa kiertyy osumasssa auki.

    Ainakin proon kannattaisi hyväksyä tämä Trackmanin esittämä asia vaikka hampaita kiristellen. Jokaisella lavan pisteellä on oma nopeutensa. Swingerin pikainen arvio on hyvä approksimaatio, kun gripin etäisyys osumakohdasta on toisessa tapauksessa 42″ ja toisessa 43″. Tarkemmassa tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös gripin vauhti svingitasossa osumahetkellä. Jos se on esim. 14 mph, niin pitemmällä varrella nopeus on 102,0 mph, mikäli se lyhyemmällä on 100,0 mph.

    Tämä tapaus on yksinkertainen ja selvä, koska eri lyönneissä käytetään samaa vartta, varresta samasta kohdasta kiinni pitäen. Asia ei ole enää niin yksiselitteinen, kun mailan vartta oikeasti pidennetään. Mailanpään nopeus tietenkin kasvaa, mutta siihen vaikuttavat nyt muutkin tekijät. Tätäkin asia ovat tutkijat tutkineet.

    ts

    PG kirjoitti: (6.4.2011 13:37:36)

    ts kirjoitti: (6.4.2011 9:51:40)

    Swinger? kirjoitti: (4.4.2011 14:13:38)
    Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… .

    Nii.. ja sitten jukasevat tuollaista laskentaa ja ihmiset uskoo kaiken onnellisesti hymyillen. Hassua, että nuo nopeudet ovat samat niissäkin lyönneissä missä lapa kiertyy osumasssa auki.

    Ainakin proon kannattaisi hyväksyä tämä Trackmanin esittämä asia vaikka hampaita kiristellen. Jokaisella lavan pisteellä on oma nopeutensa. Swingerin pikainen arvio on hyvä approksimaatio, kun gripin etäisyys osumakohdasta on toisessa tapauksessa 42″ ja toisessa 43″. Tarkemmassa tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös gripin vauhti svingitasossa osumahetkellä. Jos se on esim. 14 mph, niin pitemmällä varrella nopeus on 102,0 mph, mikäli se lyhyemmällä on 100,0 mph.

    Tämä tapaus on yksinkertainen ja selvä, koska eri lyönneissä käytetään samaa vartta, varresta samasta kohdasta kiinni pitäen. Asia ei ole enää niin yksiselitteinen, kun mailan vartta oikeasti pidennetään. Mailanpään nopeus tietenkin kasvaa, mutta siihen vaikuttavat nyt muutkin tekijät. Tätäkin asia ovat tutkijat tutkineet.

    Eli mielestäsi silloinkin kun kanta ohittaa kärkeä, kärki liikkuu kantaa nopeammin. Nyt tuli jo vallan hienoa teoriaa, mutta pitäähän se uskoa kun noin ovat mitanneet 😉

    Ihan pienen pieni mahdollisuus jää silti kytemään. Jospa tuo onkin laskennallinen oletusarvo…

    ts kirjoitti: (6.4.2011 13:58:11)

    PG kirjoitti: (6.4.2011 13:37:36)

    ts kirjoitti: (6.4.2011 9:51:40)

    Swinger? kirjoitti: (4.4.2011 14:13:38)
    Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… .

    Nii.. ja sitten jukasevat tuollaista laskentaa ja ihmiset uskoo kaiken onnellisesti hymyillen. Hassua, että nuo nopeudet ovat samat niissäkin lyönneissä missä lapa kiertyy osumasssa auki.

    Ainakin proon kannattaisi hyväksyä tämä Trackmanin esittämä asia vaikka hampaita kiristellen. Jokaisella lavan pisteellä on oma nopeutensa. Swingerin pikainen arvio on hyvä approksimaatio, kun gripin etäisyys osumakohdasta on toisessa tapauksessa 42″ ja toisessa 43″. Tarkemmassa tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös gripin vauhti svingitasossa osumahetkellä. Jos se on esim. 14 mph, niin pitemmällä varrella nopeus on 102,0 mph, mikäli se lyhyemmällä on 100,0 mph.

    Tämä tapaus on yksinkertainen ja selvä, koska eri lyönneissä käytetään samaa vartta, varresta samasta kohdasta kiinni pitäen. Asia ei ole enää niin yksiselitteinen, kun mailan vartta oikeasti pidennetään. Mailanpään nopeus tietenkin kasvaa, mutta siihen vaikuttavat nyt muutkin tekijät. Tätäkin asia ovat tutkijat tutkineet.

    Eli mielestäsi silloinkin kun kanta ohittaa kärkeä, kärki liikkuu kantaa nopeammin. Nyt tuli jo vallan hienoa teoriaa, mutta pitäähän se uskoa kun noin ovat mitanneet 😉

    Ihan pienen pieni mahdollisuus jää silti kytemään. Jospa tuo onkin laskennallinen oletusarvo…

    Siis jos se maila tulisi jotain kehää pitkin osumaan niin silloin lavan ulkoreunalla on suurempi kehänopeus kuin sisäreunalla. Mun mielestä se maila tulee osumaan kuitenkin jotakuinkin suoraa linjaa oli se sitten linjalla tai sisältä-ulos. Eihän esim 5 metriä pitkällä lankulla ole mitään ero päiden nopeudessa jos sitä liikutetaan suoraan tai vinossa.

    PG

    ts kirjoitti: (6.4.2011 13:58:11)

    PG kirjoitti: (6.4.2011 13:37:36)

    ts kirjoitti: (6.4.2011 9:51:40)

    Swinger? kirjoitti: (4.4.2011 14:13:38)
    Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… .

    Nii.. ja sitten jukasevat tuollaista laskentaa ja ihmiset uskoo kaiken onnellisesti hymyillen. Hassua, että nuo nopeudet ovat samat niissäkin lyönneissä missä lapa kiertyy osumasssa auki.

    Ainakin proon kannattaisi hyväksyä tämä Trackmanin esittämä asia vaikka hampaita kiristellen. Jokaisella lavan pisteellä on oma nopeutensa. Swingerin pikainen arvio on hyvä approksimaatio, kun gripin etäisyys osumakohdasta on toisessa tapauksessa 42″ ja toisessa 43″. Tarkemmassa tarkastelussa pitää ottaa huomioon myös gripin vauhti svingitasossa osumahetkellä. Jos se on esim. 14 mph, niin pitemmällä varrella nopeus on 102,0 mph, mikäli se lyhyemmällä on 100,0 mph.

    Tämä tapaus on yksinkertainen ja selvä, koska eri lyönneissä käytetään samaa vartta, varresta samasta kohdasta kiinni pitäen. Asia ei ole enää niin yksiselitteinen, kun mailan vartta oikeasti pidennetään. Mailanpään nopeus tietenkin kasvaa, mutta siihen vaikuttavat nyt muutkin tekijät. Tätäkin asia ovat tutkijat tutkineet.

    Eli mielestäsi silloinkin kun kanta ohittaa kärkeä, kärki liikkuu kantaa nopeammin.

    En tuota väittänyt. Onko sellainenkin mahdollisuus olemassa? Trackmanin mittaustulokset viittaavat toiseen suuntaan.

    ts

    PG kirjoitti: (6.4.2011 20:46:50)

    Trackmanin mittaustulokset viittaavat toiseen suuntaan.

    Kysytäänpäs nyt kerran vielä ja ihan suoraan: Tiedätkö mitä he mittaavat ja mitä dataa syntyy jollain muulla tavoin?

    Minä en tiedä, mutta en sokeasti suostu uskomaan yhtään mihinkään, joka ei vastaa todellisuutta ja jonka mitattavuudesta kyseisin menetelmin on liikkeellä hyvin paljon kriittisyyttä. Aika tasaista planeakin kulkevat mailat….

    PG

    ts kirjoitti: (6.4.2011 20:55:18)

    PG kirjoitti: (6.4.2011 20:46:50)

    Trackmanin mittaustulokset viittaavat toiseen suuntaan.

    Kysytäänpäs nyt kerran vielä ja ihan suoraan: Tiedätkö mitä he mittaavat ja mitä dataa syntyy jollain muulla tavoin?

    Minä en tiedä, mutta en sokeasti suostu uskomaan yhtään mihinkään, joka ei vastaa todellisuutta ja jonka mitattavuudesta kyseisin menetelmin on liikkeellä hyvin paljon kriittisyyttä. Aika tasaista planeakin kulkevat mailat….

    Ehkä ne eivät mittaakaan. Tarkempi tulos todennäköisesti saadaankin laskennollisesti, jossa ennen mainittujen tekijöiden lisäksi myös lavan rotaatio otetaan huomioon. Tietysti laskenta-algoritmi voidaan siirtää mittauslaitteelle, jolloin voidaan sanoa, että tulokset ovat mittaamalla saatu.

    Trackmanin perustelu oli:
    ”This is primarily due to two things: 1) the further distance from grip to the toe of the club compared to the grip to heel 2) the rotation of the club head during the downswing.”

    Tuo kohta 2 nähdäkseni viittaa mailanpään rotaatioon juuri ennen osumahetkeä, jonka etu- ja alataipuma aiheuttavat. Eli mailanpään rotaatio vielä lisää kärjen nopeutta kantaan nähden. Tarkemmin Trackmanin lukemia tutkimalla huomasinkin, että pelkkä varren pidennys ei selitä noin suuria eroja.

    ts

    PG kirjoitti: (6.4.2011 21:19:12)
    [

    Tuo kohta 2 nähdäkseni viittaa mailanpään rotaatioon juuri ennen osumahetkeä, jonka etu- ja alataipuma aiheuttavat. Eli mailanpään rotaatio vielä lisää kärjen nopeutta kantaan nähden. Tarkemmin Trackmanin lukemia tutkimalla huomasinkin, että pelkkä varren pidennys ei selitä noin suuria eroja.

    Juuri näin. Rotaatioon, jota ei todellisuudessa esiinny.

    Myytti joka syntyi 40 vuotta sitten ja elää edelleen niin vahvana, että sitä käytetään jopa olettamusten ja laskennan pohjana.

    Moni asia hämmentää aluksi. Yksi voi olla sellainen, että aukeneva lapa tuottaa draw puolen kierteen eikä slaissia kuten luullaan.

    PG

    ts kirjoitti: (6.4.2011 21:30:29)

    PG kirjoitti: (6.4.2011 21:19:12)
    Tuo kohta 2 nähdäkseni viittaa mailanpään rotaatioon juuri ennen osumahetkeä, jonka etu- ja alataipuma aiheuttavat. Eli mailanpään rotaatio vielä lisää kärjen nopeutta kantaan nähden. Tarkemmin Trackmanin lukemia tutkimalla huomasinkin, että pelkkä varren pidennys ei selitä noin suuria eroja.

    Juuri näin. Rotaatioon, jota ei todellisuudessa esiinny.

    Mitä sitten tarkoitit tällä: ’Eli mielestäsi silloinkin kun kanta ohittaa kärkeä, kärki liikkuu kantaa nopeammin.’ Kysyin, onko sellainenkin mahdollisuus olemassa. En saanut vastausta, mutta oletan että rotaatiosta on kysymys. Tosin se menee väärin päin, mikäli tutkijoihin on luottamista.

    ts

    PG kirjoitti: (6.4.2011 21:57:38)

    ts kirjoitti: (6.4.2011 21:30:29)

    PG kirjoitti: (6.4.2011 21:19:12)
    Tuo kohta 2 nähdäkseni viittaa mailanpään rotaatioon juuri ennen osumahetkeä, jonka etu- ja alataipuma aiheuttavat. Eli mailanpään rotaatio vielä lisää kärjen nopeutta kantaan nähden. Tarkemmin Trackmanin lukemia tutkimalla huomasinkin, että pelkkä varren pidennys ei selitä noin suuria eroja.

    Juuri näin. Rotaatioon, jota ei todellisuudessa esiinny.

    Mitä sitten tarkoitit tällä: ’Eli mielestäsi silloinkin kun kanta ohittaa kärkeä, kärki liikkuu kantaa nopeammin.’ Kysyin, onko sellainenkin mahdollisuus olemassa. En saanut vastausta, mutta oletan että rotaatiosta on kysymys. Tosin se menee väärin päin, mikäli tutkijoihin on luottamista.

    Juuri sitä, että tutkijoihin luotetaan asemansa takia, oli se ansaittu tai ei.

    Kun oletetaan ja uskotaan tiettyihin asioihin riittävän kauan, niistä tulee totuuksia, joita voidaan käyttää kaikkien seuraavien tutkimustenkin pohjana. Niistä tulee totuuksia, joita voidaan jopa ottaa kritiikittä erittäin edistyneen teknologian käyttöön tiettyihin kohtiin.

    Jsa sitten 40 vuotta myöhemmin joku perkele alkaa ihan netissä näyttämään high speed videoita tapahtumista ja muutama kymmenen maailamassa havahtuvat, että sontaahan nuo tutkijat ja muut ovat suoltaneet kohta 50 vuotta aiheesta. Sitten tilanne riistäytyy vallan käsistä, kun joku biomekaniikkaan edes jollain tavoin perehtynyt alkaa asioita tutkimaan ja toteaa koko kehon toiminnan olevan aivan päinvastainen yleiseen opetukseen nähden. Toteaa vielä piru maailman huippujen tehneen läpi vuosikymmenten aivan toisin kuin on puhuttu.

    Minä uskon siinä vaiheessa mittaustuloksiin, kun ensin näen sorsat koodin puolelta, että miten havainnot on kerätty ja miten tuotu laskentaan ja siitä eteenpäin. Uskon herkästi myös mittaustuloksiin, jotka järkeni mukaan sopivat käytettyyn menetelmään. Muilta osin jatkan kriittistä linjaa ja koitan pysyä irti uskomuksista.

    ts kirjoitti: (6.4.2011 21:30:29)

    PG kirjoitti: (6.4.2011 21:19:12)
    [

    Tuo kohta 2 nähdäkseni viittaa mailanpään rotaatioon juuri ennen osumahetkeä, jonka etu- ja alataipuma aiheuttavat. Eli mailanpään rotaatio vielä lisää kärjen nopeutta kantaan nähden. Tarkemmin Trackmanin lukemia tutkimalla huomasinkin, että pelkkä varren pidennys ei selitä noin suuria eroja.

    Juuri näin. Rotaatioon, jota ei todellisuudessa esiinny.

    Myytti joka syntyi 40 vuotta sitten ja elää edelleen niin vahvana, että sitä käytetään jopa olettamusten ja laskennan pohjana.

    Moni asia hämmentää aluksi. Yksi voi olla sellainen, että aukeneva lapa tuottaa draw puolen kierteen eikä slaissia kuten luullaan.

    Aukenava ja voi olla valmiiksi avoin. Jollakin saattoi olla 4° raudatkin?
    Tässä syy miksi tourilla pelaajilla draiverien lavat ovat open.

    Mitä mieltä nykyään siitä että palloa voi lyödä suoraan?

    ts

    Näprääjä kirjoitti: (7.4.2011 12:24:17)
    [

    Mitä mieltä nykyään siitä että palloa voi lyödä suoraan?

    Vain vahingossa. Ja kaikkein kauheinta on ajatella jotain suoraa ja kohteen suuntaista liikettä. Itse pyrin swingaamaan noin 90 astetta kohteesta sivuun ja vahinkoja alkanut ilmestymään aika paljon 😉

    Mutta avoin ja avautuva lapa eivät tuota samaa tulosta pallon lentoon. Niissä tapahtuu kontaktiaikana varsin eri asioita.

    ts kirjoitti: (7.4.2011 12:31:03)
    Mutta avoin ja avautuva lapa eivät tuota samaa tulosta pallon lentoon. Niissä tapahtuu kontaktiaikana varsin eri asioita.

    Olen nyt vähän tylsimys, muttakun ts taas tapojensa mukaisesti koittaa saada muut ajattelemaan ja siksi ei kerro suoraa vastausta, avitan ajatusta hammasrattailla.

    Jos alempi hammasratas pyörähtää myötäpäivään (lapa osumakohdassa aukeaa), ylempi hammasratas kiertää vastapäivään (pallo kiertää oikealta vasemmalle). En ole oikein itse edelleenkään varma riittääkö pallon ja lavan välinen kitka muodotamaan vastakierteet, mutta ainakin kun kärkkärin lyö, eli lapa pyörähtää auki, kuten monet ovat huomanneet, seurauksena on epäloogisesti nätti draw. Epäloogisesti yleisen ajatusmallin mukaan siis.

    Henkka kirjoitti: (7.4.2011 12:54:02)hammasratas kiertää vastapäivään (pallo kiertää oikealta vasemmalle). En ole oikein itse edelleenkään varma riittääkö pallon ja lavan välinen kitka muodotamaan vastakierteet, mutta ainakin kun kärkkärin lyö, eli lapa pyörähtää auki, kuten monet ovat huomanneet, seurauksena on epäloogisesti nätti draw. Epäloogisesti yleisen ajatusmallin mukaan siis.

    En ymmärrä mitä epäloogista siinä voi olla että avoin lapa aiheuttaa draw kierteen. Ihan saman suuntaisesti se kierre syntyy kuin alakierre nk. normaali osumassa vaikka sand wedgellä. Mutta yritäppä lyödä wedgellä yläkierrettä. Siinähän sitä olisi loogisuus koetuksella.

    sdriver kirjoitti: (7.4.2011 13:26:43)

    Henkka kirjoitti: (7.4.2011 12:54:02)hammasratas kiertää vastapäivään (pallo kiertää oikealta vasemmalle). En ole oikein itse edelleenkään varma riittääkö pallon ja lavan välinen kitka muodotamaan vastakierteet, mutta ainakin kun kärkkärin lyö, eli lapa pyörähtää auki, kuten monet ovat huomanneet, seurauksena on epäloogisesti nätti draw. Epäloogisesti yleisen ajatusmallin mukaan siis.

    En ymmärrä mitä epäloogista siinä voi olla että avoin lapa aiheuttaa draw kierteen. Ihan saman suuntaisesti se kierre syntyy kuin alakierre nk. normaali osumassa vaikka sand wedgellä. Mutta yritäppä lyödä wedgellä yläkierrettä. Siinähän sitä olisi loogisuus koetuksella.

    Ei kun önh. Nyt ymmärrän. Että en ymmärrä.

    sdriver kirjoitti: (7.4.2011 13:30:06)

    sdriver kirjoitti: (7.4.2011 13:26:43)

    Henkka kirjoitti: (7.4.2011 12:54:02)hammasratas kiertää vastapäivään (pallo kiertää oikealta vasemmalle). En ole oikein itse edelleenkään varma riittääkö pallon ja lavan välinen kitka muodotamaan vastakierteet, mutta ainakin kun kärkkärin lyö, eli lapa pyörähtää auki, kuten monet ovat huomanneet, seurauksena on epäloogisesti nätti draw. Epäloogisesti yleisen ajatusmallin mukaan siis.

    En ymmärrä mitä epäloogista siinä voi olla että avoin lapa aiheuttaa draw kierteen. Ihan saman suuntaisesti se kierre syntyy kuin alakierre nk. normaali osumassa vaikka sand wedgellä. Mutta yritäppä lyödä wedgellä yläkierrettä. Siinähän sitä olisi loogisuus koetuksella.

    Ei kun önh. Nyt ymmärrän. Että en ymmärrä.

    Niin, ei se kaikille epäloogista olekkaan. Esim ts:lle. Minulle ensin oli ja vieläkin jonkin verran epäilyttää.

    Tuolla wedgeyläkierteellä on oikeastaan helppo esittää toinenkin esimerkki. Jos lavassa ei ole loftia lainkaan ja koitetaan saada palloon yläkierre (osumakohdassa käännetään lavan yläreunaa eteen päin, eli käännetään lofti negatiiviseksi. Huom käännetään osuman aikana, kuten ts sanoi, ei ennen, eikä jälkeeni), palloon ei tulekkaan yläkierrettä, vaan alakierre. Tätä pitääkin jo vähän pohtia. Ainakin minun. Mielestäni kyse on lähinnä siitä, riittääkö lavan ja pallon välinen kitka muodostamaan ns ’hamasratasefektin’ jos sitä nyt vapaasti voi noin sanoa.

    Jos ts:ää on täällä kuunnellut, kuten monet on, seuraava mielenkiintoinen kysymys jo onkin että jos pyrkii osuman aikana esim driverillä pienentämään lavan loftia, pienentääkö vai suurentaako tämä liike pallon spinniä? Painotus taas sanoilla osuman aikana.

    PG

    Rauski kirjoitti: (6.4.2011 20:07:51)
    Siis jos se maila tulisi jotain kehää pitkin osumaan niin silloin lavan ulkoreunalla on suurempi kehänopeus kuin sisäreunalla. Mun mielestä se maila tulee osumaan kuitenkin jotakuinkin suoraa linjaa oli se sitten linjalla tai sisältä-ulos. Eihän esim 5 metriä pitkällä lankulla ole mitään ero päiden nopeudessa jos sitä liikutetaan suoraan tai vinossa.

    Totta. Ja jos lankun molemmilla päillä on sama nopeus, niin lankun jokaisella pisteellä on sama nopeus. Lankku kulkee suoraan ilman rotaatiota, olkoonpa lankku liikesuuntaan nähden kohtisuorassa tai vinossa.

    Sama pätee mailalle, jos sen molemmilla päillä on sama vauhti ja sama suunta. On hyvin harvinaista, että niin on. Esim. ketjussa esillä olleen graafin mukaan pelimiehen mailanpään nopeus on noin 98 mph ja samalla hetkellä käsien (eli mailan grippipään) nopeus on noin 15 mph. Maila on pyörimisliikkeessä, jonka kulmanopeus on 43,6 rad/s (= 2500°/s, ote on 33,5″ etäisyydellä sweet spotista). Siten esim. 20″ päässä grippiotteesta olevan varren kohdan nopeus on 43,6 1/s*20″ + 15 mph, noin 65 mph. Vastaavasti 33″:n etäisyydellä olevan lavan kohdan nopeus on noin 96,8 mph eli 1,2 mph vähemmän lavan pisteen nopeus puoli tuumaa kauempana. Jos lapa ei ole rotaatiossa osumaan tultaessa kuten ts väittää (tuskin r6:n lapa onkaan), niin se on siinä.

    Kysymys on siis pelkästään mailanpään nopeudesta eli nopeudesta juuri ennen osumaa. Näin tarkastelun kohteena olevassa Trackmanin jutussa kuin omissanikin. Se mitä osuma saa aikaan lavan ollessa avoin tai suljettu tai jotain muuta, on toinen juttu.

    Henkka kirjoitti: (7.4.2011 12:54:02)

    ts kirjoitti: (7.4.2011 12:31:03)
    Mutta avoin ja avautuva lapa eivät tuota samaa tulosta pallon lentoon. Niissä tapahtuu kontaktiaikana varsin eri asioita.

    Olen nyt vähän tylsimys, muttakun ts taas tapojensa mukaisesti koittaa saada muut ajattelemaan ja siksi ei kerro suoraa vastausta, avitan ajatusta hammasrattailla.

    Jos alempi hammasratas pyörähtää myötäpäivään (lapa osumakohdassa aukeaa), ylempi hammasratas kiertää vastapäivään (pallo kiertää oikealta vasemmalle). En ole oikein itse edelleenkään varma riittääkö pallon ja lavan välinen kitka muodotamaan vastakierteet, mutta ainakin kun kärkkärin lyö, eli lapa pyörähtää auki, kuten monet ovat huomanneet, seurauksena on epäloogisesti nätti draw. Epäloogisesti yleisen ajatusmallin mukaan siis.

    Tässä pari kuvaa joita voi vähän pähkäillä tuohon kärkiosumaan liittyen (näyttäisi vastaavan Henkan empiiristä havaintoa):
    Off center hit – shape of club face
    Suoralla lavalla (a la rauta) kärkkäristä syntyy draw, ja lavan pyöristyksellä (driver) pyritään eliminoimaan tuota vaikutusta(?).
    Avoin lapa kärkiosumassa on sitten eri asia…
    PS. En ole ihan varma ymmärränkö itsekään tuon linkissä olevan sivun sisältöä kokonaan (olenko kaikesta samaa mieltä…), mutta olkoon ’fruit for thought’ itsekullekin

    ts

    PG kirjoitti: (7.4.2011 13:49:10)
    [
    Sama pätee mailalle, jos sen molemmilla päillä on sama vauhti ja sama suunta. On hyvin harvinaista, että niin on. Esim. ketjussa esillä olleen graafin mukaan pelimiehen mailanpään nopeus on noin 98 mph ja samalla hetkellä käsien (eli mailan grippipään) nopeus on noin 15 mph. Maila on pyörimisliikkeessä, jonka kulmanopeus on 43,6 rad/s (= 2500°/s, ote on 33,5″ etäisyydellä sweet spotista). Siten esim. 20″ päässä grippiotteesta olevan varren kohdan nopeus on 43,6 1/s*20″ + 15 mph, noin 65 mph. Vastaavasti 33″:n etäisyydellä olevan lavan kohdan nopeus on noin 96,8 mph eli 1,2 mph vähemmän lavan pisteen nopeus puoli tuumaa kauempana. Jos lapa ei ole rotaatiossa osumaan tultaessa kuten ts väittää (tuskin r6:n lapa onkaan), niin se on siinä.

    Kysymys on siis pelkästään mailanpään nopeudesta eli nopeudesta juuri ennen osumaa. Näin tarkastelun kohteena olevassa Trackmanin jutussa kuin omissanikin. Se mitä osuma saa aikaan lavan ollessa avoin tai suljettu tai jotain muuta, on toinen juttu.

    Nyt menee PG:n pohdinnat kyllä metsään. Käsinopeudella ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä, koska välissä lapaan nähden on nivel, joka voi pyöriä moneen suuntaan.

    Kysymys on siitä, kuvitellaanko mailan pyörivän jonkin kiinteän pisteen ympäri vai tutkitaanko sitä mitä todella tapahtuu.

    PG

    ts kirjoitti: (7.4.2011 14:29:58)
    Nyt menee PG:n pohdinnat kyllä metsään. Käsinopeudella ei ole asian kanssa juurikaan tekemistä, koska välissä lapaan nähden on nivel, joka voi pyöriä moneen suuntaan.

    Kysymys on siitä, kuvitellaanko mailan pyörivän jonkin kiinteän pisteen ympäri vai tutkitaanko sitä mitä todella tapahtuu.

    Kerro nyt kaikille meille, mitä todella tapahtuu. Ja miksi

    – varren pidentäminen ei auta
    – etu- ja alataipuma eivät vaikuta mitään, etutaipumaa ei edes ole
    – lavan rotaatiota ei ole, mutta silti kanta ohittaa kärkeä ennen osumaa (mikäli oikein ymmärsin)
    – lavan ja gripin välissä on nivel, joka voi pyöriä moneen suuntaan, mutta se ei pyöri, vaan vain kuvitellaan pyörivän
    – tutkijoiden high speed- kameroilla kuvaamat videotkaan eivät kelpaa (selvää on että tutkijoiden mekaniikan peruslakeihin pohjautuvat laskelmat ovat perseestä)

    ts

    PG kirjoitti: (7.4.2011 15:06:10)
    [
    – lavan rotaatiota ei ole, mutta silti kanta ohittaa kärkeä ennen osumaa (mikäli oikein ymmärsin)
    )

    En missään vaiheessa ole sanonut, että rotaatiota ei olisi, vaan että sitä ei ole sellaisena kuin yleisesti on kuviteltu, eli sulkeutuvana. Nimenomaan tuo ’kärki kulkee kantaa kovempaa’ lähtee sulkeutuvan lavan ajattelusta ja siitä, että lapa liikkuisi kiinteän pisteen ympäri kiertäen.

    Samaan aikaan kun vartalon kierto kiertää tuon olettamuksen mukaisesti lapaa kiinni, pelaaja tekee vastaliikettä (RR ala FDS) joka saakin lavan pysymään suorassa tai jopa aukeamaan osuman aikana. Siksi myöskään todellisuudessa kärki ei kulje kantaa kovempaa, vaikka sellaista oletusta jotkut käyttäisivätkin.

    Tämän liikkeen tajusivat jo vuoskymmeniä herrat Snead, Hogan, Moe Norman ja muutamat muut hakattuaan ensin riittävästi hookkeja sen aikaisten ohjeiden seurauksena. Osa huipuista teki sitä tajuamatta sitä itsekään ja jotkut tajunneista, kuten Tom Watsomn, pitivät visusti suunsa kiinni aiheesta ja ovat vasta nyt kertoneet tekemisestään.

    Tom Watson believes that, for him, keeping a consistent, stable, level shoulder motion through the swing is his ’secret’ to consistent ball striking.

    He also mentioned another swing key, not to thread-jack, that I also found interesting. He mentioned taking the club back closed and keeping it open on the way through.

    I was wondering if it was these two swing keys that make Watson such a consistent ball striker… )

    PG

    Valitettavasti en löytänyt tuosta Tom Watsonin parista ajatuksesta mitään asiaan liittyvää. Antaa olla…paitsi etutaipuma vielä vähän askarruttaa.

    ts kirjoitti: (6.4.2011 9:58:58)

    PG kirjoitti: (5.4.2011 13:59:15)

    Q8 kirjoitti: (5.4.2011 10:56:37)
    Taipuuko varsi eteenpäin vai ei osumassa? Tätähän esiintyy valokuvissa usein, ja syyksi laitetaan digitaaliset kameratekniikat. Ja näin onkin. Mutta onko 100% taipumasta kameran syytä?

    The simulated behaviour of a golf shaft during the downswing. Tuossa linkissä on sivulla 158 hyvä kuva, jota ei ole ainakaan digikameratekniikalla pilattu.

    Nii että se ei Pennerkään tajunnu mlitä 2D harha saa asiat ihmisen silmissä näyttämään. Hävettääköhän noita ttutkijita nykyään aikasemmat julkaisunsa vai vieläkö ovat uskossaan lujia? Olisi hauska päästä haastattelemaan jsokus.

    Tuo ei ole valokuva, vaan simulaatioon perustuva piirros svingitasossa. Myöhemmin Penner mainitee : “Researchers have also considered the deflection of the clubhead and shaft in other directions.” ja kertoo jonkin verran myös alataipumatuloksista. Myös Q8:n löytämässä tutkimuksessa UNDERSTANDING THE ROLE OF SHAFT STIFFNESS IN THE GOLF SWING on paljon asiaa sekä etu- että alataipumasta. Oikein high speed- kameramiehetkin ovat olleet asialla taipumamittauksissa.

    Onko mielestäsi siis niin, että osumahetkellä on alataipumaa runsaasti, mutta etutaipumaa ei yhtään?

    Itse en ole ottanut enkä ota kantaa siihen, miten varsi on taipuneena osumahetkellä.

    ts

    PG kirjoitti: (7.4.2011 16:45:49)

    Onko mielestäsi siis niin, että osumahetkellä on alataipumaa runsaasti, mutta etutaipumaa ei yhtään?

    Itse en ole ottanut enkä ota kantaa siihen, miten varsi on taipuneena osumahetkellä.

    Hyvin pitkälti näin ja se alataipuma näyttää etutaipumalta kamerakulmasta johtuen.

    Löysällä varrella ja flippaamalla (käsien isolla hidastuksella) syntyy luonnollisesti myös etutaipumaa, joka luonnollisesti on omiaan taas lisäämään mailanlavan hidastumista osuman vaikutuksesta, koska lapaa pyrkii siirtämään takaviistoon myös varren jousivoima. Juuri päinvastoin kuin niillä pelaajilla, jotka pystyvät tulemaan läpi osuman veto päällä.

    PG

    ts kirjoitti: (7.4.2011 16:55:01)

    PG kirjoitti: (7.4.2011 16:45:49)

    Onko mielestäsi siis niin, että osumahetkellä on alataipumaa runsaasti, mutta etutaipumaa ei yhtään?

    Itse en ole ottanut enkä ota kantaa siihen, miten varsi on taipuneena osumahetkellä.

    Hyvin pitkälti näin ja se alataipuma näyttää etutaipumalta kamerakulmasta johtuen.

    Löysällä varrella ja flippaamalla (käsien isolla hidastuksella) syntyy luonnollisesti myös etutaipumaa, joka luonnollisesti on omiaan taas lisäämään mailanlavan hidastumista osuman vaikutuksesta, koska lapaa pyrkii siirtämään takaviistoon myös varren jousivoima. Juuri päinvastoin kuin niillä pelaajilla, jotka pystyvät tulemaan läpi osuman veto päällä.

    Hyvä että tämä asia tuli vihdoinkin selväksi. Höpinät etutaipumasta voidaan täysin unohtaa. Ja varsinkin tuo Dynamic Close –käsite väitöskirjassa on täysin joutava, eihän sellaista voi olla. Dynamic Openin tumpelot ovat jättäneet kokonaan mittaamatta!

    Välineet, joita tutkimuksessa käytettiin, on kuin museosta. High speed- kameran näytteenottotaajuus kehno1000 fps, suljinnopeus surkea 1/3000 s. Ja niiden asettelu! Toinen edestä kohtisuorasti svingitasoa vastaan ja toinen suoraan takaa. Miten siinä kukaan voi etutaipuman alataipumasta erottaa?

    Voisiko väitöskirjan hylätä vielä jälkikäteen? :(☺☺☺☺☺;)

    ts

    PG kirjoitti: (7.4.2011 20:07:48)

    ts kirjoitti: (7.4.2011 16:55:01)

    PG kirjoitti: (7.4.2011 16:45:49)

    Onko mielestäsi siis niin, että osumahetkellä on alataipumaa runsaasti, mutta etutaipumaa ei yhtään?

    Itse en ole ottanut enkä ota kantaa siihen, miten varsi on taipuneena osumahetkellä.

    Hyvin pitkälti näin ja se alataipuma näyttää etutaipumalta kamerakulmasta johtuen.

    Löysällä varrella ja flippaamalla (käsien isolla hidastuksella) syntyy luonnollisesti myös etutaipumaa, joka luonnollisesti on omiaan taas lisäämään mailanlavan hidastumista osuman vaikutuksesta, koska lapaa pyrkii siirtämään takaviistoon myös varren jousivoima. Juuri päinvastoin kuin niillä pelaajilla, jotka pystyvät tulemaan läpi osuman veto päällä.

    Hyvä että tämä asia tuli vihdoinkin selväksi. Höpinät etutaipumasta voidaan täysin unohtaa. Ja varsinkin tuo Dynamic Close –käsite väitöskirjassa on täysin joutava, eihän sellaista voi olla. Dynamic Openin tumpelot ovat jättäneet kokonaan mittaamatta!

    Välineet, joita tutkimuksessa käytettiin, on kuin museosta. High speed- kameran näytteenottotaajuus kehno1000 fps, suljinnopeus surkea 1/3000 s. Ja niiden asettelu! Toinen edestä kohtisuorasti svingitasoa vastaan ja toinen suoraan takaa. Miten siinä kukaan voi etutaipuman alataipumasta erottaa?

    Voisiko väitöskirjan hylätä vielä jälkikäteen? :(☺☺☺☺☺;)

    Boldasin hieman jos se helpottaisi lukemista.

    Jotenki tälleen pyörivään liikkeeseen liittyvään ajatukseen mun kinetiikassa ja geometriassa kuuluu sama ajatus, mitä PG tossa joku viesti sitten markkinoi.

    Lavan liikeradalla on jossain joku polttopiste tai muu referenssi. Kun sitten säteen suuntaan ulottuvuutta sisältävä kappale liikkuu kaarella, käyrän pätkällä, niin kehänopeus poikkeaa kärjen ja kannan osalta jonkun osan.

    Sama tilanne gripin projektion ja mailanpään suhteen.

Esillä 25 viestiä, 551 - 575 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen