Aihe: Mailanpään hidastuminen - Golfpiste.com

19.11.–26.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[4][2]
KilpailuaSuomalaista

Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen

Esillä 25 viestiä, 526 - 550 (kaikkiaan 2,023)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • B

    PG kirjoitti: (2.4.2011 12:52:04)
    Mutta kuten olen tuonut esiin, pelkkä lavan massa ei näytä ihan riittävän. Siksi otin käyttöön suureen mailanpään tehollinen massa. Kenties tätä kautta voidaan saada tukivoimalle tukea. Jos tukivoimatekniikalla tuotetaan isompi lisämassa, kuin ilman tukivoimatekniikkaa, niin näiden lisämassojen erotus voidaan lukea tukivoiman hyväksi. Lisämassan suuruus vastaa tiettyä voiman suuruutta. Grammojen sijasta voidaan haluttaessa puhua Newtoneista.

    Mikä on varren massan osuus tuossa lisämassassa? Varsien kokonaismassat ovat drivereissa luokkaa 55-75g?

    PG

    B kirjoitti: (2.4.2011 15:53:45)

    PG kirjoitti: (2.4.2011 12:52:04)
    Mutta kuten olen tuonut esiin, pelkkä lavan massa ei näytä ihan riittävän. Siksi otin käyttöön suureen mailanpään tehollinen massa. Kenties tätä kautta voidaan saada tukivoimalle tukea. Jos tukivoimatekniikalla tuotetaan isompi lisämassa, kuin ilman tukivoimatekniikkaa, niin näiden lisämassojen erotus voidaan lukea tukivoiman hyväksi. Lisämassan suuruus vastaa tiettyä voiman suuruutta. Grammojen sijasta voidaan haluttaessa puhua Newtoneista.

    Mikä on varren massan osuus tuossa lisämassassa? Varsien kokonaismassat ovat drivereissa luokkaa 55-75g?

    Tuohon en osaa sanoa mitään. Pitäisi kokeellisesti tutkia.

    B kirjoitti: (2.4.2011 15:53:45)Mikä on varren massan osuus tuossa lisämassassa? Varsien kokonaismassat ovat drivereissa luokkaa 55-75g?

    Laskin tuolla aikaisemmin, että ts:n esittämän r6-lyönnin arvoilla laskettuna mailan (lapa + varsi + grippi) liike-energian muutos osumassa on n 1,15-kertainen verrattuna pelkän lavan liike-energian muutokseen.

    ts

    PG kirjoitti: (2.4.2011 12:52:04). Se ei vain ole malleissa mukana, koska ovat todenneet, että puolen millisekunnin aikana ei lihastyöllä ehdi välittämään sellaista määrää voimaa, jolla olisi merkitystä pallon lähtönopeuteen.

    Itselleni koko tukivoiman käsite on ollut hyvin epäselvä – ja on edelleen. .

    Ei kai missään tilanteessa ole ajateltu, että tuona aikana tuotettaisiin jotain hetkellisesti täsmäytettyä voimaa.

    Asioiden laskeminen lavan kautta on siinä mielessä mielenkiintoista, etä osuman vaikutus kuitenkin ulottuu koko mailaan ja käsiin. Edelleen tuntuu siltä, että monet laskentakaavat perustuvat ajatukseen vapaasti liikkuvasta kappaleesta ja niiden perusteella saatetaan johtaa myös tuloksia varsin kehittyneissä mittalaitteissa.

    Minun on erittäin vaikea ymmärtää sellaiseen mekanismiin perustuvia laskelmia, joilla ei ole mitään tekemistä golfswingin tapahtumien kanssa. Ihan ensimmäiseksi sen, että lapa kulkee lähes joustamattoman varren perässä vedettynä, ei heilautettuna.

    B

    ts kirjoitti: (2.4.2011 19:06:50)
    Minun on erittäin vaikea ymmärtää sellaiseen mekanismiin perustuvia laskelmia, joilla ei ole mitään tekemistä golfswingin tapahtumien kanssa. Ihan ensimmäiseksi sen, että lapa kulkee lähes joustamattoman varren perässä vedettynä, ei heilautettuna.

    lainaus PG: Sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat mailanpään nopeuden, ei ole otettu (eikä voida ottaa) mukaan erillisinä tekijöinä. Ne ovat mukana mailanpään nopeudessa. Tarkastelu on kohdistunut vain ja ainoastaan kontaktiaikana vaikuttaviin tekijöihin.

    ts

    B kirjoitti: (2.4.2011 19:20:23)

    ts kirjoitti: (2.4.2011 19:06:50)
    Minun on erittäin vaikea ymmärtää sellaiseen mekanismiin perustuvia laskelmia, joilla ei ole mitään tekemistä golfswingin tapahtumien kanssa. Ihan ensimmäiseksi sen, että lapa kulkee lähes joustamattoman varren perässä vedettynä, ei heilautettuna.

    lainaus PG: Sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat mailanpään nopeuden, ei ole otettu (eikä voida ottaa) mukaan erillisinä tekijöinä. Ne ovat mukana mailanpään nopeudessa. Tarkastelu on kohdistunut vain ja ainoastaan kontaktiaikana vaikuttaviin tekijöihin.

    Mutta nuohan vaikuttavat kontaktiaikana. Lapa tulee osuman läpi vedetynä, ei heilautettuna vapaaseen liikkeeseen.

    Tämä lirpake alkaa olla aika murheellinen.

    Yksi yrittää pitää älyn päällä ja tosiasiat hallussa.

    Jotkut muka-ammattilaiset jollakin uimamaisteritason koulutuksella kyseenalaistavat päivänselviä faktoja, eivätkä edes tajua, kuinka lohduttoman pihalla ovat.

    ts

    Saatanallinen kirjoitti: (2.4.2011 19:51:55)
    Tämä lirpake alkaa olla aika murheellinen.

    Yksi yrittää pitää älyn päällä ja tosiasiat hallussa.

    Jotkut muka-ammattilaiset jollakin uimamaisteritason koulutuksella kyseenalaistavat päivänselviä faktoja, eivätkä edes tajua, kuinka lohduttoman pihalla ovat.

    Ja sitten jotkut vielä kirjoittavat viestejä, joista ei kukaan ulkopuolinen voi ymmärtää yhtään mitään.

    PG

    ts kirjoitti: (2.4.2011 19:06:50)
    Minun on erittäin vaikea ymmärtää sellaiseen mekanismiin perustuvia laskelmia, joilla ei ole mitään tekemistä golfswingin tapahtumien kanssa. Ihan ensimmäiseksi sen, että lapa kulkee lähes joustamattoman varren perässä vedettynä, ei heilautettuna.

    Svingitekniikalla ja laskentatekniikalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Teknisessä laskennassa tarkastellaan kokonaisuutta yleensä osa osalta. Jokaiseen osaan merkitään siihen vaikuttavat voimat ja momentit (tunnetut tai tuntemattomat) ja yksinkertaisessa tapauksessa, kuten tässä, halutut suureet saadaan heti selville. Usein kokonaisuus sisältää kymmeniä tuntemattomia. Saadaan kymmeniä yhtälöitä osien tasapainoehtojen perusteella, mm. jokaisella osalla joka hetkellä voimien vektorisumma F = ma. Myös kiihtyvyys a on vektorisuure. Mutta annetaan tämän olla, ei se mihinkään johda. Mennään toiseen aiheeseen.

    Haluaisin mielelläni tietää, mitä 4D- graafissa oleva merkintä Frame 219.348 tarkoittaa. Siis tuo desimaaliosa. Ihan vain tiedon kartuttamiseksi.

    ts

    PG kirjoitti: (2.4.2011 20:29:47)
    [

    Haluaisin mielelläni tietää, mitä 4D- graafissa oleva merkintä Frame 219.348 tarkoittaa. Siis tuo desimaaliosa. Ihan vain tiedon kartuttamiseksi.

    Adjusted hit index eli tarkka osumahetki voidaan laskea freimien väliin pallon nopeuden perusteella.

    PG

    ts kirjoitti: (2.4.2011 21:03:25)

    PG kirjoitti: (2.4.2011 20:29:47)
    Haluaisin mielelläni tietää, mitä 4D- graafissa oleva merkintä Frame 219.348 tarkoittaa. Siis tuo desimaaliosa. Ihan vain tiedon kartuttamiseksi.

    Adjusted hit index eli tarkka osumahetki voidaan laskea freimien väliin pallon nopeuden perusteella.

    Eli jos ketjussa pyörineessä graafissa kuvataajuus 170 fps (Rauskin arvelu), niin osumahetken eli Frame 219.348:n ja seuraavan eli Frame 221:n välinen aika on 0,0097 s. Tuo jälkimmäinen Frame kertoo mailanpään nopeuden olleen sillä hetkellä 66,8 mph. Mikäli kontaktiaika on 0,0005 s, niin pallon pitäisi irrota jo Framessa 219.433. Mikä siis on mailanpään nopeus kontaktin lopussa?

    ts kirjoitti: (2.4.2011 9:51:33)

    fukke diise saisse kirjoitti: (2.4.2011 7:18:42)

    PG kirjoitti: (1.4.2011 15:28:15)
    Valitettavasti Trackman ei ilmoita, mikä mailanpään nopeus on kontaktin lopussa.

    Trackaman ei ilmoita, mutta 4D ilmoittaa. Katso ketjun viesti nro 5.

    Sen sijaan Trackman ilmoittaa miten paljon suurempi nopeus lavan kärjessä on verrattuna kantaan. Hassua sanon minä 😉

    Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… (siis jos maila heilahtaa samaa vauhtia). Pikaisesti laskien esim. 42” tuuman varrella 100mph vastaa 43” varrella 102,4mph. Ja, sama ero toki syntyy jos sweet spot 42.5” päässä mailan toisesta päästä, ja siitä mennään puoli tuumaa kohti kantaa vs puoli tuumaa kohti kärkeä (tai tarkemmin sanottuna kauemmas tai lähemmäs ympyrän keskipisteestä = gripistä).

    PG

    Swinger? kirjoitti: (4.4.2011 14:13:38)

    ts kirjoitti: (2.4.2011 9:51:33)

    fukke diise saisse kirjoitti: (2.4.2011 7:18:42)

    PG kirjoitti: (1.4.2011 15:28:15)
    Valitettavasti Trackman ei ilmoita, mikä mailanpään nopeus on kontaktin lopussa.

    Trackaman ei ilmoita, mutta 4D ilmoittaa. Katso ketjun viesti nro 5.

    Sen sijaan Trackman ilmoittaa miten paljon suurempi nopeus lavan kärjessä on verrattuna kantaan. Hassua sanon minä 😉

    Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… (siis jos maila heilahtaa samaa vauhtia). Pikaisesti laskien esim. 42” tuuman varrella 100mph vastaa 43” varrella 102,4mph. Ja, sama ero toki syntyy jos sweet spot 42.5” päässä mailan toisesta päästä, ja siitä mennään puoli tuumaa kohti kantaa vs puoli tuumaa kohti kärkeä (tai tarkemmin sanottuna kauemmas tai lähemmäs ympyrän keskipisteestä = gripistä).

    Mielenkiintoinen asia. Kumpi on todellinen tai smash factorin määrittämisen kannalta oikea, mittaamalla vai laskemalla (+ mittaamalla) saatu mailanpään nopeus?

    B

    PG kirjoitti: (5.4.2011 7:47:14)
    [ Mielenkiintoinen asia. Kumpi on todellinen tai smash factorin määrittämisen kannalta oikea, mittaamalla vai laskemalla (+ mittaamalla) saatu mailanpään nopeus?

    Senhän voisi kokeilla kehittelemällä fysikaalinen malli ja sijoittamalla saadut arvot siihen. Laite, jonka antamat arvot kaavaan sijoitettuna antavat referenssiarvoihin nähden osuvimmat tulokset lienee validein?
    Teoriaa suuremmat hidastuvuusarvot selittyvät luontevasti tukivoimalla, jonka merkitys siinä sitten paljastuukin samalla.

    PG

    B kirjoitti: (5.4.2011 8:05:15)

    PG kirjoitti: (5.4.2011 7:47:14)
    Mielenkiintoinen asia. Kumpi on todellinen tai smash factorin määrittämisen kannalta oikea, mittaamalla vai laskemalla (+ mittaamalla) saatu mailanpään nopeus?

    Senhän voisi kokeilla kehittelemällä fysikaalinen malli ja sijoittamalla saadut arvot siihen. Laite, jonka antamat arvot kaavaan sijoitettuna antavat referenssiarvoihin nähden osuvimmat tulokset lienee validein?
    Teoriaa suuremmat hidastuvuusarvot selittyvät luontevasti tukivoimalla, jonka merkitys siinä sitten paljastuukin samalla.

    Tuossa on itua. Olisi mukava myös tietää mikä Off Center- osumissa on COR. Ja kuinka suuri energiahukka tulee epäpuhtaassa osumassa syntyvästä väännöstä, kun se otetaan vastaan hyvällä otteella ja tiukalla gripillä vs. huonolla otteella ja löysällä gripillä tai erityisellä tukivoimatekniikalla. Itse en näitä asioita lähde tarkemmin tutkimaan. Yritän keskittyä puhtaaseen osumaan sekä mikron ääressä että etenkin kentällä.

    Mittaamalla saadaan teoreettinen mailanpään nopeus, laskennollisesti mittausta hyväksi käyttäen todellinen, impactissa toimiva mailanpään nopeus. Kumpi on teoriaa ja kumpi käytäntöä ottaen huomioon, että tarvittavat laskelmat tekee aparaatille syötetty ohjelma, joka perustuu matematiikkaan ja fysiikkaan.

    4par kirjoitti: (31.3.2011 19:34:47) Oletan, että tämä ns tukivoima siirretään käsien ja varren välityksellä mailan lapaan (?).

    Ehkä OT, mutta kuitenkin.

    Taipuuko varsi eteenpäin vai ei osumassa? Tätähän esiintyy valokuvissa usein, ja syyksi laitetaan digitaaliset kameratekniikat. Ja näin onkin. Mutta onko 100% taipumasta kameran syytä?

    Maltby puhuu videossaan, Varren taipuma, tuosta taipumasta eteenpäin. Tämä syntyisi ranteiden vapautuessa juuri osumaan tultaessa. Onko tämä (osa) sitä tukivoimaa mistä tässä puhutaan? Mielestäni tämä taipuma selittää hyvin varren jäykkyyden vaikutuksen pallon lentoradan korkeuteen.

    Jokuhan voisi testata tätä laittamalla vaakasuoran lankun rystysen korkeudelle ja koikeilla kuinka lentää kun kädet pysähtyvät seinään…

    PG

    Q8 kirjoitti: (5.4.2011 10:56:37)
    Taipuuko varsi eteenpäin vai ei osumassa? Tätähän esiintyy valokuvissa usein, ja syyksi laitetaan digitaaliset kameratekniikat. Ja näin onkin. Mutta onko 100% taipumasta kameran syytä?

    The simulated behaviour of a golf shaft during the downswing. Tuossa linkissä on sivulla 158 hyvä kuva, jota ei ole ainakaan digikameratekniikalla pilattu.

    PG kirjoitti: (5.4.2011 13:59:15)

    Q8 kirjoitti: (5.4.2011 10:56:37)
    Taipuuko varsi eteenpäin vai ei osumassa? Tätähän esiintyy valokuvissa usein, ja syyksi laitetaan digitaaliset kameratekniikat. Ja näin onkin. Mutta onko 100% taipumasta kameran syytä?

    The simulated behaviour of a golf shaft during the downswing. Tuossa linkissä on sivulla 158 hyvä kuva, jota ei ole ainakaan digikameratekniikalla pilattu.

    Näin näyttää tapahtuvan, mutta kyseessä ei olisikaan mikään ’potku’ vaan ainoastaan mailanpään tekemä ’varren ohitus’. Eli OT siis, voimantuoton kannalta.

    Q8 kirjoitti: (5.4.2011 15:58:13)Näin näyttää tapahtuvan, mutta kyseessä ei olisikaan mikään ’potku’ vaan ainoastaan mailanpään tekemä ’varren ohitus’. Eli OT siis, voimantuoton kannalta.

    No just kun pääsee tämän kirjoittamasta niin löytyy väitöskirja ’UNDERSTANDING THE ROLE OF SHAFT STIFFNESS IN THE GOLF SWING ’ jossa tuon potkun lasketaan antavan 5-10 m/s lisää mailanpään nopeutta.

    Q8 kirjoitti: (6.4.2011 7:43:12)No just kun pääsee tämän kirjoittamasta niin löytyy väitöskirja ’UNDERSTANDING THE ROLE OF SHAFT STIFFNESS IN THE GOLF SWING ’ jossa tuon potkun lasketaan antavan 5-10 m/s lisää mailanpään nopeutta.

    Lainaus abstraktista:
    ’At any level of swing speed, the difference in clubhead speed did not exceed 0.1 m/s across levels of shaft stiffness. Therefore, it was concluded that customizing the stiffness of a golf club shaft to perfectly suit a particular swing will not increase clubhead speed sufficiently to have any meaningful effect on performance.’

    ts

    Swinger? kirjoitti: (4.4.2011 14:13:38)

    Veikkaisin että suurempi nopeus lavan kärjessä vs lavan kannassa ei ole mitattu suure, vaan ’vain’ laskettu/arvioitu suure. Lavan kohta X joka kulkee pitemmän matkan kulkee automaattisesti myös kovempaa… .

    Nii.. ja sitten jukasevat tuollaista laskentaa ja ihmiset uskoo kaiken onnellisesti hymyillen. Hassua, että nuo nopeudet ovat samat niissäkin lyönneissä missä lapa kiertyy osumasssa auki.

    ts

    PG kirjoitti: (5.4.2011 13:59:15)

    Q8 kirjoitti: (5.4.2011 10:56:37)
    Taipuuko varsi eteenpäin vai ei osumassa? Tätähän esiintyy valokuvissa usein, ja syyksi laitetaan digitaaliset kameratekniikat. Ja näin onkin. Mutta onko 100% taipumasta kameran syytä?

    The simulated behaviour of a golf shaft during the downswing. Tuossa linkissä on sivulla 158 hyvä kuva, jota ei ole ainakaan digikameratekniikalla pilattu.

    Nii että se ei Pennerkään tajunnu mlitä 2D harha saa asiat ihmisen silmissä näyttämään. Hävettääköhän noita ttutkijita nykyään aikasemmat julkaisunsa vai vieläkö ovat uskossaan lujia? Olisi hauska päästä haastattelemaan jsokus.

    ts kirjoitti: (6.4.2011 9:58:58)Nii että se ei Pennerkään tajunnu mlitä 2D harha saa asiat ihmisen silmissä näyttämään. Hävettääköhän noita ttutkijita nykyään aikasemmat julkaisunsa vai vieläkö ovat uskossaan lujia?

    Ihan tällaisella perusinsinöörilogiikalla voisi päätellä, että jos tutkimuksessa mitataan vartta taivuttavia monentteja sen eri kohdista, ei 2D-maailman anneta hämätä tarkastelua.

    ts

    4par kirjoitti: (6.4.2011 11:11:14)

    ts kirjoitti: (6.4.2011 9:58:58)Nii että se ei Pennerkään tajunnu mlitä 2D harha saa asiat ihmisen silmissä näyttämään. Hävettääköhän noita ttutkijita nykyään aikasemmat julkaisunsa vai vieläkö ovat uskossaan lujia?

    Ihan tällaisella perusinsinöörilogiikalla voisi päätellä, että jos tutkimuksessa mitataan vartta taivuttavia monentteja sen eri kohdista, ei 2D-maailman anneta hämätä tarkastelua.

    Kuinkahan niitä on tuossa mitattu?

    Ensimmäinen asia ymmärtää olisi varmaan mistä suunasta maila on palloon tulossa tuossa puolisen metriä ennen osumaa ja tutkia voimia sen vektorin suunnassa ja samoin sen liikesuunnan muuttumista tuona aikana ennen osumaa. Jos noita tutkitaan suhteessa kohdelinjaan ollaan syvällä metsässä.

    Sitten pitäisi vielä pystyä johtamaan näkyvät taipumat tuohon 3D-maailmaan huomioiden esim kamerakulman vaikutus. Hieman viistosta kuvattuna alataipuma näyttää varsin paljon etutaipumalta, mutta 3D-mittauksissa ei juurikaan näe tapauksia, joissa lapa olisi ohittanut kädet ennen osumaa suhteessa liikesuuntaan. Itse asiassa se ohittaa ne monella pelaajalla noin metriä myöhemmin kuin yleensä luullaan.

    Loistava esimerkki siitä, miten 2D-harha pistää pelaajat tekemään juuri vääriä asioita mielikuvan seurauksena.

    4par kirjoitti: (6.4.2011 8:59:05)

    Q8 kirjoitti: (6.4.2011 7:43:12)No just kun pääsee tämän kirjoittamasta niin löytyy väitöskirja ’UNDERSTANDING THE ROLE OF SHAFT STIFFNESS IN THE GOLF SWING ’ jossa tuon potkun lasketaan antavan 5-10 m/s lisää mailanpään nopeutta.

    Lainaus abstraktista:
    ’At any level of swing speed, the difference in clubhead speed did not exceed 0.1 m/s across levels of shaft stiffness. Therefore, it was concluded that customizing the stiffness of a golf club shaft to perfectly suit a particular swing will not increase clubhead speed sufficiently to have any meaningful effect on performance.’

    Tarkoitin, että se potku ei sittenkään ole mitätön kokonaisnopeudessa. Jotta fittaajat eivät aivan tarpeettomiksi itseään luulisi niin samasta abstraktista:

    The results from this thesis indicate that improvements in driving distance brought about by altering shaft stiffness are the result of altered clubhead orientation at impact and not increased clubhead speed.

Esillä 25 viestiä, 526 - 550 (kaikkiaan 2,023)
Vastaa aiheeseen: Mailanpään hidastuminen

Etusivu Foorumit Yleistä Mailanpään hidastuminen