-
JulkaisijaArtikkelit
-
PG kirjoitti: (30.3.2011 19:32:38)
Tässä on tullut muutama svingitekniikkaa käsittelevä kirjoitus. Kuten mainitsin, siihen asiaan en ole ottanut milloinkaan kantaa. Joskus kyllä taisin mainita, että ts ja Fukke ovat nähtävästi löytäneet hyvän tekniikan, siitä vaan.
omm kirjoitti: (30.3.2011 15:11:56)
Miten tämän vartalonkierron tuoman voiman, vartalon massan voi jättää laskuista pois, kun lasketaan ”tukivoimaa”? Koulun fyssan tunneilla laskettiin umpinaisen sylinterin pyörimisliikkeen energiaa. Eikö siihen liittyvät kaavat olisi hyödyllisempiä kuin edelliset, joissa lasketaan vain lavan ja pallon liike-energioita,En ole laskenut tukivoimaa, en tiedä edes mikä se on. Umpinaisen tynnyrin pyörimisliikkeen energia on kyllä aika kaukana aiheesta, siihen liittyviä kaavoja on mahdoton yhdistää tähän asiaan. Joissakin yhteyksissä olen todellakin laskenut lavan ja pallon liike-energioita katsoakseni kuinka paljon energiaa lyönnissä menee hukkaan. Palaan tähän aiheeseen varmaan vielä jollakin tavalla. Itse kaavojen perusta on kuitenkin voiman ja vastavoiman laki. Tutkijat lähtevät yleensä vasta liikemäärän säilymisen laista, mutta ulkopuolista voimaa ei silloin saa esiintyä. Jorgensenin ja Pennerin kirjat ovat alan perusteoksia. Voiko niissä esitetyt asiat olla kovin pielessä? Omat laskelmani pitävät yhtä PGA- Tour- pelaajien keskiarvolyöntien kanssa. Mikä niissä silloin on pielessä?
Heiiii…en oo fyysikko, ja tämä oli kyllä aivan vapaaseen assosiaatioon perustuva epätieellinen heitto, jos se meni pieleen niin ei voi mitään. Taisi mennä samassa postauksessa mulla pieleen autonkin osat. Syynä villiin arvaukseen oli se että en voi niellä sitä etteikö osumahetkellä voisi palloon vielä vaikuttaa. Sylinterin valitsin malliksi intuitiivisesti sen takia että on se aika ihme että varataloltaan hyvinkin erilaiset ihmiset pystyvät tuottamaan melko lailla saman määrän liike-energiaa ja siirtämään sen mailan välityksellä palloon. Hintelämpi pyörii nopeammin, tukeva hitaammanin, liike-energia voi olla sama. Se miten sen osaa välittää palloon asti on hyvän svingin salaisuus.
Viestissä 457 sanoit että tuota ulkoista voimaa ei voi olla muskeli-tai jousivoiman muodossa. Etenkin jälkimmäistä, miksi ei voi. Elastista voimaa joka on syntynyt fds:n kuvaamalla vetojännityksellä. Toivottavasti en ole pihalla kun pelikaani näissä fyysikan asoissa, mutta kysyn näitä ihan vilpittömästä mielenkiinnosta enkä toisaalta suurtakaan osaa keskustelusta pysty seuraamaan. Voi olla vastauskin on jo annettu, mutta en sitä ole ymmärtänyt tässä pitkässä ketjussa, joka vilisee kaavoja.omm kirjoitti: (31.3.2011 12:37:19) Viestissä 457 sanoit että tuota ulkoista voimaa ei voi olla muskeli-tai jousivoiman muodossa. Etenkin jälkimmäistä, miksi ei voi. Elastista voimaa joka on syntynyt fds:n kuvaamalla vetojännityksellä.
Ei kai missään sentään ole koitettu väittää etteikö sellaista voimaa olisi olemassa, mutta on fysiikkaan perustuen koitettu todistella ettei niillä enää osuman aikana (kun pallon lavan kanssa kontaktissa) ole juurikaan merkitystä pallon lähtönopeuteen.
Jos taas tarkasteltaisi esim mitä tapahtuu 5ms aikana juuri ennen osumaa (esim 200fps kameralla kahden ruudun välinen aika), niin noilla voimilla on jo selvä vaikutus mailanpään nopeuteen osumahetken alussa ja sitä kautta pallon lähtönopeuteen.
Tätä fyskaalista tarkastelua ei mielestäni siis voi ottaa kannaottona siihen että swingin ’veto’ saisi loppua ennen osumaa ja etteikö sillä olisi merkitystä lopputulokseen. On kyse siitä mihin se perustuu.
omm kirjoitti: (31.3.2011 12:37:19)
Heiiii…en oo fyysikko, ja tämä oli kyllä aivan vapaaseen assosiaatioon perustuva epätieellinen heitto, jos se meni pieleen niin ei voi mitään. Taisi mennä samassa postauksessa mulla pieleen autonkin osat. Syynä villiin arvaukseen oli se että en voi niellä sitä etteikö osumahetkellä voisi palloon vielä vaikuttaa. Sylinterin valitsin malliksi intuitiivisesti sen takia että on se aika ihme että varataloltaan hyvinkin erilaiset ihmiset pystyvät tuottamaan melko lailla saman määrän liike-energiaa ja siirtämään sen mailan välityksellä palloon. Hintelämpi pyörii nopeammin, tukeva hitaammanin, liike-energia voi olla sama. Se miten sen osaa välittää palloon asti on hyvän svingin salaisuus.
Viestissä 457 sanoit että tuota ulkoista voimaa ei voi olla muskeli-tai jousivoiman muodossa. Etenkin jälkimmäistä, miksi ei voi. Elastista voimaa joka on syntynyt fds:n kuvaamalla vetojännityksellä. Toivottavasti en ole pihalla kun pelikaani näissä fyysikan asoissa, mutta kysyn näitä ihan vilpittömästä mielenkiinnosta enkä toisaalta suurtakaan osaa keskustelusta pysty seuraamaan. Voi olla vastauskin on jo annettu, mutta en sitä ole ymmärtänyt tässä pitkässä ketjussa, joka vilisee kaavoja.
Hyvää pohdintaa. Ilmaisuni muskeli- ja jousivoimasta oli epätarkka. Kyllä nekin jotain vaikuttavat, mutta äärimmäisen lyhyen vaikutusajan takia niiden merkitys saattaa olla kovin vähäinen. Jos eteenpäin suuntautuva jousivoima on osumassa esim. 40 N (melko iso), se lisää pallon nopeutta 0,0005 s aikana vain 8 cm/s. Suurin osa tästä jousivoimasta jää tällöin hyödyntämättä. Jos sen sijaan 40 N suuruinen jousivoima hyödynnettäisiin taitavasti jo ennen osumaa, se voisi lisätä mailanpään nopeutta useita metrejä per sekunti.
Jos muskelivoiman aiheuttaman mailanpään kiihtyvyys on osumaan tultaessa esim. 200 m/s² (mielestäni aika iso sekin), niin varren kautta mailanpäähän välittyvä voima on samaa luokkaa kuin edellä, noin 40 N. Jos ajatellaan, että tämä sama muskelivoima säilyy myös osumassa, niin se lisää pallon lähtönopeutta vain 8 cm/s. Toisaalta törmäysvaikutus välittyy käsiin asti, käsien nopeus putoaa ja energiaa ehkä siirtyy osumaan myös tämän ilmiön myötä. Kuinka suuri sen osuus voi olla? Valitettavasti en ole löytänyt tähän liittyvää tutkimustietoa. Pelkän teorian varassa sitä on turha pohdiskella. Itse havaitsin, että PGA-Tour-pelaajien keskiarvolyöneissä mailanpään tehollinen massa on lavan massa + noin 25 g. Onko tuo lisämassa pelkästään varren osuus törmäysmassasta, joka kaikilla pelaajilla olisi sama (varren massasta jonkin verran riippuen), vai vaikuttaako siihen myös sellaiset seikat, joita esim. Fukke on tuonut esiin. Tämä virtuaalinen 25 g lisämassa lavassa vastaa jo aika isoa voimaa ja kasvattaa pallon lähtönopeutta draiverilyönnissä metrin pari per sekunti. Onko pelaajakohtaisia eroja? Jos on, niin tukivoiman käsite on perusteltu, vaikka sen täsmällinen määritteleminen tuntuu olevan vaikea asia.
Varsin suppeaan materiaaliin pohjautuen tourtuupparien mailanpään tehollinen massa näyttää olevan lavan massa + noin 25 g. Mitä se klubituuppareilla voisi olla?
Ihmettelemistä riittää itse kullekin.
PG kirjoitti: (31.3.2011 18:06:23)
omm kirjoitti: (31.3.2011 12:37:19)
Heiiii…en oo fyysikko, ja tämä oli kyllä aivan vapaaseen assosiaatioon perustuva epätieellinen heitto, jos se meni pieleen niin ei voi mitään. Taisi mennä samassa postauksessa mulla pieleen autonkin osat. Syynä villiin arvaukseen oli se että en voi niellä sitä etteikö osumahetkellä voisi palloon vielä vaikuttaa. Sylinterin valitsin malliksi intuitiivisesti sen takia että on se aika ihme että varataloltaan hyvinkin erilaiset ihmiset pystyvät tuottamaan melko lailla saman määrän liike-energiaa ja siirtämään sen mailan välityksellä palloon. Hintelämpi pyörii nopeammin, tukeva hitaammanin, liike-energia voi olla sama. Se miten sen osaa välittää palloon asti on hyvän svingin salaisuus.
Viestissä 457 sanoit että tuota ulkoista voimaa ei voi olla muskeli-tai jousivoiman muodossa. Etenkin jälkimmäistä, miksi ei voi. Elastista voimaa joka on syntynyt fds:n kuvaamalla vetojännityksellä. Toivottavasti en ole pihalla kun pelikaani näissä fyysikan asoissa, mutta kysyn näitä ihan vilpittömästä mielenkiinnosta enkä toisaalta suurtakaan osaa keskustelusta pysty seuraamaan. Voi olla vastauskin on jo annettu, mutta en sitä ole ymmärtänyt tässä pitkässä ketjussa, joka vilisee kaavoja.
Hyvää pohdintaa. Ilmaisuni muskeli- ja jousivoimasta oli epätarkka. Kyllä nekin jotain vaikuttavat, mutta äärimmäisen lyhyen vaikutusajan takia niiden merkitys saattaa olla kovin vähäinen. Jos eteenpäin suuntautuva jousivoima on osumassa esim. 40 N (melko iso), se lisää pallon nopeutta 0,0005 s aikana vain 8 cm/s. Suurin osa tästä jousivoimasta jää tällöin hyödyntämättä. Jos sen sijaan 40 N suuruinen jousivoima hyödynnettäisiin taitavasti jo ennen osumaa, se voisi lisätä mailanpään nopeutta useita metrejä per sekunti.
Jos muskelivoiman aiheuttaman mailanpään kiihtyvyys on osumaan tultaessa esim. 200 m/s² (mielestäni aika iso sekin), niin varren kautta mailanpäähän välittyvä voima on samaa luokkaa kuin edellä, noin 40 N. Jos ajatellaan, että tämä sama muskelivoima säilyy myös osumassa, niin se lisää pallon lähtönopeutta vain 8 cm/s. Toisaalta törmäysvaikutus välittyy käsiin asti, käsien nopeus putoaa ja energiaa ehkä siirtyy osumaan myös tämän ilmiön myötä. Kuinka suuri sen osuus voi olla? Valitettavasti en ole löytänyt tähän liittyvää tutkimustietoa. Pelkän teorian varassa sitä on turha pohdiskella. Itse havaitsin, että PGA-Tour-pelaajien keskiarvolyöneissä mailanpään tehollinen massa on lavan massa + noin 25 g. Onko tuo lisämassa pelkästään varren osuus törmäysmassasta, joka kaikilla pelaajilla olisi sama (varren massasta jonkin verran riippuen), vai vaikuttaako siihen myös sellaiset seikat, joita esim. Fukke on tuonut esiin. Tämä virtuaalinen 25 g lisämassa lavassa vastaa jo aika isoa voimaa ja kasvattaa pallon lähtönopeutta draiverilyönnissä metrin pari per sekunti. Onko pelaajakohtaisia eroja? Jos on, niin tukivoiman käsite on perusteltu, vaikka sen täsmällinen määritteleminen tuntuu olevan vaikea asia.
Varsin suppeaan materiaaliin pohjautuen tourtuupparien mailanpään tehollinen massa näyttää olevan lavan massa + noin 25 g. Mitä se klubituuppareilla voisi olla?
Ihmettelemistä riittää itse kullekin.
Tämä osuman aikaisen tuen käsite tuntuu olevan aika vaikea aihe, eikä varmaan tee yhtään helpommaksi, jos sanon, ettei se ole sellainen voima, jonka vaikutuksen voi siirtää osumaa edeltävään mailanpään nopeuden lisäämiseen. Se on siis valmistautumista ottamaan vastaan osumassa syntyvä hidastuvuuden aiheuttama voima ja painamista vastaan, jotta pallon puristumisen jalkeen kaikki purkautumisesta saatava liikemäärä vapautuisi pallon toivotun liikkeen suuntaan.
Ajatellaan vaikka, jos palloa puristetaan seinää vasten, seinä siis antaa tukea, jotta pallon palautuessa se kimmahtaa seinästä mahdollisimman kauas. Mailan lavassa ei ole tällaista massaa, joka pitäisi vastaan, vaan tuki pitää ottaa maasta, mutta se onnistuu vain, jossa välitysketju lantiosta (jalkatyöllä) mailanpäähän on välyksetön eli periksiantamaton, siis mahdollisimman hyvin venytystilassa.
Tätä ilmiötä proffat kutsuu ’painetta palloon’ jne. ja sen merkitys pallon lähtönopeuteen on luokkaa 10%, minkä saa helposti korvattua repimällä ja riuhtomalla jne. Mikään ei kuitenkaan korvaa niitä muita tukivoiman tuottamia hyötyjä, mistä olen aiemmin maininnut, mutta niistä erottaa pelimiehen ja tuuppari.
Joku heitti kommenttina, että ehtiikö tälllainen tukivoima vaikuttaa vain 0,0005 s kestävän osuman aikana. Tottakai ehtii, sehän on olemassa minä hetkenä hyvänsä kun osuma tapahtuu ja vaikuttaa koko ajan (edellyttäen että svingi on oikein toteutettu, siis ei releaseja). Ja joka empii tätä, miettiköön esim. voidaanko luoti ampua ihmisen läpi niin nopeasti, ettei se ehdi tehdä reikää.
fukke diise saisse kirjoitti: (31.3.2011 18:59:58)Tämä osuman aikaisen tuen käsite tuntuu olevan aika vaikea aihe, eikä varmaan tee yhtään helpommaksi, jos sanon, ettei se ole sellainen voima, jonka vaikutuksen voi siirtää osumaa edeltävään mailanpään nopeuden lisäämiseen. Se on siis valmistautumista ottamaan vastaan osumassa syntyvä hidastuvuuden aiheuttama voima ja painamista vastaan, jotta pallon puristumisen jalkeen kaikki purkautumisesta saatava liikemäärä vapautuisi pallon toivotun liikkeen suuntaan….
ja sen merkitys pallon lähtönopeuteen on luokkaa 10%Nyt menee minulta vahvasti ohi ja yli. Eli on sellainen voimalataus, joka ei tee työtä mailanlavan kiihdyttämiseksi, mutta joka vain odottaa tilaisuutta aktivoitua osuman aikana. Oletan, että tämä ns tukivoima siirretään käsien ja varren välityksellä mailan lapaan (?). Oletko laskenut milainen momentti käsien pitäisi saada aikaiseksi, että vaikutus lavassa olisi esim tuo PG:n esittämä 40 N? Jos kysymys ei ole momentistä niin mistä sitten?
PG kirjoitti: (30.3.2011 22:34:01)
Alla PGA- Tour – pelaajien r6 – lyöntien keskiarvoja (Trackman 2009). Suluissa pelimiehen lyönti . Siitä on graafi mm. viestissä # -14.Mailanpään nopeus 92 mph (97,8 mph), pallon nopeus 127mph (123,7 mph), smash factor 1,38 (1,26), AoA -4,1° (-6,8°), lähtökulma ilmaan 14,1° (16,1°)
Pelimiehellä on paljon suurempi mailanpään nopeus, mutta merkittävästi pienempi pallon lähtönopeus. Smash factorissa on aika iso ero. Mattoon lyönnistä ei ollut kyse (oli aiemmin esillä). Mistä siis?
Oli sen verran mielenkiintoisi lukuja että piti vähän googlailla tuota smash factoria. Itse en osaa arvioida sen paremmin seuraavia juttuja, mutta hauskahan noita on lukea:
Maximizing Driver Smash Factor
Tuosta pisti silmään kuva mailanpään eri osien nopeuksista, kun mailanpää liikkuu 100:aa, niin mailanpään eri kohdat sweet spotin vieressä (alta tuuman sisällä) liikkuvat 97.3 – 102.7 mph:ta… (?)Tässäpä puolestaan smash factoryyn vaikuttamisesta:
Increase Your Smash Factor
Tuosta snippet:
’So how does one generate a maximum smash factor of 1.5?It’s a combination of using all the levers in your swing (hands, arms, wrists, club) efficiently, which maximizes clubhead speed, and how the clubface runs into the ball. You have to learn to square the face and have it delofted through impact. You don’t want to be adding loft to the face. As the clubhead travels through the ball the toe is turning over and passing the heel, so the face is shutting down, delofting the club.
The angle you’re hitting up on the ball is about 2 degrees, so if you have a 10-degree driver you should have 12 degrees of launch angle. Most amateurs, if they have a 10-degree driver, have a clubface with 13 or 14 degrees of loft on it at impact, because they’re sliding the bottom of the clubhead under the ball a little. The ball doesn’t compress on the face, and that’s why their ball speed doesn’t match their clubhead speed.’
Tiedäpä tuota. ’Ball does not compress on the face’ kuulostaa kyllä juuri siltä että ’pitää löytää lavan paine palloon’… Mitä kaikkea tuo sitten käytännössä tarkoittaa omassa lyönnissä, taitaa jäädä ainakin meikäläiseltä vielä vastaamatta.
Apropos, noista PG:n kertomista luvuista jäin miettimään, että jos PGA-tour-pelaajalla on isompi smash factor, niin onko niin että PGA-pelaajalla mailanpää hidastuu enemmän kuin pelimiehellä? Tukeekos mittadata tätä, onko näin?
4par kirjoitti: (31.3.2011 19:34:47)
fukke diise saisse kirjoitti: (31.3.2011 18:59:58)Tämä osuman aikaisen tuen käsite tuntuu olevan aika vaikea aihe, eikä varmaan tee yhtään helpommaksi, jos sanon, ettei se ole sellainen voima, jonka vaikutuksen voi siirtää osumaa edeltävään mailanpään nopeuden lisäämiseen. Se on siis valmistautumista ottamaan vastaan osumassa syntyvä hidastuvuuden aiheuttama voima ja painamista vastaan, jotta pallon puristumisen jalkeen kaikki purkautumisesta saatava liikemäärä vapautuisi pallon toivotun liikkeen suuntaan….
ja sen merkitys pallon lähtönopeuteen on luokkaa 10%Nyt menee minulta vahvasti ohi ja yli. Eli on sellainen voimalataus, joka ei tee työtä mailanlavan kiihdyttämiseksi, mutta joka vain odottaa tilaisuutta aktivoitua osuman aikana. Oletan, että tämä ns tukivoima siirretään käsien ja varren välityksellä mailan lapaan (?). Oletko laskenut milainen momentti käsien pitäisi saada aikaiseksi, että vaikutus lavassa olisi esim tuo PG:n esittämä 40 N? Jos kysymys ei ole momentistä niin mistä sitten?
Ei se mitään, et ole ainoa, mutta en varmasti ala laskemaan, koska numerot eivät ole tässä yhteydessä tärkeitä vaan se että tajuaa periaatteen.
Kokeillaan vielä kerran. Olet lapioimassa maahan kuoppaa ja sinun pitää iskeä lapio mahdollisimman syvälle maahan. Sitä syvemmälle menee mitä suuremmalla nopeudella lapion kärki iskeytyy maahan JA mitä suuremmalla voimalla maahan tunkeutumista tuetaan. Ainakin minä olen oppinut tekemään sen niin, että annan käsillä lapiolle alkuvauhdin ja maahan tunkeutumisen aikana painan vielä jalalla lapion kärkeä tukien. Jos antaisin lapion kärjen iskeytyä maahan vain käsin annetulla nopeudella, ei menisi kovinkaan syvälle.
Arvaatko, miksen potkaise jalalla lapioon vauhtia vielä sen ollessa ilmassa saadakseni sen sitten omalla painollaan iskeytyvän maahan suuremmalla nopeudella. Johtuisiko siitä, että sitten en pysty enää tukemaan kun siihen on oikea hetki, eli lapion kärki on maassa. Älä kuitenkaan vastaa kysymykseen, en viitsi alkaa kinastelemaan. En tunne ketään fyysikkoa, joka osaa pelata golfia. Minun osaltani tämä on loppuun käsitelty.
Kiitettävä määrä tieteellistä perustelua / kaavoja sekä analysointia ketjun otsikon asiasta.
Lopullinen totuuskin joskus löytynee liittyen tuohon mailanpään hidastumiseen osumassa. Ehkä?
Kuullostaa ”tylsältä” kommentilta, mutta esitän kuitenkin eli näin talvikauden jälkeen ensitöikseen golfarin voisi olla hyödyllistä mitata / mittauttaa lyöntiensä mitat eri mailoilla jahka ulkoilmakausi kotimaan rangeilla alkaa.
Saattaa olla hyödyllisempi tieto omien lyöntien mitoista meille tuuppareille scooraamisen kannalta, kuin tiedot Newtoneista, millisekunneista jne.
Mielenkiintoinen topic kuitenkin ja keskustelun tieteellisyys ylitti oman ymmärrykseni monelta osin.
Kenties Veijalaisen Miro on lukenut ketjua ja sisäistänyt tieteellisen lähestymistavan asiaan alkukierroksella…
fukke diise saisse kirjoitti: (31.3.2011 21:26:30)
Ei se mitään, et ole ainoa, mutta en varmasti ala laskemaan, koska numerot eivät ole tässä yhteydessä tärkeitä vaan se että tajuaa periaatteen.Kokeillaan vielä kerran. Olet lapioimassa maahan kuoppaa ja sinun pitää iskeä lapio mahdollisimman syvälle maahan. Sitä syvemmälle menee mitä suuremmalla nopeudella lapion kärki iskeytyy maahan JA mitä suuremmalla voimalla maahan tunkeutumista tuetaan. Ainakin minä olen oppinut tekemään sen niin, että annan käsillä lapiolle alkuvauhdin ja maahan tunkeutumisen aikana painan vielä jalalla lapion kärkeä tukien. Jos antaisin lapion kärjen iskeytyä maahan vain käsin annetulla nopeudella, ei menisi kovinkaan syvälle.
Arvaatko, miksen potkaise jalalla lapioon vauhtia vielä sen ollessa ilmassa saadakseni sen sitten omalla painollaan iskeytyvän maahan suuremmalla nopeudella. Johtuisiko siitä, että sitten en pysty enää tukemaan kun siihen on oikea hetki, eli lapion kärki on maassa. Älä kuitenkaan vastaa kysymykseen, en viitsi alkaa kinastelemaan. En tunne ketään fyysikkoa, joka osaa pelata golfia. Minun osaltani tämä on loppuun käsitelty.
Pallon lyöminen lapiointitekniikalla onnistuu huonosti, koska prioriteetti on saada mailanpäähän maksimaalinen nopeus, jos halutaan lyödä maksimaalisen pitkälle. Näin se on teoreettisesti ja sen ovat havainneet myös pituuslyöjät empiirisesti. ’Tukivoiman’ merkitys on suhteessa osoittautumassa vähäisemmäksi. Arvio siitä paljonkon tukivoimaa voitaisi saada on ollut uskoaksen PG:n ja muidenkin fysiikasta kiinnostuneiden vilpitön kiinnostuksen kohde.
Mitä arvioita arvoisalla golf-professorikunnalla on. Ben Hogan oli ymmärtääkseni ’vedon säilyttämisessä läpi osuman’ jonkinlainen ikoni. Tiedot hänen lyöntipituuksistaan eivät kuitenkaan anna olettaa mitään jättimäisiä pituuslisiä. Pidän häntä kuitenkin lyöntitekniikassa suurena idolinani.B kirjoitti: (1.4.2011 7:36:06)
Pallon lyöminen lapiointitekniikalla onnistuu huonosti, koska prioriteetti on saada mailanpäähän maksimaalinen nopeus, jos halutaan lyödä maksimaalisen pitkälle. Näin se on teoreettisesti ja sen ovat havainneet myös pituuslyöjät empiirisesti. ’Tukivoiman’ merkitys on suhteessa osoittautumassa vähäisemmäksi. Arvio siitä paljonkon tukivoimaa voitaisi saada on ollut uskoaksen PG:n ja muidenkin fysiikasta kiinnostuneiden vilpitön kiinnostuksen kohde.
Mitä arvioita arvoisalla golf-professorikunnalla on. Ben Hogan oli ymmärtääkseni ’vedon säilyttämisessä läpi osuman’ jonkinlainen ikoni. Tiedot hänen lyöntipituuksistaan eivät kuitenkaan anna olettaa mitään jättimäisiä pituuslisiä. Pidän häntä kuitenkin lyöntitekniikassa suurena idolinani.Mielenkiintoinen kommentti, käsittääkseni fukke ei yrittänyt lyöndä palloa lapiolla, vaan havainnollistaa tuon vedon jatkumisen ja miten lyönnin tukeminen tapahtuu. Koitan myös itse hakea esimerkkiä: otat köyden ja laitat toiseen päähän kuplavolkkarin. Jos nykäiset narua täydellä nopeudella, tuskin auto liikahtaa. Jos taas jatkat vetoa, vartaloa tukena käyttäen, oikeaan aikaa nykäyksen yhteydessä auto lähtee liikkeelle. Tämä tietenkin edellyttää vartalon tehokasta käyttöä, minkä herra Hogan hallitsi kiitettävällä tasolla.
Pituuslyönti ja mahdollisimman pitkälle lyöminen on taas eri asia, mikä nyt ei välttämättä liity golfiin mitenkään 🙂
Seuraava idea tuli mieleen miettiessäni tuota fds:n markkinoimaa osumaan aikaista tukivoimaa: Lyödään puumailalla niin, että osuma on lavan painopisteen yläpuolella. Tällöin varsi pyrkii potkaisemaan taaksepäin. Jos nyt grippipäätä ’tuetaan’ tehokkaasti, syntyy sinne tukivoima, joka voi draiverilla olla jopa 2%:n luokkaa osuman aikaisista voimista. Tämä sillä edellytyksellä, että osuma on ihan lavan yläosassa ja varsi on äärimmäisen jäykkä. Valitettavasti varrren notkeus sotkee tätä kuviota. Lisäksi tämä tukimahdollisuus menetetään osuman ollessa lavan painopisteen tasossa, ja osuman ollessa painopisteen alapuolella muuttuu kuvio täysin päälaellleen.
’Tukivoiman’ anatomia on ollut epäselvä. Fukke on sen syntyä selvittänyt svingikuvauksellaan. Sitä voisi simuloida lyömällä svingejä painavaa esinettä, autonrengasta tai vaikka impact bagiä vasten. Otetaan hyvä impact asento ja painetaan lapa esineen kylkeen ja mailaa vipuna käyttäen väännetään sitä liikkeelle koko vartalon ja jalkojen voimantuotolla aivan kuten vartaloa ja jalkoja käytettäisi oikeassa lyönnissä säilyttäen veto impactin läpi.
Tästä syntyy tilanne, jossa tuotettavaa voimaa voitaisi jousivaa’alla mitatakin.B kirjoitti: (1.4.2011 9:11:33)
’Tukivoiman’ anatomia on ollut epäselvä. Fukke on sen syntyä selvittänyt svingikuvauksellaan. Sitä voisi simuloida lyömällä svingejä painavaa esinettä, autonrengasta tai vaikka impact bagiä vasten. Otetaan hyvä impact asento ja painetaan lapa esineen kylkeen ja mailaa vipuna käyttäen väännetään sitä liikkeelle koko vartalon ja jalkojen voimantuotolla aivan kuten vartaloa ja jalkoja käytettäisi oikeassa lyönnissä säilyttäen veto impactin läpi.
Tästä syntyy tilanne, jossa tuotettavaa voimaa voitaisi jousivaa’alla mitatakin.Tällä periatteella. Jos verrataan mailanpään nopeus ilman vetoa, se ponnahtaa auton renkaasta takaisin, eikä rengas liiku juurikaan.
Tuo viimeinen lauseesi oli vähän huono, pian alkaa tippua kaavoja joissa todistellaan ettei jousivaa’alla voi mitata mitään 🙂
mesikämmen kirjoitti: (1.4.2011 9:00:07)
. Koitan myös itse hakea esimerkkiä: otat köyden ja laitat toiseen päähän kuplavolkkarin. Jos nykäiset narua täydellä nopeudella, tuskin auto liikahtaa. Jos taas jatkat vetoa, vartaloa tukena käyttäen, oikeaan aikaa nykäyksen yhteydessä auto lähtee liikkeelle. Pituuslyönti ja mahdollisimman pitkälle lyöminen on taas eri asia, mikä nyt ei välttämättä liity golfiin mitenkään 🙂Auton hinaus on melko hyvä vertauskuva mailanpään kiihdyttämiselle ennen impactiä.
Pituuslyönnissä yritetään lyödä mahdollisimman pitkälle. Se taisi olla myös ketjun avaajan harrastusEdellä PG on tutkinut kehiteltujä kaavoja käyttämällä todellisia mitattuja arvoja. mm PGA-keskiarvot sisältävä ison määrän kiistatta maailman parhaiden pelaajien tuotoksia.
Olisi loogista päätellä, että niissä luvuissa yksittäiset mittaustarkkuuden heittelyt jäävät merkityksettömiksi. Lisäksi voi olettaa, että tuo keskiarvo-PGAmies tuottaa kohtalaisen hyvää tukivoimaa. Näin täytyy olla ainakin kaikkiin muihin tilastoituihin pelaajaryhmiin nähden, koska kaikki mitatut arvot ovat loogista kyllä PGA pelaajalla paremmat kuin muiden ryhmien ka-pelaajalla.
Jos kaavoihin sijoitettuna voidaan todeta laskennallisesti saatavan samat arvot eri suureille, on logiikan mukaan kaavojen oltava varsin lähellä oikeita.
Mekaniikan peruslait ovat niiden pohjana, mikä on melkoisen vastaansanomatonta.
’Smashin sisältävät driverikaavat’ pitävät sisällään tuotetun tukivoiman. Verrattaessa sitä teoreettiseen 200g massan varrettomaan törmäykseen on voitu arvioida eroa tukivoimattomaan lyöntiin.
Onko nyt siis niin, että kukaan maailmassa ei pysty pitämään vetoa osuman läpi niin hyvin, että tukivoima lyönnissä saataisi näyttämään isompaa laskennallista osaa impactn aikana.
mesikämmen kirjoitti: (1.4.2011 9:00:07)
Mielenkiintoinen kommentti, käsittääkseni fukke ei yrittänyt lyöndä palloa lapiolla, vaan havainnollistaa tuon vedon jatkumisen ja miten lyönnin tukeminen tapahtuu. Koitan myös itse hakea esimerkkiä: otat köyden ja laitat toiseen päähän kuplavolkkarin. Jos nykäiset narua täydellä nopeudella, tuskin auto liikahtaa. Jos taas jatkat vetoa, vartaloa tukena käyttäen, oikeaan aikaa nykäyksen yhteydessä auto lähtee liikkeelle.Entä jos se naru katkeaa siihen ekaan nykäisyyn? Eli pitääkö olla se XXXXS köysi/varsi jotta tukemisesta on mitään hyötyä?
Minun selitykseni on että tehokas maianpään kiihdytys osumaan asti (koko kroppaa hyödyntäen) aiheuttaa väkisin sen että tukivoima on mukana myös osumassa ja siitä seuraa pelaajalle hyvä ’paineen’ tunne. Tästä on syntynyt se empiirinen tulkinta että tukivoima nimenomaan osuman aikana on se olellinen tekijä pallon lentoon, kun todellisuudessa on kyse mailanapään nopeudesta ja osumageometriasta.
Jake2 kirjoitti: (1.4.2011 11:03:57)
Minun selitykseni on että tehokas maianpään kiihdytys osumaan asti (koko kroppaa hyödyntäen) aiheuttaa väkisin sen että tukivoima on mukana myös osumassa ja siitä seuraa pelaajalle hyvä ’paineen’ tunne. Tästä on syntynyt se empiirinen tulkinta että tukivoima nimenomaan osuman aikana on se olellinen tekijä pallon lentoon, kun todellisuudessa on kyse mailanapään nopeudesta ja osumageometriasta.Hyvin kiteytetty.
Swinger? kirjoitti: (31.3.2011 19:54:43)
Apropos, noista PG:n kertomista luvuista jäin miettimään, että jos PGA-tour-pelaajalla on isompi smash factor, niin onko niin että PGA-pelaajalla mailanpää hidastuu enemmän kuin pelimiehellä? Tukeekos mittadata tätä, onko näin?PGA -pelaajien mailanpään nopeuden hidastumisesta ei taida olla mittadataa, mutta jos olisi, niin silloin se aivan varmasti tukisi sitä, että suuremmilla pallon lähtönopeuksilla draiverin mailanpää hidastuu absoluuttisesti (ei välttämättä prosentuaalisesti) enemmän, kuin pienemmillä pallon nopeuksilla. (Oletan, että PGA-pelaajien osumat ovat suurimmaksi osaksi ’puhtaita ’ ja että he kaikki käyttävät kutakuinkin samanlaisia välineitä). Vanha suomalainen sananlasku sanoo: ”Tyhjästä on paha nyhjästä”. Sen ovat PGA- pelaajatkin huomanneet.
Hutilyönnissä mailanpään nopeus hidastuu 0%, maahan duffatussa lyönnissä jopa 100%. Huonoissa lyönneissä hajonta on 0% – 100%. Pelimiehen lyönnissä mailanpää hidastui tarpeettoman paljon, peräti 32%. Huonoja lyöntejä voi tehdä monella eri tavalla. Mikä on ollut vikana pelimiehen lyönnissä, jää arvailujen varaan.
Valitettavasti Trackman ei ilmoita, mikä mailanpään nopeus on kontaktin lopussa. Yksi syy siihen saattaa olla se, että kyseistä nopeutta on vaikea luotettavasti mitata (Jake käsitteli hyvin tätä aihetta). Toinen syy ehkä se, että suuri mailanpään nopeuden putoaminen kertoo vain joko pallon suuresta lähtönopeudesta tai jollakin tavalla epäonnistuneesta lyönnistä, jossa energiaa on mennyt aivan muualle, kuin on tarkoitettu. Yksistään tämän suureen perusteella ei voida luotettavasti sanoa yhtään mitään.Toki suuri mailanpään nopeuden putoaminen ja huono pallon lähtönopeus yhdessä kertovat sen, että lyönti on epäonnistunut.
HOF Prototype: Onko faktaa,kuinka paljon mailanpäännopeus putoaa palloon osumisen ja pallon lavasta irtoamisen aikana? Kuinka suuri voi olla pelaajan osaamisen/voiman tms vaikutus tuohon hidastumiseen. Maallikkona ajatellen vois olla isokin merkitys
Uskon, että näillä kysymyksillään HOF haki vastausta sille, voidaanko muuten hyvää lyöntiä vielä parantaa vähentämällä mailanpään hidastuvuutta, mikäli se jollakin konstilla onnistuu. Eikä esim. sitä, että saisinko keskimäärin pitempiä lyöntejä, jos jättäisin duffilyönnit väliin.
Swingerin? löytämässä linkissä Trackman mainitsee ne kolme tekijää, joista smash factor (ja samalla myös mailanpään hidastumis%) riippuu: COR, spinnloft, pallon ja lavan massojen suhde. Tukivoimaa puuttuu. Se on hämmästyttävää, onhan Mikko Ilonenkin vaihtanut stanssiaan nimenomaan juuri siksi, että tukivoiman tuottaminen olisi entistä helpompaa.
PG kirjoitti: (1.4.2011 15:28:15)
Valitettavasti Trackman ei ilmoita, mikä mailanpään nopeus on kontaktin lopussa.Trackaman ei ilmoita, mutta 4D ilmoittaa. Katso ketjun viesti nro 5.
PG kirjoitti: (1.4.2011 15:28:15)
linkissä Trackman mainitsee ne kolme tekijää, joista smash factor (ja samalla myös mailanpään hidastumis%) riippuu: COR, spinnloft, pallon ja lavan massojen suhde. Tukivoimaa puuttuu. Se on hämmästyttävää, onhan Mikko Ilonenkin vaihtanut stanssiaan nimenomaan juuri siksi, että tukivoiman tuottaminen olisi entistä helpompaa.Trackaman tosiaankin puhuu kolmesta eri suureesta: 1) the coefficient of restitution (COR) between the club and ball, 2) The spin loft (the angle between clubface orientation and club head direction), 3) The mass ratio between the ball weight and the club weight
Huomasitko PG, että nämä kaikki ovat staattisia suureita, jotka vaikuttavat tietyllä ajan hetkellä.Osuma on dynaaminen tapahtuma, joka kestää tietyn ajan. Itse johdit kaavan, johon minä vain laitoin arvot, ja sen mukaan saimme sinulle epämiellyttäviä tuloksia. Kun kaavassasi a on nimenomaisesti osuman aikainen kiihtyvyys/hidastuvuus, sinä epätoivoisesti yritit pukea sen osumaa edeltäväksi suureeksi, jolla ei ole tämän asian kanssa mitään tekemistä. Jos me tutkitaan osuman aikaista ilmiötä, se on ihan sama onko osumaan tultu puusta vai perseestä. Vittu, että professorit voi joskus olla tyhmiä, kun huomaavat jäävänsä alakynteen – ihan oikeesti. Ja Teemu, tule nyt äkkiä viheltämään tämä peli poikki, koska Fukke on ylittänyt kohtuullisen keskustelun rajat.
Ymmärsin, että fukke itse aiemmin anoi aihellisesti, että tukivoiman (mailanpään hidastumista vähentävän voiman) tulee vaikuttaa koko lyönnin ajan (jatkuva veto). Muuten sen ajoittaminen inpactiin olisi mahdotonta. Kun mailanpäätä on jo kiihdytetty tappiin, on vaikea kuvitella saatavan jostain merkittäviä lisävoimia. Jos niitä saadaan, pitää paketti olla kunnossa, kun pusu alkaa, vai mitä.
Mielestäni impactin käsittämättömän lyhyt kesto on asia, joka on vaikea suhteuttaa tapahtumiin. Käsite ’impactin aikaiset tapahtumat’ on vähintään lievä liioittelu inhimillisestä perspektiivistä katsoen.
Sitä kuvastaa karkea arvio, että impactin kestoon nähden osumaääneltä kestää n. 300 kertainen aika ehtiä lyöjän korviin.fukke diise saisse kirjoitti: (2.4.2011 7:18:42)
PG kirjoitti: (1.4.2011 15:28:15)
Valitettavasti Trackman ei ilmoita, mikä mailanpään nopeus on kontaktin lopussa.Trackaman ei ilmoita, mutta 4D ilmoittaa. Katso ketjun viesti nro 5.
Sen sijaan Trackman ilmoittaa miten paljon suurempi nopeus lavan kärjessä on verrattuna kantaan. Hassua sanon minä 😉
Tuossa noin seitsemän minuutin kohdalla sanoo Jim jotain mielenkiintoista. Ja onhan tuo ihan mielenkiintoista katsottavaa koko videokin.
Kuten esim. B on huomannut, olen kirjoitellut näitä juttujani aidosta mielenkiinnostani aihetta kohtaan. Esittämäni kaavat – omat ja muiden kehittämät – ovat vain matemaattisia malleja, ei ehdottomia totuuksia. Niissä on pyritty selvittämään kuinka paljon mailanpään nopeus putoaa pallokontaktin aikana ja mikä on pallon lähtönopeus silloin kun osuma on puhdas. Mukaan on otettu kaikki oleelliset tekijät 1) mailanpään nopeus, 2) COR, 3) mailanpään massa (joko pelkkä lavan massa tai mailanpään tehollinen massa), 4) pallon massa sekä tarkemmissa laskelmissa myös 5)lavan loft ja muita kulmasuureita sekä 6) varren kautta kontaktiaikana lapaan välittyvä ulkoinen voima (pelaajan tuottama voima, jousivoima). Sellaisia tekijöitä, jotka aiheuttavat mailanpään nopeuden, ei ole otettu (eikä voida ottaa) mukaan erillisinä tekijöinä. Ne ovat mukana mailanpään nopeudessa. Tarkastelu on kohdistunut vain ja ainoastaan kontaktiaikana vaikuttaviin tekijöihin.
En ole suhtautunut mitenkään penseästi tukivoimaan. Päinvastoin taidan olla ainoa, joka on yrittänyt saada sen mukaan (ulkoinen voima). Se johtuu varmaan siitä, että olen vain harrastelija näissä kuvioissa. Yliopistojen ja laite- ja välinevalmistajien leivissä työskentelevät tutkijat ovat perehtyneet kokeellisesti ja teoreettisesti paljon syvällisemmin aiheeseen. Tuskin heilläkään mitään tukivoimakäsitettä vastaan on. Se ei vain ole malleissa mukana, koska ovat todenneet, että puolen millisekunnin aikana ei lihastyöllä ehdi välittämään sellaista määrää voimaa, jolla olisi merkitystä pallon lähtönopeuteen.
Itselleni koko tukivoiman käsite on ollut hyvin epäselvä – ja on edelleen. Mikäli tukivoimalla tarkoitetaan sellaista ulkoista voimaa, joka sisältyy johtamaani kaavaan, niin voin vakuuttaa, että sen voiman vaikutus pallon lähtönopeuteen on mitätön. Mutta kuten olen tuonut esiin, pelkkä lavan massa ei näytä ihan riittävän. Siksi otin käyttöön suureen mailanpään tehollinen massa. Kenties tätä kautta voidaan saada tukivoimalle tukea. Jos tukivoimatekniikalla tuotetaan isompi lisämassa, kuin ilman tukivoimatekniikkaa, niin näiden lisämassojen erotus voidaan lukea tukivoiman hyväksi. Lisämassan suuruus vastaa tiettyä voiman suuruutta. Grammojen sijasta voidaan haluttaessa puhua Newtoneista.
-
JulkaisijaArtikkelit