-
JulkaisijaArtikkelit
-
ts kirjoitti: (14.1.2011 11:52:31)
Parhaiten lavan nopeus näyttäisi säilyvän hitaalla lavan nopeudella …. Silloin myös smashit näyttävät yleensä varsin isoja lukuja.Mitä painavampaa mailaa käytetään, sen alhaisemmiksi tuppaavat mailanpään nopeudet jäämään. Onko mahdollista, että tuossa otannassasi hitaimmilla lavan nopeuksilla on käytetty painavampaa lapaa? Se selittäisi täydellisesti tuon yllä olevan havainnon sekä osuma-aikaisen lavan nopeuden putoamisen, että smashin osalta olettaen, että osumien puhtaudessa ei ole ollut eroa.
PG kirjoitti: (14.1.2011 17:24:47)
ts kirjoitti: (14.1.2011 11:52:31)
Parhaiten lavan nopeus näyttäisi säilyvän hitaalla lavan nopeudella …. Silloin myös smashit näyttävät yleensä varsin isoja lukuja.Mitä painavampaa mailaa käytetään, sen alhaisemmiksi tuppaavat mailanpään nopeudet jäämään. Onko mahdollista, että tuossa otannassasi hitaimmilla lavan nopeuksilla on käytetty painavampaa lapaa? Se selittäisi täydellisesti tuon yllä olevan havainnon sekä osuma-aikaisen lavan nopeuden putoamisen, että smashin osalta olettaen, että osumien puhtaudessa ei ole ollut eroa.
Eipä ole. Kyllä noiden pelaajien kaikki nopeudet ovat hitaampia. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kaksi alhaisinta nopeuden pudotusta on naiskilpapelaajien.
Tosin edelleen: otanta on erittäin pieni ja joskus ajan kanssa sitten isompaa ja kansainvälisempää vertailua.
Miten arvelet Iron Byronin 100mph lyönnin kantavan versus Humaanigolfarin vastaavan lyönnin? Oletetaan, että humaanogolfari käyttää kaikki normaalit voimansa käsihidastuvuuden torjumiseksi. Iron Byron on siis asetuksilla, joilla se tuottaa 100mph impactnopeuden. Byron hyödyntää massaa ja pulttauksia ja jäykkiä niveliä, jotka välittävät voimat täysimääräisinä ja ottavat rekyylin vastaan näennäisen ilmeettömästi. Olisiko yllätys, jos pallo kantaisi osapuilleen saman matkan?
HOF Prototype kirjoitti: (14.1.2011 17:21:08)
Kyllä kysyjä nimen omaan tarkoitti nopeuden menetystä osuman aikana. Nää ts:n vastaukset on hyviä ja mun mielestä käsittelee sitä aluetta.
Tosta linkistä voi silmälläkin nähdä,ettei kauheeta jarruu oo osumassa. MM-finaalissa mailanpää 147mph parhaillaan. Tekee (tai ainakin näyttää siltä) kovasti käsillä duunii??
https://www.youtube.com/watch?v=-ZhAc0b3NRsLyödäänkö vetoa, että mailanpää hidastuu impactissä tuossakin osumassa merkittävästi? 🙂
ts kirjoitti: (14.1.2011 16:45:24)
[Lavan ollessa käsien edellä ei juurikaan ole voimia vastustamassa osuman rekyyliä, vaan kaikki vaste syntyy lavan massasta. Jos taas ajatellaan koko mailan nopeutta ja grippi kulkee lavan edellä, on hidastumista vähentämässä lavan massan lisäksi periaatteessa koko vartalon massa ja lisäksi vielä tuon lihatyön osuus. Tästä on hyvin pitkälti myös kyse osumapaineesta puhuttaessa.Paljonko luulet tuon ’tukivoiman’ keskimäärin olevan osuman aikana ( 0.0004 s, tjms): 1N, 10N, 100N, jokin muu parillinen luku? Kun tämä on tiedossa, voi itse kukin laskea asian vaikutuksen pallon lähtönopeuteen.
Eikö olisi hienoa, jos mittauslaitteistossanne olisi sopivat anturit voimien ja kiihtyvyyksien rekisteröimiseen. Tuloksia voisi käyttää jonkinasteisina lyönnin tehokkuuden mittareina.
B kirjoitti: (14.1.2011 18:15:49)
Miten arvelet Iron Byronin 100mph lyönnin kantavan versus Humaanigolfarin vastaavan lyönnin? Oletetaan, että humaanogolfari käyttää kaikki normaalit voimansa käsihidastuvuuden torjumiseksi. Iron Byron on siis asetuksilla, joilla se tuottaa 100mph impactnopeuden. Byron hyödyntää massaa ja pulttauksia ja jäykkiä niveliä, jotka välittävät voimat täysimääräisinä ja ottavat rekyylin vastaan näennäisen ilmeettömästi. Olisiko yllätys, jos pallo kantaisi osapuilleen saman matkan?Eipä uskalla arvata yhtään mitään. Se mitä kirjoitan on puhtaasti mitattua dataa ja siinä on nähtävissä pallon lähtönopeuksissa eroja liittyen lavan nopeuden hidastumiseen. Ja lavan hidastumisen erot taas on liitettävissä käsien hidastumisen eroihin.
Mutta koko yhtälö ei ole lainkaan yksinkertainen ainakaan raudoilla, koska nuo hidastumat helposti vaikuttavat myös lähtökulmaan, joka saattaa usein hyvän pallonlyöjän osalta olla mitan kannalta hieman epäedullisen puolella mataluutensa vuoksi. Pelin kannalta kuitenkin parempi.
Minulla ei ole sellaista dokumenttia hallussani joka todistaisi samalla hit pointin lavan nopeudella saavutettavan aina saman lähtönopeuden. Matematiikkaan perustuvia laskelmia ja mielipiteitä olen nähnyt asiasta runsaastikin, mutta kaikki ne ovat perustuneet kovasti yksinkertaistettuihin malleihin ja olettamuksiin. Jos aiheesta oikeesti löytyy tieteellistä dataa niin olen pelkkänä korvana.
ts kirjoitti: (14.1.2011 17:29:57)
PG kirjoitti: (14.1.2011 17:24:47)
ts kirjoitti: (14.1.2011 11:52:31)
Parhaiten lavan nopeus näyttäisi säilyvän hitaalla lavan nopeudella …. Silloin myös smashit näyttävät yleensä varsin isoja lukuja.Mitä painavampaa mailaa käytetään, sen alhaisemmiksi tuppaavat mailanpään nopeudet jäämään. Onko mahdollista, että tuossa otannassasi hitaimmilla lavan nopeuksilla on käytetty painavampaa lapaa? Se selittäisi täydellisesti tuon yllä olevan havainnon sekä osuma-aikaisen lavan nopeuden putoamisen, että smashin osalta olettaen, että osumien puhtaudessa ei ole ollut eroa.
Eipä ole. Kyllä noiden pelaajien kaikki nopeudet ovat hitaampia. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että kaksi alhaisinta nopeuden pudotusta on naiskilpapelaajien.
Tosin edelleen: otanta on erittäin pieni ja joskus ajan kanssa sitten isompaa ja kansainvälisempää vertailua.
Jos minulla olisi käytettävissäni sama välineistö mikä sinulla on, löisin kymmenen lyöntiä kevyellä draiverilla (lavan paino esim. noin 220 g) ja kymmenen lyöntiä samanvartisella raskaalla draiverilla (lavan paino vaikka noin 370 g, tai niin suuri kuin löytyy). Sen jälkeen tutkisin onko eroa lavan nopeuden pudotuksissa ja mitkä olivat smash factorit. Sitten ihmettelisin tai sitten en…
4par kirjoitti: (14.1.2011 18:52:40)
ts kirjoitti: (14.1.2011 16:45:24)
[Lavan ollessa käsien edellä ei juurikaan ole voimia vastustamassa osuman rekyyliä, vaan kaikki vaste syntyy lavan massasta. Jos taas ajatellaan koko mailan nopeutta ja grippi kulkee lavan edellä, on hidastumista vähentämässä lavan massan lisäksi periaatteessa koko vartalon massa ja lisäksi vielä tuon lihatyön osuus. Tästä on hyvin pitkälti myös kyse osumapaineesta puhuttaessa.Paljonko luulet tuon ’tukivoiman’ keskimäärin olevan osuman aikana ( 0.0004 s, tjms): 1N, 10N, 100N, jokin muu parillinen luku? Kun tämä on tiedossa, voi itse kukin laskea asian vaikutuksen pallon lähtönopeuteen.
Eikö olisi hienoa, jos mittauslaitteistossanne olisi sopivat anturit voimien ja kiihtyvyyksien rekisteröimiseen. Tuloksia voisi käyttää jonkinasteisina lyönnin tehokkuuden mittareina.
Edelleenkään en rupea luulemaan mtään. Voithan tuota itse laskea sillä että mailan yläpään nopeuden pudotus on vaikkapa 15 > 13 versus 15 >11. Tuokin kun kovasti näyttäisi liittyvän myös käsien vauhdin putoamiseen jo ennen osumaa.
Laitteistossa sen sijaan on paljon olennaisempaa sulateltavaa ihan liikaakin, etä eiköhän se riitä 😉
PG kirjoitti: (14.1.2011 18:56:37)
Jos minulla olisi käytettävissäni sama välineistö mikä sinulla on, löisin kymmenen lyöntiä kevyellä draiverilla (lavan paino esim. noin 220 g) ja kymmenen lyöntiä samanvartisella raskaalla draiverilla (lavan paino vaikka noin 370 g, tai niin suuri kuin löytyy). Sen jälkeen tutkisin onko eroa lavan nopeuden pudotuksissa ja mitkä olivat smash factorit. Sitten ihmettelisin tai sitten en…
Kyllähän nämä laitteistot on kaikkien käytettävissä. Eikun testaamaan vaan.
ts kirjoitti: (14.1.2011 19:03:05)
[ Edelleenkään en rupea luulemaan mtään. Voithan tuota itse laskea sillä että mailan yläpään nopeuden pudotus on vaikkapa 15 > 13 versus 15 >11. Tuokin kun kovasti näyttäisi liittyvän myös käsien vauhdin putoamiseen jo ennen osumaa.Laitteistossa sen sijaan on paljon olennaisempaa sulateltavaa ihan liikaakin, etä eiköhän se riitä 😉
Monet keskusteluun nousevat asiat näyttävät yhä liittyvän impactia edeltäviin tapahtumiin. Se n. puoli tuhannesosasekuntia, jonka pallo lavassa viipyy taitaa olla aika paljon inhimillisen säätämisen ulottumattomissa. Vaikka olisi punteillakin käyty. Lapa luovuttaa liike-energiaa pallon ampumiseen taivaalle ja lapa menettää reilusti sen määrän energiaa vaikka gripissä olisi kiinni vantterakin nojailija.
Niinpä. Metodin validiteetti on kaikessa tutkimustyössä olennainen kysymys.:-)
B kirjoitti: (14.1.2011 20:04:51)
ts kirjoitti: (14.1.2011 19:03:05)
[ Edelleenkään en rupea luulemaan mtään. Voithan tuota itse laskea sillä että mailan yläpään nopeuden pudotus on vaikkapa 15 > 13 versus 15 >11. Tuokin kun kovasti näyttäisi liittyvän myös käsien vauhdin putoamiseen jo ennen osumaa.Laitteistossa sen sijaan on paljon olennaisempaa sulateltavaa ihan liikaakin, etä eiköhän se riitä 😉
Monet keskusteluun nousevat asiat näyttävät yhä liittyvän impactia edeltäviin tapahtumiin. Se n. puoli tuhannesosasekuntia, jonka pallo lavassa viipyy taitaa olla aika paljon inhimillisen säätämisen ulottumattomissa. Vaikka olisi punteillakin käyty. Lapa luovuttaa liike-energiaa pallon ampumiseen taivaalle ja lapa menettää reilusti sen määrän energiaa vaikka gripissä olisi kiinni vantterakin nojailija.
Niinpä. Metodin validiteetti on kaikessa tutkimustyössä olennainen kysymys.:-)
Nyt rupee taas tuleen vallan outoja tulkintoja ja alkaa mietityttämään onko tarkoitus edes ymmärtää toisen kirjoittamaa tekstiä. Eikös tuossa nyt aivan selvästi kerrottu että tuo ennen osumaa tapahtuva hidastuminen johtaa myös suurempaan hidastumiseen osuman vaikutuksesta.
Mutta jospa mä siirryn lueskelemaan ja osottamaan sinulta tuohon viimeiseen lauseeseesi liittyviä todisteita.
Asiaa voi miettiä myös liikemäärän säilymisen periaateen mukaisesti, niinkuin varmaan joskus aihetta aiemminkin on joku kommentoinut. Fysiikan lakien soveltaminen vaatii useimmiten ideaalitilanteen oletusta, missä mennänkin sitten pieleen käytännön seovelluksissa, mutta ainakin lisämietintöjä silläkin saa aikaan.
Eli liikemäärän kaavahan on seuraavanlainen golfpallon lyöntiin sovellettuna: mailan nopeus (osumahetkeä ennen) * mailan massa +pallon nopeus (ennen osumaa) *pallon massa = mailan nopeus (osumahetken jälkeen) * mailan massa + pallon nopeus (osuman jälkeen) * pallon massa.Ideaalisti liikemäärä siis säilyy vakiona (kimmoisessa törmäyksessä), eli mailan liikemäärä (paino *nopeus) muuttuu lyönnin jälkeen pallon ja mailan yhteenlasketuksi liikemääräksi.
Jos mailan paino (mikä se sitten oikeasti onkaan) olisi 280 grammaa ja sen nopeus 100 mph=160,9 km/h juuri ennen osumaa ja vastaavsti osuman jälkeen mailan nopeus hidastuisi 22% olisi seurauksena ideaalitilanteessa se, että pallon (45,93 g) nopeudeksi tulisi edelläolevalla kaavalla 215,8 km/h. Vastaavasti jos mailanpää hidastuu 34%, niin sen seurauksena pallon nopeudeksi tulisi 333,5 km/h.Mitä enemmän mailan massan nopeus siis hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta. Tätä ei varmaankaan tule heti ajateltua…
Reaalitilanne poikkeaa tuosta, mutta mihin suuntaan… siitä minulla ei ole hajuakaan.
Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 20:57:05)
Asiaa voi miettiä myös liikemäärän säilymisen periaateen mukaisesti, niinkuin varmaan joskus aihetta aiemminkin on joku kommentoinut. Fysiikan lakien soveltaminen vaatii useimmiten ideaalitilanteen oletusta, missä mennänkin sitten pieleen käytännön seovelluksissa, mutta ainakin lisämietintöjä silläkin saa aikaan.
Eli liikemäärän kaavahan on seuraavanlainen golfpallon lyöntiin sovellettuna: mailan nopeus (osumahetkeä ennen) * mailan massa +pallon nopeus (ennen osumaa) *pallon massa = mailan nopeus (osumahetken jälkeen) * mailan massa + pallon nopeus (osuman jälkeen) * pallon massa.Ideaalisti liikemäärä siis säilyy vakiona (kimmoisessa törmäyksessä), eli mailan liikemäärä (paino *nopeus) muuttuu lyönnin jälkeen pallon ja mailan yhteenlasketuksi liikemääräksi.
Jos mailan paino (mikä se sitten oikeasti onkaan) olisi 280 grammaa ja sen nopeus 100 mph=160,9 km/h juuri ennen osumaa ja vastaavsti osuman jälkeen mailan nopeus hidastuisi 22% olisi seurauksena ideaalitilanteessa se, että pallon (45,93 g) nopeudeksi tulisi edelläolevalla kaavalla 215,8 km/h. Vastaavasti jos mailanpää hidastuu 34%, niin sen seurauksena pallon nopeudeksi tulisi 333,5 km/h.Mitä enemmän mailan massan nopeus siis hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta. Tätä ei varmaankaan tule heti ajateltua…
Reaalitilanne poikkeaa tuosta, mutta mihin suuntaan… siitä minulla ei ole hajuakaan.
Syytä myös huomioida pallon ja lavan kosketusaika. Jos siis kädet on lapaa edellä syntyy vetoa ja pallo näkee koko kehon massan takanaan, jos kädet jää jälkeen lavasta syntyy tilanne missä ranteet antaa ensimmäiseksi periksi koska tuo voima on niin suuri että ne ranteet vaan antaa periksi. Tällöin pallon kannalta massa joka on sen takana on huomattavsti pienempi. Et siis voi laskea tilannetta pelkästään lavan, pallon massan ja mailanpään hidastumisen seurauksena. Ranteita toki voi vahvistaa ettei ne antaisi niin paljoa periksi. mutta siinä tulee tiettyjä fysikaalisia tapahtumia esteeksi, jolloin se ei enää auta. tästä johtuen hyvällä swingitekniikalla voidaa korvata lihaskimpun vajavaista tekniikkaa ja pallo lentää ainakin yhtä pitkälle.
Siis jos nyt koitan vielä selventää, suuri massa ja periksi antamattomia nivelpisteitä pallon takana vähentää lavan hidastuvuutta, mutta aika jolloin voima vaikuttaa palloon kasvaa (siis nyt puhutaan niistä millisekunnin lisäyksestä). Toivottavasti tuosta joku ymmärsi jotain, edes itse;)
Rauski kirjoitti: (14.1.2011 21:52:23)
Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 20:57:05)
Asiaa voi miettiä myös liikemäärän säilymisen periaateen mukaisesti, niinkuin varmaan joskus aihetta aiemminkin on joku kommentoinut. Fysiikan lakien soveltaminen vaatii useimmiten ideaalitilanteen oletusta, missä mennänkin sitten pieleen käytännön seovelluksissa, mutta ainakin lisämietintöjä silläkin saa aikaan.
Eli liikemäärän kaavahan on seuraavanlainen golfpallon lyöntiin sovellettuna: mailan nopeus (osumahetkeä ennen) * mailan massa +pallon nopeus (ennen osumaa) *pallon massa = mailan nopeus (osumahetken jälkeen) * mailan massa + pallon nopeus (osuman jälkeen) * pallon massa.Ideaalisti liikemäärä siis säilyy vakiona (kimmoisessa törmäyksessä), eli mailan liikemäärä (paino *nopeus) muuttuu lyönnin jälkeen pallon ja mailan yhteenlasketuksi liikemääräksi.
Jos mailan paino (mikä se sitten oikeasti onkaan) olisi 280 grammaa ja sen nopeus 100 mph=160,9 km/h juuri ennen osumaa ja vastaavsti osuman jälkeen mailan nopeus hidastuisi 22% olisi seurauksena ideaalitilanteessa se, että pallon (45,93 g) nopeudeksi tulisi edelläolevalla kaavalla 215,8 km/h. Vastaavasti jos mailanpää hidastuu 34%, niin sen seurauksena pallon nopeudeksi tulisi 333,5 km/h.Mitä enemmän mailan massan nopeus siis hidastuu heti lyönnin jälkeen, sen nopeammin pallo pakenee lyöntipaikalta. Tätä ei varmaankaan tule heti ajateltua…
Reaalitilanne poikkeaa tuosta, mutta mihin suuntaan… siitä minulla ei ole hajuakaan.
Syytä myös huomioida pallon ja lavan kosketusaika. Jos siis kädet on lapaa edellä syntyy vetoa ja pallo näkee koko kehon massan takanaan, jos kädet jää jälkeen lavasta syntyy tilanne missä ranteet antaa ensimmäiseksi periksi koska tuo voima on niin suuri että ne ranteet vaan antaa periksi. Tällöin pallon kannalta massa joka on sen takana on huomattavsti pienempi. Et siis voi laskea tilannetta pelkästään lavan, pallon massan ja mailanpään hidastumisen seurauksena. Ranteita toki voi vahvistaa ettei ne antaisi niin paljoa periksi. mutta siinä tulee tiettyjä fysikaalisia tapahtumia esteeksi, jolloin se ei enää auta. tästä johtuen hyvällä swingitekniikalla voidaa korvata lihaskimpun vajavaista tekniikkaa ja pallo lentää ainakin yhtä pitkälle.
Siis jos nyt koitan vielä selventää, suuri massa ja periksi antamattomia nivelpisteitä pallon takana vähentää lavan hidastuvuutta, mutta aika jolloin voima vaikuttaa palloon kasvaa (siis nyt puhutaan niistä millisekunnin lisäyksestä). Toivottavasti tuosta joku ymmärsi jotain, edes itse;)
Kyllä just niin, eli sen vuoksi laitoin tuohon epäröinnin mailanpainosta (mikä se oikeasti onkaan), tarkoittaen sitä, että paljonko käsien ja koko kropan painoa pitäisi tuohon vielä lisätä. Se mitä hain oli pääasiassa se, että teoriassa mitä enemmän maila (+kädet ja kroppa ja koko liikkellä oleva massa) hidastuvat, sen nopeammin pallo pakenee paikalta. Jos tuki pettää, niin lyöjän iso massa lähtee vastakkaiseen suuntaan ja pallon nopeus laskenee.. ( uskon Rauski, että oletamme ymmärtävän olevamme asiasta periaatteessa samaa mieltä.. tekstiksi vääntäminen ei ole niin helppoa).
Mailanpää hidastuu tietysti(?ehkä?) lyöjästä johtuen myös osuman jälkeen, jos se oli hidastumassa jo ennen osumaakin lyöjästä johtuen.
En epäile hetkeäkään, etteiko 4D systeemin kehittäjät varmasti ymmärtäisi myös nuo fysiikan peruslait.. paljon paremmin kuin minä.
Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 22:20:34)
[En epäile hetkeäkään, etteiko 4D systeemin kehittäjät varmasti ymmärtäisi myös nuo fysiikan peruslait.. paljon paremmin kuin minä.
Mä en ainakaan ymmärrä. Sen ymmärrän että jotain teoirioista puuttuu jos käytännön mittaukset näyttää toista.
Samoin hieman golfia pelanneena tiedän sen, että osumapaine tuntuu käsissä ja vieläpä eri kohdassa eri tavoin lyötäessä. Minulle jo se riittää kertomaan, että lapaa ei voi käsitellä irrallisena eli kahden kappaleen törmäämisen peruslaskelmat eivät tältä osin tähän sovellu.
ts kirjoitti: (14.1.2011 22:44:18)Samoin hieman golfia pelanneena tiedän sen, että osumapaine tuntuu käsissä ja vieläpä eri kohdassa eri tavoin lyötäessä. Minulle jo se riittää kertomaan, että lapaa ei voi käsitellä irrallisena eli kahden kappaleen törmäämisen peruslaskelmat eivät tältä osin tähän sovellu.
Tiedätkö varmuudella, että osumapaineen tunne viestii voimasta ja vastavoimasta, joilla on vaikutusta pallon lähtönopeuteen? Voisiko, ainakin joissain tapauksissa, olla kysymys varren ’potkaisusta’ (= taipumavärähtelystä), joka saavuttaa kädet vasta pallon ollessa jo irti lavasta?
Mielestäni teorioita ja laskelmia ei kannata heittää romukoppaan jonkun asian perusteella, jonka suuruudesta ja vaikutuksesta kokonaisuuteen ei ole selvää kuvaa.
ts kirjoitti: (14.1.2011 22:44:18)
Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 22:20:34)
[En epäile hetkeäkään, etteiko 4D systeemin kehittäjät varmasti ymmärtäisi myös nuo fysiikan peruslait.. paljon paremmin kuin minä.
Mä en ainakaan ymmärrä. Sen ymmärrän että jotain teoirioista puuttuu jos käytännön mittaukset näyttää toista.
Samoin hieman golfia pelanneena tiedän sen, että osumapaine tuntuu käsissä ja vieläpä eri kohdassa eri tavoin lyötäessä. Minulle jo se riittää kertomaan, että lapaa ei voi käsitellä irrallisena eli kahden kappaleen törmäämisen peruslaskelmat eivät tältä osin tähän sovellu.
Joten treenatkaa niin sanottuja lepakoita ja HABA ei koskaan ole pahitteeks. Jumalauta ei ole niin vaikeata lyödä palloa 300 pintaan kun pitää lihashuollosta. KUKKAKEPPI on ehkä pahin pelaaja, MIEHEN PITÄÄ NÄYTTÄÄ MIEHELTÄ.
4par kirjoitti: (14.1.2011 23:09:15)
ts kirjoitti: (14.1.2011 22:44:18)Samoin hieman golfia pelanneena tiedän sen, että osumapaine tuntuu käsissä ja vieläpä eri kohdassa eri tavoin lyötäessä. Minulle jo se riittää kertomaan, että lapaa ei voi käsitellä irrallisena eli kahden kappaleen törmäämisen peruslaskelmat eivät tältä osin tähän sovellu.
Tiedätkö varmuudella, että osumapaineen tunne viestii voimasta ja vastavoimasta, joilla on vaikutusta pallon lähtönopeuteen? Voisiko, ainakin joissain tapauksissa, olla kysymys varren ’potkaisusta’ (= taipumavärähtelystä), joka saavuttaa kädet vasta pallon ollessa jo irti lavasta?
Tuohon voin sanoa aivan varmsti tietäväni. Kyllä se wedgellä on aika vähäistä se värinä, mutta paine tuntuu samana. Eikä se varsi muutnekaan tuohon suuntaan kovin potki.
Ja mitä teorioihin tulee… aika hullulta tuntuu kun selitetään kovasti kahden kappaleen törmäyksestä laskien lavan ja pallon painosuhteita ym. Sitten sama porukka pohtii viikkokausia minkä varren mailaan laittais.
Rappaaja kirjoitti: (14.1.2011 23:09:35)
ts kirjoitti: (14.1.2011 22:44:18)
Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 22:20:34)
Joten treenatkaa niin sanottuja lepakoita ja HABA ei koskaan ole pahitteeks. Jumalauta ei ole niin vaikeata lyödä palloa 300 pintaan kun pitää lihashuollosta. KUKKAKEPPI on ehkä pahin pelaaja, MIEHEN PITÄÄ NÄYTTÄÄ MIEHELTÄ.
Tämä kukkakeppi kuitenkin kuittasi tililleen ET:tä reilut 1,2 milj. € kaudella 2010.
Itse ketjun aiheeseen liittyen – eikö kukaan ’ostanut’ päättelyäni postauksessa #7/43 eli swingi- ajatuksessa on löydetty ns. power point, joka sijaitsee n. 30-50 cm osumakohdan jälkeen.
Esim.tässä kuvasarjan keskikohdalla mielestäni golfari hakee tuota ym. kohtaa, joskin kuvatextissä esitetty eri sanoin, mutta kyynärvarret selkeästi edellä mailan nuppia ja lapaa lähestyttäessä osumakohtaa.
Mitä muuten tarkoittaa golf- termi casting?
Lipulle kirjoitti: (15.1.2011 0:30:17)
Rappaaja kirjoitti: (14.1.2011 23:09:35)
ts kirjoitti: (14.1.2011 22:44:18)
Järvipallo kirjoitti: (14.1.2011 22:20:34)
Joten treenatkaa niin sanottuja lepakoita ja HABA ei koskaan ole pahitteeks. Jumalauta ei ole niin vaikeata lyödä palloa 300 pintaan kun pitää lihashuollosta. KUKKAKEPPI on ehkä pahin pelaaja, MIEHEN PITÄÄ NÄYTTÄÄ MIEHELTÄ.
Tämä kukkakeppi kuitenkin kuittasi tililleen ET:tä reilut 1,2 milj. € kaudella 2010.
Itse ketjun aiheeseen liittyen – eikö kukaan ’ostanut’ päättelyäni postauksessa #7/43 eli swingi- ajatuksessa on löydetty ns. power point, joka sijaitsee n. 30-50 cm osumakohdan jälkeen.
Esim.tässä kuvasarjan keskikohdalla mielestäni golfari hakee tuota ym. kohtaa, joskin kuvatextissä esitetty eri sanoin, mutta kyynärvarret selkeästi edellä mailan nuppia ja lapaa lähestyttäessä osumakohtaa.
Mitä muuten tarkoittaa golf- termi casting?
Virhe ’qvouttauksissa’!!!
Pls, huomioikaa tämä eli Rappaajan postaus mennyt ts:n piikkiin jne.
Oma sähläys, pahoitteluni.Have a nice weekend!
Ja mitä teorioihin tulee… aika hullulta tuntuu kun selitetään kovasti kahden kappaleen törmäyksestä laskien lavan ja pallon painosuhteita ym. Sitten sama porukka pohtii viikkokausia minkä varren mailaan laittais.
En mä muuten jaksa mitään kommentoida, mutta ts tää osui naulan kantaan.
Sen vuoksi Hogankin pelasi potkaisemattomalla varrella.
ts ja fukke, kyllähän tuo järvipallo tuossa ts:n viimeksi lainaamassa viestissä nimenomaan pohtii sitä että kuinka suuri massa (voima) lavan massaan pitää lisätä varren ja pelaajan takia, vain ensimmäinen laskelma on puhdas kahden kappaleen törmäyslaskelma.
Mutta koska tämä olisi käsittääkseni jo ainakin suurinpiirtein laskettavissa 4D:stä saatavin arvoin, niin tähän väliin hieman fysiikkaa. Ensinnäkin, ts, voitko kertoa meile tarkkoja lukuarvoja noista threadin alkuun postaamistasi kuvista? Ja lasketaanpa tämä energian säilymislain mukaan eikä liikemäärän.
1) Tarkka mailanpään nopeus a) ennen osumaa ja b) osuman jälkeen.
2) Pallon lähtönopeus ja massa
3) Mailan lavan massa ja COR arvo (tästä pitäisi saada hyvä arvio törmäyksessä sekä hukkuvalle että pallon kierteeksi muuttuvalle energialle)
Näillä tiedoilla ainut tuntomaton tekijä on pelaajan ja varren lapaan aiheittama voima (järvipallon termein massan lisäys) ja saisimme silloin kerrankin laskettua tämän esim 4par:in kysymän arvon. Epäilykseni on (saa todistaa lukuarvoilla vääräksi!) että selkeästi suurempi merkitys on mailanpään nopeudella kuin sillä kuinka vartta/lapaa tuetaan.Puuttuuko tuosta jotain oleellisia arvoja? Esim. pieni pala vartta joka lasketaan suoraan lavan massaan mukaan (ainakin ferrulen alapuolinen osa)?
Koska tämäkään ei tietysti ole läheskään täsmällinen tapa (koska kyseessä EI OLE klassinen kahden kappaleen törmäys) niin emme saa vieläkää aivan tsmällisiä lukuja, mutta ainakin tästä pitäisi tulla vastaukseksi se tieto että kuinka paljon tämä eroaa kahden kappaleen törmäyksestä. Kumpi on tärkeämpi, mailanpään nopeus vai varren/pelaajan tuki, ja mikä on niiden prosentuaalinen osuus pallon lähtönopeuteen.
ts kirjoitti: (14.1.2011 23:40:31)
4par kirjoitti: (14.1.2011 23:09:15)
ts kirjoitti: (14.1.2011 22:44:18)Samoin hieman golfia pelanneena tiedän sen, että osumapaine tuntuu käsissä ja vieläpä eri kohdassa eri tavoin lyötäessä. Minulle jo se riittää kertomaan, että lapaa ei voi käsitellä irrallisena eli kahden kappaleen törmäämisen peruslaskelmat eivät tältä osin tähän sovellu.
Tiedätkö varmuudella, että osumapaineen tunne viestii voimasta ja vastavoimasta, joilla on vaikutusta pallon lähtönopeuteen? Voisiko, ainakin joissain tapauksissa, olla kysymys varren ’potkaisusta’ (= taipumavärähtelystä), joka saavuttaa kädet vasta pallon ollessa jo irti lavasta?
Tuohon voin sanoa aivan varmsti tietäväni. Kyllä se wedgellä on aika vähäistä se värinä, mutta paine tuntuu samana. Eikä se varsi muutnekaan tuohon suuntaan kovin potki.
Ja mitä teorioihin tulee… aika hullulta tuntuu kun selitetään kovasti kahden kappaleen törmäyksestä laskien lavan ja pallon painosuhteita ym. Sitten sama porukka pohtii viikkokausia minkä varren mailaan laittais.
Oma postaukseni liikemäärän säilymisestä ei varsinaisesti ole teoriaa eikä selittelyä, vaan se on fysiikan peruslaki. Tarkkaan luettuna postauksestani selviää se, että se kuitenkin koskee vain yksinkertaistettua ideaalitilannetta, mikä ei ole käytännössä golflyöntiin suoraan sovellettavissa.
Sen vuoksi tarvitaan swingianalysointia, eli selittelyä ja teoretisointia varren potkun vaikutuksista, paineen tunteista käsissä, lavan trampoliinivaikutuksista, mailan ja lyöjän yhteen sopivuudesta yms..
Järvipallo kirjoitti: (15.1.2011 10:11:48)
[
Oma postaukseni liikemäärän säilymisestä ei varsinaisesti ole teoriaa eikä selittelyä, vaan se on fysiikan peruslaki. Tarkkaan luettuna postauksestani selviää se, että se kuitenkin koskee vain yksinkertaistettua ideaalitilannetta, mikä ei ole käytännössä golflyöntiin suoraan sovellettavissa.Näinpä ja siinähän näissä kuvioissa metsään mennäänkin kun on vuosikymmeniä kuviteltu swingin olevan heilautus jossa lapa heilahtaa vapaana ja saattaa pallon liikkeelle. Ihanko oikeesti joku uskoo että sen kappaleen hidastumisen määrään ei vaikuta lainkaan se, onko sen liikkeen takana vapaan liikkeen sijasta kiihdyttävää voimaa?
Sitten kun aletaan tarkastelemaan koko osumaa tapahtumana jossa koko maila liikkuu asennossaan samaan suuntaan ja sen eri päihin kohdistuu erilaisia voimia, aletaan olemaan todellisuuden kanssa tekemisissä. Siis ei vipuna jossa nivel on ranteessa.
Juu, olen 4parin, © PJS inc.’in ja Järvipallon kanssa samaa mieltä siitä, että asioita kannattaa miettiä hiukan myös fysiikan peruslakien pohjalta. Asiaa vahvasti yksinkertaistamalla saatuja arvoja voidaan sen jälkeen verrata oikeisiin mittausten avulla saatuihin arvoihin. Ehkä silloin selviää, mitä laskelmissa on jätetty huomioon ottamatta ja mikä näiden tekijöiden osuus on. Jos jotain selviää, asioiden tarkasteleminen on ehkä sen jälkeen yksinkertaisempaa. Tai sitten ei selviä mitään.
PJS inc:n viestin innoittamana lähdin tarkastellaan kahden kappaleen välistä täysin kimmoista törmäystä, jossa siis oletetaan, että liike-energiaa ei muutu muiksi energiamuodoiksi ja jossa myös liike-määrät säilyvät. Oletetaan, että toinen kappale 1 (massa m1) törmää levossa olevaan kappaleeseen 2 (massa m2) vauhdilla u1. Saadaan kaavat:
Kappaleen 1 nopeus törmäyksen jälkeen v1 = (m1-m2)/(m1+m2)*u1
Kappaleen 2 nopeus törmäyksen jälkeen v2 = 2*m1/(m1+m2)*u1
Oletetaan, että m1 = 220 g ja m2 = 46 g ja kappaleen 1 nopeus ennen törmäystä u1 = 100 mph. Silloin
Kappaleen 1 nopeus törmäyksen jälkeen v1 = 65,4 mph . Nopeuden putoaminen on vajaa 35 %.
Kappaleen 2 nopeus törmäyksen jälkeen v2 = 165,4 mphv2/u1 = 1,65
Jos m1 = 370 g, m2 = 46 g, niin v1 = 77,9 mph ja v2 = 177,9 mph ja v2/u1 = 1,78. Kpl 1:n nopeuden pudotus on 22 %.
Päästäänkö tällaisiin lukemiin, jos m1 = lavan massa ja m2 = pallon massa, eikä mitään muuta tekijää oteta huomioon? Veikkaan, että ei päästä. Pallo tuskin saa näin suurta lähtönopeutta (noin 1,7 –kertainen mailanpään nopeuteen verrattuna), huolimatta siitä että ’systeemiin’ tulee varren välityksellä energiaa myös ulkoapäin (systeemi ei ole suljettu). Törmäys ei ole täysin kimmoinen. Osa liike-energiasta muuttuu lämpöenergiaksi. Kuinka suuri se on? Kuinka suuri osuus siitä kompensoidaan ulkoa päin tuodulla energialla? Jos kädet ovat osumassa pallon edellä, energiaa välittyy varren kautta ehkä paremmin, kuin jos kädet olisivat pallon takana? Mikä on itse varren osuus ja mikä on epäpuhtaan osuman vaikutus jne. Tutkimisen arvoisia asioita.
Tuli mieleen, että jos hitailla mailanpään nopeuksilla lavan vauhti putoaa prosentuaalisesti vähemmän kuin suurilla nopeuksilla, saattaa kysymys olla ainakin osittain siitä, että kovavauhtisessa törmäyksessä liike-energiaa muuttuu suhteellisesti enemmän lämmöksi. (Nopeuden kasvaessa kaksinkertaiseksi, lavan liike-energia kasvaa nelinkertaiseksi). Tällainen asia on jo varmaan tutkittukin.
Ja lopuksi varmuuden vuoksi: Esitin laskelmia, ajatuksia ja kysymyksiä, mutta varsinaisesti en väittänyt yhtään mitään.
-
JulkaisijaArtikkelit