Aihe: Mailan pään nopeus ja lyönnin pituus? - Golfpiste.com

8.7.–15.7. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[19][28]
KilpailuaSuomalaista

Mailan pään nopeus ja lyönnin pituus?

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Mailan pään nopeus ja lyönnin pituus?

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 85)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Joitain havaintoja nopeudesta ja matkasta

    Mielestäni ei ole mitään järkeä puhua vain carry matkoista, kun oleellista on missä se pallo on lyönnin jälkeen. Tutkiskelin omia fittausspecsejä ja pga tourin ja ainakin seuraavanlaista mielenkiintoista löytyi:
    Jos Smash factory 1,45 esim 1.35 sijasta niin pallo on kutakuinkin 20 metriä pidemmällä. Klubipelaajalle 1.4 keskiarvo on varsin kelvollinen ellei hyvä. Huomattavaa on, että saadakseen siis 20 metriä lisää voi parantaa osumaa tai lyödä 10mph kovempaa -mikä taas on suurimmalle osalle meistä mahdoton tavoite – siispä ensimmäiseen kannattaa satsata.

    Itse draivaan n 100-102 mph mailanpään nopeudella kun on vetreä, mutta joka päivä ei ole vetreä – siispä joskus hitaammin. Keleistä riippuen 220 -240 päästä löydän palloni (kova tuuli erikseen) mutta kutakuinkin 230 kesksiarvoon päädyin viime kesänä, kun en laskenut amatöörin surkeita osumia laskuihin ( ei keskiarvoon kannata amatöörinä mielestäni laskea sitä kun vetää draivin 170 metrin päähän outtiin)

    Fittauksessa löysästi lyömäni 1.5 smash, 93 mph vauhdilla näytti flightscopessa 200 metriä carry ja 220 total. Olisi kiva lyödä tuollaisia osumia:)

    100 kärkipelaajaa pga ssa lyö smash 1.485 -1,475 eli hajonta todella pieni, heikoimmat 1.45 -1.46 väliin mikä on jo loistava osuma ainakin itselleni.

    Luke Donald vs. Brandt Snedeker–> lähes kaikki arvot samat, mutta Brandtin viime vuoden keskiarvo 8 yardia pidempi –> ainoa selittävä tekijä löytyi, että hänellä spinniä n 2500 ja Lukella 3000 –> eli siitäkin n 7 metriä.

    Paras tehokkuus minkä minä löysin pga:sta oli viime vuoden hitaimmalla mailanpään nopeudella lyönyt David Toms 104.3 mph, smash 1.486 (toiseksi paras), n 14 asteen lähtökulma ja spinniä vain n .2200 rpm. Löi kuitenkin 275 jaardia keskiarvolla viime kauden, mikä on kutakuinkin tarkkaan 250 metriä.

    Carl petterson toinen hyvällä hyötysuhteella joka 296 yardia keskiarvo n 113 mph mailanpäänopeudella ( useimmat muut tarvitseva tuohon 2-4 mph enemmän mailanpään vauhtia)

    Rory Mc Ilroy 310 Yardia 120 mph (muut saman lyöneet tarvitsivat 2-3 mph enemmän).

    Eli smash paranee juuri oikesta osumakulmastaniin sivu kuin pusty suunnassa(8teoreettinen maksimi on kuulemma 1.53 – yksi 1.527 osuma löytyi PGa tourilta viime vuonna), mutta vielä sen lisäksi vaikuttaa lähtökulma ja spinni.

    Spinnin määrä tekee ammatilaisillakin liki 10 metrin eroja (amatööreillä lvarmaankin vielä enemmän)

    Tästä mielenkiintoinen johtopäätös on juuri se, että mailanpäännopeutta ei kannata kasvattaa osuman kustannuksella – minkä luulisi olevan itsestään selvyys, mutta sen verran paljon mailanpäännopeutta tavoitellaan, että luulen, ettei se käytännössä ole kuitenkaan.

    Toivottavasti tästä sai hieman lisää käsitystä aiheeseen liittyen.

    makeapiste kirjoitti: (26.2.2013 0:20:15)

    Fittauksessa löysästi lyömäni 1.5 smash, 93 mph vauhdilla näytti flightscopessa 200 metriä carry ja 220 total. Olisi kiva lyödä tuollaisia osumia.

    Itse kävin trackmanissä lyömässä ja suurin osa draiveista oli 1.48-1.5 smash factoryllä. Näin jälkikäteen oletan syyksi sen, että osumat olivat tod näk hieman kärjen puolella. Trackmanhän näyttää mittavan mailanpään nopeutta swetarin sisäpuolelta. Eli hitaammalta puolelta. Flight scope on tässä suhteessa kat hieman tarkempi, tosin ei sekään tiedä mihin pallo mailassa osuu.

    En oikein usko, että kukaan joka ei ole vähintään alle sratch -pelaaja löisi Smash faktorin 1,48 -1,5. En toki väitä, että et puhuisi totta, mutta itselleni kävi samalla tavalla, kun kävin ensimmäisessä fittauspaikassa kehäkolmosella:Lähes Kaikki osumat 1.47 -1.51.

    Sanoin kaverille joka fittasi, että en millään usko nooita lukemia. Sitten havaitsin, että ballspeed näyttii minulle normaalia 140-145mph, mutta jostain syystä mailanpäänopeudeksi 92 -95mph. Tiedän jo entuudestaan, ettei se ole draivini mailanpäänopeus. Kone laskee Smash faktorin noista ja silloin tulee virheellisiä. Seuraavassa paikassa totesin olevani oikeassa, mailanpään nopeuteni keikkuin 98 -103mph välillä ja pallon nopeudet samoja 140 -145mph.

    Kalliita koneita jne, mutta käyttäjien ammattaito ei oikein vakuuta. Varmaan joka liikkeessä on asinatuntija, mutta eri asia on onko hän juuri fittaamassa. Ehkä siihen vaikuttaa laitteen sijoitus ym itse en niistä tiedä, mutta tämä kommentiksi, että jos smash faktori pyörii 1,48 -1,5 on 99,9% varmuudella kyse mittaus virheestä. Silloin kaikki pga tourin poelaajat jäisivät jälkeesi ja he eivät kyllä jää vaikka niin toivoisikin 🙂

    makeapiste kirjoitti: (27.2.2013 0:54:14)
    En oikein usko, että kukaan joka ei ole vähintään alle sratch -pelaaja löisi Smash faktorin 1,48 -1,5. En toki väitä, että et puhuisi totta, mutta itselleni kävi samalla tavalla, kun kävin ensimmäisessä fittauspaikassa kehäkolmosella:Lähes Kaikki osumat 1.47 -1.51.

    Sanoin kaverille joka fittasi, että en millään usko nooita lukemia. Sitten havaitsin, että ballspeed näyttii minulle normaalia 140-145mph, mutta jostain syystä mailanpäänopeudeksi 92 -95mph. Tiedän jo entuudestaan, ettei se ole draivini mailanpäänopeus. Kone laskee Smash faktorin noista ja silloin tulee virheellisiä. Seuraavassa paikassa totesin olevani oikeassa, mailanpään nopeuteni keikkuin 98 -103mph välillä ja pallon nopeudet samoja 140 -145mph.

    Kalliita koneita jne, mutta käyttäjien ammattaito ei oikein vakuuta. Varmaan joka liikkeessä on asinatuntija, mutta eri asia on onko hän juuri fittaamassa. Ehkä siihen vaikuttaa laitteen sijoitus ym itse en niistä tiedä, mutta tämä kommentiksi, että jos smash faktori pyörii 1,48 -1,5 on 99,9% varmuudella kyse mittaus virheestä. Silloin kaikki pga tourin poelaajat jäisivät jälkeesi ja he eivät kyllä jää vaikka niin toivoisikin 🙂

    Mistä tiedät mikä sinun oikea mailanpään nopeutesi on? Millä se on mitattu?

    Eri merkkisillä/mallisilla mailoilla on pelaajalle sellainen vaikutus, että mailanpäännopeus ei ole aina sama. Jopa 5-8 mph vaikutuksen olen nähnyt.

    Muutamilla pelaajilla (olivat 1. kategorian pelaajia) SF on ollut koko ajan 1,47-1,5 ja sen päivän aikana kävi lyömässä moni muukin ja heillä ei ollut. Rangepallot vaikuttavat myös tuohon mitä lukemia SF:ksi saadaan.

    Itse pitäisit SF 1.4 huonona johon vaikuttaa lyöntitekniikka, ja ajurin kokonaisuus (pallon ollessa pelipallo). Yli 1,45 sen olisi syytä olla.

    Samaa mieltä Jamasan havainnoista. Uskon että hyvällä klubipelaajalla smash factor drivessa voi olla yhtä hyvä ellei parempi kuin jollakin ammattilaisella. Jos uusi mopontankki driveri tulee palloon suoraan ja hieman positiivisella AoA:lla sekä tietenkin swetariin on osuma tehokkuus lähellä maksimia. Pelaaja, jolla tasoitus on 5 voi lyödä toistuvasti näin. Pallo ei tiedä onko lyöjä ammattilainen vai klubipelaaja. Ei kaikilla ammattilaisillakaan ole mitenkään ’optimitehokas’ swingi. Jotkut lyövät drivea alaspäin yms. Sen sijaan he ovat tehokkaita pelaamaan alhaisia kierrostuloksia eli hyviä golfareita. Sehän on eri asia.

    Oman mailanpään nopeuteni tiedän kun olen sen mittauttanut Trackmanilla ja Flightscopella riittävän monta kertaa.

    Ammattilaisista kukaan ei lyö huonolla Smash Factorilla -sen takia he ovat juuri ammattilaisiksi päässeet. Amätöörin osumat eivät osu keskelle lapaa jatkuvasti, niin kuin ammattilaisilla eli jos PGa ammatilaisista löytyy joku joka lyö draivin 1.46 arvolla (kuten Justin Rose) se on amatöörille loistava.

    Smash Factori tulee simppelistä laskusta pallon nopeus jaettuna mailanpään nopeudella.

    Huippu matöörit voivat tietysti päästä lähelle PGA- ammattilaisen lukuja, mutta ei kovin monet. Koko tekninen osaaminen tähtää siihen s, että saa mailan liikkumaan halutusta suunnasta tarkkaan kohti palloa ja vielä melko kovaa ja siinä PGA ammattilaiset ovat maailman parhaita. Ilman teknistä osaamista ei vaan pärjää. Se, että onko backswingissä joku koukku kuten Furykillä ei ole ratkaisevaa ,vaan se taito millä tullaan palloa kohti.

    Teknisesti huiput ottavat sitten vielä mittaa strategisessa osaamisessa,m ikä on lähinnä omiin taitoihin oikein suhteutetttuja valintoja ja psyykkisessä kestävyydessä, mikä on golfin vaikea osa. Tekniikkaa niillä ei voi korvata kuitenkaan määräänsä enempää.

    No niin menee turhan pitkäksi: Jos PGA tourin kärki lyö 1,485 keskiarvolla Smash factorin ja n 100 ensimmäistä 1,485 -1,475, me amatöörit varmuudella emme lyö – emme vain ole yhtä hyviä. Jos sellaisia keskiarvoja saa on mittauksessa virhe. Fittaus ylipäätään on hankalaa, kun siitä saadut huippuarvot jäävät mieliin ja niiden kuvitellaan olevan kesksiarvoja. Sama kuin 250 metrin draivaajat yleensä ovat oikeasti 220-230 metrin draivaajia. 230 metrin – draivaaja kuten minä vetäisee kyllä Kanarian lämmössä myötätuuleen 270 draiveja, mutta… ja fittauksessa 1.47 -1.5 osumia mutta…

    Ei tästä toki kauheata vääntöä kannata tehdä. Jos josku uskoo lyövänsä 1.5 Smash Factor osumia tai vaikka 300 metrin draiveja niin siitä vaan. Minun pointtini on lähinnä se, että hyötyäkseen näistä fittauksista (fittaukset ovat olleet välillä todellinen pettymys itsellen) arvojen tulisi olla realistiset ja oikeat ja näin ei aina ole. Aivan sama koskee mailojen säätämistä, mutta se on oma tarinansa.

    No ei niistä mittauksista hirveesti oikeita lukuja rangella saadakkaan kun pallot on rangepalloja.

    Itse olen monen alle 10 hcp pelaajan lyönneen jatkuvasti yli 1,45 SF. Ja toki se on riippunut mailasta ja varresta.

    Olet siis itsekin fittaaja ja olet monetnpelaajan kohdalla nähnyt nuo tulokset makeapiste? Vai mihin perustat väitteesi jota nyt kovasti yrität kertoa?

    Ja kyllä, kaava on tuo mutta mistä kohtaa mitataan mailanpäännopeus 🙂 ?

    Ei tuo SF nyt mikään ihmeellinen luku ole kun on oikeat pelit ja vehkeet ja vähänkin osaa lyödä palloa. Jotkut sen vaan osaa, jotkut ei. Jotkut jopa vetelee yli 100 mph mailanpään nopeuksilla naisten varsilla ja SF on melkeen täpöt.

    Ja hämmennetään vielä, monet vähän aikaan pelanneet pääsevät melkeenpä helpommin SF-luvuissa korkeemmalle kuin sanotaan kaveri joka on pelannut 10 vuotta.

    Ihan kaikkea en nyt lukenut, mutta jotain taisi jäädä puuttumaan. Jos nyt puhutaan ensin draiverista jolla lyödään tiin päältä. Olennaisia asioita lienee ensin mailanpään nopeus, se mistä suunnasta tullaan palloon (AoA) ja mikä on osumakohta lavassa, nuo kolme asiaa ovat usein jotakuinkin merkittäviä tekijöitä. Lisäksi tulee vielä se millainen tuki pelaajalla on pallon takana, millaisen massan kehosta sinne saa aikaiseksi ja millainen on swingin rytmi, jotta se mailanpää on edelleen kiihtyvässä liikkeessä juuri ennen osumaa, että se varsi olisi taipuneena mielellään taaksepäin osumassa, jolloin varren tuki kehossa ja osumassa oli maksimaalinen. Jotta AoA:n saisi mahdollisimman negatiiviseksi, siis palloon mahdollisimman vähän kierrettä on tiin korkeudella merkitystä. Eihän draiverilla vai saada riittävää negatiivista AoA:ta jos tii on matala, se duffaa ja vaatii swingiltä tiettyjä tarkkoja piirteitä.

    Kun ollaan väylällä ilman tiitä pitää olla swingissä ja sen toteutustavassa jo muutosta ja siihen palloon tullaankin jo eri tavalla, ei sillä mitä on opittu yhdestä swingistä vaan sen variaatioilla. Pitää osata pelata palloa. Tuosta en sitten puhu enää mitään jääköön pohdittavaksi miten se tehdään. Pätevä pro sen voi opettaa, sellaisia vaan ei tarjolla ole ihan hirveää määrää tai jotka sitä ovat tutkineet. Pelaaja joka sen oppii ymmärtämään, oppii tekemään, oppii huomaamaan ja ymmärtää sen vaikutukset pelaa jatkossa ihan jossain muualla kuin kotimaan kisoissa.

    Se pelaaja joka yrittää lyödä kaikilla mailoilla mahdollisimman pitkälle tai samalla swingillä eikä ymmärrä miten pallo käyttäytyy erilaisissa swingin toteutustavoissa voi jättää hyvin haaveet menestyvästä ammattilaisurasta, amatööri kisoissa niillä vielä pärjää, kun muutkaan eivät ole sitä oppineet. Eikä vielä sekään loppupeleissä auta, pitää olla kunnioitusta tätä peliä kohtaa ja eritysisesti nöyryyttä niihin huonoihin toteutustapoihin joita aina kuitenkin tulee. Se kelle niitä tulee vähemmän tienaa mukavasti.

    Oppiiko vai ei on jo sitten ihan oman luontaisen lahjakkuuden kulmakiviä, jossa todellakaan ei golfin vaikeimman lyönnin eli puttaamisen oppiminen haittaa yhtään. Tätähän sä kysyit;)

    hyvän sf ei ole mitään rakettitiedettä.
    Pallon pitää osua mailan sweetspottiin, pallon tulisi lähteä lähes samaan suuntaan kuin mailanlapa liikkuu osumassa. Eli lapa suorassa siihen suuntaan mihin lapa liikkuu. Sanoisin, että muutaman asteen sisällä.
    Sama pätee myös korkeussuunnassa sillä erolla, että ero on isompi. Näin palloon saadaan alakierrettä. Tärkeää siksi, että pallo pysyy ilmassa. Mutta liian suurta ero ei kannata olla. Esim. jos AoA on -5 ast. ja pallo lähtee 15 asteen kulmassa on sf tuskin 1,5.
    Lisäksi vaikuttaa massa osuman takana sekä pallon kovuus. Jos näissä pystyttäisiin tekemään asiat paremmin olisi valmistajat sen luultavasti jo tehneet?
    Listaan saa lisätä vapaasti myös muita näkemyksiä.

    Smash factor on hyvin yksinkertainen asia. Pallon lähtönopeus jaettuna mailan pään nopeudella. Mikä on sitten mittauslaitteiden tarkkuus ja tulokset ovat oma juttunsa. Joku laite mittaa pelkästään palloa ja laskee siitä arvoja, toinen laite jotain muutakin ja laskee taas arvoja oletuksilla ja yhtälöillä jne… Siksi arvot saattavat vaihdella pelaajakohtaisesti eri mittalaitteiden välillä. Ja kun meillä kaikilla on tietoa ja luuloa eri tavalla … ei fittauksessakaan vältytä väittelyiltä kuten edellä tuli ilmi.

    Sf 1.46 driverillä teen päältä on huono niin ammattilaiselle kuin amatöörikilpapelaajallekin. Tosin jos driveä työstetään, toisin sanoen painetaan alas tai leikataan kierteiseksi, pienenee sf. Driverillä teen päältä smash factorin 1.46 saavuttaa helposti moni hyvä klubipelaajakin. Osa toistuvasti. Jos nyt ei aleta saivartelemaan vaikuttaa käytännössä smash factoriin vain kolme asiaa:
    – mopontankki driveri, onko nykyaikainen ja ehjä eli tramppa kunnossa
    – tuleeko maila palloon mahdollisimman suoraan ylhäältä tarkastellen (nolla astetta) ja myös
    mahdolisimman suoraan sivulta tarkastellen (hieman positiivinen AoA)
    sekä tietenkin lapa suorassa
    – onko osuma ns. swetari
    Saivartelua: No … mailanpään absoluuttinen nopeus vaikuttaa jossain määrin mutta nuppeja on tehty kaikille mailanpään nopeuksille ja nopeudet olkoon tässä oletuksessa välillä 100…120mph, joten sen merkitys on todella pieni. No … pallokin vaikuttaa mutta oletetaan että sekin on mallia paras eli uusi Pro V1. Ei pallo siis tiedä onko lyöjä ammattilainen vai klubipelaaja.

    periferia kirjoitti: (28.2.2013 15:46:05)
    – onko osuma ns. swetari.

    Ei tarvitse olla swetari, parempi osua hieman kärkipuolelle niin saa mittariin paremmat luvut. Siis jos parasta sfää ollaan hakemassa.

    Rauski kirjoitti: (28.2.2013 0:28:02)
    Ihan kaikkea en nyt lukenut, mutta jotain taisi jäädä puuttumaan. Jos nyt puhutaan ensin draiverista jolla lyödään tiin päältä. Olennaisia asioita lienee ensin mailanpään nopeus, se mistä suunnasta tullaan palloon (AoA) ja mikä on osumakohta lavassa, nuo kolme asiaa ovat usein jotakuinkin merkittäviä tekijöitä. Lisäksi tulee vielä se millainen tuki pelaajalla on pallon takana, millaisen massan kehosta sinne saa aikaiseksi ja millainen on swingin rytmi, jotta se mailanpää on edelleen kiihtyvässä liikkeessä juuri ennen osumaa, että se varsi olisi taipuneena mielellään taaksepäin osumassa, jolloin varren tuki kehossa ja osumassa oli maksimaalinen. Jotta AoA:n saisi mahdollisimman negatiiviseksi, siis palloon mahdollisimman vähän kierrettä on tiin korkeudella merkitystä. Eihän draiverilla vai saada riittävää negatiivista AoA:ta jos tii on matala, se duffaa ja vaatii swingiltä tiettyjä tarkkoja piirteitä.

    Kun ollaan väylällä ilman tiitä pitää olla swingissä ja sen toteutustavassa jo muutosta ja siihen palloon tullaankin jo eri tavalla, ei sillä mitä on opittu yhdestä swingistä vaan sen variaatioilla. Pitää osata pelata palloa. Tuosta en sitten puhu enää mitään jääköön pohdittavaksi miten se tehdään. Pätevä pro sen voi opettaa, sellaisia vaan ei tarjolla ole ihan hirveää määrää tai jotka sitä ovat tutkineet. Pelaaja joka sen oppii ymmärtämään, oppii tekemään, oppii huomaamaan ja ymmärtää sen vaikutukset pelaa jatkossa ihan jossain muualla kuin kotimaan kisoissa.

    Se pelaaja joka yrittää lyödä kaikilla mailoilla mahdollisimman pitkälle tai samalla swingillä eikä ymmärrä miten pallo käyttäytyy erilaisissa swingin toteutustavoissa voi jättää hyvin haaveet menestyvästä ammattilaisurasta, amatööri kisoissa niillä vielä pärjää, kun muutkaan eivät ole sitä oppineet. Eikä vielä sekään loppupeleissä auta, pitää olla kunnioitusta tätä peliä kohtaa ja eritysisesti nöyryyttä niihin huonoihin toteutustapoihin joita aina kuitenkin tulee. Se kelle niitä tulee vähemmän tienaa mukavasti.

    Oppiiko vai ei on jo sitten ihan oman luontaisen lahjakkuuden kulmakiviä, jossa todellakaan ei golfin vaikeimman lyönnin eli puttaamisen oppiminen haittaa yhtään. Tätähän sä kysyit;)

    Pakko kysyä, että mitä tarkoitat taaksepäin taipuneella varrella? Eli onko varsi taipunut keskeltä kohteeseen vai poispäin siitä vai ehkä jotain muuta? Miksi AoA pitää saada negatiiviseksi vai tarkoitiko positiivista? Itse miellän siis negatiivisen, että lapa on menossa alaspäin osumassa.

    Arsu kirjoitti: (1.3.2013 0:29:22)

    Rauski kirjoitti: (28.2.2013 0:28:02)
    Ihan kaikkea en nyt lukenut, mutta jotain taisi jäädä puuttumaan. Jos nyt puhutaan ensin draiverista jolla lyödään tiin päältä. Olennaisia asioita lienee ensin mailanpään nopeus, se mistä suunnasta tullaan palloon (AoA) ja mikä on osumakohta lavassa, nuo kolme asiaa ovat usein jotakuinkin merkittäviä tekijöitä. Lisäksi tulee vielä se millainen tuki pelaajalla on pallon takana, millaisen massan kehosta sinne saa aikaiseksi ja millainen on swingin rytmi, jotta se mailanpää on edelleen kiihtyvässä liikkeessä juuri ennen osumaa, että se varsi olisi taipuneena mielellään taaksepäin osumassa, jolloin varren tuki kehossa ja osumassa oli maksimaalinen. Jotta AoA:n saisi mahdollisimman negatiiviseksi, siis palloon mahdollisimman vähän kierrettä on tiin korkeudella merkitystä. Eihän draiverilla vai saada riittävää negatiivista AoA:ta jos tii on matala, se duffaa ja vaatii swingiltä tiettyjä tarkkoja piirteitä.

    Kun ollaan väylällä ilman tiitä pitää olla swingissä ja sen toteutustavassa jo muutosta ja siihen palloon tullaankin jo eri tavalla, ei sillä mitä on opittu yhdestä swingistä vaan sen variaatioilla. Pitää osata pelata palloa. Tuosta en sitten puhu enää mitään jääköön pohdittavaksi miten se tehdään. Pätevä pro sen voi opettaa, sellaisia vaan ei tarjolla ole ihan hirveää määrää tai jotka sitä ovat tutkineet. Pelaaja joka sen oppii ymmärtämään, oppii tekemään, oppii huomaamaan ja ymmärtää sen vaikutukset pelaa jatkossa ihan jossain muualla kuin kotimaan kisoissa.

    Se pelaaja joka yrittää lyödä kaikilla mailoilla mahdollisimman pitkälle tai samalla swingillä eikä ymmärrä miten pallo käyttäytyy erilaisissa swingin toteutustavoissa voi jättää hyvin haaveet menestyvästä ammattilaisurasta, amatööri kisoissa niillä vielä pärjää, kun muutkaan eivät ole sitä oppineet. Eikä vielä sekään loppupeleissä auta, pitää olla kunnioitusta tätä peliä kohtaa ja eritysisesti nöyryyttä niihin huonoihin toteutustapoihin joita aina kuitenkin tulee. Se kelle niitä tulee vähemmän tienaa mukavasti.

    Oppiiko vai ei on jo sitten ihan oman luontaisen lahjakkuuden kulmakiviä, jossa todellakaan ei golfin vaikeimman lyönnin eli puttaamisen oppiminen haittaa yhtään. Tätähän sä kysyit;)

    Pakko kysyä, että mitä tarkoitat taaksepäin taipuneella varrella? Eli onko varsi taipunut keskeltä kohteeseen vai poispäin siitä vai ehkä jotain muuta? Miksi AoA pitää saada negatiiviseksi vai tarkoitiko positiivista? Itse miellän siis negatiivisen, että lapa on menossa alaspäin osumassa.

    Hups meni AoA väärinpäin, olenkohan mä laittanut sen jossain muuallakin väärinpäin. Meni varmaan sekaisin tuossa yhdessä swingbyte sessiossa missä oli AoA down ja AoA up, siitä sitten vaan loogisesti päättelemään väärin.

    Varren taipumiseen vaikuttaa paljolti se miten ja kuinka paljon kiihtyvyyttä saadaan osumaan tulktaessa. Jos mailanpää alkaa esim puuttellisesta tekniikasta johtuen hidastumaan aiheutta varren taipumista eteenpäin. Voi vaan kuvitella kummalla tavalla on varsi tukemassa lyöntiä.

    varsi
    Mä en vieläkään ymmärrä miten varren vääntyminen tukee osumaa. Sehän vaikuttaa nostokulmaan.. Tarkoitatko sä Rauski kuitenkin jotain muuta? Vaikka käsien suhdetta lapaan tai jotain sinnepäin.

    Jamasa kirjoitti: (27.2.2013 23:47:14)
    Ja hämmennetään vielä, monet vähän aikaan pelanneet pääsevät melkeenpä helpommin SF-luvuissa korkeemmalle kuin sanotaan kaveri joka on pelannut 10 vuotta.

    Olen itse lyönyt Trackmaniin sisatiloissa noin kerran vuodessa ja olen huomannut, että mitä kovemmalla mailanpäännopeudella sitä palloa lyö, sitä hankalampi on saada maksimi smash factorit. Muutamia vuosi sitten sain vielä helposti 1.49 smasheja mutta nyt kun lyön niin suurin osa on siinä 1.47 pinnassa. Tekniikka ei ole ainakaan huonontunut tässä vuosien mittaan. Toki tuo Trackmaniin lyöminen sisätiloissa antaa välillä melkoista tuubaa arvoiksi. Eipä noihin mihinkään voi oikeasti luottaa…

    Arsu kirjoitti: (1.3.2013 17:56:59)
    varsi
    Mä en vieläkään ymmärrä miten varren vääntyminen tukee osumaa. Sehän vaikuttaa nostokulmaan.. Tarkoitatko sä Rauski kuitenkin jotain muuta? Vaikka käsien suhdetta lapaan tai jotain sinnepäin.

    Varsi taipuu kiihdytettäessä taaksepäin, sitä enemmän mitä suurempi kiihtyvyys, johtuen nupin massasta, varsi on siis taipuneena taaksepäin. Riippuen varresta kyse lienee enintään 3-4 sentistä. Taaksepäin taipuneen varren taivuttamiseksi edelleen taaksepäin osumassa tarvittaan paljon suurempi voima kuin esim suoran varren jota voisi kutsua vaikka stabiiliksi. Varsihan pyrkii itsestään aina hakeutumaan suoraan asentoon, kun siihen ei kohdistu ulkoisia voimia. Jos pelaajan swingin toteutustapa (esim rytmi) on sellainen että nupin huippunopeus on esim alle metri pallosta ja lyödään esim käsivetoisesti jolloin kropan kiertoliike pysähtyy, tämä johtaa siihen että taas nupin ja varren hitausmomentista johtuen kun voimantuotto lakkaa alkaa mailanpää hidastumaan. Tällöin varsi haluaa palata suoraan asentoon tai jos hidastuminen on suurempaa jopa taipua eteenpäin. Jos osumakohdassa varsi on suora tai taipuneena eteenpäin antaa se paljon enemmän periksi kuin taaksepäin taipuneena. Osumassa eteenpäin taipunut varsi antaa huomattavsati periksi (tukea katoaa, pyrkii jo itsestään palautumaan) ja lyönnin energiaa katoaa varren suoristumiseen sen lisäksi että nuppi hidastuu enemmän kuin tapauksessa että varsi on suorassa ja vielä enemmän kuin että varsi olis taipuneena taaksepäin.

    Tää on pirun hankala kertoa, mutta laita varsi kiinni johonkin kuvittele se gripiksi mailasta. Luulen että sulla on niitä ihan riittävästi tarjolla eri jäykkyyksinä;) Katso miten varsi käyttäytyy jos taivutat sitä eteenpäin tai taaksepäin, kuvittele se osumahetkeksi Taaksepäin taivutettuna tarvitse paljon suuremman voiman sen edelleen taivuttamiseksi kuin jos varsi olis suorassa. Jos varsi on taipuneena eteenpäin pyrkii se itsesään oikenemaan, osumassa enrgiaa katoaa.

    Grippipään nopeus, voimantuotto kropalla, tasainen kiihtyvyys kohti osumaa varsi edes jotakuinkin taaksepäin taipuneena antaa varmasti eniten hyötysuhdetta siihen kuinka tuotettu energia siirtyy osumahetkellä palloon. Tietty varren taipuminen vaikuttaa myös lavan asentoon osumassa, sen voi laskea vaikka pythagoraan lauseella ja muistaa miten sinit , kosinit yms meni ja millekin kateetille ja hypotenuusalla.

    Sitten ei kannata katsoa asiaan liittyen mitään videokuvia ellei tiedä että se suljin osaa sen erottaa (miten se piisrtää yhden kuvan, joskus näkee aivan hirveitä taipumia joka johtuu vaan siitä kuvan piirtotekniikasta.

    Taatana että on vaikea sanoin kuvata jo yhden votka kolan jälkeen;), edit: eiku nyt jo kahden…edit kaks nyt meni jo ja kolmaskin kun korjasin että olis edes vähän ymärettävä, hitto missä se edit nappula on jos ei vieläkään saa selvää…..edes itse….äh nyt alkoi jo neljäs… hyvääötyä….eikä ole mitään neljän sentin paukkuja;)

    Tota linkkiä en nyt ehtinyt lukemaan, mutta luulen että siinä on vähän laaja-alaisemmin tutkittu varren käyttäytymistä, jos ei niin etsin jonkun muun linkin. Tosa linkki

    Rauski kirjoitti: (1.3.2013 19:32:45)

    Arsu kirjoitti: (1.3.2013 17:56:59)
    varsi
    Mä en vieläkään ymmärrä miten varren vääntyminen tukee osumaa. Sehän vaikuttaa nostokulmaan.. Tarkoitatko sä Rauski kuitenkin jotain muuta? Vaikka käsien suhdetta lapaan tai jotain sinnepäin.

    Varsi taipuu kiihdytettäessä taaksepäin, sitä enemmän mitä suurempi kiihtyvyys, johtuen nupin massasta, varsi on siis taipuneena taaksepäin. Riippuen varresta kyse lienee enintään 3-4 sentistä. Taaksepäin taipuneen varren taivuttamiseksi edelleen taaksepäin osumassa tarvittaan paljon suurempi voima kuin esim suoran varren jota voisi kutsua vaikka stabiiliksi. Varsihan pyrkii itsestään aina hakeutumaan suoraan asentoon, kun siihen ei kohdistu ulkoisia voimia. Jos pelaajan swingin toteutustapa (esim rytmi) on sellainen että nupin huippunopeus on esim alle metri pallosta ja lyödään esim käsivetoisesti jolloin kropan kiertoliike pysähtyy, tämä johtaa siihen että taas nupin ja varren hitausmomentista johtuen kun voimantuotto lakkaa alkaa mailanpää hidastumaan. Tällöin varsi haluaa palata suoraan asentoon tai jos hidastuminen on suurempaa jopa taipua eteenpäin. Jos osumakohdassa varsi on suora tai taipuneena eteenpäin antaa se paljon enemmän periksi kuin taaksepäin taipuneena. Osumassa eteenpäin taipunut varsi antaa huomattavsati periksi (tukea katoaa, pyrkii jo itsestään palautumaan) ja lyönnin energiaa katoaa varren suoristumiseen sen lisäksi että nuppi hidastuu enemmän kuin tapauksessa että varsi on suorassa ja vielä enemmän kuin että varsi olis taipuneena taaksepäin.

    Tää on pirun hankala kertoa, mutta laita varsi kiinni johonkin kuvittele se gripiksi mailasta. Luulen että sulla on niitä ihan riittävästi tarjolla eri jäykkyyksinä;) Katso miten varsi käyttäytyy jos taivutat sitä eteenpäin tai taaksepäin, kuvittele se osumahetkeksi Taaksepäin taivutettuna tarvitse paljon suuremman voiman sen edelleen taivuttamiseksi kuin jos varsi olis suorassa. Jos varsi on taipuneena eteenpäin pyrkii se itsesään oikenemaan, osumassa enrgiaa katoaa.

    Grippipään nopeus, voimantuotto kropalla, tasainen kiihtyvyys kohti osumaa varsi edes jotakuinkin taaksepäin taipuneena antaa varmasti eniten hyötysuhdetta siihen kuinka tuotettu energia siirtyy osumahetkellä palloon. Tietty varren taipuminen vaikuttaa myös lavan asentoon osumassa, sen voi laskea vaikka pythagoraan lauseella ja muistaa miten sinit , kosinit yms meni ja millekin kateetille ja hypotenuusalla.

    Sitten ei kannata katsoa asiaan liittyen mitään videokuvia ellei tiedä että se suljin osaa sen erottaa (miten se piisrtää yhden kuvan, joskus näkee aivan hirveitä taipumia joka johtuu vaan siitä kuvan piirtotekniikasta.

    Taatana että on vaikea sanoin kuvata jo yhden votka kolan jälkeen;), edit: eiku nyt jo kahden…edit kaks nyt meni jo ja kolmaskin kun korjasin että olis edes vähän ymärettävä, hitto missä se edit nappula on jos ei vieläkään saa selvää…..edes itse….äh nyt alkoi jo neljäs… hyvääötyä….eikä ole mitään neljän sentin paukkuja;)

    luitko tuota linkkiä? Siinä kuvataan tuollainen lähes mahdottomaksi toteuttaa. Eli varsi taipuu aina eteenpäin, joillakin vain liian aikaisin jolloin se se ehtii osumaan jo palautua takaisin suoraksi. Voisiko tästä johtua, että kiihtyvyys laskee? Tigerin stingerit ehkä sitten poikkeus?
    Mä olen kirjoittajan kanssa aika samoilla linjoilla ja nähnyt monesti, että early release- pelaajille varrella ja lavalla ei tunnu olevan mitään merkitystä missä kulmassa pallot lähtevät.

    Rauski kirjoitti: (1.3.2013 19:36:43)
    Tota linkkiä en nyt ehtinyt lukemaan, mutta luulen että siinä on vähän laaja-alaisemmin tutkittu varren käyttäytymistä, jos ei niin etsin jonkun muun linkin. Tosa linkki

    voi olla, että puhutaan samasta asiasta, mutta eri sanoin:)


    Arsu kirjoitti: (1.3.2013 21:58:14)

    Rauski kirjoitti: (1.3.2013 19:32:45)

    Arsu kirjoitti: (1.3.2013 17:56:59)
    varsi
    Mä en vieläkään ymmärrä miten varren vääntyminen tukee osumaa. Sehän vaikuttaa nostokulmaan.. Tarkoitatko sä Rauski kuitenkin jotain muuta? Vaikka käsien suhdetta lapaan tai jotain sinnepäin.

    Varsi taipuu kiihdytettäessä taaksepäin, sitä enemmän mitä suurempi kiihtyvyys, johtuen nupin massasta, varsi on siis taipuneena taaksepäin. Riippuen varresta kyse lienee enintään 3-4 sentistä. Taaksepäin taipuneen varren taivuttamiseksi edelleen taaksepäin osumassa tarvittaan paljon suurempi voima kuin esim suoran varren jota voisi kutsua vaikka stabiiliksi. Varsihan pyrkii itsestään aina hakeutumaan suoraan asentoon, kun siihen ei kohdistu ulkoisia voimia. Jos pelaajan swingin toteutustapa (esim rytmi) on sellainen että nupin huippunopeus on esim alle metri pallosta ja lyödään esim käsivetoisesti jolloin kropan kiertoliike pysähtyy, tämä johtaa siihen että taas nupin ja varren hitausmomentista johtuen kun voimantuotto lakkaa alkaa mailanpää hidastumaan. Tällöin varsi haluaa palata suoraan asentoon tai jos hidastuminen on suurempaa jopa taipua eteenpäin. Jos osumakohdassa varsi on suora tai taipuneena eteenpäin antaa se paljon enemmän periksi kuin taaksepäin taipuneena. Osumassa eteenpäin taipunut varsi antaa huomattavsati periksi (tukea katoaa, pyrkii jo itsestään palautumaan) ja lyönnin energiaa katoaa varren suoristumiseen sen lisäksi että nuppi hidastuu enemmän kuin tapauksessa että varsi on suorassa ja vielä enemmän kuin että varsi olis taipuneena taaksepäin.

    Tää on pirun hankala kertoa, mutta laita varsi kiinni johonkin kuvittele se gripiksi mailasta. Luulen että sulla on niitä ihan riittävästi tarjolla eri jäykkyyksinä;) Katso miten varsi käyttäytyy jos taivutat sitä eteenpäin tai taaksepäin, kuvittele se osumahetkeksi Taaksepäin taivutettuna tarvitse paljon suuremman voiman sen edelleen taivuttamiseksi kuin jos varsi olis suorassa. Jos varsi on taipuneena eteenpäin pyrkii se itsesään oikenemaan, osumassa enrgiaa katoaa.

    Grippipään nopeus, voimantuotto kropalla, tasainen kiihtyvyys kohti osumaa varsi edes jotakuinkin taaksepäin taipuneena antaa varmasti eniten hyötysuhdetta siihen kuinka tuotettu energia siirtyy osumahetkellä palloon. Tietty varren taipuminen vaikuttaa myös lavan asentoon osumassa, sen voi laskea vaikka pythagoraan lauseella ja muistaa miten sinit , kosinit yms meni ja millekin kateetille ja hypotenuusalla.

    Sitten ei kannata katsoa asiaan liittyen mitään videokuvia ellei tiedä että se suljin osaa sen erottaa (miten se piisrtää yhden kuvan, joskus näkee aivan hirveitä taipumia joka johtuu vaan siitä kuvan piirtotekniikasta.

    Taatana että on vaikea sanoin kuvata jo yhden votka kolan jälkeen;), edit: eiku nyt jo kahden…edit kaks nyt meni jo ja kolmaskin kun korjasin että olis edes vähän ymärettävä, hitto missä se edit nappula on jos ei vieläkään saa selvää…..edes itse….äh nyt alkoi jo neljäs… hyvääötyä….eikä ole mitään neljän sentin paukkuja;)

    luitko tuota linkkiä? Siinä kuvataan tuollainen lähes mahdottomaksi toteuttaa. Eli varsi taipuu aina eteenpäin, joillakin vain liian aikaisin jolloin se se ehtii osumaan jo palautua takaisin suoraksi. Voisiko tästä johtua, että kiihtyvyys laskee? Tigerin stingerit ehkä sitten poikkeus?
    Mä olen kirjoittajan kanssa aika samoilla linjoilla ja nähnyt monesti, että early release- pelaajille varrella ja lavalla ei tunnu olevan mitään merkitystä missä kulmassa pallot lähtevät.

    Sanoinhan etten lukenut, ja kyse ei ole siitä missä kulmassa pallot lähtevät, sillä on oma vaikutuksensa lyönnin pituuteen lentolakien mukaan. Ei kuitenkaan hyötysuhteeseen, kuinka paljon siitä tuotetusta energiasta siirtyy pallon liike-energiaksi, eli varsi tukee osumahetkeä mahdollisimman paljon. Mä olen vain tälläinen energia-alan asiantuntija joka tuppaa aina ajattelemaan asioita termodynamiikan kautta ja miten se tuotettu energia kokonaisuudessa vaikuttaa, joka sen pallon saa liikkeelle ja vaikuttaa ja millaisella hyötysuhteella se sen tekee;)

    Tuon nyt ainakin luin ja ehkä siitä saa ajatusta : lead, lag

    Potkusta on taas tehty omat tutkimukset ja sen merkitys on aivan mitätön, enemmän tulee etua siitä että varsi ei pysty taipumaan taaksepäin ja näin nostaa sitä energian hyötysuhdetta osumassa.

    Tosta ei mulle ole kuitenkaan hyötyä, mutta jos joku muu sitä osaa hyödyntää tekemisessä niin aina parempi.

    Rauski kirjoitti: (1.3.2013 22:26:37)

    Arsu kirjoitti: (1.3.2013 21:58:14)

    Rauski kirjoitti: (1.3.2013 19:32:45)

    Arsu kirjoitti: (1.3.2013 17:56:59)
    varsi
    Mä en vieläkään ymmärrä miten varren vääntyminen tukee osumaa. Sehän vaikuttaa nostokulmaan.. Tarkoitatko sä Rauski kuitenkin jotain muuta? Vaikka käsien suhdetta lapaan tai jotain sinnepäin.

    Varsi taipuu kiihdytettäessä taaksepäin, sitä enemmän mitä suurempi kiihtyvyys, johtuen nupin massasta, varsi on siis taipuneena taaksepäin. Riippuen varresta kyse lienee enintään 3-4 sentistä. Taaksepäin taipuneen varren taivuttamiseksi edelleen taaksepäin osumassa tarvittaan paljon suurempi voima kuin esim suoran varren jota voisi kutsua vaikka stabiiliksi. Varsihan pyrkii itsestään aina hakeutumaan suoraan asentoon, kun siihen ei kohdistu ulkoisia voimia. Jos pelaajan swingin toteutustapa (esim rytmi) on sellainen että nupin huippunopeus on esim alle metri pallosta ja lyödään esim käsivetoisesti jolloin kropan kiertoliike pysähtyy, tämä johtaa siihen että taas nupin ja varren hitausmomentista johtuen kun voimantuotto lakkaa alkaa mailanpää hidastumaan. Tällöin varsi haluaa palata suoraan asentoon tai jos hidastuminen on suurempaa jopa taipua eteenpäin. Jos osumakohdassa varsi on suora tai taipuneena eteenpäin antaa se paljon enemmän periksi kuin taaksepäin taipuneena. Osumassa eteenpäin taipunut varsi antaa huomattavsati periksi (tukea katoaa, pyrkii jo itsestään palautumaan) ja lyönnin energiaa katoaa varren suoristumiseen sen lisäksi että nuppi hidastuu enemmän kuin tapauksessa että varsi on suorassa ja vielä enemmän kuin että varsi olis taipuneena taaksepäin.

    Tää on pirun hankala kertoa, mutta laita varsi kiinni johonkin kuvittele se gripiksi mailasta. Luulen että sulla on niitä ihan riittävästi tarjolla eri jäykkyyksinä;) Katso miten varsi käyttäytyy jos taivutat sitä eteenpäin tai taaksepäin, kuvittele se osumahetkeksi Taaksepäin taivutettuna tarvitse paljon suuremman voiman sen edelleen taivuttamiseksi kuin jos varsi olis suorassa. Jos varsi on taipuneena eteenpäin pyrkii se itsesään oikenemaan, osumassa enrgiaa katoaa.

    Grippipään nopeus, voimantuotto kropalla, tasainen kiihtyvyys kohti osumaa varsi edes jotakuinkin taaksepäin taipuneena antaa varmasti eniten hyötysuhdetta siihen kuinka tuotettu energia siirtyy osumahetkellä palloon. Tietty varren taipuminen vaikuttaa myös lavan asentoon osumassa, sen voi laskea vaikka pythagoraan lauseella ja muistaa miten sinit , kosinit yms meni ja millekin kateetille ja hypotenuusalla.

    Sitten ei kannata katsoa asiaan liittyen mitään videokuvia ellei tiedä että se suljin osaa sen erottaa (miten se piisrtää yhden kuvan, joskus näkee aivan hirveitä taipumia joka johtuu vaan siitä kuvan piirtotekniikasta.

    Taatana että on vaikea sanoin kuvata jo yhden votka kolan jälkeen;), edit: eiku nyt jo kahden…edit kaks nyt meni jo ja kolmaskin kun korjasin että olis edes vähän ymärettävä, hitto missä se edit nappula on jos ei vieläkään saa selvää…..edes itse….äh nyt alkoi jo neljäs… hyvääötyä….eikä ole mitään neljän sentin paukkuja;)

    luitko tuota linkkiä? Siinä kuvataan tuollainen lähes mahdottomaksi toteuttaa. Eli varsi taipuu aina eteenpäin, joillakin vain liian aikaisin jolloin se se ehtii osumaan jo palautua takaisin suoraksi. Voisiko tästä johtua, että kiihtyvyys laskee? Tigerin stingerit ehkä sitten poikkeus?
    Mä olen kirjoittajan kanssa aika samoilla linjoilla ja nähnyt monesti, että early release- pelaajille varrella ja lavalla ei tunnu olevan mitään merkitystä missä kulmassa pallot lähtevät.

    Sanoinhan etten lukenut, ja kyse ei ole siitä missä kulmassa pallot lähtevät, sillä on oma vaikutuksensa lyönnin pituuteen lentolakien mukaan. Ei kuitenkaan hyötysuhteeseen, kuinka paljon siitä tuotetusta energiasta siirtyy pallon liike-energiaksi, eli varsi tukee osumahetkeä mahdollisimman paljon. Mä olen vain tälläinen energia-alan asiantuntija joka tuppaa aina ajattelemaan asioita termodynamiikan kautta ja miten se tuotettu energia kokonaisuudessa vaikuttaa, joka sen pallon saa liikkeelle ja vaikuttaa ja millaisella hyötysuhteella se sen tekee;)

    Tuon nyt ainakin luin ja ehkä siitä saa ajatusta : lead, lag

    Potkusta on taas tehty omat tutkimukset ja sen merkitys on aivan mitätön, enemmän tulee etua siitä että varsi ei pysty taipumaan taaksepäin ja näin nostaa sitä energian hyötysuhdetta osumassa.

    Tosta ei mulle ole kuitenkaan hyötyä, mutta jos joku muu sitä osaa hyödyntää tekemisessä niin aina parempi.

    Mut mä ehdin kirjoitella ennen kuin näin sun 😉
    Lue nyt ihmeessä. Kirjoittaja on uskoakseni maailman tunnetuinpia asiantuntijoita tällä saralla. Unohda oma asiantuntevuus hetkeksi, sitten voit päättää kumpi tietää asian oikeasti..

    ts

    Rauski kirjoitti: (1.3.2013 22:26:37)

    Potkusta on taas tehty omat tutkimukset ja sen merkitys on aivan mitätön, enemmän tulee etua siitä että varsi ei pysty taipumaan taaksepäin ja näin nostaa sitä energian hyötysuhdetta osumassa.

    Mua ihan oikeesti kiinnostais nähdä joku kunnolla tehty tutkimus aiheesta. Sashon pumaskat ei niitä kriteereitä valitettavasti täyt alkuunkaan

    ts kirjoitti: (2.3.2013 9:58:25)

    Rauski kirjoitti: (1.3.2013 22:26:37)

    Potkusta on taas tehty omat tutkimukset ja sen merkitys on aivan mitätön, enemmän tulee etua siitä että varsi ei pysty taipumaan taaksepäin ja näin nostaa sitä energian hyötysuhdetta osumassa.

    Mua ihan oikeesti kiinnostais nähdä joku kunnolla tehty tutkimus aiheesta. Sashon pumaskat ei niitä kriteereitä valitettavasti täyt alkuunkaan

    Hitto kun mulla oli kerran hemmetin hyvä tutkimus tosta asiasta löytyneenä, mutta kun ei muista millä hakusanoilla se löytyi. koittanu sitä tässä etsiä. Toi kuva foralla, joka on siitä trackmaniin ykkösestä on aika hyvä. Jos mailanpäänopeus nousee kohti osumaa tuohon malliin niin olisi kiva tietää mikä voima sitä pystyisi estämään taipumasta taaksepäin osumahetkellä. Tossa muillekin

    Noihin mallinnuksiin ja niihin johtopäätöksiin kun ei oikein tuota luottoa löydy ainakaan multa;)

    Etsintä jatkuu….

    Arsu kirjoitti: (2.3.2013 9:34:29)

    Rauski kirjoitti: (1.3.2013 22:26:37)

    Arsu kirjoitti: (1.3.2013 21:58:14)

    Rauski kirjoitti: (1.3.2013 19:32:45)

    Arsu kirjoitti: (1.3.2013 17:56:59)
    varsi
    Mä en vieläkään ymmärrä miten varren vääntyminen tukee osumaa. Sehän vaikuttaa nostokulmaan.. Tarkoitatko sä Rauski kuitenkin jotain muuta? Vaikka käsien suhdetta lapaan tai jotain sinnepäin.

    Varsi taipuu kiihdytettäessä taaksepäin, sitä enemmän mitä suurempi kiihtyvyys, johtuen nupin massasta, varsi on siis taipuneena taaksepäin. Riippuen varresta kyse lienee enintään 3-4 sentistä. Taaksepäin taipuneen varren taivuttamiseksi edelleen taaksepäin osumassa tarvittaan paljon suurempi voima kuin esim suoran varren jota voisi kutsua vaikka stabiiliksi. Varsihan pyrkii itsestään aina hakeutumaan suoraan asentoon, kun siihen ei kohdistu ulkoisia voimia. Jos pelaajan swingin toteutustapa (esim rytmi) on sellainen että nupin huippunopeus on esim alle metri pallosta ja lyödään esim käsivetoisesti jolloin kropan kiertoliike pysähtyy, tämä johtaa siihen että taas nupin ja varren hitausmomentista johtuen kun voimantuotto lakkaa alkaa mailanpää hidastumaan. Tällöin varsi haluaa palata suoraan asentoon tai jos hidastuminen on suurempaa jopa taipua eteenpäin. Jos osumakohdassa varsi on suora tai taipuneena eteenpäin antaa se paljon enemmän periksi kuin taaksepäin taipuneena. Osumassa eteenpäin taipunut varsi antaa huomattavsati periksi (tukea katoaa, pyrkii jo itsestään palautumaan) ja lyönnin energiaa katoaa varren suoristumiseen sen lisäksi että nuppi hidastuu enemmän kuin tapauksessa että varsi on suorassa ja vielä enemmän kuin että varsi olis taipuneena taaksepäin.

    Tää on pirun hankala kertoa, mutta laita varsi kiinni johonkin kuvittele se gripiksi mailasta. Luulen että sulla on niitä ihan riittävästi tarjolla eri jäykkyyksinä;) Katso miten varsi käyttäytyy jos taivutat sitä eteenpäin tai taaksepäin, kuvittele se osumahetkeksi Taaksepäin taivutettuna tarvitse paljon suuremman voiman sen edelleen taivuttamiseksi kuin jos varsi olis suorassa. Jos varsi on taipuneena eteenpäin pyrkii se itsesään oikenemaan, osumassa enrgiaa katoaa.

    Grippipään nopeus, voimantuotto kropalla, tasainen kiihtyvyys kohti osumaa varsi edes jotakuinkin taaksepäin taipuneena antaa varmasti eniten hyötysuhdetta siihen kuinka tuotettu energia siirtyy osumahetkellä palloon. Tietty varren taipuminen vaikuttaa myös lavan asentoon osumassa, sen voi laskea vaikka pythagoraan lauseella ja muistaa miten sinit , kosinit yms meni ja millekin kateetille ja hypotenuusalla.

    Sitten ei kannata katsoa asiaan liittyen mitään videokuvia ellei tiedä että se suljin osaa sen erottaa (miten se piisrtää yhden kuvan, joskus näkee aivan hirveitä taipumia joka johtuu vaan siitä kuvan piirtotekniikasta.

    Taatana että on vaikea sanoin kuvata jo yhden votka kolan jälkeen;), edit: eiku nyt jo kahden…edit kaks nyt meni jo ja kolmaskin kun korjasin että olis edes vähän ymärettävä, hitto missä se edit nappula on jos ei vieläkään saa selvää…..edes itse….äh nyt alkoi jo neljäs… hyvääötyä….eikä ole mitään neljän sentin paukkuja;)

    luitko tuota linkkiä? Siinä kuvataan tuollainen lähes mahdottomaksi toteuttaa. Eli varsi taipuu aina eteenpäin, joillakin vain liian aikaisin jolloin se se ehtii osumaan jo palautua takaisin suoraksi. Voisiko tästä johtua, että kiihtyvyys laskee? Tigerin stingerit ehkä sitten poikkeus?
    Mä olen kirjoittajan kanssa aika samoilla linjoilla ja nähnyt monesti, että early release- pelaajille varrella ja lavalla ei tunnu olevan mitään merkitystä missä kulmassa pallot lähtevät.

    Sanoinhan etten lukenut, ja kyse ei ole siitä missä kulmassa pallot lähtevät, sillä on oma vaikutuksensa lyönnin pituuteen lentolakien mukaan. Ei kuitenkaan hyötysuhteeseen, kuinka paljon siitä tuotetusta energiasta siirtyy pallon liike-energiaksi, eli varsi tukee osumahetkeä mahdollisimman paljon. Mä olen vain tälläinen energia-alan asiantuntija joka tuppaa aina ajattelemaan asioita termodynamiikan kautta ja miten se tuotettu energia kokonaisuudessa vaikuttaa, joka sen pallon saa liikkeelle ja vaikuttaa ja millaisella hyötysuhteella se sen tekee;)

    Tuon nyt ainakin luin ja ehkä siitä saa ajatusta : lead, lag

    Potkusta on taas tehty omat tutkimukset ja sen merkitys on aivan mitätön, enemmän tulee etua siitä että varsi ei pysty taipumaan taaksepäin ja näin nostaa sitä energian hyötysuhdetta osumassa.

    Tosta ei mulle ole kuitenkaan hyötyä, mutta jos joku muu sitä osaa hyödyntää tekemisessä niin aina parempi.

    Mut mä ehdin kirjoitella ennen kuin näin sun 😉
    Lue nyt ihmeessä. Kirjoittaja on uskoakseni maailman tunnetuinpia asiantuntijoita tällä saralla. Unohda oma asiantuntevuus hetkeksi, sitten voit päättää kumpi tietää asian oikeasti..

    Ei se nyt kauheasti asiantuntemusta tarvitse jos sulla on varren päässä massa joka on kiihtyvässä liikkeessä koko ajan. Massa jää taakse ja varsi taipuu taaksepäin juuri sen verran kuin kiihtyvyys aiheuttaa voimia. Kun kiihtyvyyttä ei enää ole ja nopeus vakio se oikenee sen verran mitä nyt ilmanvastus sitä jarruttaa. Jos se nopeus hidastuu alkaa se taipumaan eteenpäin. Persukoulufysiikkahan tuon pitäisi olla ja uskoisin aika monessa yhteydessä myös kokeellisesti havaittu..

    Rauski tuumasi, että ’enemmän hyötyä on siitä, että varsi ei pysty’ taipumaan taaksepäin osumassa.

    Mä arvelen, että lähes kaikissa golfvarsissa se kuitenkin taipuu, vaikka miten olis kiihtyvä liike pallon lähistöllä ja taipuma taakse päin. Osumassa pallon hitaus vaikuttaa varteen, käsittääkseni sitä enemmän, mitä puhtaampi osuma.

    Käsitykseni mukaan liian löysällä varrella menetetään pallon kompressiosta leijonan osa kontaktiaikana, optimaalinen varsi toimisi ymmärtääkseni siten, että se joustaa kyllä osumassa, mutta vain sen verran, että pallon kokoonpuristuvuus ehtii saavuttaa maksiminsa. Lisäksi oleellista lienee riittävän nopea värähtelytaajuus, jolloin varsi ehtii ojentua ainakin jonkin verran ennen pallon irtoamista lavasta. Varmaan otollista olisi, jos pallo olisi vielä melko paljon kokoonpuristuneena, kun varren potku tapahtuu.

    Transitiossa tuntuvalla varren potkulla ei kyllä ole paljonkaan tekemistä sen kanssa, miten pallo lähtee, vaikka voi kertoa swingin rytmiin hyvin sopivasta varresta.

Esillä 25 viestiä, 26 - 50 (kaikkiaan 85)
Vastaa aiheeseen: Vastaus #209189 kohteessaMailan pään nopeus ja lyönnin pituus?

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu Mailan pään nopeus ja lyönnin pituus?