-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kun pallo on muualla, kuin lyhyeksi leikatulla osalla kenttää ja on uponnut omaan alastulojälkeensä(muualla kuin hiekassa, saako nostaa ja dropata ? Toinen sääntöasia, johon haluaisin vastauksen onko pelialueella olevat merkitsemättömät ojat vesiesteitä?
1. Ei saa, ellei ko. toimenpidettä ole paikallisäännöissä erikseen mainittu sallituksi.
2. Kyllä ovat!
JPJP kirjoitti: (6.6.2009 18:17:48)
Kun pallo on muualla, kuin lyhyeksi leikatulla osalla kenttää ja on uponnut omaan alastulojälkeensä(muualla kuin hiekassa, saako nostaa ja dropata ?
Pannaanpas väelle vähän pohdintaa: montako penalttia ja minkä sääntöjen perusteella pelaajalle tuomitaan, jos hän nostaa raffissa maahan uponneen pallonsa, puhdistaa sen ja droppaa alle mailanmitan päähän eikä lähemmäs reikää?
Terve maalaisjärki sanoo, että 1 pen, mut säännöt varmaan 2? Ois kiva kuulla vastaus!
Arkijärjellä eli arkiajattelulla (engl. common sense, ”maalaisjärki”, ”talonpoikaisjärki”) tarkoitetaan käytännöllistä järkeä.
Tietoteoriassa common sense -ajattelua on puolustanut muun muassa G. E. Moore. Thomas Reidin filosofiassa arkijärki on, tai ainakin sen tulisi olla kaiken tieteen perusta 🙂
Pelaamaton paikka – 1 pentti?
Näin arvuuttelee:Mika Ahola kirjoitti: (7.6.2009 11:44:08)
Pelaamaton paikka – 1 pentti?
Näin arvuuttelee:Ja eikös tuosta pallon puhdistamisesta napsahda vielä toinen?
Samba kirjoitti: (7.6.2009 19:01:23)
Mika Ahola kirjoitti: (7.6.2009 11:44:08)
Pelaamaton paikka – 1 pentti?
Näin arvuuttelee:Ja eikös tuosta pallon puhdistamisesta napsahda vielä toinen?
Jos käyttää pelaamatonta paikkaa, niin saa sen pallon putsata.
Mozze kirjoitti: (7.6.2009 19:20:13)
Samba kirjoitti: (7.6.2009 19:01:23)
Mika Ahola kirjoitti: (7.6.2009 11:44:08)
Pelaamaton paikka – 1 pentti?
Näin arvuuttelee:Ja eikös tuosta pallon puhdistamisesta napsahda vielä toinen?
Jos käyttää pelaamatonta paikkaa, niin saa sen pallon putsata.
Kuvattu tilanne poikii varmasti monenlaisia mielenkiintoisia keskusteluja kentällä, ’oikeita’ ratkaisuja kun tavallaan on ainakin kaksi.
Pelaajan kajottua pelissä olevaan palloon muutoin kuin sääntöjen mukaan hän saa lähtökohtaisesti aina rangaistuksen, jos ei muuten niin säännön 18-2 perusteella. Sen jälkeen aletaankin todella mitata pelaajan/pelaajien sääntötuntemusta. Tuo samainen sääntö kun edellyttää pallon asettamisen takaisin paikoilleen, muuten tulee toinen rangaistus: ’Hei, ei tosta saa vapaata droppia!’ ’Eikö?’ ’Ei, sun pitää panna se pallo takaisin tai tulee kaksi penalttia!’ ’Mutta kun mä jo droppasin sen tohon. Ei kai tää niin tarkkaa oo??’ ’On se, paa se takasin!!’
Keskustelu voi mennä myös näin: ’Hei, ei tosta saa vapaata droppia!’ ’Ei niin, mutta kun se makaa niin pirun huonosti, niin mä otan pelaamattoman paikan ja jatkan tästä yhdellä pentillä.’ ’Ai, saaks noin tehdä?’ ’Tietysti saa, mähän sen päätän oman palloni osalta!’
Tuo ensimmäinen keskustelu voisi myös jatkua vielä tähänkin tapaan:’Lisäksi sä saat kaksi rankkua lisää väärästä paikasta pelaamisesta! Siis yhteensä kolme!’
Joku voisi myös vaatia kahta penalttia säännön 25-2 (maahan painunut pallo) rikkomisesta, pallo kun ei ollut pelialueen lyhyeksi leikatulla osalla.
Kaksi ensimmäistä ratkaisua ovat molemmat sääntöjen mukaan ’oikein’, mutta jokainen ymmärtää, että pelaajan kannalta tuo jälkimmäinen on se ainoa oikea. Eli yhdellä penaltilla tuosta selviää, eikä pelaajan edes tarvitse sanoa mitään, kunhan toimii sääntöjen mukaan ja merkitsee korttiinsa oikean määrän lyöntejä + penaltteja.
Niin, ja pallon saa aina puhdistaa, kun se nostetaan (tuli siitä rangaistus tahi ei), ellei puhdistaminen ole erikseen kiellettyä (sääntö 21).
Meillä sai pallon nostaa ja puhdistaa kilpailuissa pääsääntöisesti pelialueella viime vuonna, silloin kun oli märkää ja pehmeää, lähes koko kesä siis.
Kyllä täytyy myöntää, että välillä rajatapauksissa ja muutenkin nämä aiheuttavat ongelmia.
1. Pallo uponnut niin että noin puolet semissä ja noin puolet väylän puolella, saako nostaa ja puhdistaa ilman rankkuja jos on kyse ’lyhyeksi leikatulla’ alueella.
2. Usein myös semiraffia on tulkittu lyhyeksi leikatuksi alueeksi, onhan se tietty lyhyempää kuin raffi 🙂
3. Toissa kesänä, ei kotikentällä, leikkuukone oli kait tehnyt vähän huonoa jälkeä reilusti raffin puolella ja oli pienessä kummussa vetänyt nurmen aika matalaksi. Sanoisin jopa, että reilusti alle väyläpituuden. Kun yritin kuunnella toisen ryhmän keskustelua, niin kyllä minulle jäi käsitys, että siihen uponnut pallo oli tulkittu uponneeksi lyhyeksi leikatulla alueella.
Jokin muukin oli vielä mielessä, mutta perhana kun unohtui….
Chip Greenside kirjoitti: (6.6.2009 21:48:44)
1. Ei saa, ellei ko. toimenpidettä ole paikallisäännöissä erikseen mainittu sallituksi.2. Kyllä ovat!
Meillä ainakin nuo 2 kohdan ojat ovat sivuvesiesteitä.
Onko foregreen lyhyeksi leikattu alue? Sehän tavallaan vastaa semirough:ia.
Lainaus JPJP:
Toinen sääntöasia, johon haluaisin vastauksen onko pelialueella olevat merkitsemättömät ojat vesiesteitä?
Mihin sääntöön vetoatte, kun toteatte sen olevan ilman paaluja tai muita punaisia merkkejä vesieste.
Itse en kyllä moista löydä ja pidänkin ojaa tilapäisenä vetenä jos ojan pohjalta vettä selkeästi löytyy.
Toki paikallis-säännöistähän voi asiaa löytää ratkaisua jollain kentällä, tyyliin kaikki ojat ovat sivuvesiesteitä.Happosetä kirjoitti: (8.6.2009 10:33:57)
Onko foregreen lyhyeksi leikattu alue? Sehän tavallaan vastaa semirough:ia.Foregreenin pitäisi kyllä olla lyhyeksi leikkatua aluetta, ainakin mun saaman käsityksen ja asiasta tehtyjen tulkintojen mukaan.
Rauski kirjoitti: (8.6.2009 10:08:43)
Meillä sai pallon nostaa ja puhdistaa kilpailuissa pääsääntöisesti pelialueella viime vuonna, silloin kun oli märkää ja pehmeää, lähes koko kesä siis.Kyllä täytyy myöntää, että välillä rajatapauksissa ja muutenkin nämä aiheuttavat ongelmia.
1. Pallo uponnut niin että noin puolet semissä ja noin puolet väylän puolella, saako nostaa ja puhdistaa ilman rankkuja jos on kyse ’lyhyeksi leikatulla’ alueella.
2. Usein myös semiraffia on tulkittu lyhyeksi leikatuksi alueeksi, onhan se tietty lyhyempää kuin raffi 🙂
3. Toissa kesänä, ei kotikentällä, leikkuukone oli kait tehnyt vähän huonoa jälkeä reilusti raffin puolella ja oli pienessä kummussa vetänyt nurmen aika matalaksi. Sanoisin jopa, että reilusti alle väyläpituuden. Kun yritin kuunnella toisen ryhmän keskustelua, niin kyllä minulle jäi käsitys, että siihen uponnut pallo oli tulkittu uponneeksi lyhyeksi leikatulla alueella.
Jokin muukin oli vielä mielessä, mutta perhana kun unohtui….
No nyt mä sen muistin… tilapäinen vesi metsässä kivien välissä, väylä–>noin 8 metriä raffia–>metsän reuna alkaa–>siitä muutaman metrin päässä kivikkoa jonka väleissä on selvästi vettä kerääntynyt sateen jäljiltä. Hyvä arvaus on 🙂 ettei ole pelialuetta eikä saa vapaata droppia metsään. Kerran yhden tyypin mielestä oli kun on niin lähellä väylää, olin eri mieltä.
A “water hazard’’ is any sea, lake, pond, river, ditch, surface drainage ditch or other open water course (whether or not containing water) and anything of a similar nature on the course.
When the margin of a water hazard is defined by stakes, the stakes are inside the water hazard, and the margin of the hazard is defined by the nearest outside points of the stakes at ground level. When both stakes and lines are used to indicate a water hazard, the stakes identify the hazard and the lines define the hazard margin. When the margin of a water hazard is defined by a line on the ground, the line itself is in the water hazard.
Yhtäkkiä ajatellen nuo merkintämaininnat kertovat miten estealue on rajattu. Ei niinkään määrittele sitä onko kyseessä vesieste vai ei. Vois kuvitella että ”line on the ground” olisi esteen luonnollinen raja.
Kuka tietää?
Rauski kirjoitti: (8.6.2009 11:02:52)
Rauski kirjoitti: (8.6.2009 10:08:43)
Meillä sai pallon nostaa ja puhdistaa kilpailuissa pääsääntöisesti pelialueella viime vuonna, silloin kun oli märkää ja pehmeää, lähes koko kesä siis.Kyllä täytyy myöntää, että välillä rajatapauksissa ja muutenkin nämä aiheuttavat ongelmia.
1. Pallo uponnut niin että noin puolet semissä ja noin puolet väylän puolella, saako nostaa ja puhdistaa ilman rankkuja jos on kyse ’lyhyeksi leikatulla’ alueella.
2. Usein myös semiraffia on tulkittu lyhyeksi leikatuksi alueeksi, onhan se tietty lyhyempää kuin raffi 🙂
3. Toissa kesänä, ei kotikentällä, leikkuukone oli kait tehnyt vähän huonoa jälkeä reilusti raffin puolella ja oli pienessä kummussa vetänyt nurmen aika matalaksi. Sanoisin jopa, että reilusti alle väyläpituuden. Kun yritin kuunnella toisen ryhmän keskustelua, niin kyllä minulle jäi käsitys, että siihen uponnut pallo oli tulkittu uponneeksi lyhyeksi leikatulla alueella.
Jokin muukin oli vielä mielessä, mutta perhana kun unohtui….
No nyt mä sen muistin… tilapäinen vesi metsässä kivien välissä, väylä–>noin 8 metriä raffia–>metsän reuna alkaa–>siitä muutaman metrin päässä kivikkoa jonka väleissä on selvästi vettä kerääntynyt sateen jäljiltä. Hyvä arvaus on 🙂 ettei ole pelialuetta eikä saa vapaata droppia metsään. Kerran yhden tyypin mielestä oli kun on niin lähellä väylää, olin eri mieltä.
ÄÄh… pitäskös kuitenkin luke ne määritelmät sääntökirjasta. Ei tarttis sitten maalaisjärjellä meittiä mikä on pelaialuetta ja mikä ei. Sillä kun sitä ei voi ratkoa.
Kebax: line on the ground on nimenomaan maahan piirretty viiva.
Kyllä tilapäistä vettä voi olla metsässäkin. Lukekaa ne määritelmät! Käsite ’pelialue’ on hämärä eikä vastaa mitään määritelmää.
Casual Water
“Casual water’’ is any temporary accumulation of water on the course
that is not in a water hazard and is visible before or after the player
takes his stance. Snow and natural ice, other than frost, are either
casual water or loose impediments, at the option of the player.
Manufactured ice is an obstruction. Dew and frost are not casual water.
A ball is in casual water when it lies in or any part of it touches the
casual water.Course
The “course’’ is the whole area within any boundaries established by
the Committee (see Rule 33-2).ts kirjoitti: (8.6.2009 11:12:10)
Kebax: line on the ground on nimenomaan maahan piirretty viiva.
Eli kuvittelu ei auta. Siis onko se nyt niin että vaikka määritelmän mukaan lampi näyttää vesiesteeltä mutta koska sille ei löydy reunaa niin se onkin vaan iso kasa tilapäistä vettä?
tiikeri metsä kirjoitti: (8.6.2009 11:52:44)
Kyllä tilapäistä vettä voi olla metsässäkin. Lukekaa ne määritelmät! Käsite ’pelialue’ on hämärä eikä vastaa mitään määritelmää.
Ei ole hämärä. Määritelmän mukaan pelialue = Through the green:
“Through the green’’ is the whole area of the course except:
a. The teeing ground and putting green of the hole being played; and
b. All hazards on the course.Rauski kirjoitti: (8.6.2009 11:02:52)
No nyt mä sen muistin… tilapäinen vesi metsässä kivien välissä, väylä–>noin 8 metriä raffia–>metsän reuna alkaa–>siitä muutaman metrin päässä kivikkoa jonka väleissä on selvästi vettä kerääntynyt sateen jäljiltä. Hyvä arvaus on 🙂 ettei ole pelialuetta eikä saa vapaata droppia metsään. Kerran yhden tyypin mielestä oli kun on niin lähellä väylää, olin eri mieltä.Kyllä metsäkin on pelialuetta (ja kenttää), mutta kivien välissä olevasta tilapäisestä vedestä ei saa vapautusta, jos palloa ei muutenkaan sieltä voisi pelata. Toisin sanoen, pelaamattomasta paikasta ei pääse ilmaiseksi vapautumaan tilapäisen veden sääntöön vetoamalla (Sääntö 25-1b Exception).
kebax kirjoitti: (8.6.2009 11:59:37)
ts kirjoitti: (8.6.2009 11:12:10)
Kebax: line on the ground on nimenomaan maahan piirretty viiva.
Eli kuvittelu ei auta. Siis onko se nyt niin että vaikka määritelmän mukaan lampi näyttää vesiesteeltä mutta koska sille ei löydy reunaa niin se onkin vaan iso kasa tilapäistä vettä?
Lampi on vesieste ja sillä on aina reunat. Jos ei ole reunoja, se ei ole lampi, vaan mitä luultavimmin tilapäisen veden keräytymä.
Tulkintojen välttämiseksi toimikunnan tulee määritellä vesiesteiden rajat tarkasti.
Määritelmä kertoo miten reuna määräytyy kun toimikunta on tavalla tai toisella ne merkannut. Merkkaamattoman reunan käyttäytymisestä ei mainita halaistua sanaa.
Miksi näin?
kebax kirjoitti: (8.6.2009 12:47:05)
Määritelmä kertoo miten reuna määräytyy kun toimikunta on tavalla tai toisella ne merkannut. Merkkaamattoman reunan käyttäytymisestä ei mainita halaistua sanaa.Miksi näin?
Siksi, koska toimikunnan tehtävä on määritellä (ja toivon mukaan myös merkitä) vesiesteet tarkasti. Säännöissä ei oteta huomioon sellaista vaihtoehtoa, ettei toimikunta olisi hoitanut hommiaan. Deccareissa asiaan kyllä puututaan, eli kerrotaan, että vesieste on vesieste, vaikkei toimikunta olisikaan sitä sellaiseksi määritellyt.
KL kirjoitti: (8.6.2009 12:53:57)
… Deccareissa asiaan kyllä puututaan, eli kerrotaan, että vesieste on vesieste, vaikkei toimikunta olisikaan sitä sellaiseksi määritellyt.Okei. Onko sulla pointteria? Vai kahlaanko kaik veseste keissit läpi?
-
JulkaisijaArtikkelit