-
JulkaisijaArtikkelit
-
Pyöritelläänpä hieman talvipäivän ratoksi tuota Reedin ja myös Roryn tapausta, niissä on nimittäin hyvin mielenkiintoisia psykologisia aineksia, jotka vaikuttavat niin pelaajan kuin tuomarinkin toimintaan.
Reed ensin. Hänellä oli tieto, että pallo jäi suoraan paikoilleen siihen mihin putosi. Sillä ei tässä vaiheessa ole merkitystä, että tieto myöhemmin osoittautui vääräksi. Tämän tiedon hän siirsi sellaisenaan tuomarille. Tämän lisäksi on hyvinkin mahdollista, jopa todennäköistä, että pallon uppoamisia raffiin oli kilpailun aiemmissa käänteissä tapahtunut, kenties jopa Reedin (tai Roryn) omassa ryhmässä. Tuomarillekin niitä tapauksia oli voinut tulla vastaan. Tapaus ei siis kenties ollut ensimmäinen laatuaan kummallekaan kyseisessä kilpailussa.
Reed siis tulee pallolleen ja arvelee sivulliselta saamansa tiedon perustella pallon uponneen omaan alastulojälkeensä. Niinpä hän merkitsee pallon paikan ja nostaa pallon arvioidakseen tilanteen. Hän näkee raffiruohossa kuopan ja päättelee pallon uponneen sääntöjen tarkoittamalla tavalla. Me emme valitettavasti tiedä oliko maanpintakin näkyvissä siinä kuopan pohjalla, mutta palaan siihen seikkaan myöhemmin. Sitten Reed pyytää tuomarin paikalle varmistusta varten. Käydään mahdollisesti seuraavanlainen keskustelu:
Tuomari: Tervehdys! Voinko auttaa?
Reed: Tervehdys! Joo, mun palloni on näköjään uponnut maahan.
T: Mistä kaukaa löit?
R: 212 jaardia pitkällä raudalla
T: Ja pallo jäi näille sijoilleen?
R: Joo, se ei pompannut.
T: Kyllähän tuo näyttää maahan painuneelta, joten saat halutessasi vapautua ilman rangaistusta.Tuomari siis saa Reediltä tietoa, jota hän prosessoi ja käyttää hyväkseen päätöstä tehdessään. Mahdolliset aiemmat vastaavanlaiset tilanteet voivat aiheuttaa sen, ettei tuomari tutki tuota kohtaa aivan niin tarkasti kuin kenties pitäisi. Kisan aiempi historia ja annettu väärä tieto voivat olla tässä tilanteessa aivan ratkaisevia tekijöitä tuomarin tehdessä päätöstään. On syytä muistaa, että kaikki tuomarit tekevät virheitä, jopa ne aivan parhaimmat, he tosin varsin harvoin tilanteiden määrä huomioon ottaen.
Tässä vaiheessa on hyvä muistella tuota Reedin pallon pomppaamisesta otettua videota. Pallo siis pomppaa ensimmäisen kontaktin jälkeen ehkä reilut puoli metriä ylöspäin ja ehkä metrin verran eteenpäin. Jotta pallo uppoaisi toisessa kontaktissa maahan, vaan ei ensimmäisessä, on ensimmäisen pompun kohdan oltava aika lailla kuiva eikä yhtään pehmeä, kun taas toisen pompun kohdan on oltava löysää velliä. Kuulostaa siis aika lailla epätodennäköiseltä, koska ruohoon painuminenhan ei riitä vapautumisen perusteeksi. No, tämä on kaikki pelkkää spekulointia ajan kuluksi.
Roryn tapauksessa samat psykologiset tekijät jylläävät. Rory olettaa ilman muuta, mahdollisesti kisan aiempiin kokemuksiinsa nojaten, että niin kaukaa lyöty pallo painuu maahan. Oletusta vahvistaa luulo siitä, ettei pallo pompannut. Ilmeistä on, että Sabatinilla oli samat mietteet, eikä häntä välttämättä edes hirveästi kiinnostanut Roryn pallo, omassa pelissä on voinut olla aivan riittävästi pähkäilemistä. Julkaistun artikkelin perusteella kukaan muu kuin Rory (ja kenties caddiensä) ei nähnyt pallon paikkaa. Jos Rory olisi tiennyt pallon ’hypähtäneen’ maahantulonsa jälkeen, hän tuskin olisi noin kevyesti ottanut itselleen vapautusta, minimissään olisi pyytänyt tuomarin paikalle avukseen.
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoisia tilanteita, joissa tehtyihin ratkaisuihin ovat mielestäni ilmiselvästi vaikuttaneet muutkin asiat kuin juuri siihen tilanteeseen käytettävissä olevat tiedot. Ihmisillä on tapana tehdä olettamuksia vääristä lähtökohdista, jolloin lopputulemakin on ellei täysin väärä niin ainakin virheellinen.
Kyseisiin tapauksiin liittyen Reed’in ja McIlroy’n suorituksissa oli tietty ”ideologinen” eroavaisuus.
– virhe ei ollut siinä että kummankin pelaajan droppi oli (TV:n kuvan toiston ja hidastuksen todentamana) aiheeton sekä sääntöjen vastainen.
– ratkaisu tehdään kuitenkin kentällä eikä kumpikaan pelaaja tehnyt sääntörikettä päätyessään siihen että pallon sai nostaa ja dropata.Mikä sitten teki kyseiset suoritukset ainakin jossain määrin erilaisiksi?
1. Ilmiselvästi Reed näki (ja ymmärsi) mahdollisuuden käyttää tilaisuutta hyväkseen jotta pääsee pelaamaan alkuperäistä paremmasta makuusta (= matalammasta raffista).
– videoclipiltä näkyy selkeästi että pallon noston ja siirron vuoksi makuu parani oleellisesti dropin myötä.
– koko juttu oli Reed’ille selvää jo ennen tuomarin kutsumista..tämä näkyy videoltakin.
– tämä on tietenkin sääntöjen sallimaa kun droppi tehdään asianmukaisella tavalla (enintään mailanmitan päästä eikä lähempää lippua)
– itselleni jäi käsitys että tuomari kutsuttiin paikalle vain ikäänkuin varmaistamaan ja siirretyn vastuun vuoksi. Reed taisi jopa sanoa näin.2. Myös McIlroy päätyi tulkintaan että pallo oli uponnut pitkien ruohojen sekaan maahan. Sekä siitä syystä nostettavissa ja dropattavissa.
– hän ei kuitenkaan lähtenyt edes etsimään parempaa makuuta pallolle vaan droppasi pallonsa juuri samanlaiseen pitkään raffiin josta sen nostikin. käytännössä n. 30 sentin päähän siitä mihin pallo jäi lyönnin jälkeen.
– Rory vapautui kuvittelemaan maahan uponneesta pallosta, muttei hänellä ollut ajatustakaan ottaa vapautusta muun (teko?)syyn perusteella (siis vapautua samalla ko. paikan pitkästä raffi-ruohosta).Ero on mielestäni siinä että Rory ei edes pyrkinyt hyötymään välillisesti pallon (kuvitellusta) uppoamisesta. Ymmärrettävästi hän vapautui täysimääräisesti ”uponneesta makuusta”, mutta jatkoi peliään käytännössä juuri sellaisesta makuusta johon pallo asettui jo aikaisemman lyönnin jälkeen.
– tämä on monen mielestä reilu ja oikea tapa vapautua ns. olosuhteiden vuoksi ”epänormaalista” makuusta.Tiedetään! tiedetään! että tällaisessa tilanteessa pelaaja saa ja voi ottaa kaiken mahdollisen, sääntöjen salliman hyödyn!
– tällaisilla pienillä asioilla on kuitenkin tapana vaikuttaa ihmisten (siis yleisön) mielikuviin pelaajasta.
– ja toisaalta, tottakai ne omalla tavallaan myös kertovat pelaajan (-jien) ajatusmaailmasta, periaatteista jne.Minua henkilökohtaisesti miellyttää enemmän McIlroy’in tapa pelata ja ratkaista mm. tällainen tilanne.
eikä kumpikaan pelaaja tehnyt sääntörikettä päätyessään siihen että pallon sai nostaa ja dropata.
Tätähän me emme voi mitenkään tietää, jos kerran Roryn lisäksi muita todistajia pallon maahan painumiselle ei ollut.
hän ei kuitenkaan lähtenyt edes etsimään parempaa makuuta pallolle vaan droppasi pallonsa juuri samanlaiseen pitkään raffiin josta sen nostikin. käytännössä n. 30 sentin päähän siitä mihin pallo jäi lyönnin jälkeen.
– Rory vapautui kuvittelemaan maahan uponneesta pallosta, muttei hänellä ollut ajatustakaan ottaa vapautusta muun (teko?)syyn perusteella (siis vapautua samalla ko. paikan pitkästä raffi-ruohosta).Katselin tuon videon uudelleen ja ainakin minusta näytti siltä, että sitä samanlaista raffia oli monta metriä joka suuntaan. Mailanmitta ei siis olisi mitenkään riittänyt pois sieltä raffista.
Reed siis tulee pallolleen ja arvelee sivulliselta saamansa tiedon perustella pallon uponneen omaan alastulojälkeensä
mikä merkitys on tuolla ”sivullisen mielipiteellä”, eli onko nämä sivullisten mielipiteet otettava tosissaan tai kääntäen: voiko niihin vedota. Haen siis tilannetta,
– jossa esim. Reed-fani kertoo mielipiteensä, joka on mahdollisimman suotuisa Reedin peliä ajatellen
– tai samainen on Rory-vihaaja ja hän kertoo, että pallo pomppasi eikä uponnut. Kolo jossa pallo on oli siinä siis jo ennen palloahieman samaa keskustelua sivuttiin siinä Roope Kakon tapauksessa, kun hän kysyi toimitsijalta, että voiko mainostaulua siirtää. Toimitsijan neuvon perustellaa, Roope siirsi mainostaulua ja rikkoi kilpailumääräyksiä. Tässä toki oli selvä kilpailumääräysten rikkominen, mutta silloin korostettiin sitä, ettei ”ulkopuolisten” mielipiteillä ole mitään arvoa.
No, ehkei meidän tarvitse tietääkään oliko pallo upoksissa tai ei. Ainakin ammattilaisten kisoissa sääntöjen mukaiseen pelaamiseen riittää se miten Rory toimi tuossa tilanteessa.
– sinällään ei ainakaan minulla ole mitään syytä epäillä vääryyttä..
– siis ottaen huomioon sen että pelaaja joutuu tekemään ratkaisunsa omien havaintojensa (ja/tai mahdollisten muidenkin) perusteella.Lisäksi, se mihin kohtaan Rory droppasi, ei jätä epäilystä siitäkään että hänellä olisi ollut (peiteltynä?) tarkoituksena välttyä lyömästä ko. pitkästä raffista. (ehkä siinä mailanmitan päässä olisi ollut matalampaakin ruohoa, tai sitten ei)
Patrick Reed’in kohdalla voi jopa epäillä/ajatella että hän näki tilaisuuden parantaa pallonsa asemaa sillä ”verukkeella” että se oli uponnut maahan.
– juuri tälle yksityiskohdalle (pallon uponneelle makuulle) Reed nimenomaan halusi saada tuomarin vahvistuksen. (en ota kantaa siihen erehtyikö tuomari tai ei?)Lopputuloksena oli kuitenkin se että..
A) Rory jatkoi pallollaan todennäköisesti juuri samanlaisesta makuusta kuin olisi joutunut lyömään ilman droppiakin.
B) Patrick puolestaan pääsi omassa tilanteessaan jatkamaan peliään huomattavasti alkuperäistä paremmasta paikasta.Jokainen voi katsoa molemmat tilanteet videolta, alusta loppuun asti.
– ja sen jälkeen myös miettiä miksi toista epäillään ja toista ei?mikä merkitys on tuolla ”sivullisen mielipiteellä”, eli onko nämä sivullisten mielipiteet otettava tosissaan tai kääntäen: voiko niihin vedota. Haen siis tilannetta,
– jossa esim. Reed-fani kertoo mielipiteensä, joka on mahdollisimman suotuisa Reedin peliä ajatellen
– tai samainen on Rory-vihaaja ja hän kertoo, että pallo pomppasi eikä uponnut. Kolo jossa pallo on oli siinä siis jo ennen palloahieman samaa keskustelua sivuttiin siinä Roope Kakon tapauksessa, kun hän kysyi toimitsijalta, että voiko mainostaulua siirtää. Toimitsijan neuvon perustellaa, Roope siirsi mainostaulua ja rikkoi kilpailumääräyksiä. Tässä toki oli selvä kilpailumääräysten rikkominen, mutta silloin korostettiin sitä, ettei ”ulkopuolisten” mielipiteillä ole mitään arvoa.
Tuomarin tehtävänä on käyttää tilanteen ratkaisemiseksi kaikki se informaatio, joka sillä hetkellä on saatavilla, myös ja ennen kaikkea silminnäkijöiden kertomukset. Joskus tuomari voi joutua punnitsemaan silminnäkijöiden todistusten luotettavuutta, mikä luonnollisesti vaikeuttaa päätöksen tekemistä. Silminnäkijöiden kertomuksia ei kuitenkaan voi kategorisesti lähteä aina epäilemään, vaan kaikesta informaatiosta on pyrittävä muodostamaan mahdollisimman riidaton kokonaiskuva.
Kakon tapaus ei nivelly tähän Reedin tilanteeseen. Kakko kysyi joltain toimitsijalta neuvoa sääntöjen suhteen ja toimi neuvon pohjalta. Koska neuvo oli virheellinen, Kakko kärsi seuraukset, koska pelaaja on vastuussa toimistaan. Jos Kakko olisi kysynyt tuomarilta, hän ei olisi siirtänyt mainostaulua. Ja jos tuomarin vastaus olisi jostain syystä ollut virheellinen, ei Kakkoa olisi voitu rangaista, vaikka hän olisikin rikkonut sääntöä neuvon seurauksena, koska sellaisessa tilanteessa vastuu oikeanlaisesta toiminnasta siirtyykin tuomarille.
Mainittakoon tässä vielä semmoinen seikka, että vaikka Reed merkkasi ja nosti pallonsa ennen tuomarin paikalle saapumista, häntä ei olisi rangaistu pelissä olevan pallon liikuttamisesta, vaikka tuomari olisikin evännyt vapautuksen. Pelaajalla on oikeus merkitä ja nostaa pallonsa selvittääkseen onko hän oikeutettu vapautukseen. Miten muutenkaan pelaaja voisi selvittää onko hänen pallonsa painunut maahan vai ei?
Kun katselin ja kuuntelin Nick Faldon ja kumppaneiden kommentteja tilanteesta niin kaikki olivat kriittisiä siitä että Reed nosti pallonsa ja siirsi sen kauemmaksi ennen kuin tuomari tuli paikalle. Ihmeteltiin myös sitä miksi Reed niin kauan oli kumartuneena pallon ja kuopan äärellä. Nämä kaksi seikkaa sekä Reedin historia saivat kommentaattoorit varsin jyrkästi tuomitsemaan Reedin toiminnan kun taas Roryn toiminta oli heidän mielestään aivan normaalia. Jos Reed olisi vain tunnistanut pallonsa ja antanut sen olla kolossaan ennen tuomarin tuloa paikalle kaikki olisi ollut hyvin.
Kun katselin ja kuuntelin Nick Faldon ja kumppaneiden kommentteja tilanteesta niin kaikki olivat kriittisiä siitä että Reed nosti pallonsa ja siirsi sen kauemmaksi ennen kuin tuomari tuli paikalle. Ihmeteltiin myös sitä miksi Reed niin kauan oli kumartuneena pallon ja kuopan äärellä.
Vaikuttaa siltä, että kritiikki on kummunnut Reedin maineesta eikä itse toiminnasta. Kuten kirjoitin aiemmin, säännöt sallivat pelaajan merkitä ja nostaa pallonsa selvittääkseen onko hänellä perusteet vapautumiseen. Kuopan tuijottelu puolestaan on enemmän kuin normaalia tilanteessa, jossa yritetään selvittää onko pallo painunut maahan vai ei.
Roryn toiminta oli heidän mielestään aivan normaalia.
Mielenkiintoista. Heijastanee edelleen Reedin ja Roryn maineita, edellisen hieman epäilyttävää sellaista ja jälkimmäisen puhtaan pulmusen. Jos Reed olisi Roryn tapaan vain todennut pelikavereilleen, että ’jätkät, tää mun pallo on uponnut!’ ja nostanut ja dropannut sen saman tien, niin mitenköhän Faldo ja kumppanit olisivat siihen suhtautuneet..?
Pelaajalla on oikeus merkitä ja nostaa pallonsa selvittääkseen onko hän oikeutettu vapautukseen. Miten muutenkaan pelaaja voisi selvittää onko hänen pallonsa painunut maahan vai ei?
Luulisi että maahan painuneen pallon voisi parhaiten selvittää ENNEN pallon nostoa.
Luulisi että maahan painuneen pallon voisi parhaiten selvittää ENNEN pallon nostoa.
Paksussa raffissa se on joskus vaikeaa ellei peräti mahdotonta. On päästävä näkemään onko pallo painunut MAANpinnan alapuolelle, eikä se ole aina helppoa, koska sitä maanpintaa ei pääse paksun ruohon takia näkemään sivulta päin. Lyhyeksi leikatulla alueella moista ongelmaa ei ole.
Aivan oma lukunsa on sammaleeseen painunut pallo. Se on aivan pakko nostaa, muuten ei voi tietää onko pallo painunut sammalkerroksen läpi vai ei.
KL1: Paksussa raffissa se on joskus vaikeaa ellei peräti mahdotonta. On päästävä näkemään onko pallo painunut MAANpinnan alapuolelle, eikä se ole aina helppoa, koska sitä maanpintaa ei pääse paksun ruohon takia näkemään sivulta päin. Lyhyeksi leikatulla alueella moista ongelmaa ei ole.
Me kaikki TV:n katselijat tiedämme että tähän Reed’in toimintaan liittyy kaksi(2) totuutta.
1. Se totuus jonka perusteella Reed teki päätöksensä pallon nostamisesta ja jopa tuomarin kutsumisesta paikalle varmistamaan että pallo todellakin oli uponnut maahan.
– tämän totuuden mukaisesti peliä myös jatkettiin.2. Se toinen totuus, joka nähtiin TV-kuvasta (=videolta) joka yksiselitteisesti kertoo kaikille maailman ihmisille sen ettei Reed’in pallo missään tapauksessa ollutkaan uponneena (vastoin Reedin todistelua).
– ei yksinkertaisesti voinut olla upoksissa.
– pallo pomppasi kyseiseen paikkaan vajaan metrin korkuisella pompulla.(Eihän uponnut maan sisään edes ensimmäisestä osumasta vaikka se lensi jopa 200 metrin päästä, kuten jo aiemmissa meileissä todistettiin)Sehän tässä hieman hämmästyttää että tarkkaan tutkittuaan, jopa palloa nostamalla (minkä seikan myös KL1 osoittaa välttämättömäksi), Reed totesi pallon uponneeksi maahan.
– mielenkiintoista…pallo oli Reedin mielestä (ainakin osittain) maan sisällä, vaikka se ei videolta nähdyn pienen pompun voimasta voinut olla edes mahdollista.
– pyysi vielä tuomariakin katsomaan uppoamisen jälkeä, (jota ei tosiasiallisesti voinut olla nähtävissä).Johtopäätös:
Ainakin minä olen taipuvainen ajattelemaan että Reed halusi ensisijaisesti parantaa pallonsa asemaa. Siis saada se pois pitkästä raffista parempaan makuuseen.
– selitys että pallo oli uponnut maahan tarjosi sääntöjen suoman mahdollisuuden tällaiselle tulkinnalle.
– ”varmemmaksi vakuudeksi” hän kutsui myös tuomarin paikalle, jotta vapautuisi itse mahdollisesta vastuusta virheellisen tulkinnan suhteen.
– ikävä että tuomarille jäi tässä tapauksessa ikäänkuin ”musta-pekka” kouraan..kun päästiin myöhemmin katsomaan videokuvaa.Jos Reed olisi ratkaisut tilanteen samalla tavalla kuin Rory niin tuskinpa siihen olisi kukaan puuttunut sen enempää..
– siis olisi pitänyt kertoa merkkaajalle että pallo on uponneena ja dropannut siihen samaan raffiin josta hän sen nostikin.On valitettavaa Reed’in kannalta. Jälleen jäi ikävä ”jälkimaku” siitä että hän ”kikkaili” itselleen epäoikeutettua etua.
– päällisin puolin katsoen varsin samanlaiseen tilanteeseen joutuneen McIlroy’n kohdalla tällaista ei tapahtunut.Mutta en todellakaan kiistä sitä etteikö pelaaja saisi dropata palloaan sääntöjen sallimissa rajoissa.
– myös alkuperäistä parempaan makuuseen jos/kun sellainen löytyy mailanmitan päästä.
– mutta sanoisin että näissä tapauksissa olisi syytä olla tarkkana että droppiin ja siirtoon on todelliset perusteet.P.S.
Silloin tällöin myös tavallisten tuuppareiden pelissä tällaista pientä ”edunottoa” sääntötulkintojen psalta.
– vapaudutaan väylän reunalla kiertävästä hoitotiestä kentän puolelle vaikka todellisuudessa oikea paikka olisi toisella puolella korkeammassa ruohossa.
– ”varastetaan” vesieste jne. dropissa pahimmillaan jopa kymmeniä metrejä
– sanotaan pallon lentäneen kummun takana olevaan (vesi)esteeseen vaikka oikeasti pitäisi tulkita pallo kadonneeksi.
– ikävästi myös palloja etsitään yli 3 minuutin ajan..jne.
– tunnistetaan palloa nostamalla jonka jälkeen se asetetaan hieman edullisempaan makuuseen jne.
– ym. ym.Merkillepantavaa tällaisissa lienee se että nämä ”pienet edunotot” sattuvat usein samoille pelaajille..
Jatketaan vielä sen verran kun tapauksiin liittyen on PGA:lle tullut lisätietoa…
Nimittäin Roryn pallon päälle oli joku etsijöistä astunut. Siksi hänen kohdallaan voidaan olla varmoja että pallo makasi *oikeasti* maahan painuneena.
Reed’in tapauksessa ei ole saatu havaintoa/tietoa minkään ulkopuolisen tekijän vaikutuksesta palloon ja/tai sen painumiseen.
– molemmissa lyönneissä pallo pomppasi lopulliseen asemaansa..tämä näkyy jälkikäteen saatujen videokuvien perusteella.
– näin voidaan olla täysin varmoja ettei kummankaan pelaajan pallo voinut olla edes osittainkaan ns. ”omassa jäljessään, maahan painuneena”, siis pelkästään lyönnin tuloksena.Näistä jälkikäteen saaduista lisätiedoista (videot sekä ilmoitukset pallon päälle astumisesta) voidaan päätellä että Reed….??
– niin, mitä siitä voitaisikaan päätellä? -
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)
Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)