-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tämmöinen tapaus tuli vastaan tuolta maailmalta.
Reikäpeli. Samin ja Jeren pallot makaavat avauslyöntien jälkeen vahvasti kumpuilevalla väylällä jyrkähkössä sivurinteessä noin 30 senttimetrin päässä toisistaan Samin pallo ylempänä rinteessä. Jere lyö ensin omaa palloaan, ja heti hänen mailansa osuttua omaan palloonsa Samin pallo alkaa liikkua ja vieriä alas rinnettä. Heput katsovat hölmistyneenä toisiaan tietämättä mitä tehdä tai sanoa, mutta päättävät kysyä lähistöllä kesäpäivää paistattavalta tuomarilta miten menetellä.
Mitä tuomari vastaa?
Samin pallo asetetaan alkuperäiselle paikalleen, ei rangaistuksia.
Pallo pitää pelata sen uudesta paikasta. Ei rangaistusta (9.3).
Haluatko jotenkin perustella
No en, mutta tuomarin herättyä päiväuniltaan hän muistelee, että säännössä 9.5a taitaa olla jotain asiaan liittyvää. Jere ei haasta tuomarin päätöstä, koska hän tuntee, että tuomari on tehnyt reilun ja oikeudenmukaisen päätöksen.
Tuomari ei kuitenkaan antaisi Jerelle rangaistusta Samin pallon liikuttamisesta, vaikka säännössä 9.5b sellaista pikkaisen ehdotellaan..?
Sami voi ensinnäkin halutessaan pyytää Jereä uusimaan lyöntinsä, koska Jeren pallo oli lähempänä reikää.
Sami kuitenkin palauttaa pallonsa alkuperäiselle paikalle ja jatkaa siitä. Kummallekaan ei rangaistusta.Sami voi ensinnäkin halutessaan pyytää Jereä uusimaan lyöntinsä, koska Jeren pallo oli lähempänä reikää.
Tuo ei käy mitenkään ilmi kysymyksen asettelusta.
Sami kuitenkin palauttaa pallonsa alkuperäiselle paikalle ja jatkaa siitä. Kummallekaan ei rangaistusta.
Haluatko perustella miksi Samin pallo tulisi palauttaa alkuperäiselle paikalleen? Mikä mielestäsi aiheutti pallon liikkumisen?
Valitettavasti tehtävänannossa on paha epätarkkuus ellei virhe. Jos pallot ovat sivurinteessä, niin ne voivat korkeusasemastaan huolimatta olla yhtä kaukana lipusta.
Kysyjä lienee tarkoittanut ylä- tai alarinnettä. Silloin ylärinteessä ylempänä oleva pallo on lähempänä lippua ja alarinteessä alempana oleva pallo on lähempänä lippua. Sivurinteessä IMHO pallo on joko jalkojen ala- tai yläpuolella.
Pallot ovat sivurinteessä, aivan kuten kysymyksessä sanotaan. Kysyjä siis tarkoittaa sivurinnettä.
Mutta koska asia näyttää täydellisestä epäolennaisuudestaan huolimatta hiertävän joitakin vastaajia, niin täydennetään kysymystä siten, että pallot ovat yhtä kaukana reiästä. Asialla ei ole ratkaisun suhteen kuitenkaan minkäänlaista merkitystä.
Käsitin väärin ylä-alarinteen ja siksi ehdotin tuota uusimista.
Minusta kuitenkin tilanteeseen soveltuu
9.5a Milloinnostettutailiikutettupallotäytyyasettaatakaisin
Jos vastustaja nostaa pelaajan pysähtyneen pallon tai aiheuttaa sen liikkumisen, täytyy pallo asettaa takaisin alkuperäiselle paikalleen (joka arvioidaan, jos se ei ole tiedossa) (ks. Sääntö 14.2)Perusteln vielä sillä, että koska vastustaja löi palloa ennen liikkumista, on mahdollista, että tämä aiheutti liikkumisen, muutenhan pallo olisi todennäköisesti liikkunut ennen tätä lyöntiä
Eikö tämä ole pitkälti ns. näyttökysymys siitä, mikä on aiheuttanut toisen pallon liikkumisen.
Tehtävänannon perusteella on ainakin periaatteessa mahdollista, että Samin pallo olisi lähtenyt liikkeelle ihan itsekseen, vaikkapa tuulenpuhalluksen vuoksi. Tällöin jatkettaisiin siitä, mihin pallo jäi. Kun tehtävänannossa ei ole mainittu mitään erityistä esimerkiksi tuulisesta säästä, voi kuitenkin olla, ettei tästä saataisi riittävää varmuutta.
Jos sen sijaan katsottaisiin olevan käytännössä varmaa, että Jere aiheutti tahattomasti pallon liikkumisen, pallo täytyisi rangaistuksetta asettaa takaisin paikalleen. Periaatteessa ”käytännössä varmuuden” toteamiseen tai toteamatta jättämiseen voitaisiin ottaa huomioon monenlaista aineistoa, esimerkiksi onko palloa lyötäessä vetäisty 30 sentin pitkää ja 5 cm syvää divottia maasta, onko Jere 50 kiloinen höyhensarjalainen vai 150 kiloinen maanjäristyksiä aiheuttava järkäle, jne.
Sääntöjen kohta 9.2 näyttäisi pakottavan siihen, että tuomarin täytyy päätyä jompaan kumpaan näistä syistä pallon liikkumiselle. Säännöt eivät näyttäisi tuntevan sellaista vaihtoehtoa, ettei löydy riittävää varmuutta kummankaan vaihtoehdon tueksi. Tämä on sääntöteknisesti hiukan ongelmallinen tilanne. Käytännössä näistä todennäköisimmin pitäisi päätyä jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
Jos sen sijaan katsottaisiin olevan käytännössä varmaa, että Jere aiheutti tahattomasti pallon liikkumisen, pallo täytyisi rangaistuksetta asettaa takaisin paikalleen.
Reikäpeli…
Sääntö 9.5b näyttäisi reikäpelissä rokottavan yhdellä lyönnillä myös tahattomasta vastustajan pallon liikuttamisesta, jos poikkeukset eivät sovellu (ks. erit. poikkeus 3). Nyt kun mikään poikkeuksista ei soveltuisi, tämä voisi pakottaa yhden penaltin tarjoamiseen, jos vastustajan katsottaisiin aiheuttaneen pallon liikkumisen.
Tuomari katsoo pelaajien kertoman perusteella, että Samin pallon liikkuminen on hyvin suurella todennäköisyydellä johtunut Jeren lyönnistä ja määrää tälle yhden rangaistuslyönnin sääntöjen 9.2b(2) ja 9.5b perusteella. Samin pallo tulee palauttaa takaisin paikoilleen. Mutta mutta…
Pelaajien jatkettua peliään tuomari kuitenkin alkaa pohtia asiaa hieman syvemmin ja kysyy itseltään mikä oikeastaan aiheutti Samin pallon liikkumisen. Tuleeko forumin lukijoille mieleen mitä ja miksi tuomari jäi pohtimaan..?
Siis miksi Jere saisi rangaistuksen jos hänen lyömtinsä aiheuttaa Samin pallon liikkumisen , eikai tuo tahallista ole, yhtä hyvinhän olisi voinut käydä toisin päin.
Eikös muuallakin kuin greenillä voi pyytää kaveria merkkaamaan pallonsa jos se vaikuttaa pallon lyömiseen?
Se pelataanko pallo uudelta vai vanhalta sijainnilta riippuu siitä pitää pelaajat todennäköisempä että Jeren toiminta aiheutti pallon liikkumisen vai olisiko pallo muutenkin lähtenyt liikkumaan(ruoho väsyy) , riippuu varmaan paikasta.
Tuomarihan oli juuri herännyt kesäpäivän paistattelulta, ja siksi ajatus ei ollut vielä virkeä.
Tämä huumorilla, en kaipaa kommentteja!
Ja sen verran näistä sinänsä hyvistä sääntöpähkinöista, että jos esim. klubin kisoissa näitä tulee, niin tietävätkö pelaajat kaikkia sääntöjen kiemuroita? Luulen, että käyttävät ns. maalaisjärkeä tilanteen ratkaisemiseksi, tuskin edes mahdolliset kisan seuratuomarit kaikkia kommerverkkejä tietävät.Pelaajien jatkettua peliään tuomari kuitenkin alkaa pohtia asiaa hieman syvemmin ja kysyy itseltään mikä oikeastaan aiheutti Samin pallon liikkumisen. Tuleeko forumin lukijoille mieleen mitä ja miksi tuomari jäi pohtimaan..?
Lähinnä tulevat mieleen fysikaaliset pohdinnat voiman ja vastavoiman laista ym. lyönnin osuessa maahan. Lyönti maahan tuskin järisyttää maata toisessa paikassa. Tästä voi kuitenkin olla vaikea päästä tulkintaan, että kysymys olisi maanjäristyksestä tai vastaavasta luonnonvoimasta (jolloin tulisi toinen tuomio). Ilmiöhän on sama kuin jos pelaaja osuu omalla svingillään puuhun, jonka seurauksena puussa ollut vastustajan pallo tipahtaa maahan. Yhtä kaikki pelaaja on saanut aikaan tapahtumaketjun, jonka seurauksena vastustajan pallo liikkuu. Toki vastaavalla tavalla myös pallon vierestä käveleminen (ilman lyöntiä) voitaisiin katsoa pallon liikuttamiseksi. Mielestäni tämä voi painaa vaakakupissa siihen suuntaan, ettei pelaajan tulisi kovin herkästi katsoa liikuttavan vastustajan palloa.
Siis miksi Jere saisi rangaistuksen jos hänen lyömtinsä aiheuttaa Samin pallon liikkumisen , eikai tuo tahallista ole, yhtä hyvinhän olisi voinut käydä toisin päin.
Eikös muuallakin kuin greenillä voi pyytää kaveria merkkaamaan pallonsa jos se vaikuttaa pallon lyömiseen?
Reikäpelin erikoisuutena on se, että pelaajan täytyy olla hyvin varovainen, ettei vahingossakaan tule liikuttaneeksi vastustajan palloa. Esimerkiksi viheriöllä saa vahingossa potkaista vastustajan palloa, mutta esimerkiksi väylällä tästä saa rangaistuksen (ellei kyse ole pallon etsimisestä). Kannattaa siis katsoa eteensä. Mutta kuten todettua, tämä voi jossakin tapauksissa johtaa myös epäoikeudenmukaisilta tuntuviin tilanteisiin.
Pallon olisi voinut pyytää nostettavaksi ennen lyöntiä, jos sen ajattelisi häiritsevän omaa lyöntiä.
Ja sen verran näistä sinänsä hyvistä sääntöpähkinöista, että jos esim. klubin kisoissa näitä tulee, niin tietävätkö pelaajat kaikkia sääntöjen kiemuroita? Luulen, että käyttävät ns. maalaisjärkeä tilanteen ratkaisemiseksi,
Niin varmasti tekevät, koska vähänkään hankalammat kiemurat eivät ole heille tuttuja, hyvä jos ne helpoimmatkaan.
tuskin edes mahdolliset kisan seuratuomarit kaikkia kommerverkkejä tietävät.
Seuratuomareiden sääntötietämys yleensä riittää juuri ja juuri yksinkertaisimpien tilanteiden ratkaisemiseen, joskin poikkeuksiakin aina on ja hyvä niin. Tässäkin hommassa pätee vanha totuus, että innokkaimmat osaavat, koska heillä riittää halua opetella. Osaamalla säännöt 15-18 hyvin pärjää jo pirun pitkälle.
mikä oikeastaan aiheutti Samin pallon liikkumisen.
Samin pallon liikkumisen aiheutti luonnollisesti luonnonvoimat. Tosin Jere saattoi olla näiden luonnonvoimien alullepanija, mutta siinäkin mielestäni korkeintaan vain 90% varmuudella. Silloinhan se ei vielä riittäisi ”käytännön varmuuteen”. Ehkä tuomarikin tuli toisiin ajatuksiin ja pyörsi päätöksensä?
Lähinnä tulevat mieleen fysikaaliset pohdinnat voiman ja vastavoiman laista lyönnin osuessa maahan. Lyönti maahan tuskin järisyttää maata toisessa paikassa. Tästä voi kuitenkin olla vaikea päästä tulkintaan, että kysymys olisi maanjäristyksestä tai vastaavasta luonnonvoimasta (jolloin tulisi toinen tuomio). Ilmiöhän on sama kuin jos pelaaja osuu omalla svingillään puuhun, jonka seurauksena puussa ollut vastustajan pallo tipahtaa maahan. Yhtä kaikki pelaaja on saanut aikaan tapahtumaketjun, jonka seurauksena vastustajan pallo liikkuu
Nyt päästään asiaan…
Pelaajien jatkettua peliään tuomari kuitenkin alkaa pohtia asiaa hieman syvemmin ja kysyy itseltään mikä oikeastaan aiheutti Samin pallon liikkumisen. Tuleeko forumin lukijoille mieleen mitä ja miksi tuomari jäi pohtimaan..?
Tuomari jää miettimään, että hän ei taida sittenkään olla täysin varma, että sääntökohdassa 9.2b(2) luetellut asiat aiheuttivat pallon liikkumisen. Homma olisi siis pitänyt laittaa luonnonvoimien piikkiin, jolloin pallo olisi pelattu uudesta paikasta ilman rangaistusta.
Koska peli on jo jatkunut eikä isompaa vahinkoa ole syntynyt, tuomari toteaa, että persiilleen meni tämäkin tuomio ja jättää asian sikseen.Ratkaisun tehdessään tuomari päätyi siihen, että oli selvästi yli 95% todennäköisyys sille, että Samin pallo liikkui Jeren lyönnin johdosta. Pallothan olivat pelaajien kertoman mukaan olleet paikoillaan jo useita minuutteja ennen kuin Jere löi omaa palloaan, joten olisi erittäin epätodennäköistä, että Samin pallo olisi lähtenyt liikkeelle puhtaasti painovoiman vaikutuksesta. Sen osalta tuomarillamme ei ollut mitään epäilystä.
Sen sijaan hän alkoi pohtia mikä oikeastaan liikutti Samin palloa. Se ei ollut Jere eikä Jeren maila, vaan maa, siis ulkopuolinen tapaus. Sitten hän mielessään muutti tilannetta siten, että Jeren lyönnistä irtoava divotti olisi liikuttanut Samin palloa. Olisiko hän siitäkin tuominnut rangaistuksen Jerelle, vaikka Samin palloa selvästi liikutti ulkopuolinen tapaus? Mitä jos Samin pallo olisi ollut monen metrin päässä divotin osuessa siihen, taasko tulisi Jerelle penalttia? Entä jos Samin pallo olisi ollut sadan metrin päässä viheriöllä ja Jeren pallo olisi pudonnut sen päälle ja liikuttanut sitä, taasko penalttia??
Tuomarin päätä alkoi särkeä. Ei kai kaikesta mahdollisesta voi pelaajaa rangaista, hänhän on vain pelannut omaa palloaan sääntöjen mukaisesti!! Mutta voiko johonkin vetää rajan? Voisiko ajatella, että tiettyyn pisteeseen saakka pelaajan tulisi ymmärtää, että vastustajan pallo voi liikkua hänen oman lyöntinsä seurauksena?
Nyt tuomari päättää kaivaa ikivanhan deccarikirjansa esille, ja kuinka ollakaan, sieltä löytyy peräti kaksi asiaa käsittelevää deccaria! Niissä käytetään termiä ”reasonably foreseeable”, siis ”kohtuudella odotettavissa”. No siinähän se on! Jeren olisi pitänyt ymmärtää, että Samin pallo voi liikkua hänen lyödessään mailansa maahan ja pyytää Samia merkkaamaan ja nostamaan oman pallonsa. Sen sijaan monen metrin päästä lentävän divotin osumista toisen palloon ei voisi kohtuudella odottaa. Tuomarin hetkessä kohonnut mieliala alkaa kuitenkin laskea, koska deccarithan eivät enää ole sellaisenaan voimassa, mutta olisiko tuo kohtuullistamisen periaate kuitenkin vielä käytettävissä?
Tuomari kaivaa esille Mapping Summary Chartin, josta alkaa kuumeisesti etsiä deccareita 18-1/8 ja 18-3b/2. Voi paha kurki, niiden lopputulema on muuttunut, ja kaiken lisäksi ne tapaukset tulee nykyisin ratkaista säännön 9.5 perusteella! Tarkoittaa siis sitä, että miten tahansa pelaaja aiheuttaakin vastustajansa pallon liikkumisen, hän saa siitä yhden lyönnin rangaistuksen.
Tuomari masentuu, koska hänen mielestään pelaajaa ei pitäisi rangaista sellaisista asioista, joihin hän ei voi kohtuudella vaikuttaa. Onko todellakin golfin sääntöjen hengen mukaista, että lyönnin johdosta maasta irronneen kiven liikuttaessa vastustajan palloa 10 metrin päässä pelaaja saa rangaistuksen??
Tuomari ei voi mitenkään ymmärtää tätä ja päättää kysyä asiaa R&A:lta. Vastauksen saamisessa saattaa kestää, mutta tuomari toivoo, ettei sillä välin tule enää vastaan tällaista tilannetta, koska hän saattaisi hyvinkin noudattaa vanhojen deccarien periaatetta vastoin virallisen kirjan tekstiä…
Lisäkysymys tähän: Kyseessä seuran reikäpeli mestaruusottelu. Jos varmaa vastausta ei saada tähän tilanteeseen, miten peliä jatketaan? Pelataanko vaihtoehtoinen pallo kuten normaali lyöntipelissä vai tasataanko reikä?
Reikäpelissä ei voi pelata toista palloa (ennen sitä kutsuttiin vaihtoehtoiseksi palloksi, joka omasta mielestäni on sata kertaa parempi termi kuin toinen pallo…), vaan ratkaisu on tehtävä paikan päällä. Pelaajat voivat toki sopia reiän tasaamisesta, se on aina mahdollista. Tai sitten jatkavat siitä mihin pallot päätyivät ja sillä siisti. Tiedossa olevan sääntörikkeen sopiminen sen sijaan on kiellettyä, siitä seuraa diskaus molemmille.
-
JulkaisijaArtikkelit