Aihe: LPGA Corning Classic – Minnin räyhäkkä alku - Golfpiste.com

12.11.–19.11. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[7][1]
KilpailuaSuomalaista

LPGA Corning Classic – Minnin räyhäkkä alku

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu LPGA Corning Classic – Minnin räyhäkkä alku

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 202)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • KL

    Taapero kirjoitti: (27.5.2009 12:52:01)
    On helppoa osoitella sivusta jälkiviisaana virheitä mutta pelaajan pitää itse päättää että mitä juuri nyt tehdään. Saattaisi auttaa paremminkin se että päätä ei ole tuputettu täyteen erilaisia asioita joita täytyy varoa ja pelätä.

    Ottaa aikansa oppia itsestään se miten toimia uudessa tilanteessa. Ensimmäiset kerrat kun on mahdollisuus isompaan voittoon täytyy valita pelaako omaa peliä vai hyökkääkö vai varmisteleeko kohtuullista sijoitusta. En usko että vastaus on kaikille sama ja kaikissa tilanteissa sama samallekaan pelaajalle. Tilaisuuksia tämän oppimiseen ei tarjoudu aluksi usein. On löydettävä se mikä toimii ja joskus se loksahtaa heti ja joskus myöhemmin.

    Voi tietysti olla että valmennuksessa tapahtuu muutoksia ja mahdollisesti suunta muuttuu hyvästä parempaan. En silti väheksyisi saavutettuja asioita.

    Asiaa.

    ts

    data kirjoitti: (27.5.2009 10:34:35)

    ts kirjoitti: (27.5.2009 9:44:04)

    data kirjoitti: (27.5.2009 9:06:35)

    , vaikka se pieni ’tietty tuuppariryhmä’ sellaista kirjoittelua ”johtajansa” suojissa varmaan kovasti näillä palstoilla hakeekin.

    Onko muita vainoharhaisia ajatuksia?

    Ei tainnutkaan täysin olla….oletan, että tunnistauduit ”johtajaksi”

    En. Muistan sinun vaan tuota vainoharhaista kuvitelmaa aiemminkin esitelleen.

    Käykää nyt v…u tuota keskinäistä nokitteluanne vaikka mesettämällä tai chattilinjalla älkääkä hukatko siihen sellaisten ihmisten aikaa jotka haluavat mahdollisesti lukea aiheen mukaista viestiketjua.

    Vai perustetaanko teille oma thread kahdenkeskiseen vääntöön? Aikuiset miehet 🙁

    Taapero kirjoitti: (27.5.2009 12:52:01)
    On helppoa osoitella sivusta jälkiviisaana virheitä mutta pelaajan pitää itse päättää että mitä juuri nyt tehdään. Saattaisi auttaa paremminkin se että päätä ei ole tuputettu täyteen erilaisia asioita joita täytyy varoa ja pelätä.

    Ottaa aikansa oppia itsestään se miten toimia uudessa tilanteessa. Ensimmäiset kerrat kun on mahdollisuus isompaan voittoon täytyy valita pelaako omaa peliä vai hyökkääkö vai varmisteleeko kohtuullista sijoitusta. En usko että vastaus on kaikille sama ja kaikissa tilanteissa sama samallekaan pelaajalle. Tilaisuuksia tämän oppimiseen ei tarjoudu aluksi usein. On löydettävä se mikä toimii ja joskus se loksahtaa heti ja joskus myöhemmin.

    Voi tietysti olla että valmennuksessa tapahtuu muutoksia ja mahdollisesti suunta muuttuu hyvästä parempaan. En silti väheksyisi saavutettuja asioita.

    Hyvä kommentti.

    Mikä on sopiva balanssi kärsivällisen varmistelun ja hyökkäämisen suhteen?

    Tour-jyriltä näkee paljon tuota ensimmäistä. Vältetään virheitä ja maksimoidaan tienestit pitkän päälle.

    Tuntuu että voittajilta vaaditaan usein juuri sopivaa balanssia koko kisan ajalta, milloin ollaan tyytyväisiä Par:iin ja milloin hyökätään.

    Minnin peli sunnuntaina vaikutti taas enemmän hyökkäävältä loppuun asti. Voisi kuvitella että varmistelulla olisi syntynyt parempi lopputulos, mutta jälkeenpäinhän on aina helppo viisastella. Jos se peli olisi taas lähtenyt menemään vaikka niin kuin edellisenä päivänä, niin voittokin olisi ollut aivan mahdollinen.

    Monilla mieshuipuillakin on jompi kumpi draw tai fade luontaisempana lyöntinä ja toista lyödään kun on pakko. Myös luonteet tahtovat olla niin että toiset puolustavat ja toiset taas hyökkäävät mielummin. Vahvuuksiin perustetaan peli ja heikompikin puolia kehitetään – eikö niin.

    Tämä taas tietenkin ihan sivusta seuraajan mielipiteenä.

    Taapero kirjoitti: (27.5.2009 12:52:01)
    On helppoa osoitella sivusta jälkiviisaana virheitä mutta pelaajan pitää itse päättää että mitä juuri nyt tehdään. Saattaisi auttaa paremminkin se että päätä ei ole tuputettu täyteen erilaisia asioita joita täytyy varoa ja pelätä.

    Ottaa aikansa oppia itsestään se miten toimia uudessa tilanteessa. Ensimmäiset kerrat kun on mahdollisuus isompaan voittoon täytyy valita pelaako omaa peliä vai hyökkääkö vai varmisteleeko kohtuullista sijoitusta. En usko että vastaus on kaikille sama ja kaikissa tilanteissa sama samallekaan pelaajalle. Tilaisuuksia tämän oppimiseen ei tarjoudu aluksi usein. On löydettävä se mikä toimii ja joskus se loksahtaa heti ja joskus myöhemmin.

    Voi tietysti olla että valmennuksessa tapahtuu muutoksia ja mahdollisesti suunta muuttuu hyvästä parempaan. En silti väheksyisi saavutettuja asioita.

    Voiko jossakin huippupelaajien valmennustouhuissa olla vielä mukana henkilöitä, jotka tuputtavat pään ’täyteen erilaisia asioita joita täytyy varoa ja pelätä’. Jos näin on, niin en yhtään ihmettele viimeisten kierrosten romahtamisia. Tottakai pitää pelata omaa peliä jollaista on suunnitellut pelaavansa, ei pidä varmistella, eikä varsinkaan hyökätä.

    Jos ei kykene pelaamaan laatimansa strategian ja pelisuunnitelman puitteissa, mikäli kanssapelaaja lyö pitkiä lyöntejä, on todella paljon vielä opittavaa. Pitää vaan päättää miten pelaa täysin riippumatta siitä miten pelikumppani pelaa.

    Pitää päättää minne tarkoittaa lyödä ja lyödä sinne eikä pelätä mitään. Kohteen valinnan voi tehdä ’varman päälle’, mutta itse lyöntiä ei pidä ruveta ’himmailemaan’. Pää on syytä pitää kylmänä ja kontrolli päällä jokaikistä lyöntiä suunniteltaessa ja toteutettaessa.

    Taitaa olla tämäkin juttu pelkkää liturgiaa, jonka kaikki tietää ja ymmärtää tositilanteessakin.

    Chip Greenside kirjoitti: (27.5.2009 19:48:23)
    Jos ei kykene pelaamaan laatimansa strategian ja pelisuunnitelman puitteissa, mikäli kanssapelaaja lyö pitkiä lyöntejä, on todella paljon vielä opittavaa.

    Jos tuo kommentti liittyy Minni sunnuntain peliin, nin täytyy todeta että en minä ainakaan tiedä mikä Minnin pelistrategia oli, mutta veikkaan että tuskin se oli pelata varman päälle ja varmistaa top10 sijoitus.

    Pitää vaan päättää miten pelaa täysin riippumatta siitä miten pelikumppani pelaa.

    Tuo on helppo sanoa ja päättäminenkin onnistuu, mutta toteutus voi sitten olla lukunsa. Ei ole moni kaveri on pystyt pelaamaan kunnolla kun on ollut viimeisellä rundillä kärkipäässä Tigerin kanssa pelaamassa (Rocco, Phil?). Yani muuten vaikuttaa lähes yhtä mukavalta peliseuralta kuin Tiger.

    Jake2 kirjoitti: (27.5.2009 20:36:38)

    Chip Greenside kirjoitti: (27.5.2009 19:48:23)
    Jos ei kykene pelaamaan laatimansa strategian ja pelisuunnitelman puitteissa, mikäli kanssapelaaja lyö pitkiä lyöntejä, on todella paljon vielä opittavaa.

    Jos tuo kommentti liittyy Minni sunnuntain peliin, nin täytyy todeta että en minä ainakaan tiedä mikä Minnin pelistrategia oli, mutta veikkaan että tuskin se oli pelata varman päälle ja varmistaa top10 sijoitus.

    Pitää vaan päättää miten pelaa täysin riippumatta siitä miten pelikumppani pelaa.

    Tuo on helppo sanoa ja päättäminenkin onnistuu, mutta toteutus voi sitten olla lukunsa. Ei ole moni kaveri on pystyt pelaamaan kunnolla kun on ollut viimeisellä rundillä kärkipäässä Tigerin kanssa pelaamassa (Rocco, Phil?). Yani muuten vaikuttaa lähes yhtä mukavalta peliseuralta kuin Tiger.

    Niin ja piti vielä lisätä että kukapa sen tietäisi mitä se peliseura sitten vaikutti. Saattoi vaikuttaa, mutta se on spekulointia, josta ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

    Chip Greenside kirjoitti: (27.5.2009 19:48:23)
    Voiko jossakin huippupelaajien valmennustouhuissa olla vielä mukana henkilöitä, jotka tuputtavat pään ’täyteen erilaisia asioita joita täytyy varoa ja pelätä’. Jos näin on, niin en yhtään ihmettele viimeisten kierrosten romahtamisia.

    Tassa on hyva muistaa se, etta kun ymparilla on valmentaja, poikaystava, caddie, toiset pelaajat, toiset caddiet, ex-valmentajat, toisten valmentajat jne jne, niin yht’akkia niita neuvoja saattaakin tulla ’yllattavan monesta suunnasta’. On toki sitten pelaajan oma asia miten niita suodattaa ja siihen en ota kantaa, mutta sanon etta ymmarran kylla tilanteen. Minulle meinaan tehtiin hyvin selvaksi heti alussa, etta ’viime aikoina on tullut neuvoja vahan joka suunnasta ja nyt tilanne rauhoitetaan, joten ma kannan bagia ja pidan huolen siita, etta turnausviikoilla tehdaan niita asioita mista valmentajan kanssa on keskusteltu’. Tasta pidin kiinni niin kauan kunnes multa alettiin joistain asioista kysymaan ja vasta kauden viimeisen turnauksen aikana kerroin oman mielipiteeni siita mita pelissa pitaa muuttua, jotta top20 on tosiasia joka turnauksessa (mika on ihan realistista mun mielesta). Se ei mielestani ollut mikaan iso juttu eika varsinkaan mitenkaan mullistava keksinto. Ilokseni sitten huomasin naissa asioissa tulleen muutoksen kauden 2008 alussa. Ei varmaankaan siksi, etta mina niista jotain sanoin, vaan siksi etta pelia paatettiin parantaa tietyilla osa-alueilla, jotka sattuivat vaan olemaan juuri niita mista mina mainitsin lokakuussa 2007. Ne oli aika simppeleita asioita ja ne oli selkeesti nahtavissa alkukauden tv-lahetyksissa seka score cardeissa. Hyvin naytti toimineen.

    Edelleen sanoisin kylla sen, etta jos siihen olisi yksi helppo jippo miten Minean viimeisen kierroksen tulos saataisiin paremmaksi, niin se olisi varmaan jo tehty aikapaivia sitten. Miksi mina sitten siita pidan taalla alamoloa johtuu siita, etta mina taidan olla edelleen se ainoa heppu taalla, joka tietaa mita siella kierroksien aikana tapahtuu ja mika niiden turnausten, joissa viimeinen kierros on ollut heikompi, ja esim Kanadan Avoimien (2007) ero on ollut. Eron siis tiedan, en sita miten se fiksataan, joten nasaviisaita kysymyksia en ota nyt vastaan 😉

    Ja ts:lle sellanen tahan loppuun viela, etta joo tilasin just taksin ja alan tasta pikku hiljaa hilaamaan itseani pois taalta namunamupusupusu-vaimikaseoli-maasta pois… Onko siella kuittikuitti-neganega-egoego-minamina-maassa viela tilaa? 😉

    Chip Greenside kirjoitti: (27.5.2009 19:48:23)

    Taapero kirjoitti: (27.5.2009 12:52:01)
    On helppoa … …En silti väheksyisi saavutettuja asioita.

    Voiko jossakin huippupelaajien valmennustouhuissa olla vielä mukana henkilöitä, jotka tuputtavat pään ’täyteen erilaisia asioita joita täytyy varoa ja pelätä’. Jos näin on, niin en yhtään ihmettele viimeisten kierrosten romahtamisia. Tottakai pitää pelata omaa peliä jollaista on suunnitellut pelaavansa, ei pidä varmistella, eikä varsinkaan hyökätä.

    Jos ei kykene pelaamaan laatimansa strategian ja pelisuunnitelman puitteissa, mikäli kanssapelaaja lyö pitkiä lyöntejä, on todella paljon vielä opittavaa. Pitää vaan päättää miten pelaa täysin riippumatta siitä miten pelikumppani pelaa.

    Pitää päättää minne tarkoittaa lyödä ja lyödä sinne eikä pelätä mitään. Kohteen valinnan voi tehdä ’varman päälle’, mutta itse lyöntiä ei pidä ruveta ’himmailemaan’. Pää on syytä pitää kylmänä ja kontrolli päällä jokaikistä lyöntiä suunniteltaessa ja toteutettaessa.

    Taitaa olla tämäkin juttu pelkkää liturgiaa, jonka kaikki tietää ja ymmärtää tositilanteessakin.

    Paineen alla sekä negatiiviset että positiiviset asiat pyrkii pintaan. En tarkoita että koko ajan kaikki tuputtaa negatiivisia asioita vaan sitä että se silti suhteellisen vähäinenkin ’ongelmiin puuttuminen’ voi olla juuri se joka paineen alla vain haittaa.

    En tarkkaan tunne nimenomaan golfin ympärillä pyöriviä ihmisiä mutta yleisesti Suomen valmennusperinteet on kotoisin sellaisista lajeista joissa on eduksi ajatella että pää tyhjäksi, et ole mitään, toimi kuin kone.

    Yleensä tiukan paikan tullen koneen päähän kumminkin tulee ajatus. Ja jos on opetettu pelkäämään ajatuksia, toimimaan kuin kone niin se ajatus on jotakin jota päähän ei itse valita.

    Upottaako Tiger ratkaisevat putit ratkaisevalla hetkellä siksi että ei ajattele mitään? Tigerista näkee päälle että ratkaisuhetkillä hän valitsee mentaalisen tilansa ja tietää että se on vahvuus. Hänkään ei käytä sitä tilanteesta riippumatta, mitään ajattelematta. Se ei muuten myöskään näytä hyökkäykseltä, varmistelulta tai oman pelin pelaamiselta mutta kaikki Tigerin nähneet tietävät milloin se on ’päällä’.

    Nimetön

    data kirjoitti: (27.5.2009 11:29:43)
    Sen tiedän, että golfin teoriaosaaminen ja tieteen hyväksikäyttö
    valmennuksessa on Suomessa aika alhaisella tasolla verrattuna vaikkapa USA:n. Tämähän ei sinänsä ole valmentajien aluetta, vaan he ovat tässä kohtaa enemmän oppilaan asemassa. Käsittääkseni asenne on Suomessa kuitenkin ollut yleisesti enemmän kielteinen kuin utelias. Ei ne ratkaisut tietenkään mistään yksistään löydy, vaan monen asian summana ja pitkällä aikavälillä. Kommentoin tässä nyt vain aluetta, josta itse satun jotain ymmärtämään. Muut spesiaaliosaajat voivat hakea parannettavaa muualta.

    Ja jotta saataisiin vähän lihaa luiden ympärille, niin otetaanpa esimerkki pyöräilystä.

    Mitenköhän vaikuttaisi kilpapyöräilyn tuloksiin, jos tutkimuksissa päädyttäisiin siihen, että polkupyörän voimansiirto ei tapahdukaan polkimien, rattaiden ja ketjun avulla
    vaan mullistavasti ohjaustankoa käsin eteenpäin työntämällä?

    No onko vastaava tiedon taso sitten osin mahdollista golfissa ja erityisesti Suomessa?
    Miettikääpä sitä…..

    (huom. kommentti ei koske mitenkään Minniä tai hänen valmennustaan)

    ts

    Koittasit nyt data jossain vaiheessa ymmärtää, että sä et vaan tiedä kaikkea mitä tapahtuu. Yritäsit edes, jookospookos? Jos vaikka ajattelisit, että Suomessakin voidaan keksiä jotain todella toimivaa, mutta kaikesta ei tule tieto sinulle. Tosin pitkään ei enää tarvitse sitäkään odottaa.

    Mä juttelin eilen liki 3 tuntia kaverin kanssa, joka on diplomityönsä aikanaan (90-luvun alkua) tehnyt golswingin voimista. Se oli hieno ilta. Mä uskon, että sen aikana selvis sekin, miksi tuo kaksivipuisen jäjestelmän sisäkehän hidastus ei ole eduksi, vaikka matemaattinen malli niin kertoisikin. Samalla sain myös vahvistuksen tuolle käsitykselleni rannekulmien todellisesta merkityksestä.

    Harmi että lähdit aikanaan valitsemallesi linjalle eikä todellista keskustelua aiheesta ole sen vuoksi syntynyt. Mutta kerron nyt kuitenkin, että me tuotamme sitä, millä tutkijat pääsevät tapahtumia joskus tutkimaan. Jotain pitää silloin ymmärtää niistä itsekin.

    Nimetön

    ts kirjoitti: (29.5.2009 15:47:44)
    Koittasit nyt data jossain vaiheessa ymmärtää, että sä et vaan tiedä kaikkea mitä tapahtuu. Yritäsit edes, jookospookos? Jos vaikka ajattelisit, että Suomessakin voidaan keksiä jotain todella toimivaa, mutta kaikesta ei tule tieto sinulle. Tosin pitkään ei enää tarvitse sitäkään odottaa.

    Mä juttelin eilen liki 3 tuntia kaverin kanssa, joka on diplomityönsä aikanaan (90-luvun alkua) tehnyt golswingin voimista. Se oli hieno ilta. Mä uskon, että sen aikana selvis sekin, miksi tuo kaksivipuisen jäjestelmän sisäkehän hidastus ei ole eduksi, vaikka matemaattinen malli niin kertoisikin. Samalla sain myös vahvistuksen tuolle käsitykselleni rannekulmien todellisesta merkityksestä.

    Harmi että lähdit aikanaan valitsemallesi linjalle eikä todellista keskustelua aiheesta ole sen vuoksi syntynyt. Mutta kerron nyt kuitenkin, että me tuotamme sitä, millä tutkijat pääsevät tapahtumia joskus tutkimaan. Jotain pitää silloin ymmärtää niistä itsekin.

    No nythän tuli päällisin puolin asiallista tekstiä. Kerroit havainnoista, mutta et (onneksi) teorioista. Dp-mallihan voidaan ohjelmoida monenlaiseen liikkeeseen. Sisäkehän nopeus voi hidastua tai jopa kiihtyä. Aikanaan jo vuosia sitten kerroin täällä, että hidastuminen ei ole mitenkään välttämätöntä. Silloin olit vahvasti eri mieltä. Matemaattinen malli ei myöskään itsestään selvästi anna tulosta, jonka mukaan hidastuminen olisi aina edullista. Tämänkin kerroin vuosia sitten, mutta ei kelvannut.

    Ymmärsinkö nyt oikein, mutta vaikuttaa siltä, että olisit vihdoin hyväksynyt, että swingin
    voimantuoton periaatteellinen malli on dp-malli. Tietokoneella tutkiminen vaan on niin hirveän paljon tehokkaampaa oikeissa käsissä. Parissa päivässä löytää saman, mitä kokeilemalla mittauksin voi viedä vuosien työn. Ja kaupan päälle saa vielä ymmärryksen pelkän havainnon sijaan. Siten kehitysvauhti tiedossa muodostuu vahvaksi.

    (Itsekin olen nykyisin siirtynyt enemmän tutkimaan kilpa-auton käyttäytymistä tietokoneen 3D ajettavalla ajosimulaatiomallillani, kun alkaa tuo swingi olla kiinnostavimmilta osiltaan jo paketissa)

    data kirjoitti: (29.5.2009 17:01:42)

    (Itsekin olen nykyisin siirtynyt enemmän tutkimaan kilpa-auton käyttäytymistä tietokoneen 3D ajettavalla ajosimulaatiomallillani, kun alkaa tuo swingi olla kiinnostavimmilta osiltaan jo paketissa)

    Sulla alkaa sitten varmaan jo händäri lähestyä +5:sta.

    ts

    data kirjoitti: (29.5.2009 17:01:42)

    Ymmärsinkö nyt oikein, mutta vaikuttaa siltä, että olisit vihdoin hyväksynyt, että swingin
    voimantuoton periaatteellinen malli on dp-malli. Tietokoneella tutkiminen vaan on niin hirveän paljon tehokkaampaa oikeissa käsissä. Parissa päivässä löytää saman, mitä kokeilemalla mittauksin voi viedä vuosien työn. Ja kaupan päälle saa vielä ymmärryksen pelkän havainnon sijaan. Siten kehitysvauhti tiedossa muodostuu vahvaksi.

    Eihän kukaan ole koskaan väittänyt sitä ainakaan yksivipuiseksi. Jos lukee noita mun kirjotuksia, niin aina siellä on toinekin vipu ollut. Fukke sitä enemmän on kritisoinut siltä osin, että se ei ole ollenkaan riittävä, josta olen täsmälleen samaa mieltä.

    Mä olen koko ajan kertonut, että tolla toisella vivulla ei ole mitään merkitystä pelaajalle, koska se ei ole aktiivinen. Se kulma purkaantuu väkisin vaikka tekis mitä. Samoin olen väittänyt, että sen kulman purkaminen aktiivisesti ei anna mitään lisää.

    Golflyönnin voimatuoton peruste on hemmetin kaukana 2-vipuisesta mallista. Se peruste on vartalon kiertoliike, jonka tukipiste on maassa. Se voima välitetään käsien kautta mailan lapaan pyrkien samalla kierron avulla (lihastyöllä) vastustamaan kulman purkautumisen aiheuttamaa hidastumista sisäkehällä.

    Kaksivipuinen, tasolla kulkeva heiluri on erittäin kaukana golfswingistä, eikä sovellu lainkaan swingin tutkimisen pohjaksi.

    Nimetön

    ts kirjoitti: (29.5.2009 17:45:06)

    data kirjoitti: (29.5.2009 17:01:42)

    Ymmärsinkö nyt oikein, mutta vaikuttaa siltä, että olisit vihdoin hyväksynyt, että swingin
    voimantuoton periaatteellinen malli on dp-malli. Tietokoneella tutkiminen vaan on niin hirveän paljon tehokkaampaa oikeissa käsissä. Parissa päivässä löytää saman, mitä kokeilemalla mittauksin voi viedä vuosien työn. Ja kaupan päälle saa vielä ymmärryksen pelkän havainnon sijaan. Siten kehitysvauhti tiedossa muodostuu vahvaksi.

    Eihän kukaan ole koskaan väittänyt sitä ainakaan yksivipuiseksi. Jos lukee noita mun kirjotuksia, niin aina siellä on toinekin vipu ollut. Fukke sitä enemmän on kritisoinut siltä osin, että se ei ole ollenkaan riittävä, josta olen täsmälleen samaa mieltä.

    Mä olen koko ajan kertonut, että tolla toisella vivulla ei ole mitään merkitystä pelaajalle, koska se ei ole aktiivinen. Se kulma purkaantuu väkisin vaikka tekis mitä. Samoin olen väittänyt, että sen kulman purkaminen aktiivisesti ei anna mitään lisää.

    Golflyönnin voimatuoton peruste on hemmetin kaukana 2-vipuisesta mallista. Se peruste on vartalon kiertoliike, jonka tukipiste on maassa. Se voima välitetään käsien kautta mailan lapaan pyrkien samalla kierron avulla (lihastyöllä) vastustamaan kulman purkautumisen aiheuttamaa hidastumista sisäkehällä.

    Kaksivipuinen, tasolla kulkeva heiluri on erittäin kaukana golfswingistä, eikä sovellu lainkaan swingin tutkimisen pohjaksi.

    Kyllä se maila voidaan monin eri tavoin vapauttaa ja pelaaja voi siihen merkittävästi vaikuttaa. Sitä vaan on vaikea mittauksissa havaita, koska ihminen ei ole nopeasti ja tarkasti ohjelmoitavissa (lue: oppiminen vie pitkään).

    Ehkä voisi olla parempi kutsua dp-mallia swingin voimansiirron malliksi. Sitä se enemmän on. Voimantuottoon voidaan ehkä paremmin laskea sitten vartalon muut liikkeet ja niiden optimointiin voidaan lisäksi soveltaa muita menetelmiä, kuten on tehtykin.

    ts

    data kirjoitti: (29.5.2009 18:34:31)

    Ehkä voisi olla parempi kutsua dp-mallia swingin voimansiirron malliksi. Sitä se enemmän on. Voimantuottoon voidaan ehkä paremmin laskea sitten vartalon muut liikkeet ja niiden optimointiin voidaan lisäksi soveltaa muita menetelmiä, kuten on tehtykin.

    Sitähän se onkin. Ja sen lainalaisuudet ovat varsin hyvin tiedossa, ja pelaajan vaikutuskyky niihin varsin olematon.

    Mä en jaksa kaivaa vanhoja kirjotuksiani, mutta kauan sitten totesin tuon olevan niin triviaali osa, että sen tutkimiseen ei hirveesti aikaa uhrata. kerroin myös jo silloin, että totta kai tuo vipu huomioidaan, mutta olennainen löytyy muualta.

    Se olennainen löytyy vartalon eri osien liikenopeuksista ja -suunnista. Sieltä missä se voima oikeesti tuotetaan. Käsivarsista ja vipusysteemistä se ei irtoa. Vipusysteemin suurin hyöty on pystyä pitämään lapa pienellä kehällä ja estää hitausmomenttia vaikuttamasta moottorin nopeuteen.

    Nimetön

    ts kirjoitti: (29.5.2009 19:04:19)

    data kirjoitti: (29.5.2009 18:34:31)

    Ehkä voisi olla parempi kutsua dp-mallia swingin voimansiirron malliksi. Sitä se enemmän on. Voimantuottoon voidaan ehkä paremmin laskea sitten vartalon muut liikkeet ja niiden optimointiin voidaan lisäksi soveltaa muita menetelmiä, kuten on tehtykin.

    Sitähän se onkin. Ja sen lainalaisuudet ovat varsin hyvin tiedossa, ja pelaajan vaikutuskyky niihin varsin olematon.

    Mä en jaksa kaivaa vanhoja kirjotuksiani, mutta kauan sitten totesin tuon olevan niin triviaali osa, että sen tutkimiseen ei hirveesti aikaa uhrata. kerroin myös jo silloin, että totta kai tuo vipu huomioidaan, mutta olennainen löytyy muualta.

    Se olennainen löytyy vartalon eri osien liikenopeuksista ja -suunnista. Sieltä missä se voima oikeesti tuotetaan. Käsivarsista ja vipusysteemistä se ei irtoa. Vipusysteemin suurin hyöty on pystyä pitämään lapa pienellä kehällä ja estää hitausmomenttia vaikuttamasta moottorin nopeuteen.

    Kuka tietää (lainalaisuudet) kuka ei. En ole havainnut hirveästi merkkejä tuosta tiedosta
    täällä. Enemmänkin merkkejä on näkynyt dissaamisesta ja melko täydellisestä tietämättömyydestä. Pelkkä dp-mallin tutkiminen ei tietenkään riitä vaan myös muuta
    tutkimusta tarvitaan. Se, mitä se muu tutkimus tulisi olla, jätetään vielä arvoitukseksi.
    Sanotaanko näin, että kaikki palikat loksahtavat lopulta kohdalleen ja palapeli on valmis.

    Nuo liikenopeuksien mittailut ym. mitä muuallakin maailmalla harrastellaan voivat toki olla ihan hyödyllisiä, mutta minulle ne touhut kokonaisuudessaan tuovat kyllä enemmän mieleen lukiopoikien puuhastelun fysiikan tunnilla. Eli lähinnä se taso, jossa analysoinnissa usein liikutaan.

    ts

    data kirjoitti: (29.5.2009 20:28:13)

    ts kirjoitti: (29.5.2009 19:04:19)

    data kirjoitti: (29.5.2009 18:34:31)

    Ehkä voisi olla parempi kutsua dp-mallia swingin voimansiirron malliksi. Sitä se enemmän on. Voimantuottoon voidaan ehkä paremmin laskea sitten vartalon muut liikkeet ja niiden optimointiin voidaan lisäksi soveltaa muita menetelmiä, kuten on tehtykin.

    Sitähän se onkin. Ja sen lainalaisuudet ovat varsin hyvin tiedossa, ja pelaajan vaikutuskyky niihin varsin olematon.

    Mä en jaksa kaivaa vanhoja kirjotuksiani, mutta kauan sitten totesin tuon olevan niin triviaali osa, että sen tutkimiseen ei hirveesti aikaa uhrata. kerroin myös jo silloin, että totta kai tuo vipu huomioidaan, mutta olennainen löytyy muualta.

    Se olennainen löytyy vartalon eri osien liikenopeuksista ja -suunnista. Sieltä missä se voima oikeesti tuotetaan. Käsivarsista ja vipusysteemistä se ei irtoa. Vipusysteemin suurin hyöty on pystyä pitämään lapa pienellä kehällä ja estää hitausmomenttia vaikuttamasta moottorin nopeuteen.

    Kuka tietää (lainalaisuudet) kuka ei. En ole havainnut hirveästi merkkejä tuosta tiedosta
    täällä. Enemmänkin merkkejä on näkynyt dissaamisesta ja melko täydellisestä tietämättömyydestä. Pelkkä dp-mallin tutkiminen ei tietenkään riitä vaan myös muuta
    tutkimusta tarvitaan. Se, mitä se muu tutkimus tulisi olla, jätetään vielä arvoitukseksi.
    Sanotaanko näin, että kaikki palikat loksahtavat lopulta kohdalleen ja palapeli on valmis.

    Nuo liikenopeuksien mittailut ym. mitä muuallakin maailmalla harrastellaan voivat toki olla ihan hyödyllisiä, mutta minulle ne touhut kokonaisuudessaan tuovat kyllä enemmän mieleen lukiopoikien puuhastelun fysiikan tunnilla. Eli lähinnä se taso, jossa analysoinnissa usein liikutaan.

    hetken jo luulin…ei taatana että mies voi olla pahvi!

    Ainoo oikeesti, joka ei täällä ole mitään merkkejä tiedosta osoittanut on data.
    Sen kertoo jo analyysiohjelman rakentaminen tavallisen videokameran varaan. Säälittävää

    data kirjoitti: (29.5.2009 20:28:13)
    Pelkkä dp-mallin tutkiminen ei tietenkään riitä vaan myös muuta
    tutkimusta tarvitaan. Se, mitä se muu tutkimus tulisi olla, jätetään vielä arvoitukseksi.
    Sanotaanko näin, että kaikki palikat loksahtavat lopulta kohdalleen ja palapeli on valmis.

    Olen perusinsinöri ja lähtökohtaisesti vihaan myymistä. Asiakkaan pitäisi itse ymmärtää tarpeensa ja tulla osaavan organisaation pakeille anomaan ratkaisua ongelmiinsa.
    Valitettavasti reaalimaalimassa asiat menevät toisinpäin: Parhaankin osaajan täytyy etsiä potentiaaliset ostajat ja saada heidät vakuuttuneeksi osaajan hyödyistä asiakkaalle ja paremmuudesta kilpailijoihin nähden. Reaalimaailmassa kauppojen syntymisen edellyksenä on myytävän tuotteen riisuminen ja pelkistäminen sille tasolle että ostajan on helppo ymmärtää miksi juuri ko ratkaisu on hänelle paras.
    Tätä taustaa vasten on edelleen käsittämätöntä tämä ”tiedän salaisuuden mutten kerro”-bullshit. Jos jollakulla on oikeasti jotain tarjottavaa asiakaskunnalle niin vahvuudet heitetään peliin, ei kenelläkään ole oikeasti varaa tulla markkinoille periaatteella ”kerron sulle hienon jutun kun maksat mulle, mutta en kerro mitään ennenkuin maksat”. Ei maailmasta löydy niin paljon tyhmiä (edes golfareita) että tollaisen varaan voisi elantonsa perustaa.

    Kyllä tuo dp-malli on varmasti hyvinkin käyttökelpoinen…puttaamisessa.

    Alkaa keskustelu olemaan varsin rayhakasta Minnin esityksista Corningissa…. 😉

    Nimetön

    Parti kirjoitti: (30.5.2009 11:18:52)

    data kirjoitti: (29.5.2009 20:28:13)
    Pelkkä dp-mallin tutkiminen ei tietenkään riitä vaan myös muuta
    tutkimusta tarvitaan. Se, mitä se muu tutkimus tulisi olla, jätetään vielä arvoitukseksi.
    Sanotaanko näin, että kaikki palikat loksahtavat lopulta kohdalleen ja palapeli on valmis.

    Olen perusinsinöri ja lähtökohtaisesti vihaan myymistä. Asiakkaan pitäisi itse ymmärtää tarpeensa ja tulla osaavan organisaation pakeille anomaan ratkaisua ongelmiinsa.
    Valitettavasti reaalimaalimassa asiat menevät toisinpäin: Parhaankin osaajan täytyy etsiä potentiaaliset ostajat ja saada heidät vakuuttuneeksi osaajan hyödyistä asiakkaalle ja paremmuudesta kilpailijoihin nähden. Reaalimaailmassa kauppojen syntymisen edellyksenä on myytävän tuotteen riisuminen ja pelkistäminen sille tasolle että ostajan on helppo ymmärtää miksi juuri ko ratkaisu on hänelle paras.
    Tätä taustaa vasten on edelleen käsittämätöntä tämä ”tiedän salaisuuden mutten kerro”-bullshit. Jos jollakulla on oikeasti jotain tarjottavaa asiakaskunnalle niin vahvuudet heitetään peliin, ei kenelläkään ole oikeasti varaa tulla markkinoille periaatteella ”kerron sulle hienon jutun kun maksat mulle, mutta en kerro mitään ennenkuin maksat”. Ei maailmasta löydy niin paljon tyhmiä (edes golfareita) että tollaisen varaan voisi elantonsa perustaa.

    Niinpä niin. Tutkijoilla ja keksijöillä ovat nuo samat arkiset ongelmat kuin muillakin kuolevaisilla. Jotenkin olisi myös työn innon keskellä pysyttävä hengissä. Jos on älynnyt ruveta toteuttamaan luovuuttaan siten, että maalaa kangasarkkeja eri väreillä tai vaikkapa muokkaa metallista epämääräisiä kasoja, on elanto usein turvattu yhteiskunnan varoin (apuraha). Mutta, jos yrittää luoda jotain muulla tavoin käyttökelpoista, onkin vaihtoehtona elannon saamiseksi: a ) lopettaa kiinnostava työ ja ryhtyä myyntimieheksi, b ) ottaa selkeitä taloudellisia riskejä (patentointi) c ) hakeutua oikeisiin töihin ja tuhota oma luovuus kiireen ja stressin keskellä.

    ts

    data kirjoitti: (31.5.2009 10:08:20)
    [
    Niinpä niin. Tutkijoilla ja keksijöillä ovat nuo samat arkiset ongelmat kuin muillakin kuolevaisilla. Jotenkin olisi myös työn innon keskellä pysyttävä hengissä. Jos on älynnyt ruveta toteuttamaan luovuuttaan siten, että maalaa kangasarkkeja eri väreillä tai vaikkapa muokkaa metallista epämääräisiä kasoja, on elanto usein turvattu yhteiskunnan varoin (apuraha). Mutta, jos yrittää luoda jotain muulla tavoin käyttökelpoista, onkin vaihtoehtona elannon saamiseksi: a ) lopettaa kiinnostava työ ja ryhtyä myyntimieheksi, b ) ottaa selkeitä taloudellisia riskejä (patentointi) c ) hakeutua oikeisiin töihin ja tuhota oma luovuus kiireen ja stressin keskellä.

    Mitenköhän mulla on tästäkin käsitys, että se ei ihan noin mene.

    Hyvin rakennettuihin hankkeisiin, jotka ovat uskottavalla pohjalla, löytyy aika hemmetin paljon rahoitusta julkiselta puolelta. Toki myös yksityisiltä tuon rinnalla.

    Ja tarviiko oikeesti myydä? Mä ymmärtäisin Partin kirjotuksen niin, että jos tieto olemassaolosta riittää kysynnän syntymiseen, ei liikuta tuon hänen kuvaamansa myynnin puolellla.

    Mä voin sen verran helpottaa sun tuskaa, että enää ei tarvitse pitkään arvailla mistä olen puhunut. Jossain päin tietoa julkisuuteen vähän jo tihkunutkin ja monet ovat ihan livenä nähneet.

    Kiire ja stressi toki on pahasta. Se tuhoaa ensin luovuuden ja samalla myös kyvyn vastata lukuisiin esitettyihin yksinkertaisiin kysymyksiin. Sitten pitää aina olla pari kuukautta piilossa toivoen, että porukka on unohtanut….

    Nimetön

    Hyvin rakennettu hanke = paljon ylimääräistä työtä hienolta vaikuttavien kulissien rakentamiseen.

    Arvioisin, että aloilla, joissa kukaan ei ymmärrä mistään mitään, kuten golfin tieteellinen
    puoli Suomessa, niin henkilösuhteet ratkaisisivat vahvasti mahdollisten hankkeiden läpimenon. Todelliset tulokset kun nähdään usein vasta vuosien päästä.

    Tämä henkilösuhdeteoria saa vahvistusta myös palstakäyttäytymistä havainnoimalla.
    Samoihin kavereihin luotetaan kerta toisensa jälkeen vankkumattomasti uudelleen, vaikka he ovat aina käsittäneet asiat täysin pieleen ja vaikka se aina on myöhemmin tullut ilmi. Tämä johtuu siitä, että itselle vaikeiden asioiden ratkaisussa luotetaan aina tahoon, joka on eräällä tavalla ”markkinoitu” olemaan se oikea taho. Järjen ääni tukahdutetaan taustalle.

    ts

    data kirjoitti: (31.5.2009 13:16:01)
    Hyvin rakennettu hanke = paljon ylimääräistä työtä hienolta vaikuttavien kulissien rakentamiseen.

    Arvioisin, että aloilla, joissa kukaan ei ymmärrä mistään mitään, kuten golfin tieteellinen
    puoli Suomessa, niin henkilösuhteet ratkaisisivat vahvasti mahdollisten hankkeiden läpimenon. Todelliset tulokset kun nähdään usein vasta vuosien päästä.

    Tämä henkilösuhdeteoria saa vahvistusta myös palstakäyttäytymistä havainnoimalla.
    Samoihin kavereihin luotetaan kerta toisensa jälkeen vankkumattomasti uudelleen, vaikka he ovat aina käsittäneet asiat täysin pieleen ja vaikka se aina on myöhemmin tullut ilmi. Tämä johtuu siitä, että itselle vaikeiden asioiden ratkaisussa luotetaan aina tahoon, joka on eräällä tavalla ”markkinoitu” olemaan se oikea taho. Järjen ääni tukahdutetaan taustalle.

    Meinaat että julkinen puoli tekee tukipäätökset henkilösuhteiden perusteella? Voi hemmetti että oikeesti olet hauska.

    Tilannehan on yksinkertaisesti se, että sulla ei ole minkäänlaista käsitystä suomalaisesta tutkimustyöstä golfswingin alalta. Ei edes voi olla, koska ei siitä ole missään kerrottu. Muodostat käsityksesi joidenkin väärinymmärrettyjen heiitojen pohjalta viihteellisellä keksustelupalstalla, joka on huvittavuuden huippu.

    Ja mikä ihme tuo järjen ääni on? Kerro edes yksi konkreettinen väite jossa:
    a) olet itse esittänyt näkemyksen jostain asiasta
    b) olen itse ollut väärässä ja myös kertoen milä tavoin väärässä.
    c) anada

    Vielä ei ole kenenkään näytöllä noita asioita näkynyt, ja olen totaalisen varma, että tällainen ahdistelu saa sinut taas katoamaan, koska et pysty niitä esittämään. Tai sitten vastaus on puhdasta jargonia, kuten aina aiemminkin.

    Mä olen työni tuloksia ja niiden pohjaa esitellyt ihmisille livenä ja jossain muissa muodoisa. Siitä voi johtua se, että mun puheisiin uskoo tällä hetkellä aika moni. Ehkä myös nuo valmennukselliset tulokset joitakin vakuuttavat.

    Sinulla vaan ei ole kummallekaan osastolle referenssejä.

Esillä 25 viestiä, 51 - 75 (kaikkiaan 202)
Vastaa aiheeseen: LPGA Corning Classic – Minnin räyhäkkä alku

Etusivu Foorumit Kilpagolf & harjoittelu LPGA Corning Classic – Minnin räyhäkkä alku