-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olet selvästi missannut kirjoitusteni ytimen. Ei se mitään, aina ei voi onnistua
Olisiko lause kuitenkin pitänyt aloittaa sanalla Olen?
Teoreettiset laskelmat ovat mielenkiintoisia (Holmes et al), mutta tutkijan koulutuksen saaneena huomautan, että kun todellisuus ja teoria eivät kohtaa, teoria todetaan vaillinaiseksi. Kokeellisiakin tuloksia on (Peltx et al), ja ne ovat aika selviä, tanko lisää todennäköisyyttä putin uppoamiseen.
Omakin kokemus tukee tätä: Pelaan paljon yksin, kotikentällä ei lomakauden ulkopuolella tahdo olla peliseuraa(!!). Yksin pelatessa en jaksa touhuta tangon kanssa, puttaan tanko reiässä. Ja kyllä, griinit menevät paljon nopeammin. Olen myös jo vuosia kiinnittänyt huomiota siihen, että tangon kanssa pallo ei koskaan pyörähdä reiän ympäri ja ulos. Reiän reunalla sisäänpäin kallistuva pallo osuu tankoon, hidastuu ja putoaa. Muiden kanssa pelatessa pyörähdyksen näkee (oma tai kaverin) ainakin kerran kierroksella.
Tuo etu tietty poistuu, jos kentät vaihtavat tangot sellaisiin juuresta ohuisiin. Ne voisivat toisaalta nopeuttaa peliä vielä hiukan, pallon poimiminen kävisi ehkä helpommin(?). Luulen näin, en koskaan ole pelannut moisten kanssa, kuvissa vaan nähnyt.
Mutta ensi kaudella aion pitää tankoa paikallaan, sattui KL1 samaan ryhmään tai ei.
Ja ennen kuin ruvetaan syyttämään pelin hidastamisesta, niin pidän tärkeänä olla ryhmän nopein pelaaja, ainakin niissä tilanteissa, kun oma peli sallii (joskus tulee tietty bunkerissa tuherrettua tai tare chipata uudestaan griinin toiselta puolelta…). Vain(!) muutaman kerran ei ole onnistunut, kun muutkin osaavat kentällä liikkumisen ja ilman puolen minuutin lyöntirutiineja. Kolmen ryhmä pelaa kiirehtimättä alle kolmen tunnin kun niikseen tulee. Jos hidas peli on ongelma ensinkään*, niin syy on sujuvuudessa yleensä, ei jossain yksityiskohdassa, kuten lipputangon käsittelyssä.
*: Ääritapaukset pois lukien: Jos oma ryhmä ei ole tukkona, oma asenteeni on se, että olen mieliharrastukseni parissa, melkein aina mukavassa seurassa ja kohtuu usein siedettävässä säässä ulkoilmassa ja kauniissa ympoäristössä. Mulla ei ole mitään hinkua päästä pois niin nopeasti kuin suinkin.
Pappa Tykki
Itse liruputtaajan puttaan vain nopeudella max 0.457 m/s,jolloin pallo ei menetä kontaktiiaan tuloreunaan kun painopiste ylittää kupin reunan (pallo ns. kuolee koloon). Tämä luku, kuten sinun 1.315 m/s (pallon keskipisteen koreksukoordinaatti kolon tason alapuolella ennen vastareunaan osumista) on tuossa artikkelissa.Huomasin, että nämä molemmat nopeudet saadaan samalla yksinkertaisella kaavalla
v = x•neliöjuuri[g/(2y)]
(Kaavan perustana tutut x = v•t ja y = ½ gt². Origona pallon keskipiste lähtötilanteessa).
Jos edellisessä tapauksessa x = r ja y = ½r, niin
v = r neliöjuuri(g/r)
Jälkimmäisessä on x = D – r ja y = r, jolloin
v = (D-r) neliöjuuri(g/d)
Edellisestä saadaan 0,457 m/s ja jälkimmäisestä 1,315 m/s. (g = 9,8 m/s², D = 4,25 in, d = 1,68 in ja r = d/2).
Holmesin artikkelia turhaan googlaillessani löysin tällaisen jutun
https://journals.aiac.org.au/index.php/IJKSS/article/download/3398/2794
jossa tuodaan esiin Mahoneyn v. 1982 esittämä kaava suurimmasta vauhdista, jolla putti vielä uppoaa (centerline):v = (D/d) neliöjuuri(d g)
Em. arvoilla max.nopeudeksi tulee 1,636 m/s, joka on hyvin lähellä Holmesin arvoa 1,626 m/s.
Myös Mahoneyn kaava näyttää olevan kaavan
v = x neliöjuuri[g/(2y)]
sovellus, jossa x = D ja y = d/2.
Kaava voidaan kirjoittaa myös muotoon
v = D neliöjuuri(g/d)
josta tämä näkyy selvemmin.
Nämä ovat siis tuloksia putattaessa ilman tankoa (centerline). Nähdäkseni ne eivät ole pahemmin ristiriidassa todellisuuden kanssa. Onko niistä sitten muka jotain hyötyä? No ei. Ei todellakaan – me kaikkihan puttaamme ensi kaudesta lähtien aina lipputanko reiässä…😉
JuKu
Teoreettiset laskelmat ovat mielenkiintoisia (Holmes et al), mutta tutkijan koulutuksen saaneena huomautan, että kun todellisuus ja teoria eivät kohtaa, teoria todetaan vaillinaiseksi.Tästä asiasta täysin samaa mieltä.
PG: ballistiikan yhtälöt ovat tosiaan helppoja ja menevät noin. Hieman monimutkaisemmaksi centerline-tilannekin käy, kun nopeus ylittää tuon 1.315 m/s, jolloin ballistinen *ja pyörivä* kappale osuu kiinteään reunaan. Vastaavasti tilanteet off-centerline tulevat mutkikkaammiksi ja tietysti tangon kanssa tuo törmäystilanne tulee vastaan jo paljon pienemmällä nopeudella. Holmesin juttuhan ei sanonut mitään tangollisesta tilanteesta, mutta sen voisi kyllä laskeskella, jos joskus ehtisi. Tällöin joutuisi miettimään tangon ja lipun välisen kontaktin ominaisuuksia (slip/no-slip; bounce).
Kun ilman lipputankoa erilaisia reikä/pallo -vuorovaikutuksen moodeja oli jo kymmenkunta niin tangon kanssa niitä on leegio enemmän. Tulokset riippuvat varmasti tangon ominaisuuksista (paksuus, COR, kitkakerroin).
Itse ajattelin jatkaa puttamalla vain centerline -putteja nopeudella < 0.457 m/s, jolloin tiedän varmasti, ettei tangolla ole vaikutsta (tai sitten pallo ei mahdu koloon tangon olessa kolossa).
JuKu: minäkin tutkijan koulutuiksen saaneena olen samaa mieltä. Tosin ktutkijan koulutuksen saaneena muistan aina kysyä myös todellisuutta koskevan aineiston edustavuudesta ja siitä onko siinä kerätty suurin piirtein kaikki relevantti taustadata (kuten lipputangon ominaisuudet). Hyvä on muistaa ne 37 kognitiivista biasta, jotka Arnott listaa tyypillisinä ihmisen havaintoaineiston muistuman vääristyminä.
Minun mielikuvani: lipputankoon osunut lyömäni pallo on useammin ollut uppoamatta kuin uponnut 😉
Itse liruputtaajana puttaan vain nopeudella max 0.457 m/s, jolloin pallo ei menetä kontaktiaan tuloreunaan kun painopiste ylittää kupin reunan (pallo ns. kuolee koloon).
Jäin vielä ihmettelemään, millä perusteella tuo 0,457 m/s oikein tulee ja miksi tuolla nopeudella pallon keskipiste kulkee pisteen x=r, y=½r kautta.
Jos siis v > 0,457 m/s, pallo menettää kontaktinsa tuloreunaan heti, kun pallon painopiste ylittää reiän reunan ts. pallon keskipisteen etäisyys reiän reunasta on reunan ylityksen jälkeen aina suurempi kuin pallon säde. Ottaen lisäksi huomioon, että ilmalentonsa aikana pallo on vaakasuunnassa tasaisessa liikkeessä ja pystysuunnassa tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä, saadaan epäyhtälöryhmä
{ x = vt; y = ½ gt²; neliöjuuri((r-y)² + x²)) > r}.
Sen ratkaisu on
v> neliöjuuri(rg – (½gt)²)
Reiän reunalla t = 0, joten rajanopeudeksi saadaan
v = neliöjuuri(rg) = 0,457 m/s.
Huomaa, että v = neliöjuuri(rg) on sama kuin aiemmin esittämäni v = r•neliöjuuri(g/r). Vertaamalla jälkimmäistä muotoa kaavaan v = x•neliöjuuri[g/(2y)] varmistuu ilman laskujakin, että rajanopeudella pallon keskipiste todella kulkee pisteen x = r, y = ½ r kautta. Ei mitään rakettitiedettä.
Centerline-puttaaja pärjää siis pelkällä koulumatematiikalla ja -fysiikalla, mikäli tanko on nostettu pois reiästä 😉. Taidanpa sittenkin putata ilman lippua minäkin…
Ymmärrettävästi näitä samoja asioita selvitellään muuallakin. Mielipiteitä löytyy suuntaan jos toiseenkin. Eräillä jenkkisiteilla golfpallon liikkeen hidastumisia on laskettu myös niiden tapausten osalta jolloin lippu on paikoillaan ja pallo osuu enemmän ja vähemmän tankoon.
Siellä on päästy tulokseen jossa pallo menettää liike-energiaa (siis vauhti hidastuu) sitä enemmän mitä jyrkemmässä kulmassa se osuu tankoon. Siis niin että pienestä hipaisusta ei tule paljoa hidastumista, kohtisuorasta törmäyksestä keskelle tankoa tietysti maksimaalisesti.
Ymmärtääkseni asiaa selvittäneet ovat päätyneet siihen tulokseen että kaikissa tapauksissa tankoon osumisesta aiheutunut energian menetys(=hidastuvuus) on ollut niin suuri että sen vaikutus edesauttaa pallon putoamista reikään. Verrattuna siis siihen tilanteeseen että pallo osuu reiän kohdalle samassa linjassa (enemmän tai vähemmän sivuun reiän halkaisijasta) mutta tanko ei ole paikallaan.
Ilmeisesti hidastuvuuteen vaikuttaa myös lipputangon paksuus sekä materiaali. Kuten myös pallon pintamateriaalin pehmeys/kovuus jne. Mahdollisesti sivuosuma tankoon aiheuttaa palloon myös kitkasta johtuvaa sivukierrettä jne. Muuttujia on varmasti paljon muitakin..
Toivottavasti saamme tänne kaikenlaista materiaalia aiheesta..
https://thesandtrap.com/forums/topic/93352-putting-with-the-flagstick-in/Tuosta linkistä löytyy juttua jossa selvitellään ja kiistellään aiheesta. Pääosin sivistyneesti ja rakentavalla tavalla. Kyseisen foorumin sivuilta löytyy paljon muutakin nimenomaan tähän meidän aiheeseemme liittyvää keskustelua, mielipidekyselyitä jne.
NimetönJos puttausta halutaan helpottaa niin puolen metrin halkaisija kupissa auttaisi kummasti. Ei tarvitsis miettiä miten lippu helpottaa. Puttauksen kauneus on ollut tarkkuus ja sopiva nopeus. Siis kun uskotaan että lippu paikallaan helpottaa tuota nopeuden säätöä, ei enää tarvitsekkaan lyödä oikalla nopeudella kun lippu helpottaa. Samalla tavalla voitaisiin tarkkuutta helpottaa, isompi kuppi vaan. Jne.. lajihan on liian vaikea muutenkin.
Möllikkä: Jos puttausta halutaan helpottaa niin puolen metrin halkaisija kupissa auttaisi kummasti. Ei tarvitsis miettiä miten lippu helpottaa. Puttauksen kauneus on ollut tarkkuus ja sopiva nopeus.
Eihän tässä sinällään ole kysymys puttaamisen helpottamisesta. Kuten tunnettua sääntöuudistuksen eräänä tarkoituksena on pelaamisen kokonaisvaltainen selkeyttäminen. Erityisesti kaikenlaisia käytännön pelaamisen kannalta turhia rangaistusmääräyksiä/-seuraamuksia on vähennetty. Luonnollisesti toivotaan että tästä seuraa samalla pelaamisen nopeutumista. Todennäköisesti eniten tulosparannuksiin vaikuttaa turhien ja usein jopa vahingossa aiheutuneiden rankkujen väheneminen. Muuten en usko että varsinainen pelaamisen itsessään muuttuisi yhtään helpommaksi.
Puttaamisen osalta rangaistuskäytäntöä on selkiytetty siten ettei pallon osumisesta lipputankoon enää uusien sääntöjen myötä rangaista. Tämä tulee helpottamaan monella tavalla työskentelyä greeneillä ja siihen on hyvät syyt sääntöjen perusteluissa.
Samalla syntyy mahdollisuus vaihtoehtoon suorittaa puttaaminen kokonaan ilman lipun nostamista. Siis ilman että liputankoon osumisesta aiheutuisi kaksi rankkua. Pidän luonnollisena että pelaajat selvittävät sääntöjen salliman vaihtoehdon merkityksen. Siitäkin huolimatta että sääntöjen laatijat mm. USGA ajattelevat ettei lipun poistamisella/paikoilleen jättämisellä ole erityisempää merkitystä tuloksen tekemisen suhteen. Kaikki eivät tähän usko.
Sama vaihtoehtoinen menettely (lipulla tai ilman) on tähänkin asti ollut mahdollista muussa kuin puttaamisessa greenillä. Tätä mahdollisuutta on käytetty erityisesti lähipelissä (chipeissä, bunkkerilyönneissä jne.)
Vastoin täälläkin esitettyä ”tietoa” suurin osa pelaajista (ainakin ammattilaiset ja muut kilpapelaajat) jättävät yleensä (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta) lipun paikoilleen kyseisten lähipelilyöntien (/chipit ja bunkkeri-) osalta.
Tämä on jokaisen helppo todentaa omatoimisesti (kisoja TV:stä katsomalla).
Tästä löytyy myös kyselytietoa jne. Haluttaessa sellainen olisi helppo toteuttaa myös näillä sivuilla.
Jenkkien foorumisivuilla olleiden vastausten mukaan n. 90% pelaajista jättää lipun aina paikoilleen chippi- ja bunkkerilyöntien ajaksi.Tämän topic’in alla on hyvä käydä keskustelua juuri greenipeliä koskien. Ensi kesänä näemme mitä tulee tapahtumaan puttaamisen osalta käytännössä.
Vastoin täälläkin esitettyä ”tietoa” suurin osa pelaajista (ainakin ammattilaiset ja muut kilpapelaajat) jättävät yleensä (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta) lipun paikoilleen kyseisten lähipelilyöntien (/chipit ja bunkkeri-) osalta.
Yritäpä gloffare vähän miettiä millä perusteella huippupelaaja valitsee tangon poistamisen ja paikoillaan pitämisen välillä. Kirjoitustesi perusteella sinulla ei nimittäin ole siitä hajuakaan.
KL1:Yritäpä gloffare vähän miettiä millä perusteella huippupelaaja valitsee tangon poistamisen ja paikoillaan pitämisen välillä. Kirjoitustesi perusteella sinulla ei nimittäin ole siitä hajuakaan.
Hyvä ystävä KL1..
Olen jo jättänyt miettimisen tämän yksityiskohdan osalta.. Sattumoisin on ollut iltapäivän aikana tilaisuus seurata telkkarista USPGA kisaa. Olen myös aikaisemmin tehnyt täysin samanlaisen huomion. Vajaa viikko sitten merkkasin ”tukkimiehen kirjanpidolla” suoritukset. Silloinkaan kukaan ei ottanut lippua pois muuta kuin putatessaan.
Toistaiseksi tänään yksikään pelaaja ei ole lyönyt hiekasta tai chipannut greenin reunalta niin että olisi ottanut lipun pois reiästään. Joka ainoa tällainen suorritus, olipa se sitten greenin reunalta tai hieman kauempaa on tehty lippu paikoillaan. En siltikään tarkoita etteikö joku olisi voinut lyödä ilman lippua tai tulee jatkossa niin tekemään..en ole ihan 100%:en koko aikaa ollut TV:n ääressä.
Kertoisitko hyvä KL1, mikä mielestäsi menee tässä väärin?
En tarvitse mitään parempaa ”hajua” tähän asiaan kuin omat silmäni. Tämä riittää todistamaan minulle että varsin moni jättää lipun paikoilleen..
Joskus aikojen alussa, noin 25 v sitten muistan hatarasti jutun ruotsalaisten (tietenkin) tutkimuksesta, että reiässä oleva lippu saattoi hieman huonontaa reikää kohti menneitten ”hyvien” chippien (jatkossa myös puttien) uppoamista mutta liian kovaa lyödyt pallot jäivät selvästi lähemmäksi reikää, jos osuivat tankoon kuin, että tanko oli poistettu. Tällöin kakkoslyönnin putoamismahdollisuus parani roimasti.
Ärjy on täsmälleen asian ytimessä.
Olen jo jättänyt miettimisen tämän yksityiskohdan osalta.. Sattumoisin on ollut iltapäivän aikana tilaisuus seurata telkkarista USPGA kisaa. Olen myös aikaisemmin tehnyt täysin samanlaisen huomion. Vajaa viikko sitten merkkasin ”tukkimiehen kirjanpidolla” suoritukset. Silloinkaan kukaan ei ottanut lippua pois muuta kuin putatessaan.
Aivan… mietipä vielä miksi ja ota huomioon tuo Ärjyn kirjoitus.
Ärjy:Joskus aikojen alussa, noin 25 v sitten muistan hatarasti jutun ruotsalaisten (tietenkin) tutkimuksesta, että reiässä oleva lippu saattoi hieman huonontaa reikää kohti menneitten ”hyvien” chippien (jatkossa myös puttien) uppoamista mutta liian kovaa lyödyt pallot jäivät selvästi lähemmäksi reikää, jos osuivat tankoon kuin, että tanko oli poistettu. Tällöin kakkoslyönnin putoamismahdollisuus parani roimasti.
Oletko ihan varma että muistat oikein?
Minulla kun sattuu olemaan juuri päinvastainen käsitys asiasta..Siksi en ole koskaan nostanut lippua reiästään kun sen on saanut pitää paikoillaan (siis ilman että tulee niitä rankkuja). Perustuen juuri samaan ruotsalaisten aikoinaan tekemään testiin/kokeeseen. Tästä on tietenkin paljon keskusteltu. Voi hyvinkin olla että koko juttu on saanut omalta kohdaltani alkunsa 20-30 vuoden takaisesta historian havinasta, siis ruotsalaisten ystävieni neuvoista. Nimittäin samalla tavalla lippu reiässään chippailevat ja lyövät bunkkerista kaikki pelikaverini, niin suomalaiset kuin ruotsalaisetkin. Ovat aina tehneet samalla tavalla..
En ole itse kyseistä testiä päässyt näkemään/lukemaan..enkä nopealla googlauksellakaan löytänyt siitä enempää tietoa. Mutta jos joku tietää asiasta enemmän/paremmin niin kiitän jo etukäteen.
Missään tapauksessa en aio tulevaisuudessakaan putata, chipata, lyödä bunkkerista muuten kuin lippu paikoillaan. No, ehkä joissain erityistapauksessa voin putata ilman lippua..
Eikä minua mitenkään haittaa vaikka joku nostaisi lipun pois reiästä aina kun mahdollista..kunhan vain ymmärtää laittaa sen takaisin griiniltä poistuessaan. Jokainen saa tehdä juuri niin kuin parhaakseen näkee.
Gloffare, onko tuo viimeisin postauksesi tulkittava siten, ettet edes halua ymmärtää missä ajatuskulkusi menee pieleen..?
Nimittäin samalla tavalla lippu reiässään chippailevat ja lyövät bunkkerista kaikki pelikaverini, niin suomalaiset kuin ruotsalaisetkin. Ovat aina tehneet samalla tavalla..
Muuten, kyse oli huippupelaajista, ei sinun tai minun pelikavereista…
Silloinkaan kukaan ei ottanut lippua pois muuta kuin putatessaan.
Aivan… mietipä vielä miksi ja ota huomioon tuo Ärjyn kirjoitus.
Siis tarkoitin tuossa ”putatessaan greeniltä”… ammattilaisilla kun ei ole tapana ottaa kahta rankkulyöntiä jättämällä lippu reikäänsä greenillä pelatessaan.
Jäi mieleen kun tänään iltapäivällä katselin kun eräs jenkkiammattilaisista puttasi palloaan pari-kolme metriä greenin ulkopuolelta lippu tanakasti paikoillaan. Ei osunut reikään eikä tankoon ja putti karkasi viisi metriä pitkäksi..
Mutta, suosittelen seuraamaan (esim. telkkarista) ammattilaisten tekemisiä greenin ympärillä. Katsokaa ja merkatkaa vaikka paperille kuinka monta kertaa lippu on kolossaan kun chipataan/putataan greenin ulkopuolelta tai pelataan palloa ulos bunkkerista? Ja, vastaavasti voi kirjata nekin kerrat kun ovat nostaneet lipun pois?
Eihä tällä ole mitään merkitystä omaan pelaamiseen. Jokainen saa tehdä juuri niin kuin parhaakseen näkee. Mutta kun monilla on tapana ottaa oppia telkkarista ja ammattilaisten tekemisistä, niin miksei voisi tässä yksityiskohdassa samalla tavalla?
Mutta kun monilla on tapana ottaa oppia telkkarista ja ammattilaisten tekemisistä, niin miksei voisi tässä yksityiskohdassa samalla tavalla?
Miksei, mutta kun sinun tapauksessasi katsoja ei lainkaan käsitä miksi ammattilainen tekee kuten tekee… eikä näköjään haluakaan käsittää.
Olkoon sitten niin. Ikävää vain, että joku lukijoista saattaa uskoa hömpötyksiäsi, mikä ehdottomasti on vahinko.
KL1:Miksei, mutta kun sinun tapauksessasi katsoja ei lainkaan käsitä miksi ammattilainen tekee kuten tekee… eikä näköjään haluakaan käsittää.
Pelaajien valintaan löytyy tietenkin aina omat perustelunsa.
Saattaa olla että jotkut noudattaa esim. Dave Pelz’in ohjetta jättää lippu aina paikoilleen kun se sääntöjen puolesta on mahdollista. Tästä perusohjeesta on muutama poikkeus..lukekoon halukkaat ne hänen tekstistään. Linkki löytyy tästä ketjusta ja/tai googlettamalla. Voisin uskoa että ammattilaiset ottavat tällaiset asiat huomioon omissa valinnoissaan.
Eikä tästä ”lipulla vai ilman” -aiheesta ole tarpeen tehdä elämää suurempaa juttua. Vuodenvaihteen jälkeen jokainen voi uusien sääntöjen myötä pelata kierroksensa ilman että nostaa kertaakaan lipputankoa reiästään. Minulle se sopii mainiosti..
Muttei minua haittaa millään tavoin vaikka maailman kaikki muut pelaajat teksivät päinvastoin. Siis, mitä haittaa siitä voisi olla minulle?
Uskon että uudet säännöt tarjoaa mahdollisuuksia joustavampaan pelaamiseen/toimintaan kentällä. Tämä todennäköisesti ripeyttää myös peliryhmien etenemistä.. Minulle (joka lähes aina joutuu odottelemaan muiden suorituksia) tämä on erittäin tervetullut uutinen. Tosin mitäpä siinäkään muuttuu jos/kun itse pelaan jatkossa hieman nopeammin, samoin kuin toivottavasti muutkin? Ehkä täysi kenttä ns.”rullaa” hieman aikaisempaa paremmin..
Toki toivon sitä että kaikki hieman funtsailisivat mitä hyvää uudet säännöt tarjoaa omaan pelaamiseen. Siksi mielelläni keskustelen näistä vaihtoehdoista. Sekään ei vie maailmaa eteenpäin jos aina jumittaudutaan ”vanhoihin hyviin” konsteihin.
Monta uutta sääntökohtaa on vielä täysin selvittelemättä..ehkä niille pitää avata omat toppic’insa.
KL1: Nimittäin samalla tavalla lippu reiässään chippailevat ja lyövät bunkkerista kaikki pelikaverini, niin suomalaiset kuin ruotsalaisetkin. Ovat aina tehneet samalla tavalla..
Muuten, kyse oli huippupelaajista, ei sinun tai minun pelikavereista…
Itseasiassa tuossa viestissäni vastasin kaikella kunnioituksella nimimerkki ”Ärjylle” ja kysymys oli parikymmentä vuotta vanhasta ruotsalaisten tekemästä testistä.. Hän muisteli ko. asiaa hieman toisin kuin oma mielikuvani on ko. asiasta.
Minulla kyseisestä ohjeesta (jättää lippu aina paikoilleen kun mahdollista) on ainoastaan ns. toisenkäden tietoa. Siksi hienokseltaan vieritin vastuuta pelikavereilleni…epäillessäni että juuri he ovat alunperin kertoneet tuon em. ohjeen minulle.
Joka tapauksessa tuon yksinkertaisen ohjeen mukaisesti olen(mme) pelanneet jo varsin pitkään.
En ottanut kantaa pitäisikö chipata ja jatkossa putata lipulla vai ilman. Luulisin, että johtopäätös on, että jos olet kovin varma, että osut reikään sopivalla vauhdilla, niin otata lippu pois. Jos olet epävarma, jätä lippu paikoilleen. Asialla ei ole merkitystä, jos lyöt ohi tai lyhyen. Jos taas liian kovaa, niin on todennäköistä, että kakkoslyönti on helpompi.
Luulisin, että johtopäätös on, että jos olet kovin varma, että osut reikään sopivalla vauhdilla, niin otata lippu pois. Jos olet epävarma, jätä lippu paikoilleen. Asialla ei ole merkitystä, jos lyöt ohi tai lyhyen. Jos taas liian kovaa, niin on todennäköistä, että kakkoslyönti on helpompi.
Gloffare, miltäs tämä kuulostaa..?
En ottanut kantaa pitäisikö chipata ja jatkossa putata lipulla vai ilman. Luulisin, että johtopäätös on, että jos olet kovin varma, että osut reikään sopivalla vauhdilla, niin otata lippu pois. Jos olet epävarma, jätä lippu paikoilleen. Asialla ei ole merkitystä, jos lyöt ohi tai lyhyen. Jos taas liian kovaa, niin on todennäköistä, että kakkoslyönti on helpompi.
Asiaan on vielä sekin kulma, että haittaako vai hyödyttääkö lippu tähtäämistä. Joku aiemmin kertoi, että koki lipusta olevan tähtäämisessä hyötyä. Itse taas tässä yhden kierroksen osittain lipun kanssa putanneena olin havaitsevinani, että semmoisissa metrin-parin puteissa ainakin minulla lipusta oli enemmän haittaa kuin hyötyä, tahtoi vetää väkisinkin vinoon. Tottumiskysymys varmaan pitkälti, mutta en ehkä aio alkaa totuttelemaan, en tiedä.
Pitkissä puteissa uskoisin lipusta kuitenkin olevan aavistuksen verran hyötyä, sekä tähtäämisessä että tuossa stoppariefektissä, jos lähteekin lyönti lapasesta.
KL1: Muuten, kyse oli huippupelaajista, ei sinun tai minun pelikavereista…
Kaikissa harrastamissani urheilulajeissa, huippupelaajat käyttävät useinkin eri taktiikkaa kuin minä.
Johtuu osittain siitä että olen taktisesti tyhmempi, mutta myös siitä että minun ei kannata yrittää sellaista jota en osaa (vaikka huippupelaaja osaisi)
Siis se että huippupelaajat käyttävät jotain taktiikkaa, ei tarkoita että se olisi myös meille harrastelijoille paras vaihtoehto.
Luulen, ettei griinikäyttäytyminen lopulta poikkea kauhean paljoa nykykäytännöstä. Edes pitkien puttien puttaaminen lipputangon kanssa ei käytännössä poikkea siitä, että pelikaveri huoltaa lippua (tai harkkakierroksilla ollaan putattu lipun kanssa).
Aikaisemmasta poiketen tarkoitus on putata lipun kanssa tilanteissa, joissa on vaara että pallo karkaa kauas reiän taakse = siis pitkissä puteissa ja jos reiän takana on alamäkeä … paitsi jos tuulisella säällä lippu on kallellaan puttaajaan päin. Muuten siis kisakierroksilla lähiputeissa lipputanko pois ja harkkakierroksilla lipputanko pysyy kupissa.
Sen sijaan tuo tilanne, jossa pallo kiertää reiän reunaa pitkin eikä päädy reikään täytyy oikein testata. Eli osuuko tällainen pallo lipputankoon, joka tiputtaa sen reikään, vai ei. Tähän tietenkin vaikuttaa olennaisesti lipputangon paksuus eikä noissa matemaattisissa kaavoissa ollut mitään tästä. Tilanne ainakin minun kohdallani on aika tavanomainen, ja erityisesti muodokkailla nopeilla griineillä. Tästä voisi joku esittää hyvän laskentakaavan.
Kun joillakin on taipumus unohdella mailoja griineille ja muistisääntönä on asettaa mailat maassa makaavan lipputangon päälle. Nyt jos tavaksi tulee putata lipun kanssa, lisääntyvätköhän nämä mailaunohdukset?
Ärjy:
Luulisin, että johtopäätös on, että jos olet kovin varma, että osut reikään sopivalla vauhdilla, niin otata lippu pois. Jos olet epävarma, jätä lippu paikoilleen. Asialla ei ole merkitystä, jos lyöt ohi tai lyhyen. Jos taas liian kovaa, niin on todennäköistä, että kakkoslyönti on helpompi.
KL:
Gloffare, miltäs tämä kuulostaa..?
Kuulostaa aika itsestään selvältä ja tähän on helppo yhtyä. Vähän kuin Uppsalan yliopiston väitöskirjatutkimus aiheesta voiko lyhyeksi jäänyt putti upota.
Monella pelaajalla – ml. ammattilaiset – ongelma kai on siinä, että varmuutta putin juuri oikeasta voimakkuudesta ei läheskään aina ole, varsinkaan pidemmissä puteissa, jolloin Ärjyn johtopäätelmästä ei ole apua mietittäessä lipun sijoittelua.
En ole edelleenkään vakuuttunut, että ammattilaiset puttaavat / chippaavat forelta järjestään ilman lippua, kuten täällä on väitetty. Päinvastoin, kuvittelisin että forelta lähestyttäessä juuri putin / chipin voimakkuuden arviointi on vaikeampaa, jolloin Ärjyn päättelyllä lippu kannattaisi pitää paikallaan. Näin myös oman käsityksen / kokemukseni mukaan yleensä toimitaan.
Onneksi ei tarvitse enää kauaa odottaa, että näemme miten ammattilaiset tulevat toimimaan uusien sääntöjen puitteissa. Luultavasti klubipelaajat tulevat omaksumaan samat toimintatavat, olipa näistä klubipelaajille hyötyä tai ei.
Ajatellaanpa välillä kokonaisvaltaisesti lähipeliä.
Mielestäni löytyy riittävän hyvät näytöt siitä että lipputanko kannattaa jättää aina paikoilleen kun se on sääntöjen puitteissa mahdollista. Tähän asti näin on voinut tehdä vain greenin ulkopuolelta pelattaessa. Vuodenvaihteen jälkeen myös greeniltä putattaessa.
Syyt siihen miksi näin kannattaa tehdä:
A) Laskennalliset ja testatut perusteet.
– lipputankoon osuva pallo yksinkertaisesti uppoaa reikään useammin kuin verrattuna tilanteeseen jossa pallon liike/suunta on täysin sama mutta lipputanko on nostettuna pois reiästä.
– niissäkin tapauksissa joissa pallon nopeus on niin suuri ettei sen ole mahdollista upota kuppiin, osuma lipputankoon vähentää liike-energiaa jolloin pallo jää lähemmäksi reikää kuin ilman törmäystä.
– pallon liike-energia ja nopeus vähenee vaikka osuma ei ole kohtisuoraan lipputankoon. Sivuosumatkin edesauttaa pallon putoamista kuppiin. Joissain tapauksissa pallo ikäänkuin kiilautuu tangon ja kupin reunan väliin.
– tästä on olemassa riittävästi kokeellista ja laskennallista/tilastollista näyttöä. (linkkejä löytyy mm. tästä topic’sta.)
– tilastollinen hyöty ei ole kovin suuri, mutta riittäväs suuri siihen että lipputanko kannattaa jättää aina paikoilleen.
– mitä parempi puttaaja on kyseessä sitä suurempi etu lipputangosta koituu. Hyvät puttaajat kolauttelevat muita useammin kupin reunoja sekä tankoa.
– tämä sama laskennallinen etu toteutuu chippeissä, bunkkerilyönneissä, pitkissä puteissa kuin myös keskipitkissä ja jopa lyhyissä puteissa (siis kaikkia sellaisia tapauksia jossa vierivä pallo osuu lipputankoon)B) Käytännölliset sekä (lähi)peliä helpottavat syyt jotka puoltaa lipputangon jättämistä paikoilleen.
– lähtökohtaisesti samat syyt pallon kuppiin saamisen suhteen kuin A-kohdassa.
– greenin ulkopuolelta pelattaessa (chipit, bunkkerilyönnit, putit) säästyy aikaa ja vaivaa kun ei tarvitse erikseen käydä nostelemassa lipputankoa reiästään.
– greenin kaltevuudet ja korkeuserot on helpompi hahmottaa kun lippu on paikoillaan.
– jopa itse reiän sijainnin näkeminen/lyönnin arviointi greenin ulkopuolelta tai bunkkerista (varsinkin kun on korotetut greeenit, syvät bunkkerit jne.) helpottuu kun lippu jätetään reikään.
– pidemmissä puteissa on vanhan säännön aikana lippua jouduttu ns. hoitamaan jotta puttaava pelaaja näkisi paremmin reiän sijainnin jne. (eikä saisi rankkuja jos pallo sattuukin putoamaan kuppiin)
– tavan harjoituspeleissä ja harrastajien kilpailuissa ei pelaajilla ole caddietä joka hoitaisi em. tilanteissa avustajan tehtäviä. Tällöin niiden osalta joutuu pyytämään/vaivaamaan ryhmän muita pelaajia avustajakseen.C) Uusien sääntöjen mahdollistama puttaaminen greenillä, lipputanko paikoillaan.
– pallo uppoaa helpommin jos sattuu törmäämään tankoon (kts. kohta A)
– paikoillaan oleva lipputanko helpottaa ja nopeuttaa puttilinjan ”lukemista” greenillä.
– samoin se antaa paremman ”kontrollin” stanssin suuntaamiselle koska lipputanko muodostaa vertikaalin kohdelinjan (samalla tavalla pystysuoralla silmä-pallo linjalle, tähdättäessä varsinaista puttausliikettä). Toivottavasti edes joku ymmärtää mitä tällä tarkoitan.
– em. tavalla tähdättäessä näkee hyvin myös greenin sivuttaiset kaltevuudet puttilinjalla jolloin on helpompaa arvioida tarvittavaa ”ennakkoa”.
– lipputanko helpottaa myös etäisyyden (ja putin voimakuuden)arviointia. Siksihän sitä tankoa ”hoidetaan” jo nykyisellään pidempien puttien osalta. Sama idea toimii myös keskipitkissä ja lyhyemmissäkin puteissa.
– luonnollisesti jo itsessään lipun paikoilleen jättäminen ripeyttää ryhmän pelaamista.Kaikki edellisten kohtien (A,B,C) asiat hoituu normaalisti pelattaessa, ilman että olisi tarpeen huomioida mitään erityistä. Ne antavat kaikissa tilanteissa/vaiheissaan mahdollisuuden pelata ns. ”ReadyGolf” tyylisesti, mikä tietenkin jouduttaa peliryhmän suoriutumista.
D) Mahdolliset negatiiviset seikat joita lipun paikallaan oleminen voisi aiheuttaa..
– joissain tapauksissa lipputanko ei ole täysin suorassa(paikoillaan) mikä voi johtaa siihen ettei pallo edes mahdu putoamaan kuppiin tietystä suunnasta.
– joskus tuuli voi heiluttaa tankoa niin perusteellisesti että se haittaa pallon mahtumista/menoa kuppiin.
– jokuset väittää että lipputangon materiaali tai paksuus vaikuttaisi erilaisilla tavoilla pallon mahdollisuuksiin pudota kuppiin. Tällä voi olla jotain merkitystä mutta se ei muuta perustotuutta siitä että tanko kannattaa jättää aina paikoilleen. (en jaksa ryhtyä selvittämään tähän liittyviä asioita tarkemmin, mutta niistäkin löytää lisätietoa googlettamalla)
– toisten mielestä pallon nostaminen kupista on hankalampaa kun tanko on paikoillaan. Sekä niinkin että tästä aiheutuisi vaurioita kupin reunoihin.
– sellaistakin olen lukenut ettei pidetä tasapuolisena että lipun jättäminen reikään hyödyttää suhteellisesti enemmän kaikkein parhaita pelaajia.
– on esitetty skenarioita että syntyisi ylimääräistä lipun poisottoa ja takaisin laittoa. En usko että ainakaan niin paljon että pelaaminen hidastuisi. Tähän teoreettiseen hankaluuteen luulisi myös löytyvän ratkaisuja?Kaiken kaikkiaan pidän edellä mainittuja sekä monia muitakin syitä (joita en viitsi tähän edes kirjailla) riittävänä sille että tulen jatkossa(kin) pitämään lipputangon kupissaan myös greenillä puttailtaessa. En myöskään jaksa uskoa että siitä aiheutuisi haittaa kenellekään. Muutenkin olen sitä mieltä ettei sääntöuudistuksia ole suinkaan tehty miljoonien golfharrastajien kiusaksi.
Jos mahdollisimman moni hyödyntäisi tulevaisuudessa uusien sääntöjen suomia, pelaamista edistäviä, mahdollisuuksia siitä hyötyy sekä suoraan että välillisesti kaikki kenttiä kiertävät harrastajat.
-
JulkaisijaArtikkelit