-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olen aika ahkera talviharjoittelija (toivottavasti joskus alkaa poikia peliin ). Voiko mattoon paukuttelu muuttaa mailan lie-kulmaa? Entä tämä tarkastuspuoli. Onko mailoissa vaan jotkut standardikulmat mitkä katsotaan, vai sovitetaanko, tai pitääkö ne sovittaa pelaajan ’mittojen’ mukaan? Miten se, teoriassa jos kulma muuttuu vaikuttaa itse lyöntiin, tai paremminkin siihen pallon lentorataan? Paljon kysymyksiä tieäjille. Nimim ’suhteellisen ahkera lukija muttei niinkään ahkera kirjoittaja’.
Jos mailat ovat valetut, niin mattoon hakkaaminen ei vaikuta mailojen lie-kulmaa lähes yhtään. Taotut mailat sen sijaan pitäisi joka vuosi tarkistuttaa, jotta lie- ja nostokulmat olisivat oikeat.
Ahkera talven kestävä matolta hakkaaminen muuttaa varmasti pehmeiden mailojen (taotut tai pehmeät valetut kuten ss304) kulmia, joten ne kannattaa tarkastuttaa ja tarvittaessa uudelleen säätää sopivin väliajoin – jopa pari kertaa vuodessa.
Samalla kannattaa tehdä myös dynaaminen fitting lie-kulmille – siis tarkastaa/tarkastuttaa olisiko tarvetta säätää koko setti itselle sopivammaksi.
Nyrkkisääntö vaikutuksista: yhden asteen liian upright maila (mailasta riippumatta!)vääntää palloa 2-3 metriä pull/draw:n puolella ja liian flat puolestaan saman verran push/faden puolelle.
Vaikea uskoa lie kulmien muuttuvan, vaikka kyseessä olisi taotut mailat. ’Standardi’ lie-kulma ei sen sijaan ole oikea kaikille pelaajille. Omien mailojensa sopivuutta voi testata itsekin. Lavan pohjaan maalarinteippiä, suttaa teipin tussilla ja lyö esim ohuen vesivanerin päältä palloja. Lyöntien välissä voi vielä sutata tussilla vanhat jäljet teipissä. Jos osumajälki on lavan pohjassa keskellä, ei mailat kaipaa säätöä. Kärjessä oleva jälki kertoo liian loivasta ja kannassa oleva liian pystystä lie-kulmasta. Liian pysty kulma vie lyöntiä vasemmalle ja liian loiva vie lyöntiä oikealle.
Testin voi suorittaa kaikilla mailoilla, tai sitten vain esim 9i ja 3i:llä ja laskea niistä muut kepit. Säätäminenhän ei sitten kotikonstein onnistu, mutta Helsingissä ainakin Golf Center Haagassa ja FlowGolf Kivenlahdessa hoitaa homman.
Kannattaa huomioida, että tyypillisesti tarve lie kulman säätöön ei ole sama läpi koko setin. Lyhelle pelaajalle tyypillinen on 2i-3i = 1 aste 4i-7i = 2 astetta, 8i-s = 3 astetta.
NimetönJa varmaankin odotusarvo on, että lyöjän stanssi ja kulmat ovat optimaaliset ja vakiintuneet.
Muistaakaa nyt silti hyvät ihmistet että lie kulmien säätö on suht epäolennaista klubiduffarille. Kärkeen tai kantaan osuminen voi johtua esim. siitä että pelaaja seisoo liian lähellä tai liian kaukana pallosta (voi myös johtua monesta muusta asiasta). Joten tunti opetusta voi olla paljon tehokaampi keino osumakohdan parantamiseen, ainakin kannattaa kysyä prolta ennenkuin ryhtyy vääntämään mailojaan.
Minä en näe yhteyttä siinä, miten mailojen lie-kulmien säätö vaikuttaisi osumakohdan paikkaan tai hajontaan. Lie-kulma vaikuttaa lähinnä siihen, miten pallo käyttäytyy hyvän osuman jälkeen – huonot osumat yleensä vievät hyvälläkin välineellä pallon kauas kohteestaan.
Lie-kulmaltaan epäsopiva maila vain synnyttää tendenssin viedä palloa ohi kohteesta ja sitä kautta se voi aikaansaada swingivirheitä, joilla pyritään korjaamaan tätä tendenssiä. Olen kuullut pelaajista, joille suositellaan jopa 4-5 asteen eroa ’standardiin’ lie-kulmaan, tämä tarkoittaa jo noin 10 metrin vaikutusta sivusuunnassa lyhyillä raudoilla. Aika merkittävää, eikö?
Mutta – jos olet klubituuppari, normaalimittainen ja -ruumiinrakenteinen, niin asialla ei kannata hirveästi päätäsi vaivata, standardimitoitus (off-the-shelf) ei varmastikaan ole kaukana oikeasta.
Jos taas tiedät, milloin olet lyönyt palloa hyvin (aivan sama mikä händärisi on) ja tällaisilla lyönneillä on taipumus mennä järjestään kohteen toiselle puolelle joko kaikilla mailoilla tai yhdellä tai useammalla tietyllä mailalla, kannattaa myös välineitä tutkia swingin lisäksi.
NimetönNiin. Riippumatta pelaajan tasosta, tuskin lie -kulmien optimoimisesta ja muusta mahdollisesta säätämisestä haittaakaan voi olla.
Kertokaa nyt hitossa hölmölle, että mistä sen tietää onko lapa valettu tai taottu. Valamisen ymmärrän, mutta takominen ei kaiketi ole mitään kyläsepän paukuttelua, vaan tarkoittanee ’prässäystä’ ?
Miten lavoista näkee, onko ne taottuja vai valettuja ? Onko materiaaleissa sitten jotain eroja ?
Takomisesta:
A clubhead manufacturing process that involves heating the metal and hammering (forging) it into the shape of the desired clubhead. Forged irons are usually made of soft carbon steel and, therefore, will provide more “feel” to the player and will usually generate more spin on the ball.Valamisesta:
Most cast irons and woods are produced of 17-4 and 4-31 stainless steel; common investment cast alloys that have been used in aerospace applications for years. ’These alloys’ principal benefit is high strength in a stainless composition,’ said Raymond Monroe, executive director, Steel Founders’ Society of America, Barrington, Illinois. ’In golf equipment, high strength gives high hardness, which transmits the maximum energy from the club to the ball, making the ball go further.’Mailapajojen markkinointiosasto kyllä pitää huolen siitä että taotuista lavoista löytyy aina sana ’FORGED’ isolla
Tuon minäkin ymmärsin.
Lavat toudellakin taotaan ja jyrsitään käsipelillä.
Tai ainakin näin ymmärsin asian kun Barry Smith sen mulle selitti:
’Forged means they are pounded and ground into shape. They use a softer steel and and get chunks that are roughly the right shape and size and then they use a hammer and a grinder to finish them. Very labor intensive but a for some reason, it gives you a more consistent head. ’
Taottujen rautojen tuntumasta toisaalta hänellä on oma näkemyksensä:
’Most people agree that casting and forging don’t cause an appreciable difference in ’feel’. This is a common myth. The design of the club determines feel more than the manufacturing process.’NimetönKiitoksia vastanneille. Huomaan että tuossa välinepuolessa on vielä hitusen opiskeltavaa.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 16 viestiä, 1 - 16 (kaikkiaan 16)
Esillä 16 viestiä, 1 - 16 (kaikkiaan 16)