Lätäkkö (leikatussa) raffissa, pallo siinä lähellä ja lyödä pitäis vaikka …

[Old Geaser]

ts kirjoitti: (13.8.2010 16:40:49)

vieraspelaaja kirjoitti: (13.8.2010 16:17:39)

Toisaalta, pallo harvemmin koskettaa tolppaa muualla kuin maanpinnan tasolla, ainakaan pysähtyneenä. Lisäksi tolppa, jota pallo koskettaa, otetaan melkein aina pois, jos se vain on nostettavissa.

No itse asiassa se ei kosketa juuri koskaan, koska se on pallo.

Eikö pallo voi koskettaa mitään?

[Mika Hekkanen]

vieraspelaaja kirjoitti: (13.8.2010 16:17:39)
Lisäksi tolppa, jota pallo koskettaa, otetaan melkein aina pois, jos se vain on nostettavissa.

Entä jos tolppa on otettu pois alkuperäisestä tarkoitetusta paikastaan eikä sitä ole laitettu takaisin paikalleen?

Jos tolppa on tehty vaikka kakkoskakkosesta, kuten usein näkee ja sen selkeä kolo on nähtävissä niin missä kulkee tällöin vesiesteen raja? Entä jos tolpan alkuperäinen paikka ei ole näin selvästi määriteltävissä?

Kysyn siksi, etten tiedä vastausta.
Toivon lisäksi, etten kentällä tällaisiin tilanteisiin törmää.

[ts]

Old Geaser kirjoitti: (13.8.2010 16:47:47)

ts kirjoitti: (13.8.2010 16:40:49)

vieraspelaaja kirjoitti: (13.8.2010 16:17:39)

Toisaalta, pallo harvemmin koskettaa tolppaa muualla kuin maanpinnan tasolla, ainakaan pysähtyneenä. Lisäksi tolppa, jota pallo koskettaa, otetaan melkein aina pois, jos se vain on nostettavissa.

No itse asiassa se ei kosketa juuri koskaan, koska se on pallo.

Eikö pallo voi koskettaa mitään?

Voi toki, mutta sen uloin kohta ei ole vielä koskaan ollut maanpinnan tasossa sivusuunnassa.

[swinging]

KL kirjoitti: (12.8.2010 20:39:40)

golf2000 kirjoitti: (12.8.2010 14:59:16)

vieraspelaaja kirjoitti: (12.8.2010 13:48:42)

tiikeri metsä kirjoitti: (12.8.2010 9:57:35)
-Pallo selkeästi sellaisessa paikassa, ettei sitä sieltä voi pelata.
-Bunkkeri kokonaan täynnä vettä.

Vapaan dropin voi saada silloinkin kun bunkkeri on täynnä vettä.

Olisin tässä vieraspelaajan kannalla. Vapaan dropin saa bunkkerin tilapäisestä vedestä – ei bunkkerin ulkopuolelle. Jos bunkkerissa ei ole tilapäisvedetöntä 🙂 paikkaa – eli bunkkeri on täynnä vettä, vapaan dropin saa edelleenkin – ja edelleenkin ei bunkkerin ulkopuolelle.

Ei ole tänä kesänä tuollaisia luomuksia juuri näkynyt…

Kun te kerran aloititte pilkunviilaamisen, niin liityn kerhoon.

Tilapäisestä vedestä ei voi saada vapaata droppia, jos pallo on pudotettava takaisin tilapäiseen veteen. Tällöinhän pallo on edelleen tilapäisessä vedessä eikä sitä näin ollen ole dropattu (vapaasti) pois tilapäisestä vedestä, kuten suomen kielen sijamuoto elatiivi edellyttäisi.

Tämä tällä kertaa Tikkurilan Kielipuolitoimistosta 😀

Olisin edelleen kallellaan vieraspelaajan ulkomaankieliseen versioon Tikkurilan kielipuolitoimistoon verrattuna.

Veden täyttämässä bunkkerissa saa halutessaan vapaan dropin tilapäisestä vedestä. Mutta ei bunkkerin ulkopuolelle… ja mikäli vapautuminen tilapäisestä vedestä kokonaisuudessaan ei ole mahdollista, niin ’maximum available relief from the condition’ tulee kysymykseen. Ei lähemmäksi lippua.

Ja tämä siis ilman rangaistusta – elatiivi siis tullee Mikael Agricolan puolelta varmaankin kaupan päälle rangaistuksetta. Emmä tosin ehtineet sitä Kuolemanjärvelle kysymään…

Sääntö 25-1b(ii)(a)

[vieraspelaaja]

ts kirjoitti: (13.8.2010 16:56:33)

Old Geaser kirjoitti: (13.8.2010 16:47:47)

ts kirjoitti: (13.8.2010 16:40:49)

vieraspelaaja kirjoitti: (13.8.2010 16:17:39)

Toisaalta, pallo harvemmin koskettaa tolppaa muualla kuin maanpinnan tasolla, ainakaan pysähtyneenä. Lisäksi tolppa, jota pallo koskettaa, otetaan melkein aina pois, jos se vain on nostettavissa.

No itse asiassa se ei kosketa juuri koskaan, koska se on pallo.

Eikö pallo voi koskettaa mitään?

Voi toki, mutta sen uloin kohta ei ole vielä koskaan ollut maanpinnan tasossa sivusuunnassa.

Jos pallo on puoliksi uponnut kepin juureen, sen uloin kohta on maanpinnan tasossa. Muistelen tällaisia uponneita palloja nähneeni, ja kaverit on ainakin kertoneet.

[vieraspelaaja]

Mika Hekkanen kirjoitti: (13.8.2010 16:51:11)

vieraspelaaja kirjoitti: (13.8.2010 16:17:39)
Lisäksi tolppa, jota pallo koskettaa, otetaan melkein aina pois, jos se vain on nostettavissa.

Entä jos tolppa on otettu pois alkuperäisestä tarkoitetusta paikastaan eikä sitä ole laitettu takaisin paikalleen?

Jos tolppa on tehty vaikka kakkoskakkosesta, kuten usein näkee ja sen selkeä kolo on nähtävissä niin missä kulkee tällöin vesiesteen raja? Entä jos tolpan alkuperäinen paikka ei ole näin selvästi määriteltävissä?

Kysyn siksi, etten tiedä vastausta.
Toivon lisäksi, etten kentällä tällaisiin tilanteisiin törmää.

Paalun siitäminen tarkoitetusta paikasta ei siirrä esteen rajaa, se on edelleen kepin oikean paikan määräämässä kohdassa. Tämä on yksi syy siihen, miksi isoissa kisoissa vesiesteen rajat maalataan, ja kepit osoittavat vain esteen laatua.

Jos alkuperäinen paikka ei ole enää näkyvissä, rajan määrittää tuomari tai kenttätoimikunta. Useimmiten pelaajakin pystyy arvaamaan / päättelemään rajan paikan kohtuullisen oikein, jos ei ihan senteistä ole kysymys, ja niitä tilanteita varten kisoissa on tuomari.

[KL]

Voihan AHTERI teidän kanssanne, jätkät! On siis aivan PAKKO lisätä tuomarin varustukseen VATUPASSI, jotta paaluun nojaavan pallon tapauksessa voidaan aukottomasti todeta onko paalu suorassa vai ei, ja jos ei, niin mihin suuntaan se on kallellaan. Tällä on SUURI merkitys tulkittaessa sitä, onko pallo esteessä vai ei.

Näillä puheilla pilkunviilaamisen SM-kisat päättyvät vieraspelaajan voittoon, ts tulee kakkosena äärimmäisen niukalla erolla ja P. Pelimies jää selvästi kolmanneksi. Kaiken kaikkiaan loistava suoritus koko kolmikolta, joskin Pelimiehen sijoitukseen oikeuttava suoritus jää hieman hämärän peittoon vakuuttavan näytön puuttuessa.

[KL]

Jottei tämä aivan pelleilyksi menisi, niin pikkaisen vilkaisisin vielä tuota vesiesteen määritelmää, tällä kertaa ihan alkukielellä (koskapa suomennoksessa on isohko käännösvirhe tuossa kohdassa):

When the margin of a water hazard is defined by stakes, the stakes are
inside the water hazard,
…
A ball is in a water hazard when it lies in or any part of it touches the
water hazard

Jos minä nyt tätä oikein tulkitsen, niin vesiesteen paalut ovat aina esteen sisäpuolella. Kun pallo koskettaa paalua, niin pallo koskettaa vesiestettä, koska paalu on esteen sisäpuolella.

Tässä vaiheessa tämä menee mielenkiintoiseksi. Paalu on siis esteessä, mutta onko se estettä? Jos se on, asia on pläkki: paalua koskettava pallo on esteessä riippumatta paalun kaltevuuskulmasta. Jos se EI ole, niin ulospäin kallellaan olevaan paaluun nojaava pallo ei ole esteessä, koska
– raja kulkee paalun maata koskettavan ulkoreunan kohdalla eikä pallo kosketa estettä ko. rajan sisäpuolella eikä rajalla, JA
– jos paalu liikuteltavana haittana nostetaan ja pallo liikkuu, on pallo asetettava takaisin paikoilleen. Alkuperäisellä paikallaan pallo ei kosketa estettä, joten se ei ole voinut olla esteessä paalua koskettaessaankaan.

Onko tässä todellakin käynyt eräänlainen ajatuskatko loordeilla vai onko vatupassille ihan oikeasti tarvetta?

[ts]

KL kirjoitti: (13.8.2010 19:00:48)
Voihan AHTERI teidän kanssanne, jätkät! On siis aivan PAKKO lisätä tuomarin varustukseen VATUPASSI, jotta paaluun nojaavan pallon tapauksessa voidaan aukottomasti todeta onko paalu suorassa vai ei, ja jos ei, niin mihin suuntaan se on kallellaan. Tällä on SUURI merkitys tulkittaessa sitä, onko pallo esteessä vai ei.

Näillä puheilla pilkunviilaamisen SM-kisat päättyvät vieraspelaajan voittoon, ts tulee kakkosena äärimmäisen niukalla erolla ja P. Pelimies jää selvästi kolmanneksi. Kaiken kaikkiaan loistava suoritus koko kolmikolta, joskin Pelimiehen sijoitukseen oikeuttava suoritus jää hieman hämärän peittoon vakuuttavan näytön puuttuessa.

Saako jättää protestin? Mun mielestä mun pilkunviilaaminen oli nokkeluudeltaan ihan omaa luokkaansa ja vieraspelaaja vaan pääsi käyttämään hyväkseen vaan mun luomaa tilannetta.

Toisekseen mun mielestä parempi varuste olis luotilanka, koska sen kuljettaminen on huomattavasti helpompaa ja sillä saadaan yhtä hyvä lopputulos aikaiseksi.

Joko tällä voitttaa ?

[KL]

ts kirjoitti: (13.8.2010 19:21:08)
Toisekseen mun mielestä parempi varuste olis luotilanka, koska sen kuljettaminen on huomattavasti helpompaa ja sillä saadaan yhtä hyvä lopputulos aikaiseksi.

Joko tällä voitttaa ?

Luotilanka? Millainen paino siellä langan alapäässä olisi? Jos se on vähänkään paksumpi kuin itse lanka, niin mittausepätarkkuus on liian suuri. Vatupassi sen olla pitää ja vähintään 100-senttinen. Hätätilassa kokoontaitettava 80-senttinen käy myös, jos sellaisen jostakin löytääpi.

[KL]

Mika Hekkanen kirjoitti: (13.8.2010 16:51:11)

vieraspelaaja kirjoitti: (13.8.2010 16:17:39)
Lisäksi tolppa, jota pallo koskettaa, otetaan melkein aina pois, jos se vain on nostettavissa.

Entä jos tolppa on otettu pois alkuperäisestä tarkoitetusta paikastaan eikä sitä ole laitettu takaisin paikalleen?

Jos tolppa on tehty vaikka kakkoskakkosesta, kuten usein näkee ja sen selkeä kolo on nähtävissä niin missä kulkee tällöin vesiesteen raja? Entä jos tolpan alkuperäinen paikka ei ole näin selvästi määriteltävissä?

Kysyn siksi, etten tiedä vastausta.
Toivon lisäksi, etten kentällä tällaisiin tilanteisiin törmää.

Kyllä niihin törmää, ja hauskimmaksi tilanne muodostuu silloin, kun pallo sujahtaa sinne paalun jättämään koloon 😀

[vieraspelaaja]

KL kirjoitti: (13.8.2010 19:20:03)
Jottei tämä aivan pelleilyksi menisi, niin pikkaisen vilkaisisin vielä tuota vesiesteen määritelmää, tällä kertaa ihan alkukielellä (koskapa suomennoksessa on isohko käännösvirhe tuossa kohdassa):

When the margin of a water hazard is defined by stakes, the stakes are
inside the water hazard,
…
A ball is in a water hazard when it lies in or any part of it touches the
water hazard

Jos minä nyt tätä oikein tulkitsen, niin vesiesteen paalut ovat aina esteen sisäpuolella. Kun pallo koskettaa paalua, niin pallo koskettaa vesiestettä, koska paalu on esteen sisäpuolella.

Tässä vaiheessa tämä menee mielenkiintoiseksi. Paalu on siis esteessä, mutta onko se estettä? Jos se on, asia on pläkki: paalua koskettava pallo on esteessä riippumatta paalun kaltevuuskulmasta. Jos se EI ole, niin ulospäin kallellaan olevaan paaluun nojaava pallo ei ole esteessä, koska
– raja kulkee paalun maata koskettavan ulkoreunan kohdalla eikä pallo kosketa estettä ko. rajan sisäpuolella eikä rajalla, JA
– jos paalu liikuteltavana haittana nostetaan ja pallo liikkuu, on pallo asetettava takaisin paikoilleen. Alkuperäisellä paikallaan pallo ei kosketa estettä, joten se ei ole voinut olla esteessä paalua koskettaessaankaan.

Onko tässä todellakin käynyt eräänlainen ajatuskatko loordeilla vai onko vatupassille ihan oikeasti tarvetta?

Määritelmien mukaan paalut eivät ole osa estettä, ne ovat haittoja, joilla esteen raja on merkitty. Liikuteltavat haitat taas voivat olla kokonaan tai osittain esteen rajalla esteen sisällä tai esteen ulkopuolella, olivat ne sitten estetolppia tai vesiletkuja, haravia tai mitä tahansa.
Pallo on estessä, kun se koskettaa nimenomaan estettä, ei niin, että kosketus johonkin osittain esteessä olevaan liikuteltavaan haittaan riittäisi, vaikka pallo olisi esten rajojen ulkopuolella.

Myös out-raja sekä paaluilla merkitty korjausksenalaisen maan raja kulkee paalun juuressa ja jatkuu siitä (jos jatkuu) kohtisuoraan, ei paalun vartta pitkin, joten sama mittausongelma koskee kaikenvärisiä paaluja.

Vatupassia ei mielestäni tarvita, riittää, kun otetaan mukaan riittävän pitkä kerä ohutta narua, ja kiristetään se maahan tolppien juureen ja katsotaan sen mukaan, onko pallo esteessä tai outissa vai ei.

Mielestäni rajan määrittäminen tolpan juuren mukaan ja siitä tapauksesta riippuen kohtisuoraan alas tai alas ja ylös on ainoa käytännössä mahdollinen ja toimiva ratkaisu. Tolppia lyödään maahan vähän miten milloinkin, mutta tolpan vinoudesta riippumatta sen reuna maanpinnan tasalla on suhteellisen yksiselitteinen. Jos yksi tolppa on pisteesn A ja toinen pisteen B läpi, raja Asta Bhen pysyy nykyisellä määritelmällä paikallaan, lyötiin paalut suoraan tai millaiseen vinkkeliin tahansa, ja maanpinnan raja pysyy paikallaan, vaikka paaluja vähän taivuteltaisiinkin.

[Mika Hekkanen]

KL kirjoitti: (13.8.2010 19:50:23)

Mika Hekkanen kirjoitti: (13.8.2010 16:51:11)

vieraspelaaja kirjoitti: (13.8.2010 16:17:39)
Lisäksi tolppa, jota pallo koskettaa, otetaan melkein aina pois, jos se vain on nostettavissa.

Entä jos tolppa on otettu pois alkuperäisestä tarkoitetusta paikastaan eikä sitä ole laitettu takaisin paikalleen?

Jos tolppa on tehty vaikka kakkoskakkosesta, kuten usein näkee ja sen selkeä kolo on nähtävissä niin missä kulkee tällöin vesiesteen raja? Entä jos tolpan alkuperäinen paikka ei ole näin selvästi määriteltävissä?

Kysyn siksi, etten tiedä vastausta.
Toivon lisäksi, etten kentällä tällaisiin tilanteisiin törmää.

Kyllä niihin törmää, ja hauskimmaksi tilanne muodostuu silloin, kun pallo sujahtaa sinne paalun jättämään koloon 😀

Ja vielä mielenkiintoisemmaksi, vaikkakaan todennäköisesti ei hauskemmaksi, tilanne muodostuu kun pelaaja, jonka pallo on tuonne koloon tipahtanut, tapaa pelaajan, joka on jättänyt laittamatta paalun paikalleen.
Tuomaria tarvitaan?

Pallohan on selkeästi esteessä eikä sen takia tuosta saa ilmaiseksi vapautua (sääntö 25-1b), vai kuinka?

[KL]

vieraspelaaja kirjoitti: (13.8.2010 20:03:51)
Määritelmien mukaan paalut eivät ole osa estettä, ne ovat haittoja, joilla esteen raja on merkitty. Liikuteltavat haitat taas voivat olla kokonaan tai osittain esteen rajalla esteen sisällä tai esteen ulkopuolella, olivat ne sitten estetolppia tai vesiletkuja, haravia tai mitä tahansa.

Miten perustelet tuon lihavoidun? Määritelmähän siis sanoo:

When the margin of a water hazard is defined by stakes, the stakes are
inside the water hazard,

Tuossa ei mitenkään eritellä sitä, mikä osa esteen rajaa osoittavasta paalusta on esteessä ja mikä ei. Määritelmän mukaan esteen rajaa osoittava paalu on esteen sisäpuolella, siis kokonaan.

[Pekka Pelimies]

Pekka Pelimies kirjoitti: (13.8.2010 14:51:35)

tiikeri metsä kirjoitti: (13.8.2010 13:21:51)
Pallo on esteessä, jos se kosketta esteen rajaa. Paaluun nojaava pallo on esteessä.

Sanoisin, että aina ei näin ole, mutta pääsääntönä voinee noudattaa kaikissa tilanteissa.

Perun puheeni, kentän puolelta paaluun nojaava pallo on sittenkin vain erityistapauksissa esteessä.

[KL]

vieraspelaaja kirjoitti: (13.8.2010 16:17:39)

vieraspelaaja kirjoitti: (13.8.2010 16:09:58)

ts kirjoitti: (13.8.2010 15:51:21)

vieraspelaaja kirjoitti: (13.8.2010 15:40:45)

ts kirjoitti: (13.8.2010 15:31:32)

Pekka Pelimies kirjoitti: (13.8.2010 14:51:35)

tiikeri metsä kirjoitti: (13.8.2010 13:21:51)
Pallo on esteessä, jos se kosketta esteen rajaa. Paaluun nojaava pallo on esteessä.

Sanoisin, että aina ei näin ole, mutta pääsääntönä voinee noudattaa kaikissa tilanteissa.

Mikähän sellainen tilanne olisi, jossa tuo ei noin menisi?

Ulospäin kallistunut / kaatunut rajaa osoittava paalu? Vesiesteen raja kulkee paalun ulkoreunaa maanpinnan tasalla ja jatkuu siitä kohtisuoraan ylös- ja alaspäin, eikä kallellaan olevan tai kaatuneen paalun kylkeä pitkin.

Hmm.. kieltämättä mielenkiintoinen ajatus. Silloin pallo ei koskaan olisikaan esteessä koskettaessaan paalua. Paitsi jos paalu on esteeseen päin vinossa.

niin, tai jos paalu on suorassa…

Toisaalta, pallo harvemmin koskettaa tolppaa muualla kuin maanpinnan tasolla, ainakaan pysähtyneenä. Lisäksi tolppa, jota pallo koskettaa, otetaan melkein aina pois, jos se vain on nostettavissa.

Summa summarum:
– pallo on esteessä koskettaessaan rajatolppaa pelialueen puolella vain silloin, kun tolppa on kallellaan esteeseen päin. Pallo EI ole esteessä, jos tolppa on aivan suorassa.
– pallon ei tarvitse koskettaa estettä ollakseen esteessä, riittää että pallon projektio on esteessä (vesiesteen raja kulkee ylös ja alaspäin). Dec. 26/1
– vaikka pallo nojaisi suorassa olevaan tolppaan ja vierähtäisi esteeseen tolppaa poistettaessa, pallo ei edelleenkään ole esteessä, koska se tulee asettaa takaisin alkuperäiselle paikalleen, joka siis ei ollut esteessä.

Tämä kieltämättä murentaa yhden itsekin vuosia käyttämäni ohjenuoran. Siitä kiitos P. Pelimiehelle, joka avasi Pandoran lippaan. Jatkossa pallon tarkan statuksen selvittäminen on pelaajille hyvin hankalaa, mutta tuomarille helppoa, tämän kun ei tarvitse perustella päätöksiään. Pelaaja sen sijaan tarvitsee sen vatupassin.

[ts]

KL kirjoitti: (13.8.2010 22:52:57)

Tuossa ei mitenkään eritellä sitä, mikä osa esteen rajaa osoittavasta paalusta on esteessä ja mikä ei. Määritelmän mukaan esteen rajaa osoittava paalu on esteen sisäpuolella, siis kokonaan.

Joka on siis ristitriidassa vieraspelaajan esittämään näkemykseen esteen rajan kulkemisesta maanpinnan tasolla.

[KL]

ts kirjoitti: (14.8.2010 10:44:09)

KL kirjoitti: (13.8.2010 22:52:57)

Tuossa ei mitenkään eritellä sitä, mikä osa esteen rajaa osoittavasta paalusta on esteessä ja mikä ei. Määritelmän mukaan esteen rajaa osoittava paalu on esteen sisäpuolella, siis kokonaan.

Joka on siis ristitriidassa vieraspelaajan esittämään näkemykseen esteen rajan kulkemisesta maanpinnan tasolla.

Niin, tuo onkin aika jännä juttu. Sinällään mitään ristiriitaa ei ole, koska rajan määrittely on yksiselitteinen (kulkee siis maassa paalun pelialueen puoleista reunaa pitkin). Paalu taasen samaisen määritelmän mukaan on kokonaan vesiesteessä, aivan kuten vaikkapa puu, joka kasvaa GURissa on kokonaan siellä, vaikka oksat ylettyisivätkin GURin ulkopuolelle.

Mutta milloin tuolla asialla on merkitystä? Millaisessa tilanteessa on merkitystä sillä seikalla, että vesiesteen rajaa määrittävä paalu on kokonaan esteessä?

[ts]

KL kirjoitti: (14.8.2010 12:20:02)

Mutta milloin tuolla asialla on merkitystä? Millaisessa tilanteessa on merkitystä sillä seikalla, että vesiesteen rajaa määrittävä paalu on kokonaan esteessä?

Lähinnähän tuo ristiriitaisuus tuossa mietityttää, mutta ihan suoraan kysymykseen en vastausta keksi. Jos tuo muuttaisi esteen rajan määritelmää, olisi luonnollisesti paljonkin tilanteita, joissa sen vaikutus tulisi esiin. Mielenkiintoinen kysymys.

[vieraspelaaja]

ts kirjoitti: (14.8.2010 15:50:46)

KL kirjoitti: (14.8.2010 12:20:02)

Mutta milloin tuolla asialla on merkitystä? Millaisessa tilanteessa on merkitystä sillä seikalla, että vesiesteen rajaa määrittävä paalu on kokonaan esteessä?

Lähinnähän tuo ristiriitaisuus tuossa mietityttää, mutta ihan suoraan kysymykseen en vastausta keksi. Jos tuo muuttaisi esteen rajan määritelmää, olisi luonnollisesti paljonkin tilanteita, joissa sen vaikutus tulisi esiin. Mielenkiintoinen kysymys.

Kyse on samasta asiasta kuin jalkapallokenttää merkittäessä: kun kulmaliput ja narut niiden välissä ovat paikallaan, rajaviivan maalari kysyy, vedetäänkö kalkkiviiva narun sisä- vai ulkopuolelle. Jalkapallossa ne vedetään sisäpuolelle, golfissa ulkopuolelle.

Ks myös dec 26/1 ja 24/4

[KL]

vieraspelaaja kirjoitti: (14.8.2010 19:46:59)

ts kirjoitti: (14.8.2010 15:50:46)

KL kirjoitti: (14.8.2010 12:20:02)

Mutta milloin tuolla asialla on merkitystä? Millaisessa tilanteessa on merkitystä sillä seikalla, että vesiesteen rajaa määrittävä paalu on kokonaan esteessä?

Lähinnähän tuo ristiriitaisuus tuossa mietityttää, mutta ihan suoraan kysymykseen en vastausta keksi. Jos tuo muuttaisi esteen rajan määritelmää, olisi luonnollisesti paljonkin tilanteita, joissa sen vaikutus tulisi esiin. Mielenkiintoinen kysymys.

Kyse on samasta asiasta kuin jalkapallokenttää merkittäessä: kun kulmaliput ja narut niiden välissä ovat paikallaan, rajaviivan maalari kysyy, vedetäänkö kalkkiviiva narun sisä- vai ulkopuolelle. Jalkapallossa ne vedetään sisäpuolelle, golfissa ulkopuolelle.

Tuolla ei ole mitään tekemistä viimeisimmän käsillä olevan kysymyksen kanssa. Rajan sijainti on jo tiedossa eikä siihen vaikuta paalun kaltevuus.

vieraspelaaja kirjoitti: (14.8.2010 19:46:59)
Ks myös dec 26/1 ja 24/4

Odotan suurella mielenkiinnolla selvennystä Sinulta, miten nuo deccarit liittyvät käsillä olevaan kysymykseen, joka on:

KL kirjoitti: (14.8.2010 12:20:02)
Millaisessa tilanteessa on merkitystä sillä seikalla, että vesiesteen rajaa määrittävä paalu on kokonaan esteessä?

[vieraspelaaja]

KL kirjoitti: (14.8.2010 20:57:51)

vieraspelaaja kirjoitti: (14.8.2010 19:46:59)

ts kirjoitti: (14.8.2010 15:50:46)

KL kirjoitti: (14.8.2010 12:20:02)

Mutta milloin tuolla asialla on merkitystä? Millaisessa tilanteessa on merkitystä sillä seikalla, että vesiesteen rajaa määrittävä paalu on kokonaan esteessä?

Lähinnähän tuo ristiriitaisuus tuossa mietityttää, mutta ihan suoraan kysymykseen en vastausta keksi. Jos tuo muuttaisi esteen rajan määritelmää, olisi luonnollisesti paljonkin tilanteita, joissa sen vaikutus tulisi esiin. Mielenkiintoinen kysymys.

Kyse on samasta asiasta kuin jalkapallokenttää merkittäessä: kun kulmaliput ja narut niiden välissä ovat paikallaan, rajaviivan maalari kysyy, vedetäänkö kalkkiviiva narun sisä- vai ulkopuolelle. Jalkapallossa ne vedetään sisäpuolelle, golfissa ulkopuolelle.

Tuolla ei ole mitään tekemistä viimeisimmän käsillä olevan kysymyksen kanssa. Rajan sijainti on jo tiedossa eikä siihen vaikuta paalun kaltevuus.

vieraspelaaja kirjoitti: (14.8.2010 19:46:59)
Ks myös dec 26/1 ja 24/4

Odotan suurella mielenkiinnolla selvennystä Sinulta, miten nuo deccarit liittyvät käsillä olevaan kysymykseen, joka on:

KL kirjoitti: (14.8.2010 12:20:02)
Millaisessa tilanteessa on merkitystä sillä seikalla, että vesiesteen rajaa määrittävä paalu on kokonaan esteessä?

sillä on merkitystä silloin kun pallo on niin lähellä rajaa, että sen asema pitää tarkistaa narulla. Tiukassa tilanteessa tulos voi olla erilainen sen mukaan, kummalle puolelle tolppaa naru kiristetään, tai pitääkö paalut halkaista narutarkastusta varten. Säännöt komentavat Toimikunnan merkitsemään rajat ja laittamaan paalut esteen puolelle rajaa, ei ulkopuolelle tai rajan päälle.
Kaikki, mitä säännöissä sanotaan, ei ole tarkoitettu ensisijaisesti pelaajille.

[ts]

vieraspelaaja kirjoitti: (14.8.2010 21:39:50)
[

sillä on merkitystä silloin kun pallo on niin lähellä rajaa, että sen asema pitää tarkistaa narulla. Tiukassa tilanteessa tulos voi olla erilainen sen mukaan, kummalle puolelle tolppaa naru kiristetään, tai pitääkö paalut halkaista narutarkastusta varten. Säännöt komentavat Toimikunnan merkitsemään rajat ja laittamaan paalut esteen puolelle rajaa, ei ulkopuolelle tai rajan päälle.
Kaikki, mitä säännöissä sanotaan, ei ole tarkoitettu ensisijaisesti pelaajille.

Mutta eihän tuo millään muotoa vastaa KL:n esittämään kysymykseen.

Millaisessa tilanteessa on merkitystä sillä että paalu on kokonaan esteessä. Narun kanssakin leikkiessä se vedetään kuitenkin maanpinnan tasoon.

Ymmärsin kyllä loppukaneettisi viestinä toimikunnalle, mutta se ei mitenkään liity tuohon kysymykseen.

[vieraspelaaja]

ts kirjoitti: (14.8.2010 22:42:06)

vieraspelaaja kirjoitti: (14.8.2010 21:39:50)
[

sillä on merkitystä silloin kun pallo on niin lähellä rajaa, että sen asema pitää tarkistaa narulla. Tiukassa tilanteessa tulos voi olla erilainen sen mukaan, kummalle puolelle tolppaa naru kiristetään, tai pitääkö paalut halkaista narutarkastusta varten. Säännöt komentavat Toimikunnan merkitsemään rajat ja laittamaan paalut esteen puolelle rajaa, ei ulkopuolelle tai rajan päälle.
Kaikki, mitä säännöissä sanotaan, ei ole tarkoitettu ensisijaisesti pelaajille.

Mutta eihän tuo millään muotoa vastaa KL:n esittämään kysymykseen.

Millaisessa tilanteessa on merkitystä sillä että paalu on kokonaan esteessä. Narun kanssakin leikkiessä se vedetään kuitenkin maanpinnan tasoon.

Ymmärsin kyllä loppukaneettisi viestinä toimikunnalle, mutta se ei mitenkään liity tuohon kysymykseen.

Tällä valinnalla vältetään se, että pitäisi antaa tarkkoja määräyksiä oppien tai rantaviivaa paksuudesta. Raja kulkee nyt aina samassa kohtaa paalun tai rantaviivaa paksuudesta riippumatta, sen valinta on vain tarkoituksenmukaisuuskysymys . Naru voitaisiin laittaa paalun toisellakin puolelle, jos määräystä ei olisi, tai paalun keskipisteenä kautta.
Lähestyt asiaa väärältä kannalta. Mitä muuta (jos säännöt eivät muutu) määritelmässä voisi tai pitäisi lukea? Miksi sillä pitäisi olla joku muu merkitys kuin merkintäohje?

[ts]

vieraspelaaja kirjoitti: (14.8.2010 23:19:26)

Lähestyt asiaa väärältä kannalta. Mitä muuta (jos säännöt eivät muutu) määritelmässä voisi tai pitäisi lukea? Miksi sillä pitäisi olla joku muu merkitys kuin merkintäohje?

Siinä voisi lukea yksinkertaisesti, että raja kulkee maanpinnan tasolla paaljuen pelialueen puoleisimmasa reunassa.

Mä luulen että tääsä on nyt sellainen ero, että sinä ajattelet tuota vaakasuuntaista osuutta paalussa ja me KL:n kanssa huomioimme myös korkeussuunnan ja siksi pohdimme koko asiaa.

Jos tuo olisi merkkausojhe, sanamutona olisi parempi: paalut on asetettava kokonaan esteen rajojen sisäpuolelle. Silloin siinä on selvä kehotus. Nykyinen sanamuoto jätää ristiriidan silloin, kun paalut eivät ole noin asetetut vaan kallellaan esteestä pois päin.

[Julkaisija]

Artikkelit