-
JulkaisijaArtikkelit
-
Saako rahalla ominaisuuksia, joita kierroksella voi oikeasti hyödyntään (tasurin ollessa yli 10). Nopeasti katsottuna hinnat alkavat noin 100 eurosta ja arvokkaimmat ovat yli 600 euroa. Käytössäni on tällä hetkellä vain Garmin S1, joten lähtötaso on vaatimaton
Uno kirjoitti: (13.7.2015 22:02:12)
Saako rahalla ominaisuuksia, joita kierroksella voi oikeasti hyödyntään (tasurin ollessa yli 10).
Kuinka paljon yli 10 ?
Jos pystyt lyömään palloa noin 10 metrin tarkkuudella pituussuunnassa, niin tarkan etäisyyden tietämisestä alkaa olla hyötyä. Toisaalta tarkan etäisyyden tietäminen vähentää epävarmuutta, mikä osaltaan voi auttaa oikeassa maila- ja lyöntivalinnassa.
Olisikos siinä mitään ideaa, että yrittäisit joko lainata joltakin etäisyysmittaria parille kierrokselle tai hankkiutua sellaisten ihmisten kanssa pelaamaan, joilla on mittari? Saisit sillä tavoin hieman käsitystä siitä miltä tuntuu tietää tarkka etäisyys kohteeseen (tai väistettävään esteeseen tms.).
P.S. Tarkka etäisyys esim. lipulle ei ole koko totuus, vaan lyönnille käytettävissä oleva tila lipun edessä ja takana. Tästä tiedosta on varmasti hyötyä vähänkään palloon osuvalle pelurille.
Hyvästä mittarista on hyötyä, huonosta vain harmia. Parilla kaverilla on tuollaiset satasen mittarit ja voi sitä tuskan määrää, kun joko ei löydä lippua tai antaa ’ihan mitä sattuu’ tuloksia.
Minulle iso hyöty mittarista on se, että oppii tuntemaan omat lyöntipituutensa. Se tapahtuu vasta, kun pelaa omalla mittarilla muutaman kierroksen. Kun on 150 metrissä ja lyön onnistuneen lyönnin – niin muistaa jatkossakin millä mailalla tuo etäisyys on lyötävissä. Sen oppii vain kentällä, eikä rangella, kun rangepallot ovat mitä ovat.
Siis minun reseptini on satsaus kunnon Bushnel V3:een – kerran se vain kirpaisee.
Itselläni on noin kolmatta kesää käytössä halpismittari. Ihan hyvä mittari; lipun löytää, antaa samat mitat yhtä nopsaan kuin kavereiden kalliimmatkin vermeet, mutta… Nyt on alkanut lcd-näyttö häröilemään. Ei pysty aina sanomaan varmaksi onko kyseessä vitonen vai kutonen vai kasi. Paristo on ok, monella eri paristolla testattu. Siinä on jo vähän eroa yritätkö 150 vai 180 metristä, jopa meikäläisen tasolla. Varmaan arvaat että seuraava mittari ei ole halpis. Ilman kiikaria en kuitenkaan tykkää pelata yhtään, nyt kun siihen on tottunut. Puheet siitä, että mittari hidastaisi peliä on täyttä sitä itseään. Korkeintaan silloin sen 15 sekuntia kun joutuu kaveria varten sen yllättäen kaivamaan esiin…
Jos händäri yli 10 ja ranteessa jo Garmin S1, ei etäisyysmittarille mitään käyttöä. Piste.
Cobra 460 kirjoitti: (18.7.2015 22:01:16)
Jos händäri yli 10 ja ranteessa jo Garmin S1, ei etäisyysmittarille mitään käyttöä. Piste.Aika raaka veto, muttei kovinkaan kaukana totuudesta.
Tosin S1 ei muistaakseni näytä etäisyyksiä esteisiin, joten parempiakin apuvälineitä löytyy.
Vaikka olisit ihan aloittelija tasoituksella 54 niin etäisyyden tietämisestä on hyötyä. On vaikeaa osua kohteeseen ellei tiedä onko se 180 vai 150 metrin päässä. Vähemmän pelanneen oma silmä/kokemus ei vielä erota etäisyyksiä yhtä helposti kuin enemmän pelanneilla. Kentän omat mittamerkit auttavat kyllä ja ovat riittävät silloin kun ne ovat hyvin näkyvissä ja pelataan väylää pitkin, mutta etäisyyslaattojen etsimisessä kuluu turhaa aikaa ellei tiedä missä ne ovat. Ja jos olet sivussa väylältä niin ei niistäkään ole hyötyä, vaan loppuarvio voi heittää paljonkin.
Kellot näyttävät matkan viheriölle, ja jotkut kalliimmat versiot myös esteisiin.
Kiikarilla saat etäisyydet mihin tahansa pisteeseen kentällä, jolloin lyöntien suunnittelu on helpompaa erityisesti mm. dogleg- ja vastaavissa tilanteissa.
Kiikarilla et kuitenkaan näe kulman taakse etkä notkelmiin, jos lyönti pitäisi niihin lyödä. Tällöin kello on parempi; jotkut käyttävät molempia em. syistä.
Aika harva pelaaja onnistuu aina saamaan pallonsa 10m kehän sisään, mutta on se tasosta riippumatta helpompaa, kun edes tietää mitä yrittää.
Kun se ei onnistu, niin vikaa voi hakea väärästä maila valinnasta tai itse lyönnistä, ja tämä on helpompaa kun tietää etäisyyden ja omien mailojensa lyöntipituudet.
Kentällä kun olen vertaillut eri kellojen ja kiikareiden mittaustuloksia, niin kyllä niissä erojakin on helposti tuo 10m eli mikään ei ole yksinkertaista vaikka kuinka olisi apuvälineitä.Puolittainen Off-topic:
Meidän kentälle laitettiin griineillä lipputankojen päihin sellaiset peili/prismaviritykset. Ne auttavat etäisyysmittareita löytämään tangon paremmin. Toimivat tosi hyvin, Suosittelen ottamaan asian puheeksi jokaisella klubilla kenttämestarin tai toimarin kanssa. Eivät varmaan maksa kovin paljon ja niistä on selkeä hyöty.Itse olen tykästynyt nimenomaan ns. lasermittariin (vaikkei se oikeasti laseria käytäkään) Meillä on muutama yli 30m pitkä griini ja tuollainen mittari on nopein tapa saada selville etäisyys nimenomaan reikään.
Parti kirjoitti: (26.7.2015 20:27:43)
Puolittainen Off-topic:
Meidän kentälle laitettiin griineillä lipputankojen päihin sellaiset peili/prismaviritykset. Ne auttavat etäisyysmittareita löytämään tangon paremmin. Toimivat tosi hyvin, Suosittelen ottamaan asian puheeksi jokaisella klubilla kenttämestarin tai toimarin kanssa. Eivät varmaan maksa kovin paljon ja niistä on selkeä hyöty.
Noita prismoja oikeasti kaipaa tyynellä kelillä ainakin Bushnellin V2:n kanssa. Välillä ei saa mitään lukemaa yli sadasta metristä, kun lippu valuu pitkin tankoa.
hot kirjoitti: (26.7.2015 13:16:18)
Vaikka olisit ihan aloittelija tasoituksella 54 niin etäisyyden tietämisestä on hyötyä. On vaikeaa osua kohteeseen ellei tiedä onko se 180 vai 150 metrin päässä.Tasoituksella 54 tuo on muutenkin pirun hankalaa… (hymiö)
Etäisyysmittari on tosi hyvä.
Katsoin aina tosissani pelatessa kullakin väylällä S1:n näyttämän ja mittarilla mitatun etäisyyden eron odotellessani muiden lyöntejä. Ero oli edellisellä kierroksella usein n 10 m.
Kun eromitta on tiedossa S1:llä voi katsoa tarkan etäisyyden rippumatta lipun paikasta.Vajaita wedge lyöntejä tulee kierroksella aika paljon ja niiden lyöminen ja palauteen saanti edellyttää matkojen riittävän tarkkaa tuntemista.
Kyllä n. 10 händärillä pääsen useimmiten vajaalla Wedgellä pituussuunnassa 2-4 m päähän ja olen aika kusessa jos en tiedä tarkkaa matkaa.Osta kunnon mittari. Itse ostin kolme vuotta sitten n.150 € mittarin Burrel pinseeker XT-1000. Se mittaa ihan hyvin.
Jos vertaan sitä vaikka kaverini viime vuonna Stokkalta hakkimaan Nikoniin (150€)
se on optiikaltaan surkea ja kaikki käyttöpainikkeet ovat huonon tuntuisia. Valovoima on myös huono. Nikon on kuin eri planeetalta. Burrelista hajosi mm. pateerilokeron kansi lähes uutena. Nykyään teipillä kiinni.
Burrelilla mittaa ihan hyvin. Mikä loistotuote se ei ole.
Testaa ja kokeile vähän miltä eri merkit tuntuvat kädessä.Parti kirjoitti: (26.7.2015 20:27:43)
Itse olen tykästynyt nimenomaan ns. lasermittariin (vaikkei se oikeasti laseria käytäkään) Meillä on muutama yli 30m pitkä griini ja tuollainen mittari on nopein tapa saada selville etäisyys nimenomaan reikään.Jostain syystä Bushnell kuitenkin varoittaa laser-valosta:
FDA SAFETY
Class 1 laser product in accordance with IEC 60825-1:2007. Complies with 21 CFR 1040.10 and 1040.11 for laser products except for deviations pursuant to Laser Notice No. 50, dated June 24, 2007.
Caution: There are no user controls, adjustments or procedures. Performance of procedures other than those specified herein may result in access to invisible laser light.Vai puhutko ihan jostain muusta laitteesta?
Svingari kirjoitti: (26.7.2015 22:03:45)
Etäisyysmittari on tosi hyvä.
Katsoin aina tosissani pelatessa kullakin väylällä S1:n näyttämän ja mittarilla mitatun etäisyyden eron odotellessani muiden lyöntejä. Ero oli edellisellä kierroksella usein n 10 m.
Kun eromitta on tiedossa S1:llä voi katsoa tarkan etäisyyden rippumatta lipun paikasta.Öhhhh… nyt kyllä putosin, pahoittelen riittämättömyyttäni.
Siis S1:n mittatarkkuus on 0-15 metriä päivästä riippuen, joten sen antamia lukemia ei voi käyttää kuin suuntaa-antavaan suunnitteluun. Lasermittarin tarkkuus on 0,5-1 metriä, joten aivan eri tarkkuudesta ja ennen kaikkea luotettavuudesta on kyse.
En myöskään ymmärrä miten voi verrata S1:n arvoja tarkkaan lipun paikkaan, koska lippu perin harvoin on täsmälleen keskellä griiniä.
KL kirjoitti: (26.7.2015 21:49:58)
Parti kirjoitti: (26.7.2015 20:27:43)
Puolittainen Off-topic:
Meidän kentälle laitettiin griineillä lipputankojen päihin sellaiset peili/prismaviritykset. Ne auttavat etäisyysmittareita löytämään tangon paremmin. Toimivat tosi hyvin, Suosittelen ottamaan asian puheeksi jokaisella klubilla kenttämestarin tai toimarin kanssa. Eivät varmaan maksa kovin paljon ja niistä on selkeä hyöty.
Noita prismoja oikeasti kaipaa tyynellä kelillä ainakin Bushnellin V2:n kanssa. Välillä ei saa mitään lukemaa yli sadasta metristä, kun lippu valuu pitkin tankoa.
Mitäs ostatte noita kalliita ja huonoja Bushnelleja. 150 euron Burrelilla toimii aina kuin junan vessa, oli prismoja tai ei.
Näistä voi olla montaa mieltä.. Itse en rahojani laittaisi tuollaisiin mittareihin. Sinällään niistä ei liene haittaakaan kunhan vaan osattaisiin mitailla etäisyydet peliä viivästyttämättä..ikävä kyllä aina ei osata. Eikä koko maailmastä ei löydy yhtäkään kiikaroitsijaa joka tunnustaisi tosiasian.
Tämän vuosituhannen puolella on golfareille tullut mukaan kaikenlaisia härpäkkeitä joiden tärkein merkitys lienee siinä että raha kiertää paremmin kauppiaiden taskuun..Se sinällään on hyvä asia.
– mailahuput, joiden nyppiminen ennen jokaista lyöntä ja lyönnin jälkeen aiheuttaa lukuisille golfareille ylimääräistä sähellystä. Itse kunnioitan suuresti jokaista pelaajaa joka ei ole tähän humppaan lähtenyt..
– ohjuriviiva pallossa. Se on suurimpia turhuuksia ja aikasyöppöjä kentillä. Aiheuttaa sen että palloa merkkaillaan (korjaillaan ja taas merkkaillaan) ja tähystellään ennen jokaista puttia. Joskus tuntee oikein myötähäpeää edellä menevän, tähtäilevän ja tumpuloivan ryhmän vuoksi.
– Ja nyt viimeisenä kehityksenä nämä kiikarilla mittailevat wannabe-pro-pelaajat. Voin sanoa kokemuksesta että 99%:ia näistä mittaajista ei kuitenkaan osaa lyödä sen vertaa hallittua alakierrettä että saisi pallonsa pysähtymään greenille juuri tiettyä mittaa halutessaan.Mutta näillä mennään..tehköön jokainen mitä hyväksi katsoo. Joskus olisi kuitenkin hyvä pysähtyä hieman miettimään mitä kaikkea krääsää sinne bägiinsä pakkaa.
SUosittelen molempia. Garmin S1 antaa nopeasti klubipelaajalle tarpeeksi hyvän tiedon viheriöistä ja lasermittarilla saa tarkempaa infoa esteistä. Itselläkin on ollut Burrell käytössä muutaman vuoden ja hyvin on pelittänyt. Saman infon se antaa kuin pelikaverin kolme-neljäsataa maksanut Bushnell. On myös aivan yhtä nopea käyttää.
The TOUR V3 WITH PINSEEKER emits invisible, eye safe, infrared energy pulses. The TOUR V3’s Advanced Digital
microprocessor and ASIC chip (Application-Specific Integrated Circuit) results in instantaneous and accurate readings
every time. Sophisticated digital technology instantaneously calculates distances by measuring the time it takes for each
pulse to travel from the rangefinder, to the target, and back.Tässä puhutaan infred pulse:sta. Pengoin hieman googlella ja tulin siihen tulokseen että todennäköisesti tuo laite käyttää infrapunalaseria, joka on siis ihmissilmälle näkymätöntä, mutta koska se on koherenttia niin sitä nimitetään laseriksi.
Tai Kanada.petsari kirjoitti: (26.7.2015 23:55:01)
Näistä voi olla montaa mieltä.. Itse en rahojani laittaisi tuollaisiin mittareihin. Sinällään niistä ei liene haittaakaan kunhan vaan osattaisiin mitailla etäisyydet peliä viivästyttämättä..ikävä kyllä aina ei osata. Eikä koko maailmastä ei löydy yhtäkään kiikaroitsijaa joka tunnustaisi tosiasian.
Tunnustaisi minkä tosiasian? Senkö, ettei etäisyysmittari tee hitaasta pelaajasta nopeampaa? Tai sen, että hitaasta pelaajasta tulee vielä hitaampi, kun lisätään tehtäviä? Vai sen, että ripeä pelaaja osaa käyttää etäisyyshärpäkkeitään silloin, kun se vähiten vie aikaa omasta lyöntiin käytettävästä ajasta?
Muutaman sadan kilpapelaajan edesottamuksia vuosittain seurailevana olen ollut huomaavinani, että liian harva osaa käyttää ns. luppoaikansa hyödyksi. Tässä heille muutamia vinkkejä:
– suunnittele avauslyöntisi strategia sinua ennen lyövien lyöntivuorolla aina, kun et ole honöörissä.– kisko se edellisen lyönnin jälkeen kädestä pois otettu hanska takaisin käteen samalla, kun suunnittelet lyöntiäsi tai odotat omaa lyöntivuoroasi (EI siis vasta sitten, kun pitäisi jo lyödä).
– ryhmän kaikkien kolmen pelaajan ei tarvitse mitata etäisyyttä lippuun parkolmosella, ei vaikka yhdellä olisi Burrell ja toisella Bushnell. Mittatiedon jakaminen on täysin sallittua.
– opiskele sitä griinikarttaa jo lähdettyäsi matkaan tiiltä. Kun pääset pallollesi ja mittaat matkan lipulle, tiedät saman tien kuinka paljon sinulla on tilaa käytettävissäsi reiän edessä ja takana.
– jos sinun ja kilpakumppanisi avaukset ovat molemmat väylällä ja sinun on lähempänä reikää, voit aikaa säästääksesi mitata matkan lipulle ja omalle pallollesi ja nopealla vähennyslaskulla saada etäisyyden pallosi ja reiän välillä. Siten ei sinun tarvitse käyttää aikaa mittaamiseen enää saavuttuasi pallollesi.
– pistä se mukana laahustava caddie tekemään kaikki se, mitä sinun ei välttämättä tarvitse tehdä itse. Jättäkää turha lässyttäminen vähemmälle ja keskittykää itse tehtävään. Kyllä siihen lässyttämiseen riittää tarpeeksi aikaa, vaikka osan siitä ajasta käyttäisikin hyödyllisesti.
Nämä asiat korostuvat silloin, kun pelaajan / ryhmän pitäisi ottaa menetettyä aikaa kiinni ja erityisesti ryhmän jouduttua aikatarkkailuun. Voin kokemuksesta kertoa, että perin harva pelaaja selviytyy nykyisistä rutiineistaan siinä 40 sekunnissa, jonka aikana pallon pitäisi lähteä liikkeelle lyöntivuoron alusta laskettuna. Jos siihen etäisyyden mittaamiseen, mailan valitsemiseen ja hanskan käteen kiskomiseen menee jo 20-25 sekuntia (melko tyypillinen aika), niin perin vähän jää aikaa harkkasvingeille (niille kuudelle tai jopa 12:lle…), lyöntiasentoon asettumiselle ja pallon lyömiselle. Viheriötyöskentely onkin sitten aivan oma lukunsa…
Itse käytän laseria aina ja GB WT3:a ajoittain. Koska kutakuinkin jokaisella kentällä on myös kentän omat kiinteät etäisyysmerkit, on laserista minulle hurjan paljon enemmän hyötyä kuin WT3:sta. Noiden rannehärpäkkeiden käyttöarvoa etenkin vieraskentillä (joilla niistä pitäisi juurikin olla se suurin hyöty) vähentää se valitettava tosiseikka, että monella kentällä mittadata on puutteellista tai peräti väärin. Vesiesteitä ja bunkkereita puuttuu, metsät ovat aivan kuvitteellisia, viheriön pituusmitat ovat väärin ja keskikohdan koordinaatit heittävät 50, jopa 200 metriä. Nämä esimerkit ovat aivan todellisia. Keskimäärin data on kyllä varsin kelvolllista, ja rannehärpäkkeestä on varmasti keskimäärin enemmän hyötyä kuin sen puuttumisesta.
KL kirjoitti: (27.7.2015 10:36:59)
petsari kirjoitti: (26.7.2015 23:55:01)
Näistä voi olla montaa mieltä.. Itse en rahojani laittaisi tuollaisiin mittareihin. Sinällään niistä ei liene haittaakaan kunhan vaan osattaisiin mitailla etäisyydet peliä viivästyttämättä..ikävä kyllä aina ei osata. Eikä koko maailmastä ei löydy yhtäkään kiikaroitsijaa joka tunnustaisi tosiasian.
Tunnustaisi minkä tosiasian? Senkö, ettei etäisyysmittari tee hitaasta pelaajasta nopeampaa? Tai sen, että hitaasta pelaajasta tulee vielä hitaampi, kun lisätään tehtäviä? Vai sen, että ripeä pelaaja osaa käyttää etäisyyshärpäkkeitään silloin, kun se vähiten vie aikaa omasta lyöntiin käytettävästä ajasta?.
Tarkoitin sitä että en ole kuullut yhdenkään pelaajan myöntävän hidasta pelaamistaan, vaikka kierrokset kestävät aina viisi tuntia. Yleensä jopa enemmän jos/kun samaan flaittiin sattuu toinenkin yhdistetty mittailija+hanskataikuri+mailahuppumannekiini+svingimestari+puttiviivansäätäjä+ himomerkkaaja. Tyypillistä on että he ajoittavat shounsa yksinomaan omaan lyöntivuoroonsa, ilman että edes koettaisivat tehdä jotain silloin kun muut suorittaa..Vaikkei se aina ole tietenkään mahdollistakaan.
Kaiken lisäksi nämä samat pelaajat ovat yleensä niin köyhiä (ei varaa ostaa uusia palloja?) että hakevat jokaista metsään (jopa outtiin) lyötyä palloaan tolkuttoman kauan..ja jos menet sanomaan asiasta niin kerrotaan että viisi minuuttia saa aina etsiä ja vasta neljä on kulunut.
Minä toivon että kentille tulisi yhä enemmän sellaisia pelaajia jotka toimisivat tietoisesti toisella tavalla ja jättävät:
– mailahuput pois kierroksen ajaksi
– opettelevat jopa pelaamaan normikeleillä ilman hanskaa (paljaalla on parempi tatsii)
– jättävät ylimääräiset harjoitusvingit rangelle, ja tekevät niitä vain silloin kun niille ihan oikeasti on tarvetta (huono makuu, raffi, hankala chippi jne.)
– lopettavat myös kaikenlaisen muunkin säätämisen vähemmälle..
– eivätkä merkkaile turhaan pallojaan greenillä. Tolkuton merkkailu johtuu osittain myös seuraavasta..
– siis ei tehdä tähtäilyviivoja palloon, mikä johtaa naurettavaan sihtailuun greenillä.
– parempi olisi keskittyä arvioimaan forssia ja pallon mahdollista kaartoa jne.
– eikä mittailisi etäisyyksiä joka lyönnillä koska suurimmalle osalle pelaajista ainakin kotikentän mitat ovat tuttuja jopa lipunpaikkoja myöten. Sekin aika olisi usein hyödyllisempää käyttää arvioimalla sopivaa lyöntiä/vaihtoehtoja, tuulta jne.Pelaajat jotka hallitsevat homman eivät tarvitse edellä mainitun kaltaisia ylimääräisiä (ja todella turhia) aikaa vieviä jippoja. Suurin osa heistä osaa pelata tilanteet huomioiden. Sanoisin että kannattaa silti miettiä mikä oikeasti on tärkeää pelin ja tuloksen tekemisen osalta..Mielestä se ei auta että opettelee (tai ottaa mukaan peliinsä) kaikenlaisia joutavanpäiväisiä ja aikaa vieviä maneereita sekä turhakkeita.
Mielestäni on parempi käyttää aikaansa vaikkapa olosuhteiden, kentän ja greenien muotojen jne. tarkkailuun sekä itse pelaamiseen ja lyöntien suunnitteluun. Sen sijaan että hajoittaa ajatuksiaan turhiin/ylimääräisiin härpäkkeisiin.
Mutta, toisaalta onhan sitä vaikea vastustaa kun kauppiaat (ja prot) myy ja kaiken lisäksi maailman parhaat pelaajat markkinoivat kehuskelemalla kaikenlaisia uutuuksia. Se kun on myös heidän työtään.
Tavallinen pelaaja voi ainoastaa ajatella, tai sitten mennä vain muun lauman perässä ilman sen suurempaa miettimisen vaivaa.
petsari kirjoitti: (28.7.2015 13:04:35)
Tarkoitin sitä että en ole kuullut yhdenkään pelaajan myöntävän hidasta pelaamistaan, vaikka kierrokset kestävät aina viisi tuntia. Yleensä jopa enemmän jos/kun samaan flaittiin sattuu toinenkin yhdistetty mittailija+hanskataikuri+mailahuppumannekiini+svingimestari+puttiviivansäätäjä+ himomerkkaaja. Tyypillistä on että he ajoittavat shounsa yksinomaan omaan lyöntivuoroonsa, ilman että edes koettaisivat tehdä jotain silloin kun muut suorittaa..Vaikkei se aina ole tietenkään mahdollistakaan.
Jostain syystä en ole tällaiseen tömännyt kertaakaan. Yksi kierros on tänä vuonna kestänyt yli viisi tuntia, mutta se oli sateessa pelattu scramble joka vain vei aikansa. Ja käytän laseria. Tottakai se hidastaa peliä sellaiseen joka ei mittaa mitään mistään.
Ennen mittaria otin usein mitan askelilla, tosin usein jo matkalla pallolle, en siis taaksepäin. Arvioisin mittaamisen kestävän 10-15 sekunttia siitä, että ottaa mittarin käteensä siihen että se on takaisin bägissä. Eli noin 10 minuuttia menee kierroksella laserilla etäisyyden arvioimiseen. Mutta siinä samalla miettii muutakin lyöntiin liittyvää. Mutta noin saman ajan vei väyläkartan katsominen.petsari kirjoitti: (28.7.2015 13:04:35)
KL kirjoitti: (27.7.2015 10:36:59)
petsari kirjoitti: (26.7.2015 23:55:01)
Näistä voi olla montaa mieltä.. Itse en rahojani laittaisi tuollaisiin mittareihin. Sinällään niistä ei liene haittaakaan kunhan vaan osattaisiin mitailla etäisyydet peliä viivästyttämättä..ikävä kyllä aina ei osata. Eikä koko maailmastä ei löydy yhtäkään kiikaroitsijaa joka tunnustaisi tosiasian.
Tunnustaisi minkä tosiasian? Senkö, ettei etäisyysmittari tee hitaasta pelaajasta nopeampaa? Tai sen, että hitaasta pelaajasta tulee vielä hitaampi, kun lisätään tehtäviä? Vai sen, että ripeä pelaaja osaa käyttää etäisyyshärpäkkeitään silloin, kun se vähiten vie aikaa omasta lyöntiin käytettävästä ajasta?.
Tarkoitin sitä että en ole kuullut yhdenkään pelaajan myöntävän hidasta pelaamistaan, vaikka kierrokset kestävät aina viisi tuntia. Yleensä jopa enemmän jos/kun samaan flaittiin sattuu toinenkin yhdistetty mittailija+hanskataikuri+mailahuppumannekiini+svingimestari+puttiviivansäätäjä+ himomerkkaaja. Tyypillistä on että he ajoittavat shounsa yksinomaan omaan lyöntivuoroonsa, ilman että edes koettaisivat tehdä jotain silloin kun muut suorittaa..Vaikkei se aina ole tietenkään mahdollistakaan.
Kaiken lisäksi nämä samat pelaajat ovat yleensä niin köyhiä (ei varaa ostaa uusia palloja?) että hakevat jokaista metsään (jopa outtiin) lyötyä palloaan tolkuttoman kauan..ja jos menet sanomaan asiasta niin kerrotaan että viisi minuuttia saa aina etsiä ja vasta neljä on kulunut.
Minä toivon että kentille tulisi yhä enemmän sellaisia pelaajia jotka toimisivat tietoisesti toisella tavalla ja jättävät:
– mailahuput pois kierroksen ajaksi
– opettelevat jopa pelaamaan normikeleillä ilman hanskaa (paljaalla on parempi tatsii)
– jättävät ylimääräiset harjoitusvingit rangelle, ja tekevät niitä vain silloin kun niille ihan oikeasti on tarvetta (huono makuu, raffi, hankala chippi jne.)
– lopettavat myös kaikenlaisen muunkin säätämisen vähemmälle..
– eivätkä merkkaile turhaan pallojaan greenillä. Tolkuton merkkailu johtuu osittain myös seuraavasta..
– siis ei tehdä tähtäilyviivoja palloon, mikä johtaa naurettavaan sihtailuun greenillä.
– parempi olisi keskittyä arvioimaan forssia ja pallon mahdollista kaartoa jne.
– eikä mittailisi etäisyyksiä joka lyönnillä koska suurimmalle osalle pelaajista ainakin kotikentän mitat ovat tuttuja jopa lipunpaikkoja myöten. Sekin aika olisi usein hyödyllisempää käyttää arvioimalla sopivaa lyöntiä/vaihtoehtoja, tuulta jne.Pelaajat jotka hallitsevat homman eivät tarvitse edellä mainitun kaltaisia ylimääräisiä (ja todella turhia) aikaa vieviä jippoja. Suurin osa heistä osaa pelata tilanteet huomioiden. Sanoisin että kannattaa silti miettiä mikä oikeasti on tärkeää pelin ja tuloksen tekemisen osalta..Mielestä se ei auta että opettelee (tai ottaa mukaan peliinsä) kaikenlaisia joutavanpäiväisiä ja aikaa vieviä maneereita sekä turhakkeita.
Mielestäni on parempi käyttää aikaansa vaikkapa olosuhteiden, kentän ja greenien muotojen jne. tarkkailuun sekä itse pelaamiseen ja lyöntien suunnitteluun. Sen sijaan että hajoittaa ajatuksiaan turhiin/ylimääräisiin härpäkkeisiin.
Mutta, toisaalta onhan sitä vaikea vastustaa kun kauppiaat (ja prot) myy ja kaiken lisäksi maailman parhaat pelaajat markkinoivat kehuskelemalla kaikenlaisia uutuuksia. Se kun on myös heidän työtään.
Tavallinen pelaaja voi ainoastaa ajatella, tai sitten mennä vain muun lauman perässä ilman sen suurempaa miettimisen vaivaa.
Jännää mihin kaikkeen ihminen kiinnittää huomiota. Veikkaan että yhden lyönnin etsiminen sen 5 min. lepikosta riittää kattamaan yhden ihmisen koko rundin aikana käytttämän ajan mittaamisten, huppujan ja suuntaviivojen kanssa sähläämiseen. Itse puttaan nopeammin suuntaviivalla kuin ilman, huppu lähtee mailan päältä ehkä kahdessa sekunnissa ja ei mittaamiseenkaan kyllä montaa sekuntia saa tuhrittua.
Q8 kirjoitti: (28.7.2015 13:37:48)
Tottakai se hidastaa peliä sellaiseen joka ei mittaa mitään mistään.
Ennen mittaria otin usein mitan askelilla, tosin usein jo matkalla pallolle, en siis taaksepäin. Arvioisin mittaamisen kestävän 10-15 sekunttia siitä, että ottaa mittarin käteensä siihen että se on takaisin bägissä.Käännetäänkö suosiolla asia kuitenkin toisinpäin? Tottakai se hidastaa kierrosta, jos ei mittaria käytä. Ainakin omaa kierrostani. Mittaaminen kestää keskimäärin noin 10-15 sekuntia itselläni, mutta sen pallon etsiminen doglegin takametsästä 3 minuuttia, kun luuli rauta 3:n mahtuvan hyvin kentälle, vaikka dogleg ei oikeasti olisi kestänytkään rauta 5:sta isompaa keppiä. Ei liene monimutkaista matematiikkaa. Aivan samoin esteitä ylittäessä pääsee huomattavasti pienemmällä ajankäytöllä, kun kerran mittaa matkan esteen yli griinille ja lyö sen kerralla perille, eikä veikaten otetulla mailalla lyö täydellistä osumaa veteen, koska oletti mitan 20 metriä liian lyhyeksi ja sen jälkeen droppaillen lyömään uutta lähestymistä vesiesteen takaa griinin suuntaan.
Niin ja sen mittaamisen voi tosiaan tehdä myös järjen kanssa, niinkun täällä jo monta kertaa sanottu. Ne ketkä sen mittarin kanssa säätää huomattavasti liian pitkään ja hieroo pallon ympärillä toista minuuttia, käyttäisi tasan saman ajan vaikka olisi kaikki mailat ja huput otettu pois bägistä ja teknisin asia bägissä tai taskussa kierroksella olisi griinihaarukka.
mr.mulligan kirjoitti: (28.7.2015 14:12:03)
Q8 kirjoitti: (28.7.2015 13:37:48)
Tottakai se hidastaa peliä sellaiseen joka ei mittaa mitään mistään.
Ennen mittaria otin usein mitan askelilla, tosin usein jo matkalla pallolle, en siis taaksepäin. Arvioisin mittaamisen kestävän 10-15 sekunttia siitä, että ottaa mittarin käteensä siihen että se on takaisin bägissä.Käännetäänkö suosiolla asia kuitenkin toisinpäin? Tottakai se hidastaa kierrosta, jos ei mittaria käytä. Ainakin omaa kierrostani. Mittaaminen kestää keskimäärin noin 10-15 sekuntia itselläni, mutta sen pallon etsiminen doglegin takametsästä 3 minuuttia, kun luuli rauta 3:n mahtuvan hyvin kentälle, vaikka dogleg ei oikeasti olisi kestänytkään rauta 5:sta isompaa keppiä. Ei liene monimutkaista matematiikkaa. Aivan samoin esteitä ylittäessä pääsee huomattavasti pienemmällä ajankäytöllä, kun kerran mittaa matkan esteen yli griinille ja lyö sen kerralla perille, eikä veikaten otetulla mailalla lyö täydellistä osumaa veteen, koska oletti mitan 20 metriä liian lyhyeksi ja sen jälkeen droppaillen lyömään uutta lähestymistä vesiesteen takaa griinin suuntaan.
Niin ja sen mittaamisen voi tosiaan tehdä myös järjen kanssa, niinkun täällä jo monta kertaa sanottu. Ne ketkä sen mittarin kanssa säätää huomattavasti liian pitkään ja hieroo pallon ympärillä toista minuuttia, käyttäisi tasan saman ajan vaikka olisi kaikki mailat ja huput otettu pois bägistä ja teknisin asia bägissä tai taskussa kierroksella olisi griinihaarukka.
Juuri näin.
Joillakin vain on tarve valittaa, milloin etäisyysmittareiden käyttämisestä, milloin mailahupuista. Se vain on ihmisessä sisällä, ei sille mitään mahda. Pakko on valittaa.
petsari kirjoitti: (28.7.2015 13:04:35)
Pelaajat jotka hallitsevat homman eivät tarvitse edellä mainitun kaltaisia ylimääräisiä (ja todella turhia) aikaa vieviä jippoja. Suurin osa heistä osaa pelata tilanteet huomioiden. Sanoisin että kannattaa silti miettiä mikä oikeasti on tärkeää pelin ja tuloksen tekemisen osalta..Mielestä se ei auta että opettelee (tai ottaa mukaan peliinsä) kaikenlaisia joutavanpäiväisiä ja aikaa vieviä maneereita sekä turhakkeita.
Nyt on aivan pakko kysyä keitä nämä homman hallitsevat pelaajat ovat?
Huippuammattilaiset tutkailevat etäisyyksiä hyvinkin pitkään ja moni käyttää suuntausviivaa. Hanskaakin käyttää yli 99% pelaajista. Mailahuppujakin heillä näyttää olevan, tosin caddiet usein ottavat ne pois ja laittavat ne takaisin. Nämä pelurit eivät siis ole noita homman hallitsevia pelaajia.
Meikäläisellä Finnish Tourilla sama juttu, etäisyyksiä mittaillaan, suuntaviivoja käytetään ja mailahuppujakin on lähes joka iikalla. Pelinopeus voisi kyllä mielestäni olla useimmilla selvästi parempi, etenkin sen hanskan voisi laittaa käteen hyvissä ajoin. Nämäkään pelurit eivät siis ole noita homman hallitsevia pelaajia.
Keitä ne homman hallitsevat pelurit siis oikein ovat? Klubin nopeimmat askeltajat händärillä 13,7 vai kenties jotkut muut?
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 24 viestiä, 1 - 24 (kaikkiaan 24)
Esillä 24 viestiä, 1 - 24 (kaikkiaan 24)