Aihe: L-P Tilanderin kenttäsuunnitelusta - Golfpiste.com

3.12. – 10.12. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[5][2]
KilpailuaSuomalaista

L-P Tilanderin kenttäsuunnitelusta

Etusivu Foorumit Yleistä L-P Tilanderin kenttäsuunnitelusta

Esillä 22 viestiä, 1 - 22 (kaikkiaan 22)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #1303420 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Lahti vs. Messilä -ketjussa asiaa jo sivuttiin, mutta aloitanpa tästä ihka uuden ketjun.

    Putti-Possu kehui Popon griinejä hienoiksi muutamalla ulkomaisella kentällä, itse puolestani mainitsin ko. kenttätaiteilijan pilanneen Messilän viheriöitä. Kenttäsuunnittelu, jos mikä jakaa mielipiteitä, koska ei ole olemassa absoluuttista totuutta hyvän ja huonon suunnittelun välillä. Yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä. Ja ruotsalainen isästään. Mutta se siitä, mielipiteitä siis riittää. Kerron tässä kuitenkin miksi pidän L-P Tilanderia huonona kenttäsuunnittelijana.

    Kuten aiemmissa ketjuissa on tullut selkeästi ilmi, kentän layout ja pelattavuus jakavat mielipiteitä. Uskallan kuitenkin väittää, että suurin osa golfin pelaajista pitää sellaisista kentistä, joilla pelaaminen on reilua. Se puolestaan tarkoittaa selkeästi näkyviä alueita tiipaikalta (väylä, estealueet, bunkkerit) ja viheriötä lähestyttäessä (viheriö näkyy kokonaisuudessaan ja lipputanko siellä viheriöllä maahan asti). Kaikki sokkolyönnit tekevät pelaamisesta enemmän tai vähemmän lottoamista, mikä yleisesti ottaen vähentää pelaamisen nautintoa (näin uskon).

    Edellinen siis golfin pelaajan näkökulmasta, mutta itselläni on myös se toinen näkökulma, joka on tuomarin. Kilpailukenttää valmisteltaessa yksi varsin tärkeä asia on reikien sijoittelu viheriöille. Tuomari on varsin usein se henkilö, joka tuon kanssa joutuu painimaan ja reikien paikat kullekin kilpailupäivälle päättämään. Tilanderin suunnittelemilla kentillä olen poikkeuksetta joutunut päätäni pyörittelemään ja miettimään mitä on mahtanut suunnittelijan päässä liikkua viheriöitä suunnitellessaan, kun viheriöltä ei löydy riittävää määrää tasaisia alueita reikien sijoittamiseksi. Tai miksi suurin osa viheriöstä on suuntaan tai toiseen kallellaan, jolloin lähestymislyönnit 9 kymmenestä karkaavat viheriön ulkopuolelle.

    En ole pelannut kovin monta Tilanderin suunnittelemaa tahi uudistamaa kenttää, mutta jokainen pelaamani saa minut aina vihaiseksi. Messilässä vuosikymmenen alkupuolella ihmettelin silloista kasi(?)reikää, jonka viheriöllä oli tasan kaksi (siis 2) reiän paikkaa. Takaysillä puolestaan hämmennystä riitti niin minulla kuin pelaajillakin, kun pitkähkön parnelosen viheriön takaosa on reilusti alempana kuin etuosa ja lähestyminen vielä tehdään ylämäkeen. Kotojärvellä vastaavanlainen 2-tasoviheriö on tehty ojan eteen, jolloin kohtuullisen hyväkin lähestyminen valuu auttamatta veteen. Sama homma Lakiston uudistetulla nelosella, jota ei edes tehty Tilanderin suunnitelmien mukaan, koska suunnitelma oli aivan järjetön. Samaisen kentän vitonen on jo valitettava legenda huonoudessaan. Ei mikään ihme, ettei Popo saanut suunnitella takaysiä ja hyvä niin. Myös Talman Laakson 10-reiän viheriön uudistuksen Popo onnistui pilaamaan. Uudistaminen onnistui niin hyvin, että viheriötä jouduttiin korjaamaan pian uudistamisen jälkeen uudestaan eikä se vieläkään ole millään muuotoa järkevä golfin pelaamisen kannalta.

    L-P Tilander suunnittelee kauniita kenttiä, se on aivan selvää. Hänen muotoilemansa viheriöt ovat erittäin esteettisiä ja istuvat niin maisemaan kuin katsojan silmäänkin loistavasti. Ikävää tässä on se, etteivät ne useinkaan sovellu golfin PELAAMISEEN, mikä käsittääkseni on isohko miinus noin niinkuin kenttäsuunnittelun onnistumista puntaroitaessa…

    #1303424 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Vaikka Laakson 10 rankaisee minun tasoista pelaajaa varsin usein, pidän sitä hienona väylänä, se pakottaa miettimään mistä haluaisi lippua lähestyä, eihän golfin ole tarkoitus helppoa ollakaan.

    Kuinka paljon noista alkuperäisistä suunnitelmista tingitään, jotta säästetään kustannuksissa. No 2021 näemme kuinka masterin 1 väylän uudistus onnistui.

    #1303426 Vastaa Ilmoita asiaton viesti
    KL1

    Vaikka Laakson 10 rankaisee minun tasoista pelaajaa varsin usein, pidän sitä hienona väylänä, se pakottaa miettimään mistä haluaisi lippua lähestyä,

    Ehdottomasti samaa mieltä, eli väylä on hieno ja juurikin mainitsemastasi syystä! Valitettavasti viheriö on niin sanotusti perseestä, koska se ei palkitse hyvästäkään lyönnistä ja rankaisee kohtuuttomasti vain hieman sivuun menneestä. Siinäpä huonon griinisuunnittelun tunnusmerkistö täyttyykin…

    Kuinka paljon noista alkuperäisistä suunnitelmista tingitään, jotta säästetään kustannuksissa.

    Noh, ainakin Lakiston nelosen työt lyötiin jäihin siinä vaiheessa, kun totesivat Tilanderin suunnitelman olevan täysin älytön. Rakentajat tekivät sitten oman päänsä mukaan ja pelastivat sen mitä pelastettavissa oli. Laakson kympin osalta voin vain todeta, että olisi kannattanut tehdä sama liike kuin Lakistossa…

    #1303435 Vastaa Ilmoita asiaton viesti

    Paljon kokemusta Nokialta, jossa 11, ja Kankaisista, jossa 9 uudehkoa L-P Tilanderin suunnittelemaa väylää. Kun tarpeeksi tahkoaa, alkaa ymmärtää (joten kuten), miten pallo käyttäytyy nopeilla kolmitasogriineillä, joiden pinnanmuodot johtuvat niiden alle haudatuista elefanteista. Vastaavia viheriöitä muistan vain runsaan parinkymmenen vuoden takaa Barcelonan lentokentän lähellä olevalta kentältä, jossa 3 m putti päätyi oikealle tai vasemmalle 5 m päähän reiästä. Mielestäni kuitenkin sekä Nokian Rockin 13 uutta väylää ja viheriötä ja Kankaisten yhdeksän väylää ja viheriötä ovat upeita ja haastavia pelattavia, lukuun ottamatta Kankaisten Kartano-kentän #3 par3-väylän viheriötä, joka on epäonnistunut. Myös Kankaisten Puisto-kentän #2 par4-väylän viheriö on takavuosina peruskorjattu L-P Tilanderin suunnitelmien mukaisesti – ja reiänpaikkoja ei voi sijoittaa kuin (murto)osalle viheriöaluetta.

    Kyllä Tilanderin greenit on ihan hyviä, kauniita myös. Ihmettelen miksi jotkut täällä yrittää mustamaalata. Ei se suunnittelijan syy ole jos ei putti kulje tai niitä ei osaa lukea.

    Tikka97 käy kokeilemassa vaikka KL1 mainitsemat Lakiston 4 ja 5. Mieti sitten nelosella että alunperin griinin takaosa olisi ollut vielä ainakin puolimetriä alempana ellei henkilökunta olisi kyseenalaistanut suunnitelmaa.
    Vitosen griini onkin sitten oma lukunsa, siitä ei löydy mitään hyvää.

    Lupaan käydä kokeilemassa! Kenttämestarihan päättää reikien paikat mielensä mukaan ja sillä on iso vaikutus greenin pelattavuuteen. Kiitos kuitenkin vinkistä, palataan asiaan Lakiston osalta.

    Lakiston vitonen on kai myöskin kentän oman porukan muuttama. Sitä kapeaa sianselkää on levennetty ja tasattu. On se siltikin vielä ….stä.

    KL1

    Kenttämestarihan päättää reikien paikat mielensä mukaan ja sillä on iso vaikutus greenin pelattavuuteen.

    Mielenkiintoinen näkemys… ei tosin kovin asiantunteva.

    Oikein rakennetulla viheriöllä tulisi olla 14 eri reiän paikkaa, jotta viheriö pysyisi kunnossa kulutuksen suhteen.

    Meidän kentällä kenttämestari vaihtaa reiän paikkaa, ilmeisesti teillä pelataan aina samaan paikkaan. Mites muuten KL1 viihdyit bannissa?

    Talmassa ei voida vaihtaa reiän paikkaa, kun ei paikalliset saa muuten palloa kuppiin?:) Talman viheriöitä pitääkin kritisoida, mutta ei se suunnittelijan syy ole jos ei ruoho kasva:

    ”Muutamat viheriöt ovat erityisesti kuivina aikoina kärsineet paikoin ruohon kasvuongelmista ja ne ovat vaatineet ylimääräistä työtä.”

    KUTSU: Info viheriötutkimuksesta yhtiökokousta ennen

    Eiköhän KL1 pian copy pasteta golfliiton käsikirjasta kohdan 1.9 ja alkaa pätemään aiheella. Meillä reiät käytännössä tekee kenttämestari, ei ne lippujen paikat itsestään liiku. Eikä siinä mitään astemittaria tai mittanauhaa käytetä.

    Aika outo avaus muuten tämäkin ketju, aika sanattomaksi vetää.

    Kyllä isommissa kisoissa lippujen paikat määrää ihan joku muu kuin kenttämestari ja jopa ohjeitten mukaan vierittämällä. On iso ero kaltevilla griineillä hitaalla ja nopealla stimp-lukemalla.

    Ei ainakaan meidän kinkku- ja viinikisoihin tule mitään golfliiton osoittamaa erityisvalvojaa siirtämään lipun paikkaa. Noilla Talman eliittikentillä tietysti toimitaan toisin.

    KL1

    Tikka taisi vetää herneen nenään ja aivan turhaan, ihmisillä kun on erilaisia näkemyksiä ja erilainen kokemus erilaisista asioista.

    Reiän sijainti tottakai vaikuttaa siihen kuinka helppoa on päätyä lähestymislyönnillä reiän viereen. Nyt puhutaan kuitenkin siitä, että turhan monilla Popon suunnittelemilla viheriöillä on aivan liian vähän sellaisia reiänpaikkoja, jotka antavat pelaajalle todellisen mahdollisuuden päästä puttaamaan birkkua. Siinä eivät auta kenttämestarin eikä kenenkään muunkaan pohdiskelut, kun niitä paikkoja on kertakaikkiaan liian vähän.

    Muistan kun olin tuomarina sennumiesten reikäpelin SM-kisoissa Lakistossa muutama vuosi sitten ja tuskailin vitosreiän lipunpaikkojen kanssa. Kisahan oli siis 3-päiväinen, joten joka päivälle piti löytää järkevä paikka, johon reikä kairata. Reikäpeli sentään on siitä kiitollinen pelimuoto, ettei kenenkään (eikä etenkään kaikkien…) kisa mene pilalle yhden älyttömästi sijoitetun reiän takia. Silti minua pikkaisen kävi sääliksi, että kaksi kärkinelikon kaveria tasasivat tuon vitosreiän tuplabogeilla, vaikka kummallakin oli alle satanen matkaa lyödä kakkonen päälle. Että semmoinen viheriö…

    P.S. Reiän sijainti viheriöllä ja viheriön pelattavuus ovat ainakin omasta mielestäni kaksi täysin eri asiaa.

    P.S. Reiän sijainti viheriöllä ja viheriön pelattavuus ovat ainakin omasta mielestäni kaksi täysin eri asiaa.

    Myönnän, että viheriösuunnittelua voi lähestyä monelta kantilta. Minä olen ajatellut Lassi-Pekan suunnittelemia viheriöitä voi klubituupparin näkökulmasta, jolloin lipunpaikat ovat missä ovat.

    Hyvien lipunpaikkojen löytäminen voi olla toki paljon vaikeampaa, varsinkin jos griinit on ”kisanopeudessa”, jolloin voi olla, ettei pallo pysy reiän vieressä kuin parissa kohdassa. Hitaammilla griineillä tämä ei tule samalla tavoin esille.

    KL1

    Minä olen ajatellut Lassi-Pekan suunnittelemia viheriöitä voi klubituupparin näkökulmasta, jolloin lipunpaikat ovat missä ovat.

    Tämän virkkeen sanoma jäi minulle jotenkin epäselväksi…

    Opettelisit puttaamaan, niin ei tarvitsisi mustamaalata kenttäsuunnittelijoita.

    Minä olen ajatellut Lassi-Pekan suunnittelemia viheriöitä voi klubituupparin näkökulmasta, jolloin lipunpaikat ovat missä ovat.
    Tämän virkkeen sanoma jäi minulle jotenkin epäselväksi…

    Siis kun pelasin kesällä kierroksen Pärnu Bay Linksillä, liput olivat paikoillaan eikä tarvinnut millään griinillä miettiä muita mahdollisia lipunpaikkoja. Eli yksi lipunpaikka per viheriö riitti minulle.

    Toisaalta myös griinit eivät olleet kisanopeudessa (ehkä 9 jalkaa), jolloin kertaakaan ei tullut tilannetta, jossa pallo ei olisi pysynyt lipun lähistöllä.

    Koettakaas golfarit nyt noudattaa presidentin neuvoa, älkääkä aina hakeko toisen sanomisista nälvimistä.
    ASIALLISTA KESKUSTELUA

    Itse pidän suuresti perinteisistä, dramaattisesti muotoilluista links-viheriöistä amerikkalaisten tikkataulujen sijaan. Ja muodokasta viheriötä ei saa vetää liian nopeaksi että lipunpaikat toimivat. Pakkomielle nopeista griineistä on muutenkin turhaa. Tasainen rulli ja vauhti riittää.

Esillä 22 viestiä, 1 - 22 (kaikkiaan 22)
Vastaa aiheeseen: L-P Tilanderin kenttäsuunnitelusta

Etusivu Foorumit Yleistä L-P Tilanderin kenttäsuunnitelusta