-
JulkaisijaArtikkelit
-
Koska huomasin että linjoilla on kentänhoidon ammattilaisia, en malta olla kysymättä seuraavaa. Olen tässä jo jonkin aikaa miettinyt miksi greenien päälle ei ennen lumien tuloa rakenneta telttaa? Siis jonkinlaista häkkyrää mallilla ’sissiteltta’. Häkkyrässä voisi olla simppeli putkirakenne ja jokin päälle pingotettava pressu, valokate, ym, tms. Ymmärtääkseni pahinta myrkkyä greeneille on lumi joka sulaa ja jäätyy vuorotellen ja näin imeytyy aina vain syvemmälle maaperään. Ottaen huomioon kaikki se työmäärä joka jo nyt tehdään greenien suojaamiseksi syksyllä ja varsinkin elvyttämiseksi keväällä ei tuollaisien häkkyröiden pystyttäminen tuntuisi ylivoimaiselta. Kysymyksen esittäjän tietämys viljelystä rajoittuu ruohosipulin kasvattamiseen parvekelaatikossa. Menestys on ollut vaihtelevaa, mutta kasvi sinänsä on maukas. Suosittelen sitä erityisesti risottoon.
Varmaankin koko on yksi tekijä greenit kun helposti on sellaiset 400-900 m2 kpl ja noita telttoja pitäisi rakentaa 18kpl. Markkinoilta ei löydy yhtään noin isoa kevytrakenteista suojatelttaa ja pienemmätkin maksaa 100 m2 maksaa reilusti yli 10.000€. Kun kokoluokka kasvaa niin vaatimukset rakenteillekin kasvaa ja hinta nousee. Sitten niiden pitäisi kestää tuulet, mahdolliset lumikuormat yms. niin hinnaksi tulisi loppujenlopuksi suurinpiirtein sama tai enenmmän kuin että joka vuosi rakennettaisiin uudet greenit. Luulisin tuon olevan suurinsyy, lisäksi toki myös jotain ruohon kasvuun liittyviä tekijöitä.
Uskoisin että homma olisi teknisesti mahdollista toteuttaa greenien koosta huolimatta jos se vain ruohon kasvun kannalta olisi järkevää.
Millekkään juhlateltallehan ei olisi tarvetta vaan vaikkapa kauttaaltaan kymmenen senttiä korkealle suojalle, joka tuettaisiin paalujen (= joku keppi joka painetaan maahan ja yläpäässä on joku paksumpi läpyskä) päälle.
Paketoidaanhan sitä kokonaisia kerrostalojakin. 🙂
Saatan olla vähän turhan aktiivinen tässä vastailussa, joten toivoisin että kollegat ottaisivat myös osaa kirjoitteluun. Teitä kuitenkin on seuraamassa tätäkin palstaa, joten kynät käteen siellä.
Kysymykseen kuiteskii. Tuota telttamallia on pienoiskoossa kokeiltu. Ongelmia on kaksi. Ensimmäinen on puhtaan fyysinen – putkea, telttakangasta, työtä ja varastointia on ihan jumalattomasti. Puhutaan kuitenkin yli hehtaarin alueesta ja jokainen teltta on varsin tuulisella paikalla. Toinen probleemi on se, että heinä jää tuossa suojausmallissa vaille lämmöneristystä. Eli jos (kun) ulkona on -30 astetta, niin siinä lämpötilassa tulisi nurmenkin siis pärjätä. Routa myös saattaa ulottua melko syvälle keväällä, kun maa on läpi talven täysin suojaamatta. Kipinävuoroja ei kannattane ryhtyä järjestämään…
Suojauskeinoista jäljelle jää siis se koeteltu ja toimivakin keino, eli sopiva lämmöneriste viheriön pintaan ja vedenpitävä kalvo sen päälle. Tällä saadaan suuri osa jääpoltteesta, kevättalven tuulikuivumisesta ja pakkasvaurioista ehkäistyä. Samoin lumihomeen leviäminen, mikäli torjunta on saatu onnistuneesti tehtyä ennen suojien levitystä.
Kiitos Keeper kattavasta vastauksestasi! Nyt voin jatkossa keskittyä pohtimaan muita minulle kuulumattomia asioita.
Toivotan hyvää talvea kaikille greeneille!
Miten olis lumitykki, jolla saataisiin riittävän paksu kerros lunta greenille heti kun se olisi ilmojen puolesta mahdollista? Kerroksen pitäisi olla niin paksu, että se ei välillä pääse kokonaan sulamaan.
Kannattaa kokeilla! Lumi toimii puskurina mahdollisia vesisateita vastaan, ja sitä kautta jäätymistä vastaan. Meilläkin on 18 viheriötä, jotka kaikki sijaitsevat aivan erilaisissa paikoissa, ja lumikertymä on kaikilla jokseenkin erilainen. Kun jollain viheriöllä on lauhan kelin ja vesisateen tullessa liian vähän lunta, se sulaa kokonaan jäädyttäen viheriön pinnan totaalisesti. Toisella viheriöllä lunta taas on juuri sopivasti, ja lumesta tulee vain kova ns. kohvalumikerros, joka toimii mahdollisia uusia lauhoja kelejä vastaan hyvin, lumikerros ns. imee veden sisäänsä.
Kaikki riippuu tietenkin kaikesta, esim. meillä on viheriöt rakennettu hyvinkin erilaisista tarpeista, joku viheriö on karkeasta hiekasta rakennettu, routimaton pohja, joka imee veden ja estää sinällään hyvin jäätymisen. Tottakai on myös kyse siitä, kuinka syystyöt tehdään. Siitä on paljon variaatioita.Chip Greenside kirjoitti: (27.1.2012 15:44:12)
Miten olis lumitykki, jolla saataisiin riittävän paksu kerros lunta greenille heti kun se olisi ilmojen puolesta mahdollista? Kerroksen pitäisi olla niin paksu, että se ei välillä pääse kokonaan sulamaan.Tai hiekkaa tai sahanpurua. Sahanpurun saisi ainakin helposti poistettua keväällä. Miksei vaikka molempia?
Joskus 90-luvun alkupuolella kokeilimme Hygissä lasivillaa. Levitimme erityyppisiä tuotteita harkkagreenille syksyllä. Keväällä sitten lumien sulattua todettiin ,notta ei suurta apua. Muistaakseni yksi tuote toimi hieman paremmin, mutta eipä siitäkään sitten niin paljoa innostuttu, että kokeita olisi jatkettu.
Suomessa tehtiin 1990-luvulla aika paljon kokeiluita, toki jo aiemminkin. Ruotsin liitto teki kanadalaisten kanssa yhteistyötä ja 90-luvun lopulla ruotsalaisia ja kandadalaisia tutkijoita vieraili mm. Talissa. Suomalaiset tekivät heidän kokeidensa ja kokemustensa perusteella aika paljon erilaisia kokeita eri kentillä. Lisäksi monet kenttämestarit ovat itsenäisesti kokeilleet vuosikymmenten aikana erilaisia innovaatioita.
Kun suojausmenetelmiä suunnitellaan, pitää miettiä miltä suojaudutaan. Jääpolte (ei välttämättä edellytä jäätä), pakkanen, taudit ja yleensä kevään tuulikuivuminenkin lasketaan vielä talvehtimistuhoihin. Kaikilta näiltä pitäisi suojautua, että homma olisi vaivan väärti. Puru ja hiekka voivat jopa pahentaa asiaa.
Tykkilumessa on samat ongelmat kuin luonnonlumessakin – pidemmät suojajaksot menevät läpi ja lumi muuttuu pohjalta jääksi. Lisäksi tykkilumen koostumus poikkeaa merkittävästi luonnonlumesta, sen vesipitoisuus valmiiksi on jo huomattavan suuri. Maan pitäisi olla syvälle routaantunut, että maan lämpö ei sitä sulattaisi ja muodostaisi jääkerrosta. Ongelmia lisää lumen toimittaminen viheriöille. Sopivien putkistojen rakentaminen on melko suuri urakka, kastelujärjestelmä ei tähän sovellu ilman suurehkoja muutoksia. Jos taas lumi ajetaan viheriöille, se pakkaantuu levitettäessä jo valmiiksi jonkin verran.
Erään rinnekeskuksen läheisyydessä olevan kentän mesu kertoili toistuvista talvituhoista, koska tykityksessä muodostuvaa jäätä leijaili viheriöille. Tämä ei kuitenkaan suoraan kerro tykkilumen suojausvaikutuksesta.
En siksi kirjoittele, etteikö asiaa kannattaisi pohtia. Totean vaan että mitään uutta ei vielä tässä ketjussa ole ilmennyt. Jatketaan kuitenkin.
Tässä ja tuossa juttua talvisuojauksista. Julie Dionne on kandalaisen Laval-yliopiston tutkija ja hän juuri vieraili Håkan Erikssonin kanssa Suomessa Talissa joskus 95-luvun puolivälin jälkeen. Meillä virallisena koekenttänä toimi muistaakseni EGS, Jussi Vahala mestarina.
Kappaleessa ’Dressning’ mainitaan tuosta liiallisen hiekan levityksen vaikutuksesta. Kyllä en muuten kaikkea lukenut läpi, joten jos joku löytää ristiriitaa minun sanomisten ja näiden tekstien väliltä niin kertoo vaan
Itse olen muutamana talvena jättänyt holkitusjätteen viheriöiden pintaan. Näin saan hieman toleranssia alkavaa jääpeitettä vastaan. Tässäkin kokeessa on omat riskinsä, liittyvät lähinnä hometorjuntaan, ja kentien lisääntyneeseen homemäärään. Mutta meidän leveyspiirillä näyttäisi toimivan. Parina aikaisempana talvena ei ko. toimenpidettä olisi tarvittu, mutta mistä sen aina tietää. Sään ennustaminen on aika vaikeaa, vai mitä. Olisihan se paljon helpompaa jos tietäisimme tulevan sään paremmin. Se onvähän niinku tietäisi tulevaisuuteen… Täksi talveksi jätin puolet viheriöistä papanan kattamiksi, ja toisille tein erilaisia kokeita liittyen lähinnä lannoituksiin ja syyskylvöihin.
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 13 viestiä, 1 - 13 (kaikkiaan 13)
Esillä 13 viestiä, 1 - 13 (kaikkiaan 13)