-
JulkaisijaArtikkelit
-
Osakeyhtiölaki ei erottele esim. golfosakeyhtiötä tai asunto-osakeyhtiötä. Velat kulkevat mukana. Hallituksella on iso vastuu miten asiat menevät.
Putti-Possu:
mihin perustat väitteesi siitä, että osakkaat olisivat konkurssitilanteessa velvollisia maksamaan jäljellejääneet velkaosuudet?
minun käsitykseni on, että osakkaat ovat sitoutuneet maksamaan yhtiölle hoito- ja rahoitusvastiketta, joista jälkimmäistä siinä suhteessa, mitä yhtiölainan aiheuttaa kustannuksia kullekin osakkaalle jyvitettynä. Mikäli yhtiö asetetaan konkurssiin, yhtiön omaisuus siirtyy konkurssipesän haltuun, mutta samalla lakkaa osakkaan velvollisuudet maksaa hoito- ja rahoitusvastikkeita. Näin ollen, konkurssitilanteessa osakkaalla ei ole enää maksuvelvollisuuksia.
Normaalissa osakeytiössä osakkaat vastaavat yhtiön veloista ainoastaan maksamansa pääoman verran..ei enempää.
Golfyhtiössä (kuten asunto Oy:issä) yhtiöjärjestyksissä on usein/yleensä maininta myös mahdollisen rahoitusvastikkeen tai muidenkin (esim. korjauslainojen jne.) maksuvelvollisuudesta.
HillSiden tapauksessa monilla osakkailla oli konkurssin alkaessa maksamattomia rahoitusvastikkeita.
– nämä yhtiölainaa koskevat rahoitusvastikkeet oli myös jaettu/diskontattu ja maksuunpantu osakaskohtaisesti.
– tämä maksuvelvollisuus perustui yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen päätöksiin.
– osa (taisi olla vajaat parisataa osakasta) maksoi oman velkaosuutensa kokonaisuudessaan yhtiölle vähän ennen yhtiön hakeutumista konkurssiin.
– muilla osakkailla oli ilmeisesti aikomuksena maksaa velkaosuutensa yhtiölle myöhemmin.HillSiden Oy:n konkurssipesän selvitysmies ei kuitenkaan lähtenyt vaatimaan maksamattomia yhtiöveöan osuuksia kyseisiltä velallisilta osakkalta. Hyvin todennäköisesti tämä oli myös suurimpien velkojien (= pankki) tahto/päätös. Velkojien niin halutessa vastikeosuuksien perimiseen olisi ollut mahdollisuus.
– miksi niistä silloin luovuttiin ei ole tiedossa. Enkä viitsi lähteä enää arvailemaan syitä.Ne jotka maksoivat velkaosuutensa vain muutamaa viikkoa ennen ennen yhtiön hakeutumista konkurssiin olivat ilmeisen katkeria tapahtuneesta.
Edellä mainittu muistini mukaan. Saatan muistaa väärin tai olla muutenkin väärässä..Mutta ”maito on kaatunut” jo kauan sitten, eikä itsellä ollut mitään osuutta ko. yhtiön asioissa.
Mutta, olihan tuo käänteissään hieman erikoinen episodi.
…………………….Kotojärven osalta spekuloinnissa on kysymys vain hieman erikoisesti tavasta hoitaa maksupostiaan. Lienee jossain määrin kyseenalaista miten yhtiön näkyminen julkisilla perintälistoilla hyödyttää liikeyrityksen toimintaa?
Greenkeeper:
Osakeyhtiölaki ei erottele esim. golfosakeyhtiötä tai asunto-osakeyhtiötä. Velat kulkevat mukana. Hallituksella on iso vastuu miten asiat menevät.
Suuri vastuu on myös osakkailla itsellään. Päätökset mm. yhtiölainojen ottamisesta tehdään yleensä yhtiökokouksessa. Jokainen osakas voi osallistua kokoukseen ja vaikuttaa päätöksiin. Toki yhteisistä asioista päätetään enemmistöllä mutta ihan mihin tahansa esityksiin (tulipa ne hallitukselta tai muilta osakkailta) ei osakkaiden kannata/tarvitse automaattisesti suostua. Myös hallituksen vastuusta voi joskus olla tarpeen muistuttaa asianomaisia..ja jopa merkkauttaa perustellut/asialliset huomiot kokouksen pöytäkirjaan.
– jos tarpeen niin (omat, osakkaiden yhteiset) esitykset tulee ilmoittaa hyvissä ajoin hallitukselle jotta ne voidaan ottaa kokouksen asialistalle.Toki suurin vastuu realisoituu siinä vaiheessa kun hankkii (golf)osakkeen. Kannattaa aina lukea yhtiöjärjestys, selvittää muutenkin yhtiön asiat ja ymmärtää mihin on sitoutumassa. Tämä koskee erityisesti niin golfyhtiötä kuin myös asunto-osakkeen hankintaa.
Kun jo lähtökohtaisesti tietää mihin on sitoutunut ja muutenkin perusasiat yhtiöllä kunnossa niin hyvin harvoin näissä on mitään ongelmia.
Jos ihmiset oikeasti ottaisivat asioista etukäteen selvää niin säästyisimme monelta porulta. Yhtiöjärjestyksen ja talouden läpikäynti tässä kohtaa muissa asioissa sitten tietty niihin liittyvät…
HillSiden tapauksessa monilla osakkailla oli konkurssin alkaessa maksamattomia rahoitusvastikkeita.
On siis ihan eri asia onko kyse maksamattomista rahoitusvastikkeista vai koko yhtiölainaosuudesta. Toki kaikki erääntyneet saatavat ovat perintäkelpoisia, mutta loput eivät (ellei ole nimenomaisesti muuta sovittu).
Muistaakseni Gumbölen tapauksessa ne osakkaat, joilla velkaosuuksia, yrittivät saada enemmistöosakasta lunastamaan osakkeensa hintaan, joka olisi ollut 1 € (ja päässeet sillä tavoin irti velkaosuudestaan), kuten edellä olevassa KKO-linkistä löytyy. Toinen tapa päästä eroon velkaosuudesta olisi ollut hakea yhtiö konkurssiin, mutta tähän eivät vähemmistössä olleet osakkaat kyenneet.
Osakeyhtiölaki ei erottele esim. golfosakeyhtiötä tai asunto-osakeyhtiötä.
Asunto-osakeyhtiöitä koskeva laki on Asunto-osakeyhtiölaki ja muita osakeyhtiöitä koskeva laki on OYL. Golfyhtiöt käsitellään OYL:n mukaan. Joissain käytännöissä, kuten yhtiölainoissa voidaan perusteluissa ottaa huomioon AsOy-lain tulkinnat, mutta silti Golfyhtiöt noudattavat OYL:ää.
Toki yhteisistä asioista päätetään enemmistöllä mutta ihan mihin tahansa esityksiin (tulipa ne hallitukselta tai muilta osakkailta) ei osakkaiden kannata/tarvitse automaattisesti suostua. Myös hallituksen vastuusta voi joskus olla tarpeen muistuttaa asianomaisia..ja jopa merkkauttaa perustellut/asialliset huomiot kokouksen pöytäkirjaan.
Ensiksikin yhtiö ei voi enemmistöpäätöksellä lisätä osakkaan vastuuta lisäveloista sen ohi, mitä yhtiöjärjestys sallii. Käytännössä siis osakas on velvollinen maksamaan rahoitusvastiketta, mutta sitä suurempaan vastuuseen osakasta ei voi ilman tämän suostumusta saattaa.
Tämä ajatus ”merkkauttaa jotain pöytäkirjaan” on aika usein käytetty tapa, mutta täysin merkityksetön, ellei sitten oikeasti lähde ajamaan kannetta oikeusistuimissa. Väitän, että 99% näistä kirjauksista jää kuolleeksi kirjaimeksi. Syykin on ilmeinen: oikeudenkäyntiprosessit ovat niin kalliita, ettei yksittäisen osakkaan kannata lähteä niitä ajamaan … riski on menettää kymmeniä tuhansia ja mahdollinen hyöty per osakas on pieni.
Sama käsitys kuin Putti-Possulla. Hill Siden ja Gumbölen tapaukset ovat täysin erilaiset. Hill Side meni konkurssiin, Gumböle ei.
Itse en näistä asioista paljon tiedä, mutta esim. Lakipuhelin neuvoo netissä mm. näin:
Osakkeenomistaja vastaa yhtiön tekemästä sitoumuksesta tai yhtiön velvoitteesta vain ja ainoastaan yhtiöön sijoittamallaan pääomalla. Osakkeenomistajan maksimaalinen tappio on täten se rahamäärä, jonka hän on yhtiöön sijoittanut.
Lähtökohta konkurssissa on siis se, että osakkeenomistaja ei henkilökohtaisesti vastaa osakeyhtiön velvoitteista. Hill Siden osakas oli velvollinen maksamaan yhtiölle/konkurssipesälle kaikki ennen konkurssia erääntyneet rahoitusvastikkeensa ja muut maksamattomat laskunsa, mutta ei jäljellä olevaa velkaosuuttaan yhtiön ottamista lainoista.
Gumbölen tapauksessa taas vähemmistöosakkailla oli oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista. Kyse oli vain siitä, mikä oli osakkeen lunastushinta. Lunastusta vaatineiden osakkaiden mielestä se oli yksi euro, mutta korkeimman oikeuden päätöksen mukaan ~ miinus kymmenen tuhatta euroa. Eli myyjät olisivat olleet maksumiehiä. Nähdäkseni konkurssitapauksessa eivät olisi olleet.
Viime kesänä sattui samaan lähtöön yksi Gumbölen osakas, oli melko hurja summa jonka joutui yhtiövelkoja maksamaan. Ei vaikuttanut katkeralta, mutta kertoi että ei ikinä suosittele golfosakkeen hankintaa kenellekään.
Tuon perusteella kun ei suosittele ei todellekaan ymmärrä eroja yhtiöiden välillä.
Yhtiön velat tai saamiset eivät katoa mihinkään konkurssissa vaan ne siirtyvät konkurssipesälle. Pesän tehtävänä on hankkia pesälle yhtiöltä sille siirtyneet saamiset. Jos yhtiöjärjestyksessä on määrätty, että osakkeenomistaja vastaa tietystä lainaosuudesta, on tällöin osakkeenomistaja myös sen velvollinen maksamaan. Gumbölen yhtiöjärjestyksessä tällainen pykälä oli ja siksi osakkeen arvoksi katsottiin noin -11.000 euroa. Jos yhtiö olisi mennyt konkurssiin, olisi velkoja (eli tässä tapauksessa Aktia) voinut vaatia näiltä osakkeenomistajilta tuon summan. Olennaista siis on, mitä yhtiöjärjestyksessä lukee.
Mitä se Kotojärven yhtiöjärjestys sitten kertoo, kuka maksaa?
Tässä vielä lyhyt ote tuosta Korkeimman oikeuden 12 sivuisesta ratkaisusta (KKO:2020:99) golfosakkeen lunastushinnan määrittämiseksi. Vahvennukset, jotka ovat minun tekemiäni, ovat mielestäni merkityksellisiä arvioitaessa osakkeenomistajan vastuuta yhtiön velvoitteista konkurssitapauksissa.
21. Osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä osakkeenomistajan velvollisuudesta suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle. Tämäntapaiset määräykset ovat säännönmukaisia asunto-osakeyhtiöissä sekä useissa periaatteiltaan osuustoiminnallisiksi katsottavissa osakeyhtiöissä, kuten tennis- ja golfyhtiöissä (HE 109/2005 vp s. 38). Tällaisia erityisiä maksuja kutsutaan yhtiöjärjestyksissä usein vastikkeiksi.
22. Arvioitaessa osakkeeseen liittyvän erityisen maksuvelvollisuuden merkitystä osakkeen käyvän hinnan määrittämisessä on otettava huomioon, että tällainen velvollisuus voi olla voimassa vain yhtiön toiminnan aikana (HE 109/2005 vp s. 38). Lisäksi on otettava huomioon, että maksuvelvollisuuden konkreettisesta sisällöstä määrätään yleensä yhtiökokouksessa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti eli noin vuoden ajaksi. Silloinkin, kun vastiketta on määrätty perittäväksi yhtiön pitkäaikaisen lainan takaisinmaksua varten, vastikkeen määrästä ja muista maksuvelvollisuuden yksityiskohdista päätetään yhtiössä yleensä vuosittain. Yhtiölle syntyy osakkeeseen liittyvää maksuvelvoitetta koskeva saaminen osakkeenomistajalta vasta, kun yhtiössä on päätetty maksuvelvollisuudesta.
23. Yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle voi olla merkityksellinen osakkeen käyvän hinnan määrittämisessä myös silloin, kun maksuvelvollisuuden tarkemmasta sisällöstä ei ole yhtiössä vielä päätetty edellä kuvatulla tavalla. Jos esimerkiksi yhtiöllä on pitkäaikainen laina eikä sillä ole muita keinoja kerätä varoja lainan takaisinmaksamiseksi kuin osakkeenomistajilta perittävät erityiset maksut, voidaan pitää todennäköisenä, että yhtiö tulee tosiasiassa päättämään erityisistä maksuista, kunnes laina on tullut kokonaan takaisinmaksetuksi. Tällaisessa tilanteessa ei osakkeen lunastushinnan määrittämisen kannalta ole merkitystä sillä, missä määrin yhtiö on jo tehnyt konkreettisia päätöksiä erityisen maksun perimisestä ja missä määrin yhtiö päättää maksuista myöhemmin. Näin ollen yhtiöllä oleva pitkäaikainen laina voi alentaa käypää hintaa niiden osakkeiden osalta, joiden omistajilla on velvollisuus suorittaa lainaan perustuvia erityisiä maksuja yhtiölle. Vaikka yhtiöjärjestysmääräykseen perustuva osakkeenomistajan maksuvelvollisuus voi taloudellisesti vastata osakkeenomistajan omistamien osakkeiden suhteellista osuutta pitkäaikaisesta lainasta, tällainen maksuvelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että osakkeenomistaja olisi henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista. Maksuvelvollisuus kytkeytyy omistuksen kohteena olevaan osakkeeseen.
Gumbölen yhtiöjärjestys on pitkä ja yksityiskohtainen. Mielestäni osakkeenomistajien vastuu yhtiölainoista rajoittuu siinä, kuten muissakin vastikevelvollisissa osakeyhtiöissä, kuitenkin vain hallituksen määräämiin vuosittaisiin ulosottokelpoisiin maksuihin.
Työmaalla osattiin vironkieltä sujuvasti, mitä sivusta joskus rakentamista seurasin.
Kaikilla Suomen rakennustyömailla osataan sujuvasti vironkieltä, monesti jopa pääosin. Tietenkin pois lukien hartiapankki-/omakotirakentajat. Ja muistakaa, että suomalaisen rakentamisen korkea laatu on kauan sitten edesmennyt myytti.
Kaikilla Suomen rakennustyömailla osataan sujuvasti vironkieltä, monesti jopa pääosin.
Sitä osannevat vain virolaiset, eivät suomalaiset.
Ja muistakaa, että suomalaisen rakentamisen korkea laatu on kauan sitten edesmennyt myytti.
Mistähän tuo mahtaa johtua..?
HillSiden Oy:n konkurssipesän selvitysmies ei kuitenkaan lähtenyt vaatimaan maksamattomia yhtiöveöan osuuksia kyseisiltä velallisilta osakkalta. Hyvin todennäköisesti tämä oli myös suurimpien velkojien (= pankki) tahto/päätös. Velkojien niin halutessa vastikeosuuksien perimiseen olisi ollut mahdollisuus.
– miksi niistä silloin luovuttiin ei ole tiedossa. Enkä viitsi lähteä enää arvailemaan syitä.Keskustelimme tästä jo silloin kuin asia oli ajankohtainen ja olemme edelleen erimielisiä siitä että olisko velkoja voinut vaatia yhtiölainojen maksamista, mielestäni ei. Ainoastaan päätetty kyseisen vuoden rahoitusvastike on ollut perittävissä, ei koko laina.
Miksi ihmeessä ne olisi jätetty perimättä ja jos tällainen päätös olisi tehty olisi pankin toimari/hallitus ollut mahdollisesti ongelmissa/vahingonkorvausvelvollinen ja vastuuvapauden saaminen kyseiseltä tilikaudelta olisi voinut olla haastavaa.
Greenkeeper: Suomessa on osakeyhtiölaki ja on erikseen asunto-osakeyhtiölaki.
Nyt on kirjoitettu paljon suorastaan väärää tietoa täällä.
Osakkeen omistuksella saadaan tiettyjä oikeuksia kuten golf Oyssä esim pelioikeuden kentälle. Yhtiökokouksen päätöksillä yhtiö voi ottaa lainaa. Lainan takaisin maksua varten useimmiten laina hyvitetään osakkeisiin kohdistuviksi osuuksiksi. Lainalle määritetään kutakin osaketta kohtaan rahoitusvastike yhtiöjärjestyksessä määrätyllä tavalla.
Konkurssin sattuessa osakkeen omistajille menetys on vain sijoitetun pääoman suuruinen eli menettää osakkeen ja sen tuomat oikeudet kokonaan. Konkurssipesälle saatavia ovat vain maksamattomat ja erääntyneet yhtiöjärjestyksessä määrätyt maksut kuten esimerkiksi erilaiset vastikkeet (käyttö-, rahoitus-, korjausvastikkeet yms). Lainat yhtiössä ovat yhtiön lainoja, ei osakkaan lainoja. Pienissä yhtiöissä joissa on vain muutama osakas tilanne on eri eikä liity golf yhtiöihin mitenkään. Ehkä kotojärvellä on perustajaosakkeenomistuksen kanssa kirjauksia.
Eri asia on jos on tehty osakassopimuksia tai vastaavia sopimuksia joissa voi olla kirjattu yhtiön asioita laajemminkin. Tai osakas on antanut lainoilla takauksia mutta se lienee golfyhtiöissä erittäin harvinainen asia.
Normaalisti golf osaketta ostaessa allekirjoitetaan vain kauppakirja. Kauppakirja ei voi koskaan olla oaakassopimus tai yhtiön lainojen takaussopimus.
Yhtiöjärjestyksessä ei voida määrätä tiukempaa tai osakeyhtiölain vastaisia asioita. Eli yhtiökokouksessa ei voida päättää lainojen vastuiden siirtämisestä osakkeenomistajien vastuulle. Mikäli yhtiö järjestyksessä ei ole määräyksiä esimerkiksi lainojen vastikemuotoisesta maksatuksesta osakkeisiin kohdistuviski sellaista päätöstä ei voida tehdä. Vrt esim Fortum – olisko siellä voitu tehdä päätöksiä joissa kukin osakkeenomistaja olisi maksanut unipersekoilut?
Vakuuttavaa tekstiä Golfermanilta, kuten aiemmin myös P-P:ltä.
KO:n ratkaisussa mainittiin HE 109/2005 vp s.38 (Hallituksen esitys Eduskunnalle uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi). Tässä valittuja paloja kyseiseltä sivulta – uskonvahvistukseksi, tai jos muuten vain sattuisi asia kiinnostaa.
Osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö ja sen varallisuus on erillään osakkeenomistajien varallisuudesta. Osakkeenomistajien velkoja ei voida periä osakeyhtiöltä, eikä osakeyhtiön velkoja osakkeenomistajilta.
Pykälän 2 momentin mukaan osakeyhtiön osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön velvoitteista. Osakkeenomistajan taloudellinen riski rajoittuu sijoitetun pääomapanoksen menettämiseen, jollei osakkeenomistaja ole yhtiösuhteen ulkopuolella mennyt sitoumukseen yhtiön velvoitteesta.
Osakkeenomistajalle voidaan kuitenkin yhtiöjärjestyksessä asettaa velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle. Velvollisuus voi olla voimassa vain yhtiön toiminnan aikana. Säännös vastaa voimassa olevaa lakia. Tämäntapaiset määräykset ovat säännönmukaisia asunto-osakeyhtiöissä sekä useissa periaatteiltaan osuustoiminnallisiksi katsottavissa osakeyhtiöissä, kuten tennis- ja golfyhtiöissä. Osakkeenomistajan lisämaksuvelvollisuus voidaan ottaa yhtiöjärjestykseen ja sitä voidaan laajentaa ehdotetun 5 luvun 29 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan vain osakkeenomistajan suostumuksella.
Tuossa viimeisessä virkkeessä mainittua osakkeenomistajan lisämaksuvelvollisuutta Gumbölen yhtiöjärjestyksestä ei löydy. (Tuskin Kotojärvenkään eikä minkään muunkaan golfyhtiön yhtiöjärjestyksestä).
Sitä juuri että ei se maksaja sieltä yhtiöjärjestyksestä löydy, mutta Gumbölessä osakkaat maksoivat yhtiön velkoja. Palataan kuitenkin takaisin aiheeseen, joka on Kotojärvi golf.
Golfseppo:
Sitä juuri että ei se maksaja sieltä yhtiöjärjestyksestä löydy, mutta Gumbölessä osakkaat maksoivat yhtiön velkoja.Ennen kuin hypätään takaisin Kotojärvelle, niin perustele hieman tuota (käsittääkseni harhaanjohtavaa) väitettä. On kiistatonta, että osakkaat maksavat ”yhtiön velkoja” rahoitusvastikkeen muodossa tai myös yhtiövastikkeen osana, jos yhtiöllä on normaaleja velkoja. Mutta, että osakkaat olisivat olleet maksuvelvollisia yhtiön lainoista sen yli, mitä rahoitusvastikkeista on päätetty ei ymmärtääkseni pidä paikkaansa.
Gumbolen kiistatta oli siis kyse siitä, että pääomistajan olisi OYL:n perusteella pitänyt lunastaa vähemmistöosakkeet. Vähemmistöosakkaat olivat sitä mieltä, että lunastushinta ei voi olla negatiivinen, vaan alin oikeuden määrittämä hinta pitäisi olla nolla euroa. Tällöin osaketta rasittavat velkaosuudet olisivat siirtyneet lunastajalle ilman erillistä korvausta. KKP päätyi siihen, että lunastushinta voi olla negatiivinen, jolloin lunastaja olisi saanut osakkeen lisäksi rahakorvauksen. Vähemmistöosakas olisi tässä tilanteessa maksanut velkaosuuden lunastajalle, ei yhtiölle.
Mihin siis perustat väitteesi, että osakkaat olisi velvoitettu maksamaan yhtiön velkoja yli sen, mitä yhtiökokouksessa on päätetty rahoitusvastikkeesta?
Tämän ilmoituksen mukaan kuudesta mökistä on vain yksi myyty, viisi on vielä myymättä, kaikki tarjouskaupassa. Kaupan päälle pelioikeus vuodeksi. Suora sähkölämmitys, rannan käyttöoikeus on ”vielä kirjaamatta”:
https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/pornainen/17046674
Kotojärven rannalla sitten paljon mäkäräisiä juhannukseen asti ja sinilevää loppukesästä. Ihan vain tiedoksi.
Eipä jaksa näitä vanhoja juttuja. Ne ovat jo saaneet ratkaisunsa. Palataan asiaan jos/kun jotain konkreettista tapahtuu.
Mutta. yleisesti ottaen suosittelen maksamaan golfyhtiöiden yhtiökokouksissa päätetyt kentänhoito- ja rahoitusvastikkeet. Se nimittäin helpottaa huomattavasti harrastamista sillä kyseisellä kentällä.
Tämä koskee niin Kotojärveä kuin kaikkia muitakin oy-muotoisia kenttäyhtiötä.
Vähemmistöosakas olisi tässä tilanteessa maksanut velkaosuuden lunastajalle, ei yhtiölle.
tai ilmeiseti on ollut mahdollista maksaa velkaosuus myös yhtiölle/pankille ja lunastuttaa sitten velaton osake jos siitä on halunnut eroon, mutta lopputulosta se ei muuta.
Eipä jaksa näitä vanhoja juttuja. Ne ovat jo saaneet ratkaisunsa. Palataan asiaan jos/kun jotain konkreettista tapahtuu.
Tuota se golfosakkeella pelaaminen Suomessa on, pitää osata tulkita KKO:n ennakkopäätöksiä ja osallistua aktiivisesti jokaiseen yhtiökokoukseen.
Golfseppo:
Tuota se golfosakkeella pelaaminen Suomessa on, pitää osata tulkita KKO:n ennakkopäätöksiä ja osallistua aktiivisesti jokaiseen yhtiökokoukseen.
Juuri näin.. Mutta, onneksi vain joissain harvoissa tapauksissa.
Toisaalta suurin osa kenttäyhtiöistä tarjoaa osakkailleen (=omistajilleen) edullisimman ja monessa tapauksessa jopa etuoikeutetun (ajanvaraukset, lukuista omistajille allokoidut pelvelut jne,.) mahdollisuuden harrastamiselle.
Valitkoon jokainen juuri sen vaihtoehdon minkä kokee itselleen parhaaksi. Ja, tulkoon sen myötä onnelliseksi.
-
JulkaisijaArtikkelit