-
JulkaisijaArtikkelit
-
PG kirjoitti: (5.1.2013 15:47:40)
KL kirjoitti: (4.1.2013 16:03:26)
Älä kiemurtele. Onko pallo vesiesteessä sen ylitettyä esteen rajan vai ei?
Ei lentäessään, on vesiesteen rajojen sisälle pysähtyneenä. (Oletan, että edelleen puhumme vesiesteen määritelmän mukaisesta vesiesteessä olemisesta).
Otan vielä uuden tarkastelunäkökohdan: Jos lentävä pallo olisi vesiesteessä, niin siihen voisi soveltaa sääntöä 26-1, esim. lyödä rangaistuksetta ilmasta tai dropata lipun linjassa yhdellä rangaistuslyönnillä.
Minäkin otan uuden tarkastelunäkökohdan. Jos minä lyön palloani Pebble Beachilla miljoona kilometriä tunnissa nousevassa kulmassa kohti valtamerta, niin sinun tulkintasi mukaan minä en saa laittaa uutta palloa peliin säännön 26-1 mukaisesti, koska palloni ei ole vesiesteessä. Siispä minun pitää odottaa tunti tai kaksi jotta pallo on pysähtynyt jonnekin.
Tämä tarkastelunäkökulma on täsmälleen yhtä realistinen kuin omasi.
PG kirjoitti: (5.1.2013 15:47:40)
Hyttysellä on eri säännöt kuin pallolla.
Ei tasan ole, kun on kyse vesiesteen rajojen sisäpuolella olemisesta. Uskoisit jo.
Sinun ongelmasi on siinä, että yrität etsiä jonkun kieroutuneen perusteen sille, ettei pallo ilmassa lentäessään olisi vesiesteessä, vaikka pallo kiistatta on vesiesteen rajojen sisäpuolella heti rajan yli lentäessään. Pallo ei mitenkään voi olla yhtäaikaa esteen rajojen sisä- ja ulkopuolella, painaisit sen jo hiljalleen kaaliisi.
Tosin mitäs minä tässä hössötän, kaikki muut ovat sen tajunneet jo aikoja sitten. Saat minun puolestani vapaasti elää harhaluulojesi maailmassa, mutta yritä olla syöttämättä kuvitelmiasi toisille, saat aikaan enemmän vahinkoa kuin uskotkaan.
KL kirjoitti: (5.1.2013 17:38:16)
Sinun ongelmasi on siinä, että yrität etsiä jonkun kieroutuneen perusteen sille, ettei pallo ilmassa lentäessään olisi vesiesteessä, vaikka pallo kiistatta on vesiesteen rajojen sisäpuolella heti rajan yli lentäessään. Pallo ei mitenkään voi olla yhtäaikaa esteen rajojen sisä- ja ulkopuolella, painaisit sen jo hiljalleen kaaliisi.
Juuri tuossa sinulla menee pieleen, mikäli ’lie’- verbi tarkoittaa paikallaan olemista, kuten minulle joskus opetit ketjussa Backsving bunkkerissa. Silloin vesiesteen rajojen sisäpuolella lentäminen ei vielä tarkoittaisi sitä, että pallo olisi vesiesteessä vesiesteen määritelmän mukaisesti (toki puhekielessä, mutta senhän me rajasimme pois). Vasta sitten, kun pallo on pysähtynyt, voidaan määrittää ja todeta onko pallo vesiesteessä vai ei. On se ja sama, missä pallo ilmassa liikkuu. Ovatko loordit käyttäneet ’lie’- verbiä tarkoittaakseen, että määritelmä ei koske liikkuvaa palloa? Näitä asioita olen funtsinut ja päätynyt siihen, että ovat. Miksi eivät olisi, eihän liikkuvaa palloa saa lyödä.
”A ball is in a water hazard when it lies in or any part of it touches the water hazard.”
Mielestäni jos jompikumpi ehto tuossa täyttyy, vesiestesääntöjä voidaan soveltaa, muuten ei. Olisi hämmästyttävää, että niitä ei voisi soveltaa, vaikka ehdot toteutuisivat. Kieroilua?
Jos ’lie’ tarkoittaa sekä pallon lentoa että sen paikallaan olemista, niin silloin puussa putoava pallo on koko ajan vesiesteessä. Näillä näkymin ilmalennon aikana on ’ei määritelty’-tila.
PG kirjoitti: (5.1.2013 19:43:40)
Juuri tuossa sinulla menee pieleen, mikäli ’lie’- verbi tarkoittaa paikallaan olemista, kuten minulle joskus opetit ketjussa Backsving bunkkerissa. Silloin vesiesteen rajojen sisäpuolella lentäminen ei vielä tarkoittaisi sitä, että pallo olisi vesiesteessä vesiesteen määritelmän mukaisesti (toki puhekielessä, mutta senhän me rajasimme pois). Vasta sitten, kun pallo on pysähtynyt, voidaan määrittää ja todeta onko pallo vesiesteessä vai ei. On se ja sama, missä pallo ilmassa liikkuu. Ovatko loordit käyttäneet ’lie’- verbiä tarkoittaakseen, että määritelmä ei koske liikkuvaa palloa? Näitä asioita olen funtsinut ja päätynyt siihen, että ovat. Miksi eivät olisi, eihän liikkuvaa palloa saa lyödä.”A ball is in a water hazard when it lies in or any part of it touches the water hazard.”
Mielestäni jos jompikumpi ehto tuossa täyttyy, vesiestesääntöjä voidaan soveltaa, muuten ei. Olisi hämmästyttävää, että niitä ei voisi soveltaa, vaikka ehdot toteutuisivat. Kieroilua?
Jos ’lie’ tarkoittaa sekä pallon lentoa että sen paikallaan olemista, niin silloin puussa putoava pallo on koko ajan vesiesteessä. Näillä näkymin ilmalennon aikana on ’ei määritelty’-tila.
Mitä ihmeen sieniä olet syönyt, kun et nykyään enää edes rautalangasta vääntämistä ymmärrä? Sinun logiikkasi mukaan lentokoneetkaan eivät olisi ilmassa ollessaan sillä kohdalla olevan valtion alueella, eli vaikkapa Suomen ylitse lentävä kone ei koskaan olisi Suomessa. Säännöissähän on yksiselitteisesti sanottu, että vesiesteen rajat jatkuvat ylöspäin.
aakoo64 kirjoitti: (5.1.2013 20:56:49)
Mitä ihmeen sieniä olet syönyt, kun et nykyään enää edes rautalangasta vääntämistä ymmärrä?Tällaisia sieniä:
Re: Backswing bunkkerissa (64/68)
KL | 25.1.2012 16:20’Luulenpa tähän määritelmän sanamuotoon ’lies in or any part of it touches the hazard’ olevan yksinkertaisempikin ratkaisu.
Suomenkielinen käännös ’makaa’ on itse asiassa hieman harhaanjohtava. Englannin kielen verbi ’lie’ on käytössä paljon laajempi merkitykseltään. Kun sanotaan ’a book lies on the table’ tarkoitetaan sitä, että kirja on pöydällä. Kukaan ei käännä sitä sanoin ’kirja makaa pöydällä’. Kun taas puhutaan henkilöstä tai eläimestä, käännös olisi juurikin ’hän t. se makaa pöydällä’.
Parempi, joskin turhan pitkä ja tekninen käännös tuolle määritelmälle olisi ’pallo on pysähtyneenä/paikoillaan kokonaan esteen rajojen sisäpuolella’. Tuo lisäys ’or any part of it touches’ taasen kertoo sen, ettei pallon tarvitse olla kokonaan esteessä, jotta sen katsotaan olevan esteessä ja jotta soveltuvia estesääntöjä voidaan soveltaa.’
Taisivat olla myrkkysieniä. Kannattaa jatkossa varoa…Tuo po. määritelmä kertoo mielestäni vain sen, millon vesiestesääntöjä voi soveltaa pallolle ja milloin ei. (Vain silloin, jos pallo on/todetaan olevan vesiesteessä, ehto: ’lies in or touches…’). Ei sillä mitään muuta virkaa ole. Puhekielen esteessä oleminen tarkoittaa esteen rajojen sisällä olemista. Siitä en kiistele. Lentokoneiden ja hyttysten kanssa asialla ei ole mitään tekemistä. Niille ei ole määritelmää kyseiselle asialle laadittu. Ero on siinäkin, että niiden lentäminen perustuu omaan moottoriin, kun taas pallo lentää annetun alkuvauhdin turvin. Voiko se silloin vesiesteen yli viuhahaessaan ’lies’. Ehkä hyönteiset voivat jäädessään rajojen sisään ’oleskelemaan’. Jos pallokin voi, niin sitten asia on selvä.
Mikä on lie- verbin merkitys tässä yhteydessä? Siitä on kyse.
PG kirjoitti: (5.1.2013 23:17:07)
aakoo64 kirjoitti: (5.1.2013 20:56:49)
Mitä ihmeen sieniä olet syönyt, kun et nykyään enää edes rautalangasta vääntämistä ymmärrä?Tällaisia sieniä:
Re: Backswing bunkkerissa (64/68)
KL | 25.1.2012 16:20’Luulenpa tähän määritelmän sanamuotoon ’lies in or any part of it touches the hazard’ olevan yksinkertaisempikin ratkaisu.
Suomenkielinen käännös ’makaa’ on itse asiassa hieman harhaanjohtava. Englannin kielen verbi ’lie’ on käytössä paljon laajempi merkitykseltään. Kun sanotaan ’a book lies on the table’ tarkoitetaan sitä, että kirja on pöydällä. Kukaan ei käännä sitä sanoin ’kirja makaa pöydällä’. Kun taas puhutaan henkilöstä tai eläimestä, käännös olisi juurikin ’hän t. se makaa pöydällä’.
Parempi, joskin turhan pitkä ja tekninen käännös tuolle määritelmälle olisi ’pallo on pysähtyneenä/paikoillaan kokonaan esteen rajojen sisäpuolella’. Tuo lisäys ’or any part of it touches’ taasen kertoo sen, ettei pallon tarvitse olla kokonaan esteessä, jotta sen katsotaan olevan esteessä ja jotta soveltuvia estesääntöjä voidaan soveltaa.’
Taisivat olla myrkkysieniä. Kannattaa jatkossa varoa…Tuo po. määritelmä kertoo mielestäni vain sen, millon vesiestesääntöjä voi soveltaa pallolle ja milloin ei. (Vain silloin, jos pallo on/todetaan olevan vesiesteessä, ehto: ’lies in or touches…’). Ei sillä mitään muuta virkaa ole. Puhekielen esteessä oleminen tarkoittaa esteen rajojen sisällä olemista. Siitä en kiistele. Lentokoneiden ja hyttysten kanssa asialla ei ole mitään tekemistä. Niille ei ole määritelmää kyseiselle asialle laadittu. Ero on siinäkin, että niiden lentäminen perustuu omaan moottoriin, kun taas pallo lentää annetun alkuvauhdin turvin. Voiko se silloin vesiesteen yli viuhahaessaan ’lies’. Ehkä hyönteiset voivat jäädessään rajojen sisään ’oleskelemaan’. Jos pallokin voi, niin sitten asia on selvä.
Mikä on lie- verbin merkitys tässä yhteydessä? Siitä on kyse.
PG on jo niin sienissä, ettei erota hiekka- ja vesiestekeskusteluja toisistaan.
Älä välitä, PG, bunkkerin yläpuolella lentävä lentokone ei ole vesiesteen vedessä makaavan pelaajan alla, vaikka pelaajan päällä liikkuisikin hyttynen tai alligaattori ja pallo lentäisi kaiken tämän yllä elliptistä rataa. Paitsi tietenkin, jos alligaattorilla on oma moottori ja lentokone on riippuliidin, niin siinä tapauksessa alligaattori poistuu vesiesteestä aina, kun riippuliidin putoaa bunkkeriin, mutta vain siksi hetkeksi, kun hyttynen pistää pelaajaa sillä vesiesteessä. Muuten alligaattori on out of bounds.
Onko vesiesteen rajojen sisäpuolella oleva pallo vesiesteen rajojen sisäpuolella? On, sanoo KL. On, sanon minä. Hyvä, lopettakaamme siis keskustelu, joka aina näyttää kääntyvän tuohon samaan kysymykseen, josta olemme yksimieliset.
Otan esille uuden kysymyksen koskien pallon olemista viheriöllä. Määritelmä sanoo:
‘A ball is on the putting green when any part of it touches the putting green’.
Tässä siis pelkkä kosketus riittää. Käytännössä pallo on viheriöllä, jos ylhäältä katsoen vähintään puoli palloa on viheriöllä. Kysynkin nyt, miten tuota määritelmää tulisi muuttaa, jotta pallo olisi viheriöllä jo silloin, kun se sivuaa viheriön rajaa ylhäältä päin katsottuna. Oma ehdotukseni on:
“The margin of a putting green extends vertically upwards. A ball is on the putting green when it lies in or any part of it touches the putting green.”
En lisäisi mitään tarkennusta viheriön yläpuolella olevaa ilmatilaa koskien. Se olisikin tarpeetonta, koska (lentäenkin) liikkuvan pallon lyöminen on säännöissä kielletty. Jos lyö, niin rangaistus on sama kuin pelialueella. On täysin hyödytöntä miettiä, onko viheriön yläpuolisessa ilmatilassa lentävä pallo viheriöllä vai ei. Asialla ei ole mitään merkitystä. Sama vesiesteen yläpuolella olevan pallon kyseessä ollen. Typerä kysymys.
Tuoko pystyraja ilman mukanaan osaksi viheriötä? Ei, Uskon, että loordit olisivat kanssani samaa mieltä.
PG kirjoitti: (6.1.2013 12:24:14)
Tuoko pystyraja ilman mukanaan osaksi viheriötä? Ei, Uskon, että loordit olisivat kanssani samaa mieltä.
Nimenomaan tuo, ja siksi tuo raja on noin ilmoitettu.
Oikeesti nää sun sekoilut saa aikaseks sen, etä kukaan vähänkin ajatuksilla varustettu ei viitsi enää sääntökeskusteluihin osallistua.
ts kirjoitti: (6.1.2013 12:36:16)
PG kirjoitti: (6.1.2013 12:24:14)
Tuoko pystyraja ilman mukanaan osaksi viheriötä? Ei, Uskon, että loordit olisivat kanssani samaa mieltä.
Nimenomaan tuo, ja siksi tuo raja on noin ilmoitettu.
Silloin pelkkä kosketus riittää. Miten asian sanoisit siten, että ilma ei ole viheriön osa?
Australiasta paikallinen KL tai ts oli eri mieltä meidän omiemme kanssa, tässä lainaus.
’I hope I can do that without confusing more.
OOB and water hazards are different than the green, bunkers and GUR in that they have an invisible wall extending up from their margins which defines their true boundaries. Because of the ball’s spherical nature, it’s possible for it to not physically touch the ground in OOB or the WH but still cross this invisible wall. Crossing this invisible wall is considered OOB or in the water hazard.
The green, bunkers, GUR and other abnormal ground conditions such as casual water don’t have boundaries that extend upwards. The ball must be physically touching these entities to be considered in or on them.
So:
a) A ball perched over the edge of the green but not physically touching it is off the green.
b) A ball sitting on a grassy lip clearly extending over the bunker edge but not physically touching the sand is not in the bunker.
c) A ball sitting on a branch outside the GUR boundary is considered in GUR if the tree lies within GUR (no invisible wall chopping the branch off).
d) A ball sitting on a branch that extends inside bounds is in bounds even if the tree is OOB.
e) A ball sitting on a branch that extends outside a water hazard is outside the water hazard even if the tree is in the hazard.
f) A ball sitting on a branch overhanging a water hazard is inside the water hazard even if the tree is outside the hazard.
Additionally, everything (except the green as it makes no sense) has invisible boundary walls that extend DOWN from their margins. So you would not get GUR relief from the roots of that same tree in GUR which extend outside the GUR line. ’
KL kirjoitti: (6.1.2013 0:42:55)
Paitsi tietenkin, jos alligaattorilla on oma moottori ja lentokone on riippuliidin, niin siinä tapauksessa alligaattori poistuu vesiesteestä aina, kun riippuliidin putoaa bunkkeriin, mutta vain siksi hetkeksi, kun hyttynen pistää pelaajaa sillä vesiesteessä. Muuten alligaattori on out of bounds.Kiitos KL, sain vihdoinkin tyhjentävän vastauksen pitkään pohtimaani kysymykseen, jota en ole kehdannut täällä julkisesti esittää.
JuKo kirjoitti: (6.1.2013 13:12:27)
Australiasta paikallinen KL tai ts oli eri mieltä meidän omiemme kanssa, tässä lainaus.’
Miten niin eri mieltä? Mun mielestä tossa oli kaikki ihan kuten olemme esittäneet. Vesiesteen ja OB:n raja jatkuu pystyyn ylös, eli kaiiki mikä on sen rajan esteen /OB:n puolella on myös esteessä / OB.
ts kirjoitti: (6.1.2013 13:26:13)
JuKo kirjoitti: (6.1.2013 13:12:27)
Australiasta paikallinen KL tai ts oli eri mieltä meidän omiemme kanssa, tässä lainaus.’
Miten niin eri mieltä? Mun mielestä tossa oli kaikki ihan kuten olemme esittäneet. Vesiesteen ja OB:n raja jatkuu pystyyn ylös, eli kaiiki mikä on sen rajan esteen /OB:n puolella on myös esteessä / OB.
Jos muistelet mitä kirjoitit aiemmin:
Lainaus:
PG kirjoitti: (6.1.2013 12:24:14)Tuoko pystyraja ilman mukanaan osaksi viheriötä? Ei, Uskon, että loordit olisivat kanssani samaa mieltä.
Nimenomaan tuo, ja siksi tuo raja on noin ilmoitettu.
Oikeesti nää sun sekoilut saa aikaseks sen, etä kukaan vähänkin ajatuksilla varustettu ei viitsi enää sääntökeskusteluihin osallistua.
(ts 6.1.2013 12:36:16)
Australian ts oli kanssasi täysin eri mieltä greenin ’ilmatilasta’. Ehkä sielläkin on vain vailla ajattelua olevia sääntöasiantuntijoita.
’The green, bunkers, GUR and other abnormal ground conditions such as casual water don’t have boundaries that extend upwards. The ball must be physically touching these entities to be considered in or on them.’
Pyydä jotain kääntämään teksti jos et ymmärrä.JuKo kirjoitti: (6.1.2013 13:42:03)
ts kirjoitti: (6.1.2013 13:26:13)
JuKo kirjoitti: (6.1.2013 13:12:27)
Australiasta paikallinen KL tai ts oli eri mieltä meidän omiemme kanssa, tässä lainaus.’
Miten niin eri mieltä? Mun mielestä tossa oli kaikki ihan kuten olemme esittäneet. Vesiesteen ja OB:n raja jatkuu pystyyn ylös, eli kaiiki mikä on sen rajan esteen /OB:n puolella on myös esteessä / OB.
Jos muistelet mitä kirjoitit aiemmin:
Lainaus:
PG kirjoitti: (6.1.2013 12:24:14)Tuoko pystyraja ilman mukanaan osaksi viheriötä? Ei, Uskon, että loordit olisivat kanssani samaa mieltä.
Nimenomaan tuo, ja siksi tuo raja on noin ilmoitettu.
Oikeesti nää sun sekoilut saa aikaseks sen, etä kukaan vähänkin ajatuksilla varustettu ei viitsi enää sääntökeskusteluihin osallistua.
(ts 6.1.2013 12:36:16)
Australian ts oli kanssasi täysin eri mieltä greenin ’ilmatilasta’. Ehkä sielläkin on vain vailla ajattelua olevia sääntöasiantuntijoita.
’The green, bunkers, GUR and other abnormal ground conditions such as casual water don’t have boundaries that extend upwards. The ball must be physically touching these entities to be considered in or on them.’
Pyydä jotain kääntämään teksti jos et ymmärrä.
Siis häh?? Mä en ole sanallakaan puhunut griinin ilmatilasta yhtään mitään, koska ei liity aiheeseen. Pydä jotakuta kääntämään teksti jos et ymmärrä.
Ts
voisitko sitten kertoa mitä tällä tarkoitit:
PG kirjoitti: (6.1.2013 12:24:14)Tuoko pystyraja ilman mukanaan osaksi viheriötä? Ei, Uskon, että loordit olisivat kanssani samaa mieltä.
(ts 6.1.2013 12:36:16) vastasi:
’Nimenomaan tuo, ja siksi tuo raja on noin ilmoitettu.Oikeesti nää sun sekoilut saa aikaseks sen, etä kukaan vähänkin ajatuksilla varustettu ei viitsi enää sääntökeskusteluihin osallistua.’
Jos tässä et mainitse greenin ilmatilasta mitään niin sitten todellakin tarvitsen käännösapua.
JuKo kirjoitti: (6.1.2013 14:51:42)
Tsvoisitko sitten kertoa mitä tällä tarkoitit:
PG kirjoitti: (6.1.2013 12:24:14)Tuoko pystyraja ilman mukanaan osaksi viheriötä? Ei, Uskon, että loordit olisivat kanssani samaa mieltä.
(ts 6.1.2013 12:36:16) vastasi:
’Nimenomaan tuo, ja siksi tuo raja on noin ilmoitettu.Oikeesti nää sun sekoilut saa aikaseks sen, etä kukaan vähänkin ajatuksilla varustettu ei viitsi enää sääntökeskusteluihin osallistua.’
Jos tässä et mainitse greenin ilmatilasta mitään niin sitten todellakin tarvitsen käännösapua.
Tuossa yllä ts vastasi PG:n hypoteettiseen kysymykseen JOS griinin raja jatkuisi ylöspäin niin SIINÄ tapauksessa pallo olisi griinillä. Nykyisellään se ei ole.
Ja ts:n kanssa samaa mieltä, australian KLts kirjoittaa täsmälleen samaa mitä minä/me olemme yrittäneet tolkuttaa PG:lle.
KL kirjoitti: (6.1.2013 15:00:06)
JuKo kirjoitti: (6.1.2013 14:51:42)
Tsvoisitko sitten kertoa mitä tällä tarkoitit:
PG kirjoitti: (6.1.2013 12:24:14)Tuoko pystyraja ilman mukanaan osaksi viheriötä? Ei, Uskon, että loordit olisivat kanssani samaa mieltä.
(ts 6.1.2013 12:36:16) vastasi:
’Nimenomaan tuo, ja siksi tuo raja on noin ilmoitettu.Oikeesti nää sun sekoilut saa aikaseks sen, etä kukaan vähänkin ajatuksilla varustettu ei viitsi enää sääntökeskusteluihin osallistua.’
Jos tässä et mainitse greenin ilmatilasta mitään niin sitten todellakin tarvitsen käännösapua.
Tuossa yllä ts vastasi PG:n hypoteettiseen kysymykseen JOS griinin raja jatkuisi ylöspäin niin SIINÄ tapauksessa pallo olisi griinillä. Nykyisellään se ei ole.
Ja ts:n kanssa samaa mieltä, australian KLts kirjoittaa täsmälleen samaa mitä minä/me olemme yrittäneet tolkuttaa PG:lle.
Kiitos että tulkkasit selvän asian JuKolle. Nimenomaan tuo pystyviiva on se joka tuo tai ei tuo ilmaa osaksi kohdetta. Viheriön ja muutaman muun kohdaltahan se puuttuu, jolloin ilmatilakaan ei ole osa sitä.
Otetaas vielä kerran. Oma määritelmäehdotukseni oli:
“The margin of a putting green extends vertically upwards. A ball is on the putting green when it lies in or any part of it touches the putting green.”
Tähän liittyvä kysymykseni oli: ”Tuoko pystyraja ilman mukanaan osaksi viheriötä? ”ts:n vastaus oli: ”Nimenomaan tuo, ja siksi tuo raja on noin ilmoitettu”.
Itse ymmärsin ts:n vastauksesta ainakin tämän: ”Nimenomaan pystyraja tuo ilman mukaan osaksi viheriötä”. (Miten sen voi muuten ymmärtää?)
Huomautin: ”Silloin pelkkä kosketus riittää. [Toisin sanoen lies in -ehto olisi tarpeeton ]. Miten asian sanoisit siten, että ilma ei ole viheriön osa?”
En ole saanut kysymykseeni vastausta, mutta jossakin vaiheessa ts kirjoitti mm: ” Mä en ole sanallakaan puhunut griinin ilmatilasta yhtään mitään, koska ei liity aiheeseen”.
Huhhuh… kaikki me taidamme tarvita tulkkausapua, oli kieli suomi tai englanti.
Kysyn vielä uudestaan. Miten tuo määritelmä pitäisi kirjoittaa, jotta viheriön rajojen sisäpuolella oleva ilma/ilmatila ei olisi osa viheriötä?
P.S. Australialaisen teksti on oikeata ja määritelmiin perustuvaa tekstiä. Näissä asioissa kenelläkään ei luulisi olevan mitään epäselvää. Ihmettelen KL:n heittoa.
Ei siinä mitään tulkkausapua tarvita ja esim KL kuten monet muut ymmärsi sen heti ihan oikein.
Pystyraja on se joka tuo ilmatilan osaksi tuota aluetta. Pystyraja, joka siis säännöissä kerrotaan jatkuvan ylöspäin. Ymmärrätkö vai selitetäänkö tätäkin vielä viikko kaikkien toimesta?
Tuon jälkeen pitää sitten enää kaivaa säännöistä ne alueet jossa pystyraja noin on määritelty ja soveltaa sääntöä sen mukaan. Viheriön osalla tuota ei ole ylös jatkuvaksi määritetty, joten se myös määrittää, että ilmatila viheriön yläpuolella ei ole viheriötä. Sen sijaan vesiesteen tapauksessa raja on määritelty jatkuvaksi myös ylös, eli silloin ilmatila on osa estettä.
Bunkkerin tapauksessa loordeille on käynyt pieni lapsus, koska eivät ole määritelleet mistä tuo johonkin suuntaan jatkuva raja alkaa korkeuden suhteen. Siksi siitä on tulkintaerimielisyyttä, mutta ainakin selvää on, että se ei jatku korkeimman lipan yläpuolelle. Jatkuuko kuitenkin alimman lipan yläpuolelle onkin sitten mielenkiintoisempi kysymys, koska siihen ei tunnu säännöistä ratkaisua löytyvän. Hämmennystä tuossa voi lisätä sillä, että tuo kerroksittain asetettu seinämä on pitänyt erikseen mainita bunkkeriin kuulumattomaksi osaksi.
PG kirjoitti: (6.1.2013 16:34:37)
Kysyn vielä uudestaan. Miten tuo määritelmä pitäisi kirjoittaa, jotta viheriön rajojen sisäpuolella oleva ilma/ilmatila ei olisi osa viheriötä?Siten kuin se on golfin säännöissä vuodelta 2012 sanottu. End of story, tästä ei sen enempää, koska keskustelu asiasta on kaikkea muuta kuin hedelmällistä.
PG kirjoitti: (6.1.2013 16:34:37)
P.S. Australialaisen teksti on oikeata ja määritelmiin perustuvaa tekstiä. Näissä asioissa kenelläkään ei luulisi olevan mitään epäselvää. Ihmettelen KL:n heittoa.
Hyvä. Me kaikki ihmettelemme sinua. Mitä jos vetäisit välillä henkeä, vaikka muutaman viikon?
ts kirjoitti: (6.1.2013 17:01:12)
Pystyraja on se joka tuo ilmatilan osaksi tuota aluetta. Pystyraja, joka siis säännöissä kerrotaan jatkuvan ylöspäin.Hyvä, juuri noin sen ymmärsin. Hämmennystä tuotti vain kun sanoit, että et ole ilmatilasta mitään puhunut. OK. Pääsemme eteenpäin. Mutta miksi kirjoitat
ts kirjoitti: (6.1.2013 17:01:12)
Tuon jälkeen pitää sitten enää kaivaa säännöistä ne alueet jossa pystyraja noin on määritelty ja soveltaa sääntöä sen mukaan. Viheriön osalla tuota ei ole ylös jatkuvaksi määritetty, joten se myös määrittää, että ilmatila viheriön yläpuolella ei ole viheriötä. Sen sijaan vesiesteen tapauksessa raja on määritelty jatkuvaksi myös ylös, eli silloin ilmatila on osa estettä.Bunkkerin tapauksessa loordeille on käynyt pieni lapsus,…
En tarkoittanut nykyistä määritelmää. Minähän kirjoitin: ’Kysynkin nyt, miten tuota määritelmää tulisi muuttaa, jotta pallo olisi viheriöllä jo silloin, kun se sivuaa viheriön rajaa ylhäältä päin katsottuna. Oma ehdotukseni on:
The margin of a putting green extends vertically upwards. A ball is on the putting green when it lies in or any part of it touches the putting green.”
Palataan aiheeseen. Tuo määritelmän 1. lause tarkoittaa siis mielestäsi sitä, että ilma on osa viheriötä. Tällöin viheriön reunalla oleva pallo, joka koskettaa vajaan puolen pallon verran ilmatilaa, koskettaa viheriötä, koska ilmatila on viheriön osa. Pallo ei tässä tilanteessa kosketa kuitenkaan itse viheriön pintaa. Silti kaikki hyvin, koska pallo on kosketuksen kautta viheriöllä. Näin ollen määritelmässä oleva ’lies in’- ehto on täysin turha – tässä tapauksessa ja kaikissa muissakin tapauksissa.
Jos ’lies in ’ -ehto olisi tarpeeton, miksi se siellä säännöissä kulkee vuodesta toiseen? Olen sitä mieltä, että loordit eivät pidä turhia määreitä säännöissään.
Koska ’lies in’ -ehto on tarpeellinen, ilmatila ei tule ylöspäin pystysuunnassa olevan rajan mukana vesiesteen määritelmässä. Ilma on vesiesteessä, mutta ei itse vesiestettä.
Ei taatana… nyt tätä tyhmyyttä ei todellakaan enää jaksa…
KL kirjoitti: (6.1.2013 17:05:36)
PG kirjoitti: (6.1.2013 16:34:37)
Kysyn vielä uudestaan. Miten tuo määritelmä pitäisi kirjoittaa, jotta viheriön rajojen sisäpuolella oleva ilma/ilmatila ei olisi osa viheriötä?Siten kuin se on golfin säännöissä vuodelta 2012 sanottu. End of story, tästä ei sen enempää, koska keskustelu asiasta on kaikkea muuta kuin hedelmällistä.
Kysyin, miten tuota määritelmää tulisi muuttaa, jotta pallo olisi viheriöllä jo silloin, kun se sivuaa viheriön rajaa ylhäältä päin katsottuna.
Olet sitä mieltä, että nykyistä määritelmää ei tarvitsisi muuttaa mitenkään!
KL, asiallinen keskustelu ei sinun kanssasi valitettavasti onnistu. Vuoden loma voisi tehdä sinulle terää. Uskon, että Teemu sinulle sen myöntää mielihyvin.
PG kirjoitti: (6.1.2013 18:17:21)
KL kirjoitti: (6.1.2013 17:05:36)
PG kirjoitti: (6.1.2013 16:34:37)
Kysyn vielä uudestaan. Miten tuo määritelmä pitäisi kirjoittaa, jotta viheriön rajojen sisäpuolella oleva ilma/ilmatila ei olisi osa viheriötä?Siten kuin se on golfin säännöissä vuodelta 2012 sanottu. End of story, tästä ei sen enempää, koska keskustelu asiasta on kaikkea muuta kuin hedelmällistä.
Kysyin, miten tuota määritelmää tulisi muuttaa, jotta pallo olisi viheriöllä jo silloin, kun se sivuaa viheriön rajaa ylhäältä päin katsottuna.
Olet sitä mieltä, että nykyistä määritelmää ei tarvitsisi muuttaa mitenkään!
KL, asiallinen keskustelu ei sinun kanssasi valitettavasti onnistu. Vuoden loma voisi tehdä sinulle terää. Uskon, että Teemu sinulle sen myöntää mielihyvin.
Ja miks helvatissa tuota määritelmää pitäis muuttaa yhtään mihinkään. Se on noin 60 miljoonan golfarin osalta täysin selveä ja sun takia sitä tuskin kannattaa alkaa säätämään mihinkään suuntaan.
ts kirjoitti: (6.1.2013 18:56:05)
PG kirjoitti: (6.1.2013 18:17:21)
KL kirjoitti: (6.1.2013 17:05:36)
PG kirjoitti: (6.1.2013 16:34:37)
Kysyn vielä uudestaan. Miten tuo määritelmä pitäisi kirjoittaa, jotta viheriön rajojen sisäpuolella oleva ilma/ilmatila ei olisi osa viheriötä?Siten kuin se on golfin säännöissä vuodelta 2012 sanottu. End of story, tästä ei sen enempää, koska keskustelu asiasta on kaikkea muuta kuin hedelmällistä.
Kysyin, miten tuota määritelmää tulisi muuttaa, jotta pallo olisi viheriöllä jo silloin, kun se sivuaa viheriön rajaa ylhäältä päin katsottuna.
Olet sitä mieltä, että nykyistä määritelmää ei tarvitsisi muuttaa mitenkään!
KL, asiallinen keskustelu ei sinun kanssasi valitettavasti onnistu. Vuoden loma voisi tehdä sinulle terää. Uskon, että Teemu sinulle sen myöntää mielihyvin.
Ja miks helvatissa tuota määritelmää pitäis muuttaa yhtään mihinkään. Se on noin 60 miljoonan golfarin osalta täysin selveä ja sun takia sitä tuskin kannattaa alkaa säätämään mihinkään suuntaan.
Ei todellakaan tarvitse muuttaa mitenkään. Se on hyvä. Ajattelin vain, että tätä kautta sinä ja KL voisitte ymmärtää, miksi vesiesteen määritelmässä on ’lies in’. Se on tarpeen, koska ilma ei ole vesiesteen osa. Osat on määritelmässä sanottu, niihin ilma ei kuulu.
Mitä eroa tuomioilla on ’ilmalla ja ilman ilmaa’?
Pysähtyneen pallon kyseessä ollen ei kerrassaan mitään.
Ilmassa lentävän pallon tapauksessa ei kerrassaan mitään.
Ilmassa lentävää irrallista luonnonhaittaa kosketettaessa ’ilman ilmaa’ ei rangaistusta.
Entä ilman kanssa? Jaa’a. Ötökkädeccarillako pääsisi ilman rangaistusta? Pitäisi aina jokainen tapaus tutkia, oliko pelaaja jotenkin yrittänyt hyötyä vai ei. Esim. pelaaja ottaa ilmasta kiinni risun, jonka arvelee putoavan pallonsa päälle, jolla esteessä on hyvä maakuu. Pelaajan olkapäälle putoava vaahteranlehti, jonka pelaaja pyyhkäisee pois, kun pallo makaa esteessä – rangaistaanko? Onko vaahteranlehti edes esteessä pelaajan olkapäällä olessaan? Jne. Turhan monimutkaista ja mitättömien asioiden kanssa touhuamista.
Ennen joulua KL muistutti taas ongelmastaan: miksi tuossa määritelmässä lukee ’lies in’, eikö pelkkä koskettaminen riitä? Ainoa ratkaisu asialle on: ilma ei ole vesiestettä.
Mutta jos on, niin yks lysti. Ei vaikuta käytännössä mihinkään.
PG kirjoitti: (6.1.2013 19:33:22)
Ennen joulua KL muistutti taas ongelmastaan: miksi tuossa määritelmässä lukee ’lies in’, eikö pelkkä koskettaminen riitä? Ainoa ratkaisu asialle on: ilma ei ole vesiestettä.
Mutta jos on, niin yks lysti. Ei vaikuta käytännössä mihinkään.
Siis tää on aivan järjetöntä tää PG:n touhu, oli sitten mikä asia kyseessä tahansa. Mitäs jos lukisit ihan oikeesti niitä sääntöjä ja deccareita. Aloita vaikka tästä niin saat vesiesteen rajoista jonkin käsityksen:
Q:Is a ball in a water hazard when some part of the ball breaks the plane that extends vertically upward from the margin of the hazard even though the ball does not touch the ground or grass inside the hazard?
A: Yes, since the Definition of ’Water Hazard’ provides that ’the margin of a water hazard extends vertically upwards and downwards’.
Ja sitten voit miettiä, minkä takia tuo ei pätisi kaiken muunkin olemiseen esteessä
-
JulkaisijaArtikkelit