23.4.–30.4. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[13][26]
KilpailuaSuomalaista

Konkurssi – Massavelka

Etusivu Foorumit Yleistä Konkurssi – Massavelka

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 61)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • Soon korkeemmas käres. Konkurssiin asetettu yhtiö omisti golfyhtiön osakkeita. Golfyhtiö vaati, että yhtiön konkurssipesä velvoitetaan suorittamaan golfyhtiölle konkurssiin asettamisen jälkeiseltä ajalta osakkeiden omistukseen perustuvia hoito- ja rahoitusvastikkeita sekä osuuden golfyhtiön lainanlyhennysrahastoon. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että konkurssipesä ei ollut massavelkavastuussa golfyhtiön velkomista maksuista. (Ään.) http://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1450789670033.html

    KL

    Ei ole lain tulkitseminen helppoa…

    Saatuaan selville, etteivät osakkeet olleet myytävissä, konkurssipesä oli ilmoittanut golfyhtiölle haluavansa luopua osakkeista golfyhtiön hyväksi ja jättänyt maksamatta vuoden 2011 vastikkeet. Korkein oikeus katsoo, että pelkästään vuoden 2010 vastikevelkojen suorittamisella tai osakkeiden myyntitoimenpiteisiin ryhtymisellä konkurssipesä ei ole sitoutunut konkurssilain 16 luvun 2 §:n tarkoittamalla tavalla massavelkavastuuseen.

    13. Korkein oikeus toteaa lisäksi, että määrätyissä olosuhteissa sopimussuhteen syntyminen tai sitoutuminen noudattamaan tiettyä järjestelyä voidaan päätellä myös osapuolten tosiasiallisesta toiminnasta (KKO 2010:23, kohta 12). Tässä tapauksessa konkurssipesä ei kuitenkaan ole hyödyntänyt osakkeiden mukaisia pelioikeuksia tai muulla tavalla käyttänyt osakkeiden tuottamia oikeuksia. Konkurssipesä ei siten ole vastaanottanut hyödykkeitä tavalla, joka osoittaisi sitoutumista golfyhtiöön nähden. Myöskään golfyhtiön kannalta tarkasteltuna konkurssipesän edellä kuvattu toiminta ei kokonaisuudessaan ole ollut sellaista, että konkurssipesän voitaisiin katsoa sitoutuneen golfyhtiön vastikkeiden maksamiseen myös tulevaisuudessa.

    Aikamoista ongelmajätettä nuo K Oy:n osakkeet. Aikamoista ahneutta K Oy:n toiminta.

    Toivottavasti somen salapoliisit selvittävät nopeasti mikä kenttäyhtiö tuo K Oy on.

    Golfinvihollinen39 kirjoitti: (1.1.2016 18:01:58)
    Toivottavasti somen salapoliisit selvittävät nopeasti mikä kenttäyhtiö tuo K Oy on.

    Selvittäisikö tämä asiaa

    Uskoin aiemmin että Kotojärvärvi case saa luvan Korkeinmpaan, siltä pohjalta jos näin käy niin on mielenkiintoista seurata miten käy. Olkoonkin että oh. case saattaa vähentää osaltaan ennakkoluontoisuutta ja lupaa ei tule, mutta seuraillaan.

    Ainakin näille golfkenttäasioille pannaan painoa ja katsotaan niillä olevan merkitystä.

    Mielenkiintoista. Onko kellään oikeusoppineella käsitystä mitä tapahtuu oy x:n omistamalle golfosakkeelle, jos ao. yhtiö x oy lopetetaan?

    pjs

    jaguar kirjoitti: (1.1.2016 19:05:43)
    Mielenkiintoista. Onko kellään oikeusoppineella käsitystä mitä tapahtuu oy x:n omistamalle golfosakkeelle, jos ao. yhtiö x oy lopetetaan?

    Riippuu tapauksen tosiseikoista ja siitä, mitä tarkoitetaan ’lopettamisella’. Yhdessä tapauksessa ratkaisu on annettu tietyistä kysymyksistä ja ratkaisusta voi ehkä olla pääteltävissä muutakin.

    pjs

    BayStream kirjoitti: (1.1.2016 18:18:33)

    Golfinvihollinen39 kirjoitti: (1.1.2016 18:01:58)
    Toivottavasti somen salapoliisit selvittävät nopeasti mikä kenttäyhtiö tuo K Oy on.

    Selvittäisikö tämä asiaa

    Kerigolf tuntuu olevan oikea riitapesäke. Sen juttuja on puitu korkeimmassa oikeudessa aiemmin jo ainakin kolme kertaa (KKO 2009:20, 2006:19 ja 1999:23). Kun asioista pitää isommin riidellä, menee yleensä aika huonosti. Hill Sidekin on päässyt korkkiin vasta kerran.

    Jokainen tapaus on omansa ja kaikki periaatteessa erilaisia. Ylipäätään kannattaa pohtia tarkkaan ennen kuin edes harkitsee tilannetta jossa voisi joutua käräjille. Osakkeitten arvot ovat niin pieniä että puolin tai toisin niin kehnosti voipi mennä. Toisaalta jos tarkoitat yrityksen lopettamista tai pöytälaatikkoon laittamista niin se on vapaaehtoinen toimenpide jossa vastaat itse hommasta ja maksuun menee.

    Hyvä päätös.

    Päätöksestä voisi saada perusteita myös sille, että kuolinpesä voisi hylätä vainajan omistaman golfosakkeen, jota ei saada myytyä ja joka ei kelpaa perinnönjaossa kenellekään kuolinpesän osakkaista.

    Konkurssin ja perinnönjaon sääntely poikkeaa tietysti toisistaan; mutta molemmissa on kyseessä samankaltainen tilanne, jossa arvoton/tarpeeton kuluja aiheuttava golfosake estää/vaikeuttaa pesän purkamista.

    KL

    killinki kirjoitti: (1.1.2016 19:53:51)
    Jokainen tapaus on omansa ja kaikki periaatteessa erilaisia. Ylipäätään kannattaa pohtia tarkkaan ennen kuin edes harkitsee tilannetta jossa voisi joutua käräjille. Osakkeitten arvot ovat niin pieniä että puolin tai toisin niin kehnosti voipi mennä. Toisaalta jos tarkoitat yrityksen lopettamista tai pöytälaatikkoon laittamista niin se on vapaaehtoinen toimenpide jossa vastaat itse hommasta ja maksuun menee.

    Mikä menee maksuun?

    Mihin kysymykseen tämä oikeastaan on vastaus?

    ’maksuun menee’? Kuka maksaa ja mitä? Kuinka kauan? Tuossa aloituksen tapauksessa konkurssiin mennyt yritys ei millään tavalla käyttänyt osakkeeseen liittyviä ’etuja’. Näin konkurssipesän ei katsottu olevan velvollinen…jne. Kuka voitaisiin velvoittaa maksamaan lopetetun yhtiön ’velvotteita’?

    Suklaasilmällä puttaava apina kirjoitti: (1.1.2016 20:16:10)
    Hyvä päätös.

    Päätöksestä voisi saada perusteita myös sille, että kuolinpesä voisi hylätä vainajan omistaman golfosakkeen, jota ei saada myytyä ja joka ei kelpaa perinnönjaossa kenellekään kuolinpesän osakkaista.

    Konkurssin ja perinnönjaon sääntely poikkeaa tietysti toisistaan; mutta molemmissa on kyseessä samankaltainen tilanne, jossa arvoton/tarpeeton kuluja aiheuttava golfosake estää/vaikeuttaa pesän purkamista.

    KO:n päätöshän tarkoittaa sitä että riittää että osakas ilmoittaa Oy:lle että haluaa luovuttaa osakkeensa eikä enää käytä osakkeeseen liittyviä oikeuksiaan.
    KO on päättänyt ettei ns.’pakkovastiketta maailman tappiin’ ole olemassa.

    pjs

    Metsämies kirjoitti: (1.1.2016 23:06:56)

    Suklaasilmällä puttaava apina kirjoitti: (1.1.2016 20:16:10)
    Hyvä päätös.

    Päätöksestä voisi saada perusteita myös sille, että kuolinpesä voisi hylätä vainajan omistaman golfosakkeen, jota ei saada myytyä ja joka ei kelpaa perinnönjaossa kenellekään kuolinpesän osakkaista.

    Konkurssin ja perinnönjaon sääntely poikkeaa tietysti toisistaan; mutta molemmissa on kyseessä samankaltainen tilanne, jossa arvoton/tarpeeton kuluja aiheuttava golfosake estää/vaikeuttaa pesän purkamista.

    KO:n päätöshän tarkoittaa sitä että riittää että osakas ilmoittaa Oy:lle että haluaa luovuttaa osakkeensa eikä enää käytä osakkeeseen liittyviä oikeuksiaan.
    KO on päättänyt ettei ns.’pakkovastiketta maailman tappiin’ ole olemassa.

    Noh, noh.. konkurssi on omanlaisensa instituutio, enkä suosittelisi yleistämään muutamasta lausahduksesta. Ennen konkurssin alkamista syntyneet saatavat maksetaan, jos varoja jää jaettavaksi (tästä ei ollut nyt kysymys). Kysymys oli siitä, ovatko konkurssiin asettamisen jälkeen ilmenneet ’uudet vaatimukset’ sellaista massavelkaa, joka pitäisi maksaa ensin ’päältä pois’ ennen aiempia velkoja. Vastaus tähän oli kielteinen.

    6. Valvottujen ja jakoluettelossa vahvistettujen konkurssisaatavien ohella pesän varoista suoritetaan vain päältä päin maksettavat konkurssipesän omat velat. Konkurssilain 16 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan konkurssipesä vastaa velasta, joka johtuu konkurssimenettelystä tai joka perustuu konkurssipesän tekemään sopimukseen tai sitoumukseen sekä velasta, josta konkurssipesä on konkurssi- tai muun lain mukaan vastuussa (massavelat). Säännöksen esitöiden (HE 26/2003 vp s. 152) mukaan konkurssipesän sitoumuksella tarkoitetaan mitä tahansa vastuuta, johon pesä on itse sitoutunut. Tämä voi perustua esimerkiksi konkurssipesän tekemiin vuokra-, toimeksianto- tai vakuutussopimuksiin. Hallituksen esityksessä on todettu, että joissakin tapauksissa voi olla vaikeaa ratkaista, mikä on velallisen velkaa eli konkurssisaatavaa ja mikä on konkurssipesän velkaa. Näin on silloin, kun velallisen sopimussuhde jatkuu konkurssin alettua.

    7. Korkein oikeus toteaa, että kanteessa tarkoitetut golfyhtiön vaatimat vastikevelat vuodelta 2011 kohdistuvat yhtiön konkurssin alkamisen jälkeiseen aikaan. Näitä saatavia ei ole valvottu konkurssissa. Kyse ei siten ole konkurssilain 1 luvun 5 §:n mukaisista konkurssisaatavista.

    8. Asiassa on sinänsä riidatonta, että yhtiö on vastuussa vastikeveloista golfyhtiölle. Yhtiön konkurssipesä on kuitenkin vastuussa konkurssin alkamisen jälkeen syntyneistä saatavista ainoastaan, mikäli edellä kohdassa 6 kuvatut konkurssilain 16 luvun 2 §:n mukaiset massavelan edellytykset täyttyvät. Tällaisia saatavia voivat olla konkurssimenettelystä aiheutuvat velat, joista ei ole tässä asiassa kysymys. Kysymys ei myöskään ole suoraan lain nojalla syntyvästä vastuusta. Golfyhtiön perimä vastikevelka perustuu yhtiökokouksen päätökseen, jonka se on tehnyt osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla. Tällaisilla yhtiön sisäiseen päätöksentekoon perustuvilla maksuilla ei ole osakeyhtiölain tai konkurssilain nojalla muista saatavista poikkeavaa asemaa. Vastikesaatava rinnastuu konkurssissa yhtiöoikeudellisesta luonteestaan huolimatta tavalliseen yksityisoikeudelliseen saatavaan. Konkurssipesän massavelkavastuu voi siten tässä asiassa syntyä konkurssilain 16 luvun 2 §:n mukaisesti vain, jos velka perustuu konkurssipesän tekemään sopimukseen tai sitoumukseen.

    Metsämies kirjoitti: (1.1.2016 23:06:56)

    Suklaasilmällä puttaava apina kirjoitti: (1.1.2016 20:16:10)
    Hyvä päätös.

    Päätöksestä voisi saada perusteita myös sille, että kuolinpesä voisi hylätä vainajan omistaman golfosakkeen, jota ei saada myytyä ja joka ei kelpaa perinnönjaossa kenellekään kuolinpesän osakkaista.

    Konkurssin ja perinnönjaon sääntely poikkeaa tietysti toisistaan; mutta molemmissa on kyseessä samankaltainen tilanne, jossa arvoton/tarpeeton kuluja aiheuttava golfosake estää/vaikeuttaa pesän purkamista.

    KO:n päätöshän tarkoittaa sitä että riittää että osakas ilmoittaa Oy:lle että haluaa luovuttaa osakkeensa eikä enää käytä osakkeeseen liittyviä oikeuksiaan.
    KO on päättänyt ettei ns.’pakkovastiketta maailman tappiin’ ole olemassa.

    Missä näin sanotaan? Ja jos sanotaan niin missä sovelletaan?

    pjs kirjoitti: (1.1.2016 23:28:37)

    Metsämies kirjoitti: (1.1.2016 23:06:56)

    Suklaasilmällä puttaava apina kirjoitti: (1.1.2016 20:16:10)
    Hyvä päätös.

    Päätöksestä voisi saada perusteita myös sille, että kuolinpesä voisi hylätä vainajan omistaman golfosakkeen, jota ei saada myytyä ja joka ei kelpaa perinnönjaossa kenellekään kuolinpesän osakkaista.

    Konkurssin ja perinnönjaon sääntely poikkeaa tietysti toisistaan; mutta molemmissa on kyseessä samankaltainen tilanne, jossa arvoton/tarpeeton kuluja aiheuttava golfosake estää/vaikeuttaa pesän purkamista.

    KO:n päätöshän tarkoittaa sitä että riittää että osakas ilmoittaa Oy:lle että haluaa luovuttaa osakkeensa eikä enää käytä osakkeeseen liittyviä oikeuksiaan.
    KO on päättänyt ettei ns.’pakkovastiketta maailman tappiin’ ole olemassa.

    Noh, noh.. konkurssi on omanlaisensa instituutio, enkä suosittelisi yleistämään muutamasta lausahduksesta. Ennen konkurssin alkamista syntyneet saatavat maksetaan, jos varoja jää jaettavaksi (tästä ei ollut nyt kysymys). Kysymys oli siitä, ovatko konkurssiin asettamisen jälkeen ilmenneet ’uudet vaatimukset’ sellaista massavelkaa, joka pitäisi maksaa ensin ’päältä pois’ ennen aiempia velkoja. Vastaus tähän oli kielteinen.

    6. Valvottujen ja jakoluettelossa vahvistettujen konkurssisaatavien ohella pesän varoista suoritetaan vain päältä päin maksettavat konkurssipesän omat velat. Konkurssilain 16 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan konkurssipesä vastaa velasta, joka johtuu konkurssimenettelystä tai joka perustuu konkurssipesän tekemään sopimukseen tai sitoumukseen sekä velasta, josta konkurssipesä on konkurssi- tai muun lain mukaan vastuussa (massavelat). Säännöksen esitöiden (HE 26/2003 vp s. 152) mukaan konkurssipesän sitoumuksella tarkoitetaan mitä tahansa vastuuta, johon pesä on itse sitoutunut. Tämä voi perustua esimerkiksi konkurssipesän tekemiin vuokra-, toimeksianto- tai vakuutussopimuksiin. Hallituksen esityksessä on todettu, että joissakin tapauksissa voi olla vaikeaa ratkaista, mikä on velallisen velkaa eli konkurssisaatavaa ja mikä on konkurssipesän velkaa. Näin on silloin, kun velallisen sopimussuhde jatkuu konkurssin alettua.

    7. Korkein oikeus toteaa, että kanteessa tarkoitetut golfyhtiön vaatimat vastikevelat vuodelta 2011 kohdistuvat yhtiön konkurssin alkamisen jälkeiseen aikaan. Näitä saatavia ei ole valvottu konkurssissa. Kyse ei siten ole konkurssilain 1 luvun 5 §:n mukaisista konkurssisaatavista.

    8. Asiassa on sinänsä riidatonta, että yhtiö on vastuussa vastikeveloista golfyhtiölle. Yhtiön konkurssipesä on kuitenkin vastuussa konkurssin alkamisen jälkeen syntyneistä saatavista ainoastaan, mikäli edellä kohdassa 6 kuvatut konkurssilain 16 luvun 2 §:n mukaiset massavelan edellytykset täyttyvät. Tällaisia saatavia voivat olla konkurssimenettelystä aiheutuvat velat, joista ei ole tässä asiassa kysymys. Kysymys ei myöskään ole suoraan lain nojalla syntyvästä vastuusta. Golfyhtiön perimä vastikevelka perustuu yhtiökokouksen päätökseen, jonka se on tehnyt osakeyhtiölain 1 luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhtiöjärjestyksen määräyksen nojalla. Tällaisilla yhtiön sisäiseen päätöksentekoon perustuvilla maksuilla ei ole osakeyhtiölain tai konkurssilain nojalla muista saatavista poikkeavaa asemaa. Vastikesaatava rinnastuu konkurssissa yhtiöoikeudellisesta luonteestaan huolimatta tavalliseen yksityisoikeudelliseen saatavaan. Konkurssipesän massavelkavastuu voi siten tässä asiassa syntyä konkurssilain 16 luvun 2 §:n mukaisesti vain, jos velka perustuu konkurssipesän tekemään sopimukseen tai sitoumukseen.

    Tässä tapauksessa (konkurssi)pesällä ilmeisesti oli varoja joista oli mahdollista lähteä perimään vastikesaatavia. Kaiken lisäksi kyseessä oli huomattava summa, peräti 17 osakkeen saatavat.
    Sinällään hyvä yritys Kerigolfilta mutta pesäpallotermein sanottuna palo tuli 3-pesälle.. kävi kipeästi ja tuli kalliiksi.

    Hyvin usein kysymys on vain 1-2 osakkeesta jolloin ei ehkä edes kannata lähteä kiistelemään..siinä kun joutuu vaaraan että kuluihin menee enemmän kuin olisi parhaassakaan tapauksessa mahdollista saada.

    Toisekseen pesä voi olla myös varaton tai niin vähävarainen ettei saatavia kerry edes pesänhoitajalle. Tyhjästä ja rauenneesta pesästä ei löydy velkojille jaettavaa.

    Mutta, esillä ollut tapaus kertoo sen ettei kysymys ole mistään yksinkertaisista jutuista. Kun pitkälle koulutetut lakimiehetkään eivät löytäneet selkeää ratkaisua. Jopa korkeimmassa oikeudessa syntyi erimielisyyttä oikeasta tulkinnasta.

    Kuolinpesän tilanne olisi periaatteessa mielenkiintoinen..vai käykö siinä niin että jos pesässä on (arvoton)golfosake niin se voidaan jakaa ja lopettaa vasta kun golfyhtiö lopettaa toimintansa ja vastikkeiden laskuttamisen?
    Tai riittääkö se että maksetaan erääntyneet vastikkeet, jaetaan perintöosuudet ja lähetään lopuksi arvoton osake kenttäyhtiölle?

    pjs

    petsari kirjoitti: (2.1.2016 0:18:52)
    Kuolinpesän tilanne olisi periaatteessa mielenkiintoinen..vai käykö siinä niin että jos pesässä on (arvoton)golfosake niin se voidaan jakaa ja lopettaa vasta kun golfyhtiö lopettaa toimintansa ja vastikkeiden laskuttamisen?
    Tai riittääkö se että maksetaan erääntyneet vastikkeet, jaetaan perintöosuudet ja lähetään lopuksi arvoton osake kenttäyhtiölle?

    Tuskinpa riittää. Kuolinpesästä omaisuutta jakaneet joutunevat vaatimuksesta korvaamaan vastaisetkin vastikkeet. Paras hankkiutua osakkeesta oikeasti eroon.

    ts

    pjs kirjoitti: (2.1.2016 10:46:02)

    petsari kirjoitti: (2.1.2016 0:18:52)
    Kuolinpesän tilanne olisi periaatteessa mielenkiintoinen..vai käykö siinä niin että jos pesässä on (arvoton)golfosake niin se voidaan jakaa ja lopettaa vasta kun golfyhtiö lopettaa toimintansa ja vastikkeiden laskuttamisen?
    Tai riittääkö se että maksetaan erääntyneet vastikkeet, jaetaan perintöosuudet ja lähetään lopuksi arvoton osake kenttäyhtiölle?

    Tuskinpa riittää. Kuolinpesästä omaisuutta jakaneet joutunevat vaatimuksesta korvaamaan vastaisetkin vastikkeet. Paras hankkiutua osakkeesta oikeasti eroon.

    Mä taas uskon tuon KKO:n päätöksen perusteella, että jos joku asiaa lähtisi ajamaan kuolinpesän puolesta, yhtiö joutuisi joko mitätöimään tuon osakkeen tai ottamaan sen haltuunsa. Oikeustajun kannalta täysin käsittämätön asia, että kuoinpesä joutuisi vastuuseen tulevista maksuista, joihin se ei ole mitenkään sitoumustaan antanut eikä sopimusta hyväksynyt.

    Lainsäädännön kannaltahan tilanne on varsin erikoinen, koska ei varmaan ole niitä säätäessä juurikaan otettu huomioon, että periytyä voisi arvoltaan negatiivista omaisuutta tuolla tavoin. Osakeyhtiölakiinhan tuo ei suurta muutosta vaatisi että yhtiö joutuisi ottamaan arvottoman osakkeensa haltuun.

    pjs

    ts kirjoitti: (2.1.2016 11:43:06)
    Lainsäädännön kannaltahan tilanne on varsin erikoinen, koska ei varmaan ole niitä säätäessä juurikaan otettu huomioon, että periytyä voisi arvoltaan negatiivista omaisuutta tuolla tavoin. Osakeyhtiölakiinhan tuo ei suurta muutosta vaatisi että yhtiö joutuisi ottamaan arvottoman osakkeensa haltuun.

    Ei tuo niin poikkeuksellista liene. Voihan omaisuuteen kuulua vaikkapa kiinteistö, jolla ei ole mitään arvoa (tai arvo on negatiivinen: homemökin purkukustannukset), mutta josta täytyy kuitenkin joka vuosi maksaa kiinteistövero. Jotenkinhan siitäkin on päästävä eroon. Kyllä golfosakkeestakin pääsee eroon, kunhan maksaa jolle kulle riittävästi. Sen jälkeen kuolinpesä on puhdas.

    Lähempänä konkurssitapausta on erityistilanne, jossa kuolinpesällä on velkaa enemmän kuin varallisuutta, eikä se siksi voi päästä osakkeesta jollekulle maksamalla eroon. Näihin ylivelkaisiin kuolinpesiin liittyy erityissääntelyä, ja kuolinpesänkin voi varmuuden vuoksi hakea konkurssiin.

    ts

    pjs kirjoitti: (2.1.2016 11:54:45)

    Ei tuo niin poikkeuksellista liene. Voihan omaisuuteen kuulua vaikkapa kiinteistö, jolla ei ole mitään arvoa (tai arvo on negatiivinen: homemökin purkukustannukset), mutta josta täytyy kuitenkin joka vuosi maksaa kiinteistövero. Jotenkinhan siitäkin on päästävä eroon. Kyllä golfosakkeestakin pääsee eroon, kunhan maksaa jolle kulle riittävästi. Sen jälkeen kuolinpesä on puhdas.

    Lähempänä konkurssitapausta on erityistilanne, jossa kuolinpesällä on velkaa enemmän kuin varallisuutta, eikä se siksi voi päästä osakkeesta jollekulle maksamalla eroon. Näihin ylivelkaisiin kuolinpesiin liittyy erityissääntelyä, ja kuolinpesänkin voi varmuuden vuoksi hakea konkurssiin.

    Tuossa on kyse kuitenkin kertaluontoisesta kustannuksesta ja maapohjalla aina joku arvo on, eli tulevien vuosien pakkokuluja noista ei oikein niskaansa saa. Eikä tuo maksamalla eroon pääseminenkään kaikissa tapauksissa onnistu ja hulluintahan lain kannalta on se että sellaista vilunkia joudutaan käyttämään.

    ts kirjoitti: (2.1.2016 11:43:06)

    pjs kirjoitti: (2.1.2016 10:46:02)

    petsari kirjoitti: (2.1.2016 0:18:52)
    Kuolinpesän tilanne olisi periaatteessa mielenkiintoinen..vai käykö siinä niin että jos pesässä on (arvoton)golfosake niin se voidaan jakaa ja lopettaa vasta kun golfyhtiö lopettaa toimintansa ja vastikkeiden laskuttamisen?
    Tai riittääkö se että maksetaan erääntyneet vastikkeet, jaetaan perintöosuudet ja lähetään lopuksi arvoton osake kenttäyhtiölle?

    Tuskinpa riittää. Kuolinpesästä omaisuutta jakaneet joutunevat vaatimuksesta korvaamaan vastaisetkin vastikkeet. Paras hankkiutua osakkeesta oikeasti eroon.

    Mä taas uskon tuon KKO:n päätöksen perusteella, että jos joku asiaa lähtisi ajamaan kuolinpesän puolesta, yhtiö joutuisi joko mitätöimään tuon osakkeen tai ottamaan sen haltuunsa. Oikeustajun kannalta täysin käsittämätön asia, että kuoinpesä joutuisi vastuuseen tulevista maksuista, joihin se ei ole mitenkään sitoumustaan antanut eikä sopimusta hyväksynyt.

    Lainsäädännön kannaltahan tilanne on varsin erikoinen, koska ei varmaan ole niitä säätäessä juurikaan otettu huomioon, että periytyä voisi arvoltaan negatiivista omaisuutta tuolla tavoin. Osakeyhtiölakiinhan tuo ei suurta muutosta vaatisi että yhtiö joutuisi ottamaan arvottoman osakkeensa haltuun.

    Kuolinpesä ja Konkurssipesä ovat luonteeltaan aika erilaisia. Kuolinpesä on ehkä rinnastettavissa Selvitystilassa olevaan yhtiöön, joka siis jatkaa yhtiön olemassaoloa sitoumuksineen ja velkoineen ja josta on tarkoitus selvitystilan päätyttyä jakaa varoja myös osakkeenomistajille. Jos varoja ei kerry edes velkojen tai sitoumusten maksuun, selvitystila päätyy konkurssiin, jolloin tilalle astuu Konkurssilaki.

    Selvitystilassa kaikki velat ja sitoumukset maksetaan, mutta konkurssissa velkojille suoritetaan vain osa velan määrästä, kuinka paljon riippuu etuoikeusasemasta, joka taas on laissa määritelty. Konkurssilainsäädäntö on laadittu hyvin pitkälle suojaamaan velkojien asemaa konkurssipesässä – etenkin niiden velkojien, joilla on etuoikeusasema.

    Golfosake on paitsi osake (varallisuutta), myös pitkäaikainen sitoumus (sitoumus maksaa vastiketta). Vastaava pitkäainen sitoumus voisi olla esimerkiksi pitkä vuokrasopimus tai syytinki tai muu sopimus, jossa ollaan tulevaisuudessa maksuvelvollisia. Golfosakkeeseen verrannolinen on asunto-osake, jossa velvoite maksaa vastike jatkuu myös selvitysmenettelyn tai kuolinpesän alettua. Siis myös siinä tapauksessa, että kyseinen asunto-osake olisi arvoton eikä sitä voisi edes vuokrata. Samalla tavoin voi olla maanvuokrasopimus tai omistettava tontti, jolla ei ole lainkaan tuloa, mutta siitä pitää maksaa maanvuokraa ja kiinteistöveroa – siis myös siinä tapauksessa, että tonttia ei olisi mahdollista realisoida.

    Mikäli selvitystilassa tai kuolinpesän jatkaessa käy niin, että varat eivät riitä maksamaan näitä vuotuisia maksuja, niin selvitystilassa olevan yhtiön tai kuolinpesän voi hakea konkurssiin, jolloin menetellään konkurssilakien mukaan. Yhtiön/pesän on tietysti oltava varataon ja jos jotain on jaettu osakkaille, ne pitää palauttaa. Eli tämä ei mitenkään sovellu sellaiseen kuolinpesään, jossa on muuta varallisuutta, joka olisi tarkoitus jakaa perillisille.

    Eli tuskin kuolinpesälle ja/tai golfosakkeelle katsottaisiin kuuluvan mitään erivapauksia. Jos taas lainsäädäntöä muutettaisiin siten, että kaikki em. sitoumukset on ’lunastettava’ takaisin, se olisi aikamoinen muutos etenkin, kun näitä sitoumuksia on vaikka minkälaisia.

    Eli jos pesässä on golfosake, jolla ei ole omassa piirissä käyttöä, pesän kannattaa hankkiutua siitä eroon markkinahinnalla, vaikka tämä markkinahinta olisi negatiivinen (eli osakkeen luovutuksen lisäksi liikkuisi rahaa tai pesä sitoutuisi maksamaan usean vuoden vastikkeet ostajan puolesta). Näissä negatiivisissa kaupoissa on toki syytä olla varovainen, jos niitä tehdään lähipiirin kesken, koska verottajalla voi olla niistä kovinkin erilainen käsitys. Myös tällaisen omaisuuden arvostaminen perunkirjassa on ongelma, koska perunkirja-arvotkin on verottajan syynin alla.

    Putti-Possu kirjoitti: (2.1.2016 12:06:35)

    Kuolinpesä ja Konkurssipesä ovat luonteeltaan aika erilaisia. Kuolinpesä on ehkä rinnastettavissa Selvitystilassa olevaan yhtiöön, joka siis jatkaa yhtiön olemassaoloa sitoumuksineen ja velkoineen ja josta on tarkoitus selvitystilan päätyttyä jakaa varoja myös osakkeenomistajille. Jos varoja ei kerry edes velkojen tai sitoumusten maksuun, selvitystila päätyy konkurssiin, jolloin tilalle astuu Konkurssilaki.

    Miksi konkurssipesän velkojia pitäisi kohdella paremmin kuin selvitystilassa olevan yhtiön omistajia tai kuolinpesän osakkaita -> kaikissa tapauksissa on pääsääntöisesti tavoitteena yhtiön tai pesän purkaminen mahdollisimman joustavasti ja vähin kustannuksin.

    Konkurssipesässä voi olla paljon varallisuutta, joita voitaisiin käyttää golfosakkeesta aiheutuvien tulevien vastikkeiden maksamiseen velkojien kustannuksella.

    Suklaasilmällä puttaava apina kirjoitti: (2.1.2016 13:58:39)

    Putti-Possu kirjoitti: (2.1.2016 12:06:35)

    Kuolinpesä ja Konkurssipesä ovat luonteeltaan aika erilaisia. Kuolinpesä on ehkä rinnastettavissa Selvitystilassa olevaan yhtiöön, joka siis jatkaa yhtiön olemassaoloa sitoumuksineen ja velkoineen ja josta on tarkoitus selvitystilan päätyttyä jakaa varoja myös osakkeenomistajille. Jos varoja ei kerry edes velkojen tai sitoumusten maksuun, selvitystila päätyy konkurssiin, jolloin tilalle astuu Konkurssilaki.

    Miksi konkurssipesän velkojia pitäisi kohdella paremmin kuin selvitystilassa olevan yhtiön omistajia tai kuolinpesän osakkaita -> kaikissa tapauksissa on pääsääntöisesti tavoitteena yhtiön tai pesän purkaminen mahdollisimman joustavasti ja vähin kustannuksin.

    Konkurssipesässä voi olla paljon varallisuutta, joita voitaisiin käyttää golfosakkeesta aiheutuvien tulevien vastikkeiden maksamiseen velkojien kustannuksella.

    Mennään ihan talouden perusasioihin. Osakkeenomistajalla on suurin riski, mutta myös rajattomat tuoton mahdollisuudet. Vastaavasti velkojilla on pienempi riski, mutta myös pienempi tuottomahdollisuus. Vakuusvelkojilla riski on vielä tätäkin pienempi, mutta parempi turva konkurssitilanteessa.

    Jos omistajia ’kohdeltaisiin’ tasavertaisesti velkojiin nähden, niin omistajat kuppaisivat pesän tyhjäksi ennen konkurssia. Purkutilanteessa tämän riskin pitääkin toteutua etuoikeusjärjestyksessä – siis päinvastaisessa kuin tuottopotentiaali menestystilanteessa.

    Putti-Possu kirjoitti: (2.1.2016 14:35:19)

    Mennään ihan talouden perusasioihin. Osakkeenomistajalla on suurin riski, mutta myös rajattomat tuoton mahdollisuudet. Vastaavasti velkojilla on pienempi riski, mutta myös pienempi tuottomahdollisuus. Vakuusvelkojilla riski on vielä tätäkin pienempi, mutta parempi turva konkurssitilanteessa.

    Jos omistajia ’kohdeltaisiin’ tasavertaisesti velkojiin nähden, niin omistajat kuppaisivat pesän tyhjäksi ennen konkurssia. Purkutilanteessa tämän riskin pitääkin toteutua etuoikeusjärjestyksessä – siis päinvastaisessa kuin tuottopotentiaali menestystilanteessa.

    Jakohetkellä selvitystilassa olevan yhtiön ja kuolinpesän velat on maksettu pois eli puhutaan nettovarallisuudesta.

    Miksi jakohetkellä tuota nettovarallisuutta pitäisi selvitystilassa ja kuolinpesässä muttei konkurssipesässä juoksuttaa golfosakkeen tuleviin vastikkeisiin?

    KL

    ts kirjoitti: (2.1.2016 11:43:06)

    pjs kirjoitti: (2.1.2016 10:46:02)

    petsari kirjoitti: (2.1.2016 0:18:52)
    Kuolinpesän tilanne olisi periaatteessa mielenkiintoinen..vai käykö siinä niin että jos pesässä on (arvoton)golfosake niin se voidaan jakaa ja lopettaa vasta kun golfyhtiö lopettaa toimintansa ja vastikkeiden laskuttamisen?
    Tai riittääkö se että maksetaan erääntyneet vastikkeet, jaetaan perintöosuudet ja lähetään lopuksi arvoton osake kenttäyhtiölle?

    Tuskinpa riittää. Kuolinpesästä omaisuutta jakaneet joutunevat vaatimuksesta korvaamaan vastaisetkin vastikkeet. Paras hankkiutua osakkeesta oikeasti eroon.

    Mä taas uskon tuon KKO:n päätöksen perusteella, että jos joku asiaa lähtisi ajamaan kuolinpesän puolesta, yhtiö joutuisi joko mitätöimään tuon osakkeen tai ottamaan sen haltuunsa. Oikeustajun kannalta täysin käsittämätön asia, että kuoinpesä joutuisi vastuuseen tulevista maksuista, joihin se ei ole mitenkään sitoumustaan antanut eikä sopimusta hyväksynyt.

    Oikeustajun kannalta on täysin käsittämätön asia, että henkilön ottamat velat mitätöityisivät kuolinhetkellä, vaikka henkilöllä, tai siis kuolinpesällä, olisi varallisuutta maksaa ne. Eihän kuolinpesä ole noita velkojakaan ollut hankkimassa saati niihin sitoutumassa.

    Pjs:n vertaus kiinteistöön on varsin osuva tässä kohdin. Velvoitteet kohdistuvat kiinteistön omistajaan, sama juttu golfosakkeen kanssa.

Esillä 25 viestiä, 1 - 25 (kaikkiaan 61)
Vastaa aiheeseen: Konkurssi – Massavelka

Etusivu Foorumit Yleistä Konkurssi – Massavelka