-
JulkaisijaArtikkelit
-
Kuulehan ts en mä turhaan täällä purnaa.Jos MINÄ sanon että jokin on pielessä OULUN kentän hoidossa niin se pitää varmasti paikkanasa.Olen kiertänyt melko monta kenttää tähän elämään joten tiedän mistä puhun SUURIN ongelma on Oulussa KENTTÄMESTARI tota nimikettä ei saisi käyttää Oulussa.Mut toi vanha kaarti kun saadaan pois niin saadaan kenttä hyväksi aloitteita tekeillä .mut ny nukkuun tää Whisky alkaa väsyttään Huomenna kierros vasta iltapäivällä viikonöppuja kaikille.
-jake- kirjoitti: (8.8.2008 23:53:38)
Kuulehan ts en mä turhaan täällä purnaa.Jos MINÄ sanon että jokin on pielessä OULUN kentän hoidossa niin se pitää varmasti paikkanasa.Siinäs kuulit!! Ei ole tuohon vastaan panemista….
Ikuinen selitys kentän sijainnista alkaa olla jo vanhanaikaista. Käypäs vaikkapa Kalajoella pelaamassa – eivät onnistu siellä ryssimään kenttää samaan kuntoon kuin Sankivaara. Eikä ole 600km etelämpänä. Tuo iänikuinen hiekan kylväminen vie pian porukkaa Virpiniemeen, ihan vain vaikkapa protestiksi.
Ei sijainti yksin selitä Sankivaaran kehnoa kuntoa. Ainakin kymmenen vuotta Sankivaaraa tahkonneena täytyy sanoa, että se on lähes poikkeuksetta surkeassa kunnossa elokuuhun saakka. Tämä vuosi oli oikein pohjanoteeraus. Kesägriineille vasta juhannuksesta – ts. hiekkagriineille. Miettikääpä kauden mittaa Oulussa!
Mutta kun pohjoisen kentistä Kalajoki ja Kokkola ovat vuosi toisen jälkeen kunnossa – Kalajoki jopa loistokunnossa – niin kyllä Oulun kenttämestari voisi varovaisesti harkita voisiko jotain tehdä toisin. Esimerkiksi varjostavia puita on aloitettu kaatamaan vasta viime vuosina.
Rahapula ei kelpaa syyksi, osakkaita on ainakin neljä – viisi kertaa Kalajoen määrä. Eivätkä melkein kaksikymmentä vuotta sitten perustamisessa tehdyt virheetkään enää kelpaa syyksi, jotain olisi tarttenut tehdä eikä tyytyä ’suteen’.
Samalle opiskelukierrokselle voisi ottaa mukaan Virpiniemen porukat.
Älkää verratko ’etelän’ kenttiin, Oulun ja Kalajoen välillä taitaa olla n. 130 kriittistä Kilometriä. Jos jotkut pohjoisemmat kentät on paremmassa kunnossa ja kausi pitempi, sitten voi alkaa kiukutella. Ja jos kenttä on alunperin rakennettu vähän niin ja näin aiheuttaen veden ’seisomista’ kentällä, niin yleensä lopputulos on katastrofi. Kun kenttäalueella on keskimäärin n. 15 cm teräsjäätä yli kuukauden ajan, niin se on soronoo, heinä kun ei kestä hapettomassa tilassa hengissä paljoa pitempään. Edelleenkään se kenttämestarin vaihto ei auta yhtään mitään. Pitää vaan rakentaa uusi paremmin vesiä ohjaava kenttä (vähemmän jäätyvä..) toiseen paikkaan. Välttämättä ei edes rakenteelliset ratkaisut pelasta jäältä, jos talvi vaan on riittävän paska. Kalajoella taitaa vissiin olla aika läpäisevä maaperä verrattuna esim. Sankivaaraan..korjatkaa jos olen väärässä. Luontoa vastaan on vaikea tapella, turpaan tulee poikkeuksetta.
Luontoa vastaan on vaikea tapella, turpaan tulee poikkeuksetta.
Tämän allekirjoittaa 100% vähänkin luontoa tuntevista
Tätäkin viestiketjua luettoa ei voi muuta taas todeta kuin että on varmaan äärimmäisen hienoa olla kenttämestari! ”Alaiset” hermostuvat kuin ei osata kentällä ruohoa kasvattaa, mikään ei ole niin helppoa?! Ja syypää löytyy helposti. Tähän hymiö.
C/P
Ainakin kymmenen vuotta Sankivaaraa tahkonneena täytyy sanoa, että se on lähes poikkeuksetta surkeassa kunnossa elokuuhun saakka.Tätärataa… Voi Pyhä Sylvi!
Tää on hienoo hommaa, mitä se Lahtinen jupisi sitä ’perkeleen pulkkaa’ kiskoessaan…
😉 😉 😉
PennG6 kirjoitti: (11.8.2008 21:55:15)
Älkää verratko ’etelän’ kenttiin, Oulun ja Kalajoen välillä taitaa olla n. 130 kriittistä Kilometriä. Jos jotkut pohjoisemmat kentät on paremmassa kunnossa ja kausi pitempi, sitten voi alkaa kiukutella.En ota kantaa kenttämestarin vaihdon tarpeellisuudesta, mutta Tornion kenttä – 120 km Oulusta pohjoiseen – oli jo Juhannuksena hyvässä kunnossa, siis paremmassa kuin Oulun kenttä ilmeisesti koskaan: kaikki greenit tasaisen nopeahkoja, väylät täysin nurmettuneita. Edelleen Oulun Kaukovainion kenttä oli aikoinaan loistokuntoinen. Eli kentän sijainnilla leveyspiireihin nähden ei mielestäni voi sen kuntoa täysin selittää. Mitä kirjoitit yo. lauseiden jälkeen, olen samaa mieltä.
Juttu nyt vain on niin, että esim. meidän klubissa lähes joka kierroksella joku valittaa griinien hitaudesta, ja näin on tapahtunut jo vuosia. Kuitenkin viheriöt ovat nopeat vain silloin kun joku iso kisa on käynnissä, varsinkin joku liiton kisa. Ehkä ’kentänhoidolliset syyt’ todella ovat tähän syynä, en tiedä kun en osaa edes kastella kukkia. No, ei auta valittaa, vaikka joskus (usein) tuntuu siltä että MITÄÄN riskejä ei uskalleta ottaa, koska joskus aikoinaan liian lyhyeksi leikatut griinit pääsivät palaamaan kuumassa auringossa. OK, klubimme on vanha ja griinit epätasaiset ja mielipiteitä on monia, mutta kyllä on ikävää kun aina valitetaan griinien hitaudesta verrattuna muihin kenttiin, ja omankin kokemukseni mukaan tämä on ihan totta. Lisää jyräystä, näin tehdään muuallakin, jos ei uskalleta leikata lyhymmeäksi.
PS Tottakai griinien joskus on oltava hitaat, kyllä minä sen hyvin ymmärrään, että niitä täytyy välillä hyvä hoitaa ja ilmastuttaa, hiekottaa ym.
Mitäs greenkeeper tähän sanoo?lGreenkeeperistä en tiedä mutta tavallinen keeper on sitä mieltä, että hitauteen, kuten nopeuteenkin, on moninaisia syitä. En siis millään muotoa ota kantaa minkän kentän käytäntöihin. Seuraava siis yleisesti.
Eräs leikkuukorkeuttakin tärkeämpi tekijä on lannoitus. Varsinkin rakeisia lannoitteita käytettäessä tahtoo nopeus pudota pariksi viikoksi lannoituksen jälkeen, johtuen rehevämmästä kasvusta. Lannoitusrytmi päätetään kauden pääkilpailujen mukaan. Nestelannoituksella heilahtelut ovat merkittävästi pienempiä.
Terien kunto vaikuttaa nopeuteen. Vaatii melko paljon työtä pitää terät aina parhaassa iskussa, mutta se on toki työtä joka on tehtävissä.
Hiekoituksella nopeutetaan viheriöitä. Toisaalta se syö teriä joten jos remonttiässä ei kerkiä viilaamaan niitä riittävästi, saattaa hiekoitus myös hetkellisesti alentaa nopeuksia.
Jyräys mainittiinkin, ja nopeuden lisäämisen lisäksi se tekee viheriöistä loogisemmat, kun piene rypyt oikenevat.
Vasta tähän kohtaan kirjaan leikkuukorkeuden. Itse kuulun kuppikuntaan, joka ei vedä suoraan yhtäläisyysmerkkejä leikkuukorkeuden ja kuivuudenkeston välille. Jos jokin lenkki H2O-toimituksessa pettää, kuivahtaa pidempikin viheriö. Yleensä tuo haitta on pinnan vesipakoisuus, joka estää kastelu- tai sadevettä imeytymästä kasvualustaan.
Nopeuden pitäminen tasaisena läpi kauden on haasteellinen tehtävä, johon vaikuttavat monet tekijät. Suotavaa tietysti on, että siihen pyritään.
-jake- kirjoitti: (4.8.2008 12:22:31)
Kuulehan Pekuliini, et ole itse tainnut käydä Sankivaarassa ihan viime aikoina. Se ON aivan surkeassa kunnossa. Tämä lienee seurausta siitä, että joka vuosi kokeillaan uutta nurmilajia ja aina on väärä. Eräs biologi, joka on pelannut Oulussa kymmeniä vuosia on tämän todennut ja uskon, että osaa asiansa. Joten tähän sinun kommenttiin ei voi muuta sanoa kuin että puutaheinää.Eilen pelasin Sankivaaran Sangin puolen.
Aurinko paistoi ja kierros oli kesän toinen.
Mielestäni kenttä on juuri niin hyvä kuin se voi olla.
18 väylän loppupäässä ottelin kyyn kanssa.
Samalla väylällä oli 3 salamanteria kivellä ottamassa aurinkoa.
Ainut miinus aikoinaan oli koirien haukunta…nyt se oli vaihtunut musaakkiin..en tiedä ovatko koirat siten hiljaisempia ?
Oulun alueella on myös uusi kenttä …Muhoksella 9 reikää…ajetaan Sankivaaran risteyksestä ainakin Monttaan asti. Se on bongaamatta vielä.
-
JulkaisijaArtikkelit