-
JulkaisijaArtikkelit
-
Vuosi mennä hujahti ilman kentänhoitoasiaa, mutta aika kuolluthan tämä palsta alkaa olla muutenkin.
Juu, ilman kirjoittajia ei synny keskustelua. Etpä ole sinäkään tänne kirjoittanut…
Taitavat ihmiset nykyisin viihtyä enemmänkin Facessa, Twitterissä ja Instassa, Tinderistä ja SnapChatistä puhumattakaan :DDD
Juu, ilman kirjoittajia ei synny keskustelua. Etpä ole sinäkään tänne kirjoittanut…
Melkein joka vuosi sentään 😀
En ihan usko tuota yleistä trendiä keskustelupalstojen kuolemasta, muutama muu harrastuksiin liittyvä joita olen seuraillut, ei ole kärsinyt samanlaista katoa.
Kyllä Golfpiste itse teki parhaansa tämän alasajamiseksi.
Lainaus puolentoista vuoden takaa:
Empä tiedä missä kohdassa olen ollut kieltämässä aamupelaamista.Tosin tiedän, että aamupelaamista rajoitetaan suomalaisillakin kentille tiettyinä päivinä viikossa, tämä tietenkin vain pelaajien kiusaksi.
Se mitä ulkoistamiseen tulee niin viimeisimmät kentät: Tawast Golf, Hattula Golf, Vantaan Golfpuisto, Gumböle Golf, Espoon Golfseura, Vihti Golf ja Tuusula Golf ovat keskittäneet/ulkoistaneet hoitotoimensa. Oma veikkaukseni on, että tämä ilmiö on tullut jäädäkseen.
Golfpisteen pikavilkaisulla aamupelaaminen on ysien muodossa vilkastumassa, ja lisää potkuahan täällä tarvittaisiin kaiken kaikkiaan.
Tuo toinenkaan aihe ei mennyt sitten ihan noin. Kaikilla noilla hoitaa oma väki kenttää tällä hetkellä, eikä isompia virityksiä ole tietääkseni meneillään.
Ilman pienintäkään viisastelua, ennustaminen on vaikeaa.
Yksi trendi joka lähti liikkeelle, oli ulkomaisten asiantuntijoiden palkkaaminen kentänhoitoa buustaamaan. Itse olen utelias asian suhteen, löytyykö sellaista viisastenkiveä tai jotakin muuta, jota emme itse osaa tai ymmärrä. Mahdollista se tietenkin on, yksi viimeaikojen kolmesta ulkomaanrekrytoinnista on vielä paikalla, joten onnistumisen paineet ovat hänellä.
Kenttämestareiden ja kentänhoitajien kesken ollaan tietenkin mietitty, miksi jossakin onnistutaan useammin ja jossakin vähemmän. Onko kyse pelkästään kasvualustojen laadusta yms? Jos ei, kääntyy piitkä etusormi kenttämestaria kohti, onko kyse myöskään hänen tietotaidostaan?
Golfpisteen foorumilta tietenkin löytyy vastaus tähän, jos sammalta ilmestyy viheriöille niin kenttämestarille kenkää. Pitäisi vaan sopia, että onko kiertosuunta myötä- vai vastapäivään, että vältyttäisiin turhilta yhteentörmäyksiltä tuolileikissä.
Vitsi.
Oma arvaukseni on, että myös työpaikan ilmapiirillä on vaikutuksensa lopputulemaan, eikä se välttämättä ole vähäinen. Jos kenttämestari ja muu porukka uskaltavat innostua asiastaan ja ottaa positiivista riskiä, ilman epäonnistumisen pelkoa, saatetaan löytää sellainen jotos, joka johtaa vähän parempaan. Jos taas aikaisempien epäonnistumisten taakka kasvaa liian suureksi, ollaan jo valmiiksi niskat kyyryssä ja hartialukko estää räväkämpien toimien tekemisen. Pelätään moitetta, joka tulee varmasti ja joka tapauksessa. Tuollaisesta kierteestä ulos murtautuminen ei ole helppoa.
Golf on siirtymässä markkinaehtoiseen toimintaan, näin on kerrottu. Ennen kuin muutos on valmis, saattaa olla kovia aikoja edessä. Luulen, että luvassa on paljon pelikierroksia roimasti alle omakustannushintojen. Näin voidaan tietenkin toimia, mutta onko pitkän päälle edes pelaajien etu, että kerrytetään hoitovelkaa ja tingitään pitkän aikavälin korjaus- ja ylläpitotoimista. Golfkenttien kvartaalitalous, kuinka se toteutetaan ja mitä siitä seuraa?
Raha ei ole ainoa lääke, hyvään eikä huonoon. Vanhan liiton kenttämestarikaan ei ole ihan jääräpää vaan ymmärtää, että muutoksia alalle tulee niin kuin pitääkin. Onko kahdenkympin greenfee ja vastaava leikkaus hoitobudjetista kuitenkaan paras ratkaisu? Mikä muuttuu, jos hinnat kautta linjan laskevat alle sietorajan, lisääkö se pelaavien määrää ja paikkaako mahdollinen kierrosten lisääntyminen kenttien hoitotason laskun ja lyhentyvän pelikauden, joka tuossa kierteessä on mahdollinen?
En yritä viisastella koska ei minulla ole ratkaisuehdotusta, paitsi muutama, tähän asiaan. Paluu tekstin alkuun, ennustaminen on vaikeaa ja kun joku trendi vyöryy päälle, tuppaa syvempi harkinta jäämään taustalle. Käydään uuteen uljaaseen järjestelmään, viheriöliput tanassa liehuen!
Piru kun venyy nää näpytykset pitkäksi, mulla on muutama kirjallinen juttu mitkä pitää hoitaa ja selvästi välttelen niihin ryhtymistä. Tähän pöriö, kun en hymiötä osaa laittaa 🙁
Keeper puhu asiaa.
Ulkomaanrekrytoinnit eivät saa väärin perustettuja greeniä kasvamaan. Siihen kyllä riittää kotimaisilla mestareille kyllä tarvittava tietotaito kunhan sitä annetaan käyttää. Myös liitolla on ja on ollut asintuntijoita (kenttäkonsultit) näissä kenttähoidon asioissa mutta jostain syystä niitä ei ole käytetty. Onko kyseessä ollut arkuus, kateus omasta työstä vai mikä, en tiedä.
Ja mikäli kentän toimiva johto ei ole asiasta kiinnostunut vaan on sunnannut työnsä muuhun suuntaan, on asenne sillä tasolla ollut väärä.
Henkilökuntaa pitää kannustaa ja tarvittaessa kouluttaa.
Myös Suomessa ilmasto on täysin erilaista kuin esim. Englannissa, mistä näitä ulkomaan apuja on haettu. Jo Suomen sisällä on erilaisia ilmastovyöhykkeitä, mitkä on otettava huomioon. Sama ruoho ei välttämättä kasva samalla lailla joka paikassa.
Myöskin maaperän analysointi Suomessa toimii hyvin, sieltä varmasti löytyy neuvot mitä ravinteita kasvualusta tarvitsee. Turha niitä on ulkomaille lähettää tutkittavaksi.Arvostukseni nimimerkki Keeperiä kohtaan kasvaa entisestään. Paitsi että hänen viimeisin kirjoituksensa oli niin itse- kuin muutenkin kriittinen, niin myös huumori ja jopa sarkasmi loistivat läsnäolollaan!
Itseäni on askarruttanut, että olisiko parempi hyöty divotin korjaukseen ”hiekka siemen seos” vai riekaleiden asettelu? Varmaankin jos siivu on ehjä niin kyllä, mutta omani tuppaavat räjähtämään pikku paloiksi. Joillakin kentillä on mahdollisuus ottaa mukaan tuota ”hs” seosta, mutta toimiiko?
Itseäni on askarruttanut, että olisiko parempi hyöty divotin korjaukseen ”hiekka siemen seos” vai riekaleiden asettelu? Varmaankin jos siivu on ehjä niin kyllä, mutta omani tuppaavat räjähtämään pikku paloiksi. Joillakin kentillä on mahdollisuus ottaa mukaan tuota ”hs” seosta, mutta toimiiko?
Huolellinen divottien laitto on parempi, mutta se pitää tehdä kunnolla, muuten leikkuri repii ne irti.
Eli käytännössä siemen/kasvualustaseos on parempi, kun ei ne riekaleet vaan tahdo palautua lähtöpaikkaansa.
Joillakin kentillä on mahdollisuus ottaa mukaan tuota ”hs” seosta, mutta toimiiko?
Kotikentälläni oli vielä muutama vuosi sitten muovisia ’sorsia’, jotka sopivat kentän kärryissä olevaan telineeseen ja joihin sai kukin pelaaja ammentaa hs-seosta ykköstiin läheisyydestä. Yhtenä vuonna seuran silloinen kapteeni oli tehnyt laskelmia käytön laajuudesta ja tullut siihen tulokseen, että kauden aikana 6000 lyöntijälkeä oli paikattu sorsia käyttäen. Ottaen huomioon kauden kierrosmäärät tuo tarkoittaa osapuilleen sitä, että lähes joka kymmenennellä pelatulla kierroksella melkein yksi lyöntijälki oli paikattu…
Sellaista korjausvälinettä ei tulla keksimään, joka korjaisi asennevammat.
…jopa sarkasmi…
Sarkasmi on vanhahtavaan karkeaan kankaaseen mieltyneen henkilön mielitekojen täyttymys.
Pois se minusta!
Me saadaan parhaimmillaan pari tonnia korjausmassaa kulumaan, jos täytetään pullot valmiiksi. Olen joskus laskenut, että divotteja lyödään irti kuutisen tonnia, joten jonkilainen prosentti kyllä kertyy. Mutta olisiko hiukan parantamisen varaa, nojuu.
Pullojen paikoilleen laittaminen on vaan sen verran työtä nappaavaa, että ammattihenkilöstöllä sitä ei pysty tekemään, koululaiset tarvitaan tähän.
Tilastomerkintä kaudelle 2019.
Kovin on palsta hiljainen, ei suuria kysymyksiä ilmassa vaikka golf elää murrosta. Taantuvat tulot koettelevat tietenkin kentänhoitoa joka suunnalta. Kovaa on mutta kyntää täytyy, sanoi entinen isäntä.
Uusia mullistavia ideoita ei takavuosien tapaan ole ollut esillä, urakointimalli elää taas hiljaiseloa. Golfliiton uusi kenttäasiantuntija sulautui organisaatioon niin hyvin, että pihaustakaan ei ole kuulunut. Ehkäpä hyvä niin.
Syystöille täytyy käydä pian. Päivät lyhenevät ja vaikka ilmat ovat olleet tähän asti kesäisiä, täytyy talvehtimisen varalle tehdä tietyt hommat kuitenkin.
Keeper
Keeper: Syystöille täytyy käydä pian. Päivät lyhenevät ja vaikka ilmat ovat olleet tähän asti kesäisiä, täytyy talvehtimisen varalle tehdä tietyt hommat kuitenkin.
Tuskinpa mitään syyskyntöä tarvitaan. Kaikenlaista muuta varmasti ihan riittämiin.
Onkohan yleisemminkin menossa jonkinlaiset uudet tuulet raffien leikkaamisen osalta?
Muutamilla kentillä (esim. vaikkapa Linna ja Kytäjä) ne on leikattu paljon aikaisempaa laajemmalta lyhyeksi. Näin myös eräillä muillakin. Linnagolfissa on ollut lyhyeksi leikattuna jo pidempäänkin. Pallot jää paremmin näkyviin ja tottai myös pelaaminen raffeista helpottuu. Luonnollisesti pallon etsimisten väheneminen nopeuttaa pelaamista, mikä lienee tarkoituksenakin.
Toisekseen myös tuloksen tekeminen helpottuu..jopa niin että kentän slope’kin tuntuu jossain määrin anteliaalta. Sanoisin että näin on ainakin Linnagolfissa.
Aivan sama huomio itsellä, raffit lyhyempiä. Tämä mielestäni hyvä asia kun hieman väylältä karannutta palloa ei tarvitse etsiä porukalla.
Kentänhoitoimenpiteita on näemmä taas aloitettu tehdä. Minua askarruttaa griinien rei’itys ja siihen liittyvät toimenpiteet. Esim. ajetaanko greenit ennen ilmastointia/reikien tekoa? Ja olenko käsittänyt väärin, että reiät harjataan täyteen hiekkaa, jotta reikien kohdista happi ym. pääsisivät helpommin imeytymään juuristoon. Ilman hiekkaa reiässä, reiän reunat ”romahtavat” ja paikkaan syntyy kuoppa. Eli harjaus ja riittävä, ei liikaa, eikä liian vähän, hiekan määrä on ensiarvoisen tärkeä reityksen onnistumiselle. Nopean toipumisen ja griinien tasaisuuden (pomputtomuuden) varmistamiseksi greenit vielä jyrätään. Koska en ole asiantuntija, kysynkin paremmin tietäviltä, onko näin? Minua hieman ihmetytti tämänpäiväinen kierrokseni Talman Laakso-kentällä, jossa ilmastointi on tehty 26.5. ja griinit ovat edelleen karmeassa kunnossa, erittäin pomppuisat. Hiekattomia reikiä jokaisella griinillä, ei jyrää. Lisäksi kone oli tehnyt useille griineille suoria vahinkoviiltoja. Kysymys on kaksitavoitteinen: lisätä omaa tietämysta ja saattaa asiain tila Talman vastuuhenkilöiden tietoon, josko asialle voi tehdä jotain. 🙂
Viheriöille tehdään reikiä kahdella tavalla, eli umpitapeilla ja holkeilla jotka poistavat kuitukerrosta ja joskus jopa kasvualustaa. Syvyys vaihtelee suuresti, alkukaudesta tehdään yleensä matalampaa ilmastusta ja loppusyksyllä usein syväilmastus aina 30 senttiin saakka, tämän tarkoitus on saattaa viheriöt talveen niin ilmavana kuin mahdollista ja näin ehkäistä jääpoltetta. Niin ikään holkitus tehdään useinmiten syksyllä, tämä käytännön syistä koska se on melkoinen souvi, ja reiät umpeutuvat hitaammin.
Piikkien halkaisija vaihtelee myös aika tavalla, ohuimmillaan ne ovat 5,5 millin paksuisia ja jos oikein hurjalle tuulelle satutaan, voidaan käyttää 18-millisiä. No, yleensä sille on syy eikä ole kenttämestarin biorytmeistä kiinni.
Teoriassa reiät täytetään hiekalla mutta oikeastaan vain teoriassa. Jos tehdään keskimääräinen ilmastus vaikkapa 12 millin piikeillä 15 sentin syvyyteen, olisi tarvittava hiekkamäärä sen verran iso, että sitä jäisi pintaankin vaikka kuinka huolella harjattaisiin. Silläkin on yleensä rajansa, kasvuston kunnosta riippuen.
Pelikaudella pyritään pinta jyräämään ilmastuksen jälkeen, jolloin pinta tasoittuu. Mikäli ilmastuksella ei ole tiettyä hoidollista tavoitetta joka pakottaa rajuun käsittelyyn, pyritään ilmastukset tekemään sellaisella intensiteetillä, että ne ovat kelvollisessa, usein paremmassakin pelikunnossa toimenpiteen jälkeen. Tämä edellyttää säännöllisiä ilmastuksia, ettei kerralla tarvitse tehdä kovin rajuja liikkeitä. Tällöin viheriöt myös kestävät käsittelyä paremmin ja jyräys voidaan tehdä tymäkämmin.
Vaikka voitaisiin olettaa, että jyräys vie tehoa ilmastukselta ei asia näin välttämättä ole. Viheriöjyrät tiivistävät pintaa vain muutaman sentin syvyydeltä, ja mikäli pinnassa ei ole hoidettavaa ongelmaa vaan tavoitteena on hoitaa kasvualustaa, säilyy ilmastuksen teho vaikka jyräys tehdäänkin. Mikäli pinta on kuorettumaan päin, levä uhkaa tai muu pintaan liittyvä ongelma on työn alla, on tilanne tietenkin toinen.
Tässä noin lyhkösesti yleisiä periaatteita, minkään kentän toimenpiteisiin en ota kantaa koska en tiedä lähtötilannetta ja muita asiaan vaikuttavia seikkoja. Toivottavasti vastauksestani voi lukea myös sen, että tilanteet voivat olla moninaisia ja toimenpiteet niiden ratkaisemiseksi vieläkin vaihtelevampia.
Edith: Pitäisi tietenkin lukea teksti ennen lähetä-painikkeen painelua. Tässä puhuttiin siis pyöreistä reijistä, niitä voidaan tehdä myös pitkulaisia, viiltoja isoja sekä pieniä, ristin muotoisia. Neliskanttisia en ole nähnyt 😮
Kiitokset vastauksesta. On mukava lukea hyvin jäsenneltyä ja tietopitoista tekstiä. Nähtäväksi jää, miten nopeasti Talman griinit saadaan pelikelpoisiksi. Kukaan ei ole, ainakaan toistaiseksi, selittänyt, miksi griinien annetaan olla kuoppaisina ja hoitotyö tehdään vain osittain valmiiksi. Laiskuutta tai huolimatonta ylläpitoahan se ei voi olla…
Kiitokset vastauksesta. On mukava lukea hyvin jäsenneltyä ja tietopitoista tekstiä. Nähtäväksi jää, miten nopeasti Talman griinit saadaan pelikelpoisiksi. Kukaan ei ole, ainakaan toistaiseksi, selittänyt, miksi griinien annetaan olla kuoppaisina ja hoitotyö tehdään vain osittain valmiiksi. Laiskuutta tai huolimatonta ylläpitoahan se ei voi olla…
Nyt kun on veronmaksajilta saatu 100 000 euroa tukea niin luulisi että saisivat kuntoon. Tosin itse olen sitä mieltä että enemmän on tekemistä väylien ja raffien kanssa.
Jatkeskelen tuota nurmilyöntialuekeskustelua täällä.
Tuon laskin äkkiä päässäni. Ensin mielessäni oli puoli hehtaaria, mutta mielsin sen aivan liian suureksi. Kuudesosahehtaari on siis noin 60×27 metriä, ja ihan mielikuvissani arvioin tuon olevan suunnilleen toimivan rangen lyöntialueen kooksi sopivan. Monella käymälläni kentällä nurmirangen lyöntialue on tuota paljon pienempi.
Yleensä ne ovatkin aivan liian pieniä. 20 – 30 paikkaa tulee 18-reikäisellä helposti käytetyksi, ja nurmilyöntialueella ei päästä lähellekään kolmen metrin minimiväliä. Aamupäivällä pelaajat levittäytyvät harvahkoksi riviksi, ja korvautuvat sitten yksi kerrallaan uudella. Yleensä tuo väli on suomalaistyylisesti juuri sopiva, ettei siihen enää ketään mahdu vaan tuo jako säilyy myös ruuhkaisemman illan läpi. Siitä sitten jää sivuttaisuunnassa melko tavalla käyttämätöntä nurmea, toki jos pidempään pidetään naruja samassa niin kyllä ne välitkin sitten kolutaan. On vain aika tympeää peluuttaa samalta paikalta kovin pitkään.
Eli 60 metrille mahtuu vain viitisentoista pelaajaa, jos jako on tuo yllä mainittu. Ei paljon. Sokettisuojien käyttö nurmitiillä on aika huono ratkaisu normioloissa, jos pakotetaan kolmen metrin karsinaan isketään yksi kohta ihan ruvelle ja stanssin paikka jää käyttämättä. Eli tilaa tarvitaan. Niin, että pelaajat voivat sivusuunnassa etsiä hyvän paikan ja kuluttaa tasaisesti.
Tuo 27 metrin syvyys on minimin minimin minimi, ja vähän alle sen. Vaatii ehdotonta kuria narujen siirrossa, ei senttiäkään yli tarpeen, ei narujen taaksevetoja ”pitkälyöntisten” kisoja varten – no silloin ehkä kun pitkälyöntiset (eikös ul ollutkaan alleviivaus 😮 ) ovat asialla kerran pari kesässä. Yksikään kylvö ei saa jäädä väliin tai epäonnistua. 10 metriä lisää tuohon syvyyteen niin alkaa onnistumaan mukavasti.
Olen nähnyt noita ohjeita tuosta puhki hakkaamisesta. Alikersantti Mäkilä sanoisi, että ollahan kuin Ameriikas, joss’ tilaa on enemmän kuin tarvitahan.
ei narujen taaksevetoja
Narujen ”venytystä” tapahtuu ikävä kyllä pelaajien toimesta.Jonkin kerran mennyt rangelle ja koska mistään välistä sieltä ei löydy kunnon nurmea vaan lyöntijälkiä jne, niin pelaaja kyllä venyttää noita naruja sopimaksi katsomaansa suuntaan. Johtuen siitä, että joskus nuo nurmiranget on niin huonossa hapessa, siirryn mieluummin vähän sivummalle (jos mahdollista) matolle lyömään.
Kieltämättä tuo ohjeistus divottien suhteen on ollut monien ”ammattilaistenkin” osalta sekaannusta aiheuttava. Tässä USGA ohjeistusta asiasta eli 30 divottia jokaisessa… https://www.usga.org/course-care/2014/09/does-your-divot-pattern-help-or-hurt-the-golf-course-21474873114.html
Tässä USGA ohjeistusta asiasta eli 30 divottia jokaisessa… https://www.usga.org/course-care/2014/09/does-your-divot-pattern-help-or-hurt-the-golf-course-21474873114.html
Aikanaan minulle kerrottiin ihan sieltä USGAlandiasta käsin, että tuossa ohjeistuksessa puhutaan Bermuda-ruohosta eikä esimerkiksi röllistä. Bermuda kun tuon saamani tiedon mukaan kasvaa sieltä uran reunoilta käsin keskelle päin ja siksi pitää lyödä tuommoinen kapea ura nopean korjaantumisen mahdollistamiseksi. Se oikeanpuoleinen kuva puolestaan on eurooppalaisissa ohjeistuksissa ihan standardisuositus nimenomaan sen vasemmanpuoleisen käytöksen välttämisen ohjeistamiseksi.
Keeper varmasti korjaa, jos olen ameriikasta saanut väärää tietoa.
Tuo 27 metrin syvyys on minimin minimin minimi, ja vähän alle sen.
Eli 60 metrille mahtuu vain viitisentoista pelaajaa, jos jako on tuo yllä mainittu. Ei paljon.
Täytyypä keväällä lumien sulamisen jälkeen mitata nuo Talman ranget, siinä määrin nuo mitat alkoivat kiinnostaa.
Sitä odotellessa kysymys Keeperille, missä päin Suomea nurmirangen lyöntialue on yli tuon 60×27 metriä? Olet eittämättä kolunnut ainakin suurimmat Suomen kentät, joten jonkinlainen käsitys sinulta asiaan löytyy.
Suomea nurmirangen lyöntialue on yli tuon 60×27 metriä
Luulen, että Nordcenterin nurmirange on jonkin verran tuon yli. Kai sen pystyisi ilmakuvasta mittaamaankin, jos osaisi
Talmassa pääklubinrange(lyöntialue) noin 40x80m ja par3 kentällä 30x80m, nämä siis google mapista mittanauhaa käyttäen. Leveydessä olisi varmaan lisämittaa mutta otin sen alueen jossa näkyy kulunutta ruohoa.
-
JulkaisijaArtikkelit