-
JulkaisijaArtikkelit
-
Chip Greenside kirjoitti: (9.1.2015 20:43:47)
toveri kirjoitti: (9.1.2015 20:37:48)
KL kirjoitti: (9.1.2015 20:05:52)
Keeper kirjoitti: (8.1.2015 22:08:29)
Chip Greenside kirjoitti: (8.1.2015 20:01:24)
Vajaan kolmenkymmenen vuoden peliurani aikana on ollut jos jonkinlaisia talvia, mutta aina, siis aina on mestarimme loihtinut meille huippukuntoisen areenan kuokittavaksemme kevään ja kesän koittaessa.Olen usein sanonut että Suomessa on paljon minua pätevämpiä kenttämestareita.
Itselleni tuo kuvailemasi tilanne ei ole eikä aina ole ollut itsestään selvyys. Joudun myös myöntämään, että kaikki minun hoitokauteni eivät ole onnistuneet. Vaikka en tiedä kuka kenttämestarisi on, niin annan vilpittömän arvostukseni hänelle täydellisestä työstä. Ilman sarkasmia.
Ihan kaikkia Chipin viestejä ei kannata ottaa todesta. Näinä vuosina on todettu, että Chipin kotikentällä on aina tilaa, se on aina huippukunnossa keväästä syksyyn ja siellä kaikki antavat ohitusluvan pyytämättä…
Niinpä, lisäksi klupimestaarudet tulee ohimennen ja kaikki rundit alle 3h vaikka flaitissa on yhteensä 260 vuotta elettyä elämää takana.
Muuten kyllä, mutta ei ihan mene alle kolmen tunnin, hieman yli kuitenkin ja se yhteisikäkin jää muutaman vuoden alle 260:n, useimmiten.
Nämä uittumaisia tilanteita. Nätti-jussille kävi vähän samat kuin unohti baariin kilon kultaharkon ja pari pulloa pontikkaa, tuli pimeälle viinalle hintaa.
toveri kirjoitti: (9.1.2015 21:10:03)
Nämä uittumaisia tilanteita. Nätti-jussille kävi vähän samat kuin unohti baariin kilon kultaharkon ja pari pulloa pontikkaa, tuli pimeälle viinalle hintaa.
Tämän tästä huomaa, että niitä uituttaa, joilla ei eväs riitä.
Ja kentänhoitoasiaa, kitoos.
Keeper kirjoitti: (9.1.2015 21:31:45)
Ja kentänhoitoasiaa, kitoos.Käskystä, mutta pysytään pelien kuninkaan parissa.
Onko jalkapallokentän ’hoitajilla’ ja kentänhoitajilla yhteistyötä vai eikö aloilla ole mitään tekemistä toistansa kanssa? Äkkiseltään luulisi, että kun golfin puolella on päätoimisia ja intomielisiä virehpipertäjiä niin ehkä voisi olla annettavaa vihreän veran puolelle,
toveri kirjoitti: (9.1.2015 21:10:03)
Nämä uittumaisia tilanteita. Nätti-jussille kävi vähän samat kuin unohti baariin kilon kultaharkon ja pari pulloa pontikkaa, tuli pimeälle viinalle hintaa.
Ei tuntunut Nätti-Jussilla missään.
Pankissakin Jusille kirjattiin noston määräksi vain ’repullinen’, ja saldon kohdalla luki aina ’eniten’.Golfinvihollinen39 kirjoitti: (9.1.2015 22:32:05)
Käskystä, mutta pysytään pelien kuninkaan parissa.Onko jalkapallokentän ’hoitajilla’ ja kentänhoitajilla yhteistyötä vai eikö aloilla ole mitään tekemistä toistansa kanssa? Äkkiseltään luulisi, että kun golfin puolella on päätoimisia ja intomielisiä virehpipertäjiä niin ehkä voisi olla annettavaa vihreän veran puolelle,
Kuinkahan tuohon kauniisti vastailisi, ylimieliseltä en halua vaikuttaa koska sitä en ole.
Juttelemme pallokenttämestareiden kanssa joskus asioista eri termein ja yhteistä kieltä ei tahdo oikein löytyä. Lähestymistapa on jokseenkin toisenlainen. Eroa voisi kuvata vastaavan suuruiseksi kuin kunnallisvirkamiehellä ja kasvuyrittäjällä. Heti kärkeen täytyy kyllä todeta, että aivan viime vuosina kontaktit pallopuolelle ovat jääneet vähemmälle ja kehitystä tuollakin on tapahtunut. Ymmärrykseni mukaan paljon kehitystä on tapahtunut siinä, että tuotekauppiaat tarjoavat nykyisin kokonaisratkaisuja siinä mielessä, että he mielellään toimittavat kaikki tuotteet hoitosuunnitelmineen. Tämä luo jo jonkinlaisen raamin hoitokaudelle, ja se taitaa usein olla riittävä ilman suurempaa hienosäätöä. Toki pilkun lähempää tarkastelua tapahtuu myös suorakaiteen muotoisilla viheralueilla. Maamme huippuareenoilla on käytettävä tuotevalikoima vähintäänkin riittävä.
Joitakin golfpuolen mestareita on käynyt vuosien varrella pallokentilläkin konsultoimassa, mutta menestys ei ole ollut aivan yksiselitteistä, johtuen ehkäpä juuri tuosta erilaisesta tarkastelukulmasta. Palloliitossa on olosuhdepäällikkö joka on melko voimakas ja sitä kautta saattavat myös golfin puolella tehtävät piperrykset jäädä vähemmälle.
Kuulin tarinan, jonka mukaan arvostettu ulkomaalainen pallokenttämestari (groundsman) halusi tulla Suomeen tutustumaan kenttien hoitoon täällä pohjolassa. Muutaman tapaamisen jälkeen hänet oli kuitenkin viety juttelemaan golfihmisten kanssa, koska keskustelu ei ollut oikein saanut tavoiteltua syvyyttä.
Varmasti annettavaa olisi puolin ja myös toisin mutta kynnys on melko korkea. Sieltä ei juuri pyydellä apuja eikä meidänkään puolelta sitten ole suurempia haluja sitä tyrkyttää.
Edittiä kaipaillaan, kiitos.
Pyrin kyllä lukemaan kirjoitukseni ennen kuin tallennan, mutta sormi on joskus ajatusta nopiampi.
Lisään siis edelliseen viestiin pari näkökulmaa. Golfkenttien yhteydessä suuri osa hoitojutuista keskittyy viheriöiden hoitoon, koska niiden kautta kenttä hengittää. Tuo ulottuvuus puuttuu kokonaan pallokentiltä ja vaikka aivan samoista kasvutekijöistä ja niihin vaikuttamisesta onkin kyse, niin se hajoittaa keskustelua melko tehokkaasti. Leikkuukorkeuksiltaan pallokenttä on jotakin väylän ja karheikon väliltä, mutta käyttö on kovaa ja toisenlaista.
Näin ollen pallokenttäpuoli painottuu käytön kannalta olennaisiin juttuihin, meillä kamppailu viheriöillä on enemmän survival-henkistä.
Keeper kirjoitti: (10.1.2015 12:01:26)
Edittiä kaipaillaan, kiitos.Pyrin kyllä lukemaan kirjoitukseni ennen kuin tallennan, mutta sormi on joskus ajatusta nopiampi.
Lisään siis edelliseen viestiin pari näkökulmaa. Golfkenttien yhteydessä suuri osa hoitojutuista keskittyy viheriöiden hoitoon, koska niiden kautta kenttä hengittää. Tuo ulottuvuus puuttuu kokonaan pallokentiltä ja vaikka aivan samoista kasvutekijöistä ja niihin vaikuttamisesta onkin kyse, niin se hajoittaa keskustelua melko tehokkaasti. Leikkuukorkeuksiltaan pallokenttä on jotakin väylän ja karheikon väliltä, mutta käyttö on kovaa ja toisenlaista.
Näin ollen pallokenttäpuoli painottuu käytön kannalta olennaisiin juttuihin, meillä kamppailu viheriöillä on enemmän survival-henkistä.
Ihan mielenkiinnosta kysyisin minkälaiset resurssit ja kuinka paljon rahaa on varattu greenien talvehtimiseen?
toveri kirjoitti: (10.1.2015 15:58:56)
Ihan mielenkiinnosta kysyisin minkälaiset resurssit ja kuinka paljon rahaa on varattu greenien talvehtimiseen?Tarkoitit varmaan talvella tehtäviä hommia. Eipä noihin oikein voi varautua. Kenttämestari tai joku muu kokenut kyttäilee kelejä koko ajan ja tarpeen mukaan käydään tonkimassa. Tietysti kaluston pitää olla iskussa, siitä kertyy tietysti kustannuksia jonkin verran.
Kun aihetta ilmenee, niin kerätään soveltuva ryhmä toimiin. Käytäntö vaihtelee reippaasti. Joskus kalustoa joudutaan vuokraamaan tai lainaamaan, esimerkiksi linkoa. Männä vuosina jäitä jyrsittiin yleisemminkin, siihen harvoilla on kalustoa ja silloin tietysti kustannukset nousevat tuhansiin.
Nyrkkisääntö kuitenkin on, että kaikki tehdään mikä on tehtävissä eikä lomien yms anneta olla esteenä.
Hieman ootee, mutta katselen tässä telkasta Greenbayn ja Dallasin välistä matsia. Selostaja tuossa ottelun alkupuolella kertoi tuolla Greenbayn kotikentällä, Lambeau fieldillä, olevan luonnonnurmi. Varmaan sieläkin paikallisella kenttämestarilla on suht haastava jobi, vaikkei kenttää matseilla joka viikko rasitettakaan. Sää nyt -4 ja Michican järveltä puhaltaa kylmä tuuli (ja lunta maassa). Kieltämäti tuo kentän keskilinja on aika ’ruvella’.
Näyttää pahalta, mutta ei tunnu hyvältä (vanhaa vitsiä mukaellen).
Jotkin kentistä ovat poistaneet lunta ja loskaa, jäitäkin on yritetty nävertää vähemmäksi. Jos tämän viikonlopun sateet olisivat tulleet vetenä kuten puhe oli, olisi rannikkokaistaleella saattanut olla jonkinlaisia toiveita huomisesta. Sisempänä Suomessa jääpeite on ollut jo niin pitkään että siellä ei hyvä haise.
Ensi kuussa, mieluiten jo ennen puolta väliä, tuleva kevät saattaisi auttaa. Pieni perusihme olisi myös käyttökelpoinen.
Ehkä tässä on hitunen pessimismiä mukana mutta todenäköisyys on nyt kyllä kääntänyt sen arkisen puolen meille.
Ei liene helppo tilanne yleisesti ottaen, näin HGK:ssä:
TalvitöitäKello pelasti.
Tai mahdotonta sanoa että olisiko ’normaali’ kevät, sulaminen tuossa maaliskuun puolivälin tienoilla ehtinyt aiheuttaa jääpoltetta. Monet kentät tekivät talvitöitä eli poistivat lunta ja loskaa suojasäiden alla ja sulattivat viheriöillä olevaa jääkerrosta.
Myös ne kentät näyttivät nyt pärjänneen hyvin, jotka eivät noihin puuhiin ryhtyneet. Toisaalta vaikuttaa, että joillakin kentillä oli maa sulana jääkerroksen alla ja varsinkin kylänurmikkaviheriöille tämä saattaa olla melko kova yhtälö, lyhyenkin aikaa vaikuttaneena.
Aikamoista arpapeliä joskus tämä on, mutta taaspa selvittiin jotenkin. Paitsi jos… dodii.
Talven jatkuminen on tervetullutta. Tuulikuivuminen on haihtumisenestoaineista huolimatta voimakasta, ja kentät jotka ovat avanneet eivät tietenkään voi käyttää harsoja. Eivätkä harsotkaan haihtumista loputtomiin voi estää.
Vettä kentälle siis. Nykyaikaiset järjestelmät joissa ei ole magneettiventtiilejä kestävät jäätymistäkin rikkoutumatta mutta kynnys tälle toimenpiteelle on kuitenkin melko korkea. Ja useimmilla on systeemeissään mankkareita jotka saattavat jäätyessään kosahdella.
Muilla keinoillakin veden toimittaminen onnistuu, mutta on melko kova homma. Eikä pelkästään työn suhteen vaan vaatii melko raskasta kalustoa ja jos kentällä ei ole riittävästi huoltoteitä, saattaa jälkiäkin tulla.
No, tautipaine on pieni ja jääpoltteeltakin selvittiin. Eiköhän se siitä.
Espoossa tulossa jatkuva pakkanen viikonloppuna. Vettä nyt kunnolla päivisin griineille? Öisin on pakkasta, eikä sadetus varmaan onnistu? Onneksi ei tuule, mutta luulisi griinien rapisevan kuivuudesta jos niitä ei kastele. Sen verran jännä keli, että on alkanut kiinnostumaan kentän hoito, varsinkin kun Keeper kiireistä huolimatta avaa mystiikkaa.
Futiskentät ja golfkentät
Portugalissa ja Espanjasa ole sivusta seurannut futiskenttien hoitoa. Se vaikuttaa olevan todella tiedettä ja tarkkaa päivittäistä työtä auringonnoususta iltamyöhään. Mm. jokainen ’divotti’ paikataan, rikkaruohoja kitketään miestyövoimalla yksittäin, kastelujärjestelmäkin vaikuttaa olevan ’täysälykäs’ it-ohjelmoitava jne.
Futis on etelä Euroopassa elämääkin tärkeämpää mikä selittää vakavan suhtautumisen, mikä taasen poikkeaa muusta arkikäytännöstä.Harkitsin vahvasti kastelua tänään ja itse asiassa hiukan kokeilinkin. Tuumin kuitenkin, että ei kannata hermostua koska paniikki on paljon tehokkaampi.
Ei vaiskaan, kyllä kosteutta vielä näyttää riittävän hetkeksi ja jos säätiedot pitävät paikkansa, niin ensi viikolla tulee taas kostuketta. Sen jälkeen aletaankin jo lähestyä hetkiä, kun voi tunkea vettä putkiin.
Ehkäpä yksi haihtumisenestolevitys vielä. Tämä nykyinen Elastiq muuten näyttää ja haisee ihan Eri Keeperiltä, joten sen täytyy olla pätevää ainetta. Aikanaan käytettiin Curasolia ja kun se jäi pois, oli betoniteollisuudella lisäaine nimeltään Mowilith. Samaa kamaa kaikki tyynni.
Rohkeimmat ovat laittaneet vedet putkiin jo useita viikkoja sitten. Tänään mittailin kuivimmilta viheriöiltä tuollaisia 15% kosteuslukemia 7,5 cm syvyydestä eli kuivakan puolella mennään, mutta ei vielä paniikkia. Meidän kentän viheriöiden lakastumispiste kesäkeleillä on tuossa 7-8 prosentin hujakoilla. Vedin siis erikeeperit nenään eiku greeneille 😀
PennG6 kirjoitti: (17.3.2015 18:06:49)
Rohkeimmat ovat laittaneet vedet putkiin jo useita viikkoja sitten. Tänään mittailin kuivimmilta viheriöiltä tuollaisia 15% kosteuslukemia 7,5 cm syvyydestä eli kuivakan puolella mennään, mutta ei vielä paniikkia. Meidän kentän viheriöiden lakastumispiste kesäkeleillä on tuossa 7-8 prosentin hujakoilla. Vedin siis erikeeperit nenään eiku greeneille 😀OHO, tota en ollut kuullut. Onko lounaisrannikolla vai mispäi? Routaa jos on maassa niin putkiin kertyy hilettä joka tukkii sadettimia mutta ei riko. Putkethan kestää kyllä, pallohanat halkeaa jos ne on kiinni. Kriittisimpinä pidän mankkuja.
Tuosta liimasta ei kyllä ole lohtua, pitää olla vähän stydimpää jos ennen sienisadon kypsymistä tarvitsee boostia.
OHO, tota en ollut kuullut. Onko lounaisrannikolla vai mispäi? Routaa jos on maassa niin putkiin kertyy hilettä joka tukkii sadettimia mutta ei riko. Putkethan kestää kyllä, pallohanat halkeaa jos ne on kiinni. Kriittisimpinä pidän mankkuja.
Tuosta liimasta ei kyllä ole lohtua, pitää olla vähän stydimpää jos ennen sienisadon kypsymistä tarvitsee boostia.
Joo Tsadista etelään/lounaaseen päin. Toivottavasti noista palloventtiileistä päästäisiin pikkuhiljaa eroon samoin kuin magneettiventtiileistä! Itse saatan joutua lainaamaan urheiluseuran 3000 litran tankkia muutaman viheriön kasteluun. Ja sen liiman toimiminen on vähän niin ja näin…laitoin kun oli vanhoja jämiä hyllyssä.
PennG6 kirjoitti: (17.3.2015 20:20:26)
OHO, tota en ollut kuullut. Onko lounaisrannikolla vai mispäi? Routaa jos on maassa niin putkiin kertyy hilettä joka tukkii sadettimia mutta ei riko. Putkethan kestää kyllä, pallohanat halkeaa jos ne on kiinni. Kriittisimpinä pidän mankkuja.
Tuosta liimasta ei kyllä ole lohtua, pitää olla vähän stydimpää jos ennen sienisadon kypsymistä tarvitsee boostia.
Joo Tsadista etelään/lounaaseen päin. Toivottavasti noista palloventtiileistä päästäisiin pikkuhiljaa eroon samoin kuin magneettiventtiileistä! Itse saatan joutua lainaamaan urheiluseuran 3000 litran tankkia muutaman viheriön kasteluun. Ja sen liiman toimiminen on vähän niin ja näin…laitoin kun oli vanhoja jämiä hyllyssä.
Joo, kuulemma ei ole ollut ongelmia vaikka magneettiventtiilikenttä onkin. Hyvä niin.
Kevät on takana ja syksy alkanut. Näin kentänhoidon kantilta katsottuna.
Eipä sitten ollut kuitenkaan erityisen helppo kevät. Suuri osa kentän ja kenttien heinistä oli talven jäljiltä hyvässä kunnossa. Ne alueet mitkä olivat moitteettomia pärjäsivät hyvin mutta kiikun kaakun olevat kohdat ottivat paikoitellen rajuakin takapakkia. Kylänurmikat olivat erityisen kovilla mutta myös monivuotiset. Vaikka kosteutta on riittänyt melko mukavasti (!) niin lämpötila ei ole yksiselitteisesti tukenut niitä kasviyksilöitä, jotka ovat olleet pääsääntöisesti yhteyttämisen varassa. Eli sellaiset joiden juuristo ja vararavintovarat ovat olleet heikommilla.
Näitä yritettiin tukea lehtilannoituksilla typen eri muodoilla sekä sokereilla ja hiilihydraateilla. Säännöllinen fosforin antaminen matalille juuristoille oli ohjelmassa. Silti kulutus ylitti kasvun monin paikoin.
Hiekkaa teki mieli levittää suojaamaan hentoja kasvustoja mutta melko ikävää puuhaa kun kasvu oli nollilla eli hiekka ei hävinnyt kasvustoon ja jatkuvasti oli märkää. Lopputulemana siis on, että heikkaa on levitetty vähemmän kuin kunnollisempana keväänä vaikka oletusarvo olisi toisin päin.
Eipä ole tainnut pelaajillekaan olla pelkkää riemujuhlaa, vaikka ennusteet aina yrittivät pyrkiä kohti kahtakymmentä, oli todellisuus kahdentoista korvilla ja huomattavan märällä ja kovalla tuulella höystettynä. Toivottavasti pelaajat kuitenkin löytävät sen kesän joka kentänhoidon käsistä pääsi häviämään.
Mukavia rundeja.
Emmä tosta ymmärtäny vieraskielistä raamattua enempää, mutta aatoksin mietin, et varmaan greenejä komppaat. Ne kun on ne ainaisen jutun aiheina sekä vaatimustaso yleensä kovin niitä kohtaan.
Pakko tuoda esille oman kotikentän greenit, jotka on kyl olleet avauksesta, oisko ollu 18.4 avaus, niin erinomaiset ovat. En tiedä mitä on, ainakin hiekoitettu muutamia viikkoja sitten.
Sieltä se selitys taisi tullakin mitä olen koko alkukesän odotellutkin eli miksi griinit ovat olleet paikoitellen tosi huonossa hapessa! Länsi-Suomen kentillä Yyteri ja Kultaranta olivat hyvässä kunnossa jo toukokuussa, mutta mm. Kytäjä SE ja Master Master kyllä hintaansa ja maineeseensa nähden surkeat. Myös omalla kotikentälläni on ollut vaikeuksia ja pitipä yksi griini muuttaa talvigriiniksikin jotta tehohoito päästiin kunnolla aloittamaan. Mutta eiköhän se taas tästä…
Kyllä luonto sinisilmäisiä huiputtaa!
Kesäfusarioosi iskee vaikka kesästä ei mitään tietoa. Ole tässä nyt sitten.
-
JulkaisijaArtikkelit