Aihe: Kentänhoito kunniaaan - Golfpiste.com

4.–11.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[12][19]
KilpailuaSuomalaista

Kentänhoito kunniaaan

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoito kunniaaan

Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #186532 Ilmoita asiaton viesti

    Kuluneen kahden viikon aikana kaksi golfkenttää päättivät yhdistää kentänhoitonsa ulkoistamalla sen ulkopuoliselle urakoitsijalle. Vaikka toisen kentän tiedotteessa lukee tavoitteena kentänhoitotason nosto, uskallan väittää että kyse on kuitenkin epätoivoisesta säästötoimenpiteestä. Pistää hieman miettimään, että mihin näillä kentillä tarvitaan tämän jälkee kahta erillistä toimitus- ja toiminnanjohtajaa. Tiedotteen mukaan työnjohto siirtyy urakoitsijalle, näin pyritään luonnollisesti tehostamaan toimintaa. Mielenkiintoinen tavoite/väite ottaen huomioon, että molemmilla kentillä on kokemusta kentänhoidosta yhteenlaskettuna yli puoli vuosisataa. Onneksi tänä keväänä ei enää tarvitse poistaa lumia… Mitenköhän kenttien hoitotasoa on mitattu aikaisemmin, entä miten varmistetaan laatu tulevaisuudessa.

    #433233 Ilmoita asiaton viesti
    Uno

    Ulkoistaminen vaatii aina enemmän valvomista, jotta suoritteet ovat sopimuksen mukaisia. Jos kysymys on pelkästään ns. henkilövuokrauksesta, niin hyöty tulee olemaan vähäisempää kuin henkilöt+kalusto.
    Liiketoimintojen yhdistäminen hyödyttäisi monia kenttiä mm. Pääkaupunkiseudulla. Onhan taloyhtiöilläkin samoja isännöitsijöitä, huolintafirmoja.

    Suunnitelmallinen valvota auttaa, on ne sitten omia tai aliuraitsijoita.

    #433234 Ilmoita asiaton viesti

    En suhtaudu kentänhoidon ulkoistamiseen kielteisesti, mutta sen konseptin kehittäminen on vielä alkutekijöissään – niin palveluntarjoajan kuin ostajankin näkökulmasta katsottuna. Organisaatiot ovat tottuneet toimimimaan oman henkilöstön voimin, jota on täydennetty (enemmän tai vähemmän) tilapäis-/kausityöntekijöillä. Esimerkiksi palvelukuvaukset, joiden ehkä tärkein liitedokumentti on kentänhoidon toimenpiteet, on laadittu kaikkea muuta kuin palvelun oston/palvelun myynnin näkökulmasta. Palvelukuvaukset tulee saattaa niin ostajan kuin myyjänkin näkövinkkelistä ymmärrettäviksi ja toimiviksi – siinä on vielä paljon hiomatyötä edessäpäin.

    Sopimus perustuu luottamukseen ja kentänhoidon lopputuloksen pitää olla laadukas, vaikka sopimukset olisivatkin puutteellisia. Ongelmista huolimatta luottamuksen pitää kestää – siinä on haastetta. Haaste on otettava ja voittajana selvittävä.

    #433235 Ilmoita asiaton viesti

    Tämänkaltainen toimintamalli ei suinkaan ole uusi. Sitä on kokeiltu Suomessa ja muualla useita kertoja. Yleensä nimenomaan kokeiltu.

    Toimintojen tehostaminen on yksityistämisen kulmakivi. Mitä kautta tehostamista golfkentänhoidossa sitten tehtäisiin? On totta, että kentänhoito toimii huonolla hyötysuhteella. Kun kylvämme keväällä huonokuntoista viheriötä, taimettuu kylvetystä siemenestä parhaassakin tapauksessa muutama prosentti. Lainkaan tavatonta ei ole, että toimenpide joudutaan uusimaan moneenkin kertaan. Muissa ketjuissa on keskusteltu työn tehokkuudesta. Onko pelaajan bunkkerilyönnin stanssin asettelun odottelulle asetettu maksimiaika vai saako työ jatkua, kun mailaa on viety kaksi kertaa taakse, olipa lyönti tapahtunut tai ei.

    Jos kentänhoito välittäisi vähemmän pelaajista ja kentän tapahtumista, toimisimme tehokkaammin. Jos antaisimme satojen tuhansien eurojen kaluston halvimmalle mahdolliselle työvoimalle, säästäisimme palkkakuluissa. Vieläkin enemmän säästäisimme, jos kuljettajille annettaisiin leikkuutyöt urakalla, mitä nopeammin leikkaat sitä nopeammin pääset kotiin. Mikäli lannoitteet, torjunta-aineet, kostutusaineet, mikrobituotteet, hiekat ja muut lukuisat kentänhoidon tarvitsemat hyödykkeet valitaan hinnan perusteella ja käyttö sekä käyttömäärät ovat urakoitsijan päätettävissä, saattaa kentän pitkällä aikavälillä saamaa hyöty jäädä kyseenalaiseksi. Varsinkin, jos hintaeron saa hoitourakoitsija.

    Muutamia ongelmakohtia kiteytettynä: Jos kaikki, myös vaikeissa olosuhteissa tarvittavat toimenpiteet kirjataan sopimukseen, on tuon sopimuksen hinta todennäköisesti korkea. Urakoitsijan on esimerkiksi varauduttava siihen että huonoja vuosia on useita peräkkäin ja kenttä myös vaatii sovitut toimenpiteet. Jos kattavaa ja velvoittavaa sopimusta ei kirjata vaan asioita jää harkinnanvaraisesti toteutettavaksi, toimiiko kentän johto jäseniään/osakkaitaan kohti oikein. Kuka asiaa valvoo, minkälaiset oikeudet ja velvollisuudet hänellä on. Tai toisinpäin, jos olisin urakoitsijan edustaja ja kenttä haluaisi että nykyinen hoitotaso säilytettäisiin tai sitä parannettaisiin, en suostuisi sitä nykyisen kentänhoitobudjetin summalla allekirjoittamaan.

    En ole lähtökohtaisesti muutosvastarintainen enkä ole sitä tässäkään tapauksessa. Olen tätäkin asiaa miettinyt eri yhteyksissä ja kuten alussa totesin, tämä ei ole uusi keksintö. Kun jotakin asiaa ollaan suunniteltu ja sen toteuttamiseen ollaan sitouduttu, ei ole helppo jälkikäteen tuoda ongelmakohtia esille.

    Ymmärrän kyllä, että tässä tavoitellaan hoitokustannusten pudottamista ja siihen kyllä päästään. Yritystoiminnan tavoitteena on tuottaa voittoa. Mutta onko kentän kannalta riski, että todennäköisimmät tavat saada taloudellista tulosta on tehdä asioita vähemmän, nopeammin ja halvemmalla työvoimalla ja halvemmilla materiaaleilla ja näitä säästellen käyttäen. Jättämällä pitkävaikutteisia hoitotoimia tekemättä voidaan kustannuksia lykätä tuonnemmaksi ja koska kentän kunto on täysin subjektiivinen asia, voidaan urakkahoitoa perustellustikin pitää hyvänä ja onnistuneena ratkaisuna. Toivon kuitenkin, että kokemusten kertyessä jaetaan oikeaa tietoa siitä miten asiat ovat sujuneet.

    Eikan loppukaneetin ”Sopimus perustuu luottamukseen ja kentänhoidon lopputuloksen pitää olla laadukas, vaikka sopimukset olisivatkin puutteellisia. Ongelmista huolimatta luottamuksen pitää kestää – siinä on haastetta. Haaste on otettava ja voittajana selvittävä.” voi tulkita myös niin, että yrittäjän on saatava liikevoittonsa, olipa kenttä kunnossa tai ei.

    Edith: Epäselvää tekstiä hiukan järjestelty

    #433236 Ilmoita asiaton viesti

    Keeper kirjoitti: (14.3.2015 11:51:41)
    Tämänkaltainen toimintamalli ei suinkaan ole uusi. Sitä on kokeiltu Suomessa ja muualla useita kertoja. Yleensä nimenomaan kokeiltu.

    Toimintojen tehostaminen on yksityistämisen kulmakivi. Mitä kautta tehostamista golfkentänhoidossa sitten tehtäisiin? On totta, että kentänhoito toimii huonolla hyötysuhteella. Kun kylvämme keväällä huonokuntoista viheriötä, taimettuu kylvetystä siemenestä parhaassakin tapauksessa muutama prosentti. Lainkaan tavatonta ei ole, että toimenpide joudutaan uusimaan moneenkin kertaan. Muissa ketjuissa on keskusteltu työn tehokkuudesta. Onko pelaajan bunkkerilyönnin stanssin asettelun odottelulle asetettu maksimiaika vai saako työ jatkua, kun mailaa on viety kaksi kertaa taakse, olipa lyönti tapahtunut tai ei.

    Jos kentänhoito välittäisi vähemmän pelaajista ja kentän tapahtumista, toimisimme tehokkaammin. Jos antaisimme satojen tuhansien eurojen kaluston halvimmalle mahdolliselle työvoimalle, säästäisimme palkkakuluissa. Vieläkin enemmän säästäisimme, jos kuljettajille annettaisiin leikkuutyöt urakalla, mitä nopeammin leikkaat sitä nopeammin pääset kotiin. Mikäli lannoitteet, torjunta-aineet, kostutusaineet, mikrobituotteet, hiekat ja muut lukuisat kentänhoidon tarvitsemat hyödykkeet valitaan hinnan perusteella ja käyttö sekä käyttömäärät ovat urakoitsijan päätettävissä, saattaa kentän pitkällä aikavälillä saamaa hyöty jäädä kyseenalaiseksi. Varsinkin, jos hintaeron saa hoitourakoitsija.

    Muutamia ongelmakohtia kiteytettynä: Jos kaikki, myös vaikeissa olosuhteissa tarvittavat toimenpiteet kirjataan sopimukseen, on tuon sopimuksen hinta todennäköisesti korkea. Urakoitsijan on esimerkiksi varauduttava siihen että huonoja vuosia on useita peräkkäin ja kenttä myös vaatii sovitut toimenpiteet. Jos kattavaa ja velvoittavaa sopimusta ei kirjata vaan asioita jää harkinnanvaraisesti toteutettavaksi, toimiiko kentän johto jäseniään/osakkaitaan kohti oikein. Kuka asiaa valvoo, minkälaiset oikeudet ja velvollisuudet hänellä on. Tai toisinpäin, jos olisin urakoitsijan edustaja ja kenttä haluaisi että nykyinen hoitotaso säilytettäisiin tai sitä parannettaisiin, en suostuisi sitä nykyisen kentänhoitobudjetin summalla allekirjoittamaan.

    En ole lähtökohtaisesti muutosvastarintainen enkä ole sitä tässäkään tapauksessa. Olen tätäkin asiaa miettinyt eri yhteyksissä ja kuten alussa totesin, tämä ei ole uusi keksintö. Kun jotakin asiaa ollaan suunniteltu ja sen toteuttamiseen ollaan sitouduttu, ei ole helppo jälkikäteen tuoda ongelmakohtia esille.

    Ymmärrän kyllä, että tässä tavoitellaan hoitokustannusten pudottamista ja siihen kyllä päästään. Yritystoiminnan tavoitteena on tuottaa voittoa. Mutta onko kentän kannalta riski, että todennäköisimmät tavat saada taloudellista tulosta on tehdä asioita vähemmän, nopeammin ja halvemmalla työvoimalla ja halvemmilla materiaaleilla ja näitä säästellen käyttäen. Jättämällä pitkävaikutteisia hoitotoimia tekemättä voidaan kustannuksia lykätä tuonnemmaksi ja koska kentän kunto on täysin subjektiivinen asia, voidaan urakkahoitoa perustellustikin pitää hyvänä ja onnistuneena ratkaisuna. Toivon kuitenkin, että kokemusten kertyessä jaetaan oikeaa tietoa siitä miten asiat ovat sujuneet.

    Eikan loppukaneetin ”Sopimus perustuu luottamukseen ja kentänhoidon lopputuloksen pitää olla laadukas, vaikka sopimukset olisivatkin puutteellisia. Ongelmista huolimatta luottamuksen pitää kestää – siinä on haastetta. Haaste on otettava ja voittajana selvittävä.” voi tulkita myös niin, että yrittäjän on saatava liikevoittonsa, olipa kenttä kunnossa tai ei.

    Edith: Epäselvää tekstiä hiukan järjestelty

    Tässä on kuvattu eräitä kipukohtia, joita löytyy keeperin mainitsemat ja lisäksi paljon muita, niin palveluntarjoajan kuin palvelun ostajankin tarkastelukulmista.

    Jos palvelukuvaus on riittävän tarkka ja ammattitaidolla laadittu, niin suurta eroa ei ole laadussa tai hinnassa. Toiminta ei voi perustua muuhun kuin tasapainotilaan tulosten ja kustannusten suhteen. Työn suoritteet ja tarvikkeiden hinta ei merkittävästi muutu sillä, että tekijä toimii kentän tai palvelutarjoajan palveluksessa. Halu tulkita asioita voi muuttua mutta todellisuus ei.

    Juuri mikään palvelu ei pelaa jos toiminta perustuu jonkin osapuolen ’kusettamiseen’. Olipa kyseessä ostaja tai myyjä tekijä tai teettäjä.

    Miksi sitten käyttää kentänhoidon ulkoistamista. Ulkoistaja ei välttämättä ole työnjohdollisesti taitavin mitä kylältä löytyy, eikä kenttäyhtiö voi kovinkaan kätevästi tehdä muita kausiluontoisia toitä hiljaisina aikoina. Lisäksi jos kentät ovat kohtullisen lähekkäin, silloin voidaan niin kalusto kuin henkilöresursseja vuorotella ja yhdistää.

    #433237 Ilmoita asiaton viesti

    eikka kirjoitti: (14.3.2015 13:42:30)
    Tässä on kuvattu eräitä kipukohtia, joita löytyy keeperin mainitsemat ja lisäksi paljon muita, niin palveluntarjoajan kuin palvelun ostajankin tarkastelukulmista.

    Jos palvelukuvaus on riittävän tarkka ja ammattitaidolla laadittu, niin suurta eroa ei ole laadussa tai hinnassa. Toiminta ei voi perustua muuhun kuin tasapainotilaan tulosten ja kustannusten suhteen. Työn suoritteet ja tarvikkeiden hinta ei merkittävästi muutu sillä, että tekijä toimii kentän tai palvelutarjoajan palveluksessa. Halu tulkita asioita voi muuttua mutta todellisuus ei.

    Juuri mikään palvelu ei pelaa jos toiminta perustuu jonkin osapuolen ’kusettamiseen’. Olipa kyseessä ostaja tai myyjä tekijä tai teettäjä.

    Miksi sitten käyttää kentänhoidon ulkoistamista. Ulkoistaja ei välttämättä ole työnjohdollisesti taitavin mitä kylältä löytyy, eikä kenttäyhtiö voi kovinkaan kätevästi tehdä muita kausiluontoisia toitä hiljaisina aikoina. Lisäksi jos kentät ovat kohtullisen lähekkäin, silloin voidaan niin kalusto kuin henkilöresursseja vuorotella ja yhdistää.

    Mainitsit heti ensimmäisenä oikeastaan keskeisimmän seikan. Palvelukuvaus. Mitä toimia urakoitsijalta odotetaan ja miten niiden toteutuminen mitataan. Jos merkittävin kriteeri sopimuksen toteuttamisessa on se, että eihän tässä nyt kukaan suinkaan kuseta, en itse pidä sitä riittävänä lähtökohtana. Suhtaudun asiaan vakavammin.

    Jos urakoitsijalle annetaan tavanomainen hoitosuunnitelma ja lasketetaan työt tarjouskilpailuun osallistuvilla sen mukaan, niin asiahan on selvä. Leikkuita x kpl, dressauksia x kpl, ilmatuksia x kpl, lannoituksia x kpl. Katsotaan kenen hinta on halvin. Entäpä sitten kun hoitosuunnitelmasta poiketaan kuten joka vuosi tehdään? Millä määrittelet leikkuun tai muiden hoitotöiden laadun? Määritelläänkö tarjouspyynnössä ne lannoitteet joita kenttä toivoo käytettävän vai pelkästään typpitaso? Asetetaanko raekoolle vaatimuksia, entä liukoisuudelle, eri ravinteiden keskinäisille suhteille? Hiekan laatu, käytettävä kostutusaine, tehdäänkö levitys tarpeen mukaan myös käsin pistemäisesti, kasvunsääteet, terien teroitusrytmi, töiden ajoitus, kuidun hoito, onko paksuuntumiselle rajoituksia, syksyn torjunnan ajankohta. Työn suoritteet ja tarvikkeiden hinnat muuttuvat merkittävästi, jos laadun sijasta priorisoidaan kustannukset.

    Ainoa selkeä mahdollisuus kustannussäästöihin on se, että kentällä on vakituinen henkilökunta jolla on muuta työtä hiljaisempana aikana. Viimeisen kalenterivuoden aikana tuo hiljainen aika on eteläsuomessa kestänyt joitakin kuukausia, pohjoisempana tuo tilanne on tietenkin toinen. Haasteellista on urakoitsijoillekin löytää sopivasti tuota muuta työtä, oletko seurannut kuinka paljon esimerkiksi hiihtokeskuksilla ja viereisillä golfkentillä on yhteistyötä? Golfkentät pienentävät tuota ongelmaa määräaikaisilla työsuhteilla, aikapankkisysteemeillä sekä lomautuksilla.

    Tuo eri kenttien töiden vuorottelu ja yhdistäminen on myytti joka elää sitä vahvempana, mitä vähemmän asiaan on perehdytty. Olen tehnyt yhteistyötä useiden kenttien kanssa ja meillä on jatkuvasti meneillään virityksiä, jolla voimme käyttää toistemme resursseja melko vapaasti vaihtaen. Kokemusta on runsaasti myös useamman kentän kenttäyhtiöistä. Tässä tulevat fyysiset rajat melko nopeasti vastaan. Perushoitotyöt sattuvat samoille tunneille vuodessa ja ne määräytyvät alueen ilmaston sekä pelaajien tarpeiden mukaisesti. Säätiloille emme paljoakaan voi tehdä joten jos muutoksia halutaan, niin sitten joitakin asetuksia täytyy muuttaa. Kentällä A leikataan viheriöt aamupäivällä, kentällä B iltapäivällä.

    Kustannusten rajaamisen ymmärrän. Hiukan, mutta vain hiukan provosoiden voisin sanoa, että jos kenttäni hallitus määräisi että kentänhoitokustannukset on puolitettava, se ei olisi minulle mikään ongelma. Ne puolitettaisiin. Mitä se merkitsisi kentän tasolle, pelaamiselle ja kustannuksille pitkällä aikavälillä, on kokonaan toinen asia.
    Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että lannoitebudjetti leikattaisiin alle puoleen. Halvimmat lannoitteet kehiin ja käyttömäärällä säädeltäisiin loput. Kentän hiekoittamiseen käytettäisiin halvinta laatua ja määrät käytännössä puolitettaisiin. Töihin otettaisiin työvoimatoimistosta pitkäaikaistyöttömiä palkkatuettuja ja heille kolmen päivän pikakurssi keväällä: tämä on peliväylä ja tämä väyläleikkuri, muista väistää pelaajia. Onnea. Väylät leikattaisiin kerran tai kaksi viikossa, viheriöt joka toinen päivä, bunkkerit pelaajien omassa hoidossa.

    Korostan vielä, että en halua olla jääräpää joka pitää vanhasta kiinni. Haluan tuoda esille että näitä asioita on pohdittu ja pohditaan jatkuvasti, avoimin mielin. Tänäkin päivänä. Toivon kuitenkin, että muut ottavat myös pohdinnoissaan huomioon asiat, joita kentänhoidolta ja sen kunnolta nykyään edellytetään ja mitkä ovat klubien tavoitteet. Jos kustannuksia halutaan alentaa laatutasosta ja kauden pituudesta tinkimällä, tulee se sanoa suoraan ja ottaa se keskustelun lähtökohdaksi. Kun esitetään konsepti ”parempaa laatua halvemmalla” vaatii se mielestäni perusteluja. Toistaiseksi en näitä ole tämän casen yhteydessä nähnyt, muiden kyllä. Kyseiset kentät ovat päätöksensä tehneet enkä niitä arvostele koska en niistä mitään tiedä, mutta jos tämä kumpuaa laajempaa pohdintaa, haluan osallistua omalta osaltani siihen osallistua.
    ? Fazer ( en muista etunimeä enkä asemaa Fazerilla) totesi kerran haastattelussa kysymykseen suklaan hinnasta: ”Voimme tehdä halvan suklaan ja takaamme myös, että se ei maistu.”

    #433238 Ilmoita asiaton viesti

    Nyt tulee Keeperiltä täyttä tekstiä ,nuo kommentit kannattaa kaikkien golfyhtiöissä vaikuttavien lukea ainakin pari kertaa jos on edes ajatuksia kentänhoidon ulkoistamista. Sanonta kuuluu: ’hyvää ei saa halvalla’ enkä nyt tarkoita missään nimessä että kallis olisi parasta.
    Ja onko kukaan ajatellut säästönä että yksi (1) toimitusjohtaja tai kenttämestari ja miksi ei hallituskin voisi toimia 3-4 :llä kentällä

    #433239 Ilmoita asiaton viesti

    Muutamia ajatuksia ja kysymyksiä liittyen ulkoistamiseen. Voiko ulkopuolinen urakoitsija tarjota työntekijöille ympärivuoden työtä? Onko esim. muita konetöitä , lumihommat, ym talvella. Sitoutuminen voisi olla parempaa, jos olisi varmuus ympärivuotisesta työstä. Kenttätyöntekijän palkka ei ole varmaankaan asfalttimiehen tasolla, jolla voi olla Thaimaassa talvet. Jos minä olisin kentällä töissä, minulle olisi tärkeää saada olla töissä läpi vuoden. Tietysti lomat voisin pitää talvellakin, mutta en halua olla koko talvea päivärahalla. Olen itse yrittäjänä joutunut pohtimaan, miten työllistän työntekijäni ympärivuoden, sillä hyvä työntekijä on arvokas voimavara.

    #433240 Ilmoita asiaton viesti

    eikka kirjoitti: (14.3.2015 13:42:30)

    Miksi sitten käyttää kentänhoidon ulkoistamista. Ulkoistaja ei välttämättä ole työnjohdollisesti taitavin mitä kylältä löytyy, eikä kenttäyhtiö voi kovinkaan kätevästi tehdä muita kausiluontoisia toitä hiljaisina aikoina.

    Metsäradio kertoo, että työnjohtajalla on 18 vuoden kokemus. Sitä ei sovi vähätellä mutta Suomen lainsäädännön mukainen oppivelvollisuus kestää 15 vuotta, joten se rajaa jonkin verran täysipäiväistä työkokemusta.

    Ensimmäinen kentänhoitotiedote on mielenkiintoinen. Käytettävällä terminologialla ei sinällään ole väliä mutta useimmat kentällä työskennelleet osaavat sitä ymmärrettävästi käyttää. Asiavirheistäkin oppii mutta opintie voi joskus olla – tässä tapauksessa kirjaimellisesti – kivinen.

    Tämä pieni sarkasmi suotakoon minulle anteeksi. Vilpittömästi kunnioitan pyrkimystä: Parempaa laatua pienemmillä kustannuksilla. Toivon että kenttä ja sen hoidosta vastaavat tulevat julkisuuteen mahdollisimman avoimesti, uskon että se on meille kaikille hyödyllistä.

    #433241 Ilmoita asiaton viesti

    En tiedä kentänhoidosta yhtään mitään, siksi kysyn:

    Miten nämä asiat on hoidettu esim. Ruotsissa, Norjassa, Kanadassa ja USAn pohjoisissa osavaltioissa?

    Joissa lienee ilmastollisia haasteita, kuten Suomessakin (ei tietysti täysin samanlaisia, mutta jonkinlainen talvi kuitenkin)

    Onko siellä joka kentällä oma henkilökunta, vai onko yhteistoimintaa kenttien välillä?

    ******************’

    Laajennuksena:

    Arvaisin, että Suomessa tulevaisuudessa jotkut kentät saattavat yhdistellä toimintaansa enemmän kuin nykyisin.

    MUTTA olen sitä mieltä, että yhteistoimintaa ei kai pitäisi ensimmäisenä käynnistää kentänhoidosta, vaan enemmän ’aineettomasta’ toiminnasta.

    Kentänhoidossa kai oikeasti 2 kenttää vaatii tuplamäärän töitä – ei siinä luulisi kovin paljon synergiaetuja olevan?

    Sen sijaan joissakin ’aineettomissa’ toiminnoissa, 2 kenttää hoituu melkein samalla vaivalla kuin 1 (hallinto, markkinointi ja myynti, IT-järjestelmät jne.)

    Esimerkiksi:

    1)
    mainostus, markkinointi, myynti, yhteistyösopimukset ym. – kun päällikkö menee ruinaamaan sponssirahaa paikalliselta rautakaupalta, samalla vaivalla ruinaa kahdelle kuin yhdellekin kentälle?

    2)
    nettisivut ja nettiajanvaraus: 2 kenttää ei vaadi paljon sen enempää ylläpitoa kuin 1, vaikka kentät olisivatkin fyysisesti erillään toisistaan

    3)
    kirjanpito, palkanlaskenta ym

    4)
    erilaisten päälliköiden lukumäärä

    Jotta yhteistoiminta oikeasti sujuisi, kenttien pitäisi ehkä olla niin läheisessä yhteistyössä (jopa yhteisomistuksessa?) että kaikkien mahdollisten intressiristiriitojen ratkaisuun olisi olemassa yhteinen hallinto (yhtiökokous tai vastaava?) jonka päätökset olisivat kaikkia osapuolia sitovia.

    Kentällä toimivilla seuroilla samoin:
    Jos seurat yhdistyisivät, hcp-ylläpito tuplamäärälle jäseniä ei vaadi juuri sen enempää kuin ennen yhdelle seuralle.
    jne. varmasti löytyy toimintoja, joissa 2000 jäsentä menee lähes samalla vaivalla kuin 1000.

    Tietysti seuran mestareita olisi vain yksi eli toinen entisistä jää nuolemaan näppejään, ja samoin toimareita ja ehkä jopa kapteeneita olisi vain yksi!!!!!
    Nämä voivat olla hyvinkin suuria ongelmia yhdistymisen kannalta!

    #433242 Ilmoita asiaton viesti

    Ensimmäinen kentänhoitotiedote on mielenkiintoinen. Käytettävällä terminologialla ei sinällään ole väliä mutta useimmat kentällä työskennelleet osaavat sitä ymmärrettävästi käyttää. Asiavirheistäkin oppii mutta opintie voi joskus olla – tässä tapauksessa kirjaimellisesti – kivinen.

    Tunnustan – en tiedä kentän hoidosta mitään. Oma nurmikkoni kasvaa sammalta ja voikukkia.

    Silti olisin hyvin huolissani EGS:n jäsenenä (ja Gumbölen). Kun esittelyssä kerrotaan graniittiportaista ja tehtävistä töistä TÄRKEIMMÄT LÄHIAJAN TYÖT ovat klubi ja toimistorakennuksen siistiminen, niin jopa asioista mitään tietämätön tahvana tietää, että nyt meni jutut viistoon.

    Seuraavaksi pitäisi tehdä koristeistutusten uusimista – mihin halutaan palautetta. Toki myös bägikärryt ja bunkat huomioidaan.

    Kentänhoidosta ei tarvita käyttäjien mielipidettä. Kaikesta tästä näkee selvästi missä on uuden toimijan mukavuusalue. HUH HUH

    #433243 Ilmoita asiaton viesti

    Happosetä kirjoitti: (27.3.2015 10:01:59)
    . Kun esittelyssä kerrotaan graniittiportaista ja tehtävistä töistä TÄRKEIMMÄT LÄHIAJAN TYÖT ovat klubi ja toimistorakennuksen siistiminen, niin jopa asioista mitään tietämätön tahvana tietää, että nyt meni jutut viistoon.

    Seuraavaksi pitäisi tehdä koristeistutusten uusimista – mihin halutaan palautetta. Toki myös bägikärryt ja bunkat huomioidaan.

    Kentänhoidosta ei tarvita käyttäjien mielipidettä. Kaikesta tästä näkee selvästi missä on uuden toimijan mukavuusalue. HUH HUH

    Jep, ainakin meikäläisen kannalta, klubirakennukseksi riittäisi kioskikoppi, ja vessa (tosin en asu pääkaupunkiseudulla, ehkä täällä maalla on rennompaa muutenkin…)

    Sen sijaan putti- ja chippialue saisi olla laaja ja kunnossa, sekä ruohorange olisi hyvä!

    Tosin en itse varmaan ole keskimääräinen golfari, koska saatan viettää vuodessa yhtä paljon aikaa (tunteina laskien) treenialueilla kuin kentällä, arvaisin että ehkä 50-80 tuntia treenaamaassa, ja 10-15 kierrosta kentällä.

Esillä 12 viestiä, 1 - 12 (kaikkiaan 12)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Etusivu Foorumit Yleistä Kentänhoito kunniaaan