-
JulkaisijaArtikkelit
-
Tässä jo jokusen kerran pelanneena olen ollut huomaavinani jotta lyöntiin o tullu lisää pituutta. Yllättävän usein olen päässyt yrittämään aikataulussa päälle. Mikä taas on paljastanut onkelman jota en viime kautella huomannut (no en ainaskaan noteerannut). Elikkäs wetket ja vajaat lyönnit o IHan myrkkyvä. Chippailuosastollakin on jonnin verran onkelmia, muttei merkittävästi enämpi kuin viime vuonna. Putti näyttää olevan tasan samassa jamassa. Pelifiilispuolella näyttää tulleen kanssa muutoksiva. Pallia on pirkaleen kiva mätkiä, oli lopputulema mikä hyvään. Semmottis. Kuis muilla?
Ei voi tietää vielä kun kausi alkaa vasta kahden vkon päästä.
Arskan ’takuuvarma’ buugipeli luiskahti alkukaudesta tuplatouhuiluksi, mikä lienee seurausta yrityksistä soveltaa erään poron minulle opettamia IHan uusia metodeja lyödä pallia, joko suoraan, tai lievänä roona. Aloin sitten huitomaan hihaan. No, nyttemmin olen, muista asioista johtuen, pakon edessä joutunut lyhentämään svingiä lähemmäksi normimittaa, ja niin olen löytänyt uudestaan väylille, ja buugi soi vanhaan malliin.
Lähipelistä en sano mitään.
Eilen tuli kymmenkunta slaissidraivia ja toistakymmentä pahaa duffia. Mut pelipallo meni vasta tokavikalla väylällä lampeen. Ja ihan kiva fiilis koko rundin ajan… pysy silti niukasti alle sadan, joten iloista ilmettä!
Aika jännää aikaa, kun ei tiedä, kuinka kauan pelin asettuminen taas tänä vuonna kestää. Kävin kauden alla ensimmäisen kerran alkeisopintojen (-97) jälkeen proon pakeilla. Sain elämäni ensimmäiset liveneuvot chippaamiseen. Lisäksi swingi kuvattiin ja kommentoitiin. Se ei ollutkaan ihan niin karmea kuin lähes itseoppineena olin kuvitellut, mutta backswingissä maila pääsee selvästi karkaamaan liian pitkälle. Näistä opeista ja havainnoista innostuneena lähdin sitten uuteen kauteen suurin odotuksin.
Ensimmäinen kierros kohta neljä viikkoa sitten menikin ällistyttävän hyvin (siis kauden 1.:ksi kiekaksi minulle: 104 vrt. 2004 ka. 107). Sen jälkeen swingi onkin alkanut pätkiä vanhaan malliin ja peli on mennyt todelliseksi rämpimiseksi. Mutta erona aikaisempiin vuosiin on se, että nyt saan rangella aina välillä jotain hajua oikeasta swingistä ja muutaman hyvänkin lyönnin. Esim. eilisiltaisen rangesession lopulla kokeilin golflehdessäkin ollutta neuvoa lyödä mailahuppu kainalossa ja aloin osua paremmin. Saattaa siis olla, että backswingiä ’lyhentäessäni’ olen onnistunut hukkaamaan kropan ja käsien välisen ’sync’in (tai jotain sinne päin). Joten vielä en ole vajonnut viime kevään kaltaisiin lopettamisajatuksiin, vaan odottelen optimistisesti asioiden selviämistä.
Eiköhän sieltä sitten joskus elokuulla tule se yksi unelmakierros niin kuin aikaisempinakin kesinä. Ja pakkohan sen on tulla, kun lähiöpeli on tuon uuden chipin ansiosta luokkaa parempaa kuin koskaan. Mutta eihän sillä niin kauheasti ole väliä, vaikkei tulisikaan. Pelaaminenhan se pääasia on, ainakin minulle.
Kolme kierrosta takana ja samoilla linjoilla ollaan. Eli pelaaminen on kivaa, vaikka tulokset eivät päätä huimaa.
Draiveissa olen kokenut suurimman muutoksen ja syykin on selvä. Vaihdoin Callawayn vakio varren Prolaunch Blue 65:een ja jo häipyi pallon karkaaminen faden puolelle. Toisaalta uudella varrella swingin tulee olla määrätietoisempi kuin vakio varrella, muuten lopputuloksena on lörö hukinpuolelle menevä sutaisu.
Lähipelissä tuntuma on aivan kateissa, mutta se sallitakoot tässä vaiheessa kautta. Sivusuunnassa löynti vielä on ihan paketissa, mutta pituuden kanssa puolittaisissa swingeissä ei ole mitään kontrollia. Viikonloppuna onkin tarkoitus mennä lähipli rangelle pariksi tunniksi hakemaan fiilistä wedgeihin.
Mä haluaisin kovasti uskoa välinemuutosten vaikuttaneen svenguliini. Totuus lienee kuitennii se jotta proffan opit alkavat kenties pikkuhiljaa menevän jakeluun tälläsellekin paksupäälle. Kiitoksia vaan Tapsalle. Vielä kun jummartaisin alkaa reenaamaan.
Älä ny hullujas puhu! Ei svingimuutoksella voi saada yhtä mahtavaa muutosta kuin varren vaihtamisella tunnokkaampaan kiertojäykempään. Kyllä tämä laji on pitkälti varren potkusta kiinni.
Neljä kierrosta takana ja alkuun näytti erittäin lupaavalta; kaksi ekaa kiekkaa bufferiin, mikä viime kauden lopulla oli harvinaista herkkua. Siitä innostuneena ajattelin, että tasuri putoaa tänä vuonna reilusti (nyt 33). No kaksi viimeistä kierrosta taas persiilleen (14 ja 18 pistettä). Ylä- ja alamäkeä…
Lyhyesti virsi kaunis (?): 2 18r ja 2 9r ja tästä viisastuneena voi sanoa että pitkät lyönnit ovat parantuneet kehuttavsti (petrattavaa kuitenkin vielä löytyy..) kun taas puttipeli (loogista) & eteinkin muu lähipeli on aivan turhauttavaa.
Ennen oli sitä parempi tuloksenteko päällä mitä lähempänä koloa olin, nyt 100%:sti toisinpäin. Tunnetasolla voi sappi nyttemmin kiehahtaa helpommin, nyt kalkkiviivoilla tuhoaa hyvän scoren, kun ennen sitä huonoa paikkailtiin hyvällä lähipelillä..
Näin.
no ku ei tiiä mikä vaivaa, edellinen rangekäynti oli yhtä tuskaa, jos pallo yleensäkään lensi mihinkään niin sinne tänne kun taas viimeistä edellinen rangekäynti oli paras mitä viiteen vuoteen on mahtunut
tietäis mihin keskittyä mutta kun lyöntien taso on niin kirjava, välillä löytää jonkun idean ja tietty ajatus tuottaa kerta toisensa jälkeen samanlaisia lyöntejä kun taas välillä samat ajatukset tuottavat toinen toistaan järkyttävämpiä lyöntejä
tämä singeli taitaa ottaa prolta muutaman tunnin ennen kuin uskaltaa kentälle asti
Uudet raudat, mitkä on vielä oman mitan mukaan tehty, auttoivat huomattavasti tuloksen paranemiseen. Tasoitus on jo tippunut 1,6 alaspäin eikä loppua näy. Lisäksi vaihdoin grippiä kun tuo ranne sallii taas Vardonin otteen. Hyvin menee mutta menköön. 🙂
Viis ja ½ kierrosta takana. Välillä kulkee ja välillä ei. Jos avaus napsahtaa hyvin, on rei’än pelaaminen hauskaa ja seuraavaksi putataan paaria. Mutta jos menee avaus käteen ja seuraava väylä lyönti duffaa niin sitten puhutaan jo kasista 🙁 Eli vaihtelevaa on toi peli. Uutuutena tälle kaudelle on pitkät raudat jotka duffaan pallon taakse. Maa lentää pidemmälle kuin pallo. Juu, en kysy ratkaisua ongelmaan täältä – aika proolle on jo varattu :o) On muuten aika velmuja noi proot, niitten kuulemma pitää nähdä toi lyönti ennen kuin he pystyvät antamaan neuvoja. Puhelintuki ei oikein kuulemma toimi 😮
Kauden avaus oli tänä aamuna ja kierros oli erittäin lupaava. Parhaasta päästä pelaamiani kierroksia koskaan – kunhan vaan kukaan ei tule sanomaan mulle sanoja ’puttaaminen’ tai ’bunkkeri’ tai ’lähipeli’.
Pitkät lyönnit toimivat yli odotusten. En muista ensimmäistäkään katastrofaalista lyöntiä – tai sitten ehdin ne jo unohtaa. Huonoja lyöntejä tuli toki, tuli kyllä hyviäkin. Pisin draivi, kylläkin aika navakkaan myötätuuleen, oli tuolla 230 metrin paikkeilla (en tarkistanut, olivatko tiimerkit tuolla väylällä lähelläkään mittamerkkejä, joten tuo 230 voi olla liioiteltu), joka on mulle oikeasti paljon. Koskaan en ole tuon pidemmälle lyönyt…
Oliskohan uudella draiverivarrella osuutta asiaan? Tai sitten viimetalvisella training campilla, jossa pro laittoi palikoita parempaan järjestykseen?
Hyvältä tuntuu vaikka tulokset eivät sitä vielä näytäkään. Erinomaisia puhtaita osumia ja huonoja lyöntejä todella vähän, ainoastaan pituudet ja puuatus hakusessa, joka johtaa muutamaan sählättyyn triplaan per kierros tuohoten tuloksen. Olen vakuuttunut että sieltä se peli vielä löytyy ja sitten….
Ja nyt siirrytään koputtelemaan puuta
Kauden ensimmäiset kierrokset etelän mailla, jossa peli kulki kohtuullisesti: bufferikierroksia tai pari lyöntiä bufferista. Kolme ensimmäistä kierrosta kotimaassa aivan kamalia; duffia, sokettia, slaissia, hukkia, toppia,… Hirveitä virheitä ja putitkin sujahti minne sattui. Sitten otin itseäni niskasta kiinni ja lähipeliä treenaamaan.
Nyt kaksi viimeistä kierrosta mennyt hienosti. Ensin omaan händäriin ja sitten pari lyöntiä händärin alle. Etenkin chipit, bunkkerilyönnit ja putit alkoivat kulkea ja tuloksena monta yhdellä putilla pelastettua paria.
On tämä golf aika ihmeellistä. Edellisestä positiivisesta provierailusta innostuneena osallistuin eilen seuran yleiseen swingiklinikkaan. Siellä pro käski minun kokeilla lyömistä jalat yhdessä. Ensijärkytyksestä toivuttuani kokeilin, ja höh: Lyön paljon paremmin jalat yhdessä kuin normaaliasennosta. On se vaan sen verran koomisen tuntuista, ja varmaan näköistäkin, että pitää vielä kerätä aika läjä itseluottamusta ennen kuin sitä kehtaa kentällä tehdä.
Oikeastaan koomista, että ’oikea’ golflyönti on kuin EU-direktiivi kurkun muodosta.
Perimmäinen idea lienee jotain muuta kuin swingin sulavuus. Alottelijan vuosiltani (vai onko 7. kautta pelaava edelleen aloittelija) muistan yhden naispelaajan, joka avasi stanssinsa tiillä enemmän kuin chipissä. Näytti toimivan.
Miten Antilla meni Vihdin tunnustelut, käänsikö kenttä selkänsä.
Ma en ole koskaan ymmartanyt sita, etta olisi olemassa joku ’oikea’ swingi. On olemassa vaaria asioita ja pallon suoraanlyomista haittaavia tekijoita swingissa. Kuten on myos kauniita swingeja. Oikeaa tuskin on.
Se selviaa vaikka Touria seuratessa.
ÖÖ/ 4.4 alko suomen kauteni ja 22-kierrosta takana ja tänään vasta bufferiin vaikka kierros sisälsi 3-vettä ja kaks OB niin 80-lyöntiä… ja 34pb. Vielä, kun tiiauspaikat ajetaan ja griinit muuttuvat hiekkalaatikoista enemmän vihreän värisiksi niin kylä kotiseuranikenttä tavoitteeni mukaan tulee tänä kesänä pelattua vielä paariin. Uudet raudat nam ja uusi grippi toimii ja pallokin on likimain oikeassa paikassa/ missä pro käski sen olla…
Loistava kausi tulossa!
Ny oon alkuhuumasta päässy ja palannu entiseen meininkiin. Tosin suurinpiirtein jokatoisella ysillä pääsen kokolailla händäriin. Mikä on selkeä parannus kyllä viimevuotiseen. Vaan hälläkö väliä, pääsaja että saa mätkiä pallia ja eritoten lyyvä reevelillä.
Ja Ritari: vIHdin kierroksen ajankohta tuli valittua erinomaisen huonosti. Tuli vaan todettua että sateella tämä peli o aina vaan vaigiampaa. IHte kenttä vaikutti kyllä hyvinkin mahtolliselta. Etulenkki o ehdoton suosikkini.
Tästä tähän. Silleen ja juu.
Pron kanssa talvella muutettiin svingiä melkoisesti, tai paremminkin grippiä ja mailan alkuasentoa joka sitä kautta sitten vaikuttaa svingin kokonaisfiilikseen. Muutos aiempaan kädet ja maila edessä ns. ’blokissa’ lyömiseen on todella dramaattinen.
Aiemmin löin palloa suhteellisen pitkälle, mutta minne sattuu. Nyt hyvällä osumalla pallo lähtee suoraan, tosin aavistuksen lyhyemmällä mitalla. Mitan lyhentyminen johtunee siitä, että pallon lentokaari on selvästi korkeampi kuin ennen ja toisaalta siitä, että lyöntivarmuus on vielä sen verran hukassa että ei uskalla/saa vielä voimaa kunnolla taakse.
Uuden ’tyylin’ mukana tuli kuitenkin uusi ongelma, joka vie hermot täydellisesti: välillä jopa chipatessa pallo lähtee jyrkästi oikealle (soketti?). Tämä samainen vika toistuu rangella vähän väliä ja esim. ennen viime kierrostani en saanut lämmittelyssä rangella mitään muuta kuin tällaisia lyöntejä aikaiseksi -> hirveällä kierteellä matalasti ja jyrkästi suoraan oikealle. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että on seistävä älyttömän kaukana pallosta jotta pallon saa osumaan mailassa oikeaan paikkaan. Mikähän tähän neuvoksi? Pron pakeille täytynee taasen vaivautua…
Niin juu, kauden avaavat kierrokset (3 kpl) ovat tuottaneet noin +5 lyöntiä viime kauden vastaaviin nähden. En silti lähde vielä takaisin vanhaan… hyvillä osumilla on todella mukavaa pelata, pallon saa jopa 160 metristä griinille raudalla, joka oli viime kaudella käytännössä mahdotonta!
Vaihdoin täksi kaudeksi tyttögolfiin: Aloin treenata lähipeliä oikein tosissani jo talvella (ostin nyt jopa Short Game Biblen) ja draiverin pistin häpeämään ja kolmospuukin on bägissä vain näön vuoksi. Avaukset lyön 16- tai 19-asteisilla hybrideillä (rehellisyyden nimissä täytyy kyllä sanoa että avaan tuolla 19 asteisella yhtä pitkälle kuin appiukko driverillä).
Ja tulokset sen kun paranee! Osun jopa väylälle avauksisa. Joskus avaan jopa raudalla par neloset.
Ja mä kun luulin, että ’pelin huonous’ johtui, vääränmerkkisestä driveristä tai pikemminkin varresta. Eikö tarvitsekkaan avat 250 metriä metsään päästäkseen singeliksi?
Heetkunen! Ny stop tykkänään!
Akseli heti se reeveli takasin päkiin. Ja kaikki avaukset sillä. nIH!
Driveri juu, mutta mihin ihmeeseen mä laitan sitten sen chipperin ja ne 7 hybridiä ja sen otsaputterin?
Ei ku siis mihin mä laitan sen rauta nollan ja vaarilta perityn putterin tyngän.
-
JulkaisijaArtikkelit