-
JulkaisijaArtikkelit
-
Juuso, Matias ja Kalle onnistuvat lyömään lyhyellä par kolmosella pallonsa viheriölle. Juuson yhdeksän metrin putti päätyy reiän alapuolelle vajaan metrinpäähän reiästä. Juuso jatkaa saman tien, asettaa putterin lavan pallon taakse ja alkaa tähtäillä. Vilkaistessaan viimeisen kerran reikää, Juuso ei huomaa, että pallo nytkähtää millin pari alaspäin, vaikkei hän palloon koskenutkaan. ”Pallo liikkui”, sanoo Kalle. ”Niin liikkui”, myötäilee Matias. ”Aha”, sanoo Juuso ja puttaa pallon reikään. Nyt on Matiaksen vuoro. Kolmen metrin kalteva putti ylämäkeen kaartaa hiuksen hienosti ohi reiän ja vierii alas pysähtyen lopulta forelle kymmenen metrin päähän lipusta. Matias kävelee pallonsa luo ja näpäyttää sen putterillaan lähelle äskeistä puttauspaikkaa. Siellä hän antaa pallolle vielä neljä pikkunäpsyä lyöntiasennon näköisessä asennossa, jolloin Juuso tokaisee ” Mitä sä oikein teet?”. ”Emmä vaan tiärä”, sanoo Matias ja lyö pallonsa kuppiin. ”Mitä laitan korttiin”, kysyy Juuso. ”Emmä vaan tiärä”, sanoo Matias. ”Ensimmäinen griinille, toinen forelle, kolmas griinille, neljä pikkuputtia ja sitten kuppiin. Laitan siis kahdeksan”, sanoo Juuso. Kalle on golfasioissa konkari. Hän panee böödiputtinsa sisään ja sanoo sitten: ”Ei se noin mennyt. Juusolle tulee kolme varsinaista lyöntiä ja yksi rangaistuslyönti. Bogi. Ensimmäistä näpäytystä ei lasketa, sillä se oli pallon palauttamista edellisen lyönnin alueelle, pikkunäpäytykset olivat pallon asettamista, jossa pallo päätyi täsmälleen samaan paikkaan, josta Matias edellisen lyöntinsä löi. Penaltti tulee lyönti ja lyöntimatka – rangaistuksen mukaan.” ”Just juu”, jupisee Juuso. ”Kylpä, kylpä”, mutisee Matias. Kysymys: a) Pelasiko Matias paremmin kuin Juuso? b) Olisiko Matiaksen tulos ollut eri, jos hän olisi näpäytysten sijaan vierittänyt palloa? Oletetaan, että Matiaksen tarkoituksena ei olisi ollut kummassakaan tapauksessa viheriön pinnan testaaminen eikä harjoitteleminen.
Tarinan scope on jokseenkin ’löysä’. Oleellisista tiedoista puuttuvat mm. Matiaksen putterin merkki ja malli, Juuson vaimon nimi sekä Kallen äskettäin kuolleen koiran rotu. Ilman ko. lähtötietoja kysymyksiin on mahdotonta vastata eksaktisti, vaan mieleen tulee heti ainakin skenaariot A-H, P, Y ja Å.
Juuson lyöntimäärä on selvä, jos se lasketaan sen mukaan, mitä Matias ja Kalle näkivät. Mutta entäs jos Juuso ei usko ja tuomari kutsutaan paikalle. Mikä silloin on ratkaisu? Sitä en itse tiedä, mutta kertoisiko joku sen minulle?
Matiaksen tapaus on muuten sama, kuin Einarin tapaus, mutta nyt pallon siirtäminen tehdään kahdella vaihtoehtoisella tavalla, näpäyttelemällä ja vierittämällä. Ehkä siirtomatkakin on vähän pidempi? Vaikuttaako se mitään? En tiedä sitäkään.
Deccareissa putterilla näpäyttäminen ja putterilla vierittäminen sallitaan tietyissä tapauksissa ilman rangaistusta. Ovatko nämä tapaukset sovellettavissa Matiaksen tapauksessa? Putterilla asettaminen on mielestäni arvelluttavan epämääräistä touhua. Voidaanko aina erottaa milloin pelaaja puttaa ja milloin asettaa, varsinkin kun puuttuu merkki, johon asetetaan? Putterilla asetettaessa sen lapa on usein pallon takana, kuten putatessakin. Jos asetettaessa asentokin on puttausasento, niin kuka sen sanoo milloin pelaaja asettaa ja milloin puttaa? Edelleenkin tämä kysymys askarruttaa, vaikka sitä on jo jonkin verran jauhettu. Siksi tämä casen kehittelin, jos vaikka jollakulla olisi vielä jotakin mielessä.
Mikä mielestänne on Juuson tulos ja mikä Matiaksen tulos a) näpäyttelemällä b) vierittämällä?
PG kirjoitti: (28.3.2010 20:14:25)
Juuson lyöntimäärä on selvä, jos se lasketaan sen mukaan, mitä Matias ja Kalle näkivät. Mutta entäs jos Juuso ei usko ja tuomari kutsutaan paikalle. Mikä silloin on ratkaisu? Sitä en itse tiedä, mutta kertoisiko joku sen minulle?
Kuvauksen perusteella niin Matias kuin Kallekin reagoivat pallon liikkumiseen spontaanisti ja heti asian havaittuaan. Ainakin minulle tuomarina se riittäisi kallistamaan vaakakupin heidän näkemyksensä puolelle, jos Juuso väittäisi heidän näkemystään vastaan. Seuraus siis 2 penttiä säännön 18-2a perusteella.
Jos tilanteessa olisivat vastakkain Juuson ja joko Matiaksen tai Kallen näkemys, tilanne tulkitaisiin pelaajan eduksi eikä Juusoa rangaistaisi.
PG kirjoitti: (28.3.2010 20:14:25)
Matiaksen tapaus on muuten sama, kuin Einarin tapaus, mutta nyt pallon siirtäminen tehdään kahdella vaihtoehtoisella tavalla, näpäyttelemällä ja vierittämällä. Ehkä siirtomatkakin on vähän pidempi? Vaikuttaako se mitään? En tiedä sitäkään.
Koko tarinahan on jo lähtökohtaisesti jokseenkin epäuskottava, mutta yrittänyttä ei laiteta.
Yksi golfin sääntöjen (erikoinen) piirre on, että joissakin tapauksissa pelaajan aikomukset ovat ratkaisevassa asemassa ja joissakin taas pelkät teot ratkaisevat. Alkuperäisessä tehtäväkuvauksessa Matiaksen aikomuksista sanottiin vain, että aikomuksena ei ollut harjoitteleminen eikä viheriön pinnan kokeileminen. Paikalle kutsuttuna tuomari varmasti lähtisi Matiasta tenttaamaan hänen aikomuksistaan, joten mitkä ne sitten olivat? Mitä kummassa Matias ajatteli neppaillessaan palloaan peräti neljästi ennen ’varsinaista’ puttiaan? Yrittikö hän oikeasti näpytellä palloa alkuperäiselle paikalleen vai oliko toiminta turhautumisen tms. aiheuttamaa pelleilyä? Millainen tuo ’lyöntiasennon tapainen’ oikein oli? Ilman tarkempaa tietoa voidaan vain spekuloida.
Jos nyt sitten vapautetaan Matias harjoittelemisesta ja viheriön pinnan testaamisesta, koska hänen aikomuksensa eivät tue niistä rankaisemista (tosin säännön 7 rikkomiseen ei välttämättä tarvita aikomusta harjoitella, ajankuluksi tapahtuva pallon puttailu väylällä riittää kahteen penalttiin, Dec 7-2/2) niin jäljelle jää ainakin kolme vaihtoehtoa: 1) kaikki nuo neppaukset (4 kpl) ovat laskettavia lyöntejä, 2) pelin viivyttäminen, ja 3) Matiaksen toteaminen pikkaisen omaperäiseksi ja kovin kokemattomaksi ja hänet vapautetaan kaikista syytteistä syyntakeettomana ja ilman näyttöä sääntörikkomuksista. Jokainen valitkoon oman suosikkinsa tai keksiköön vielä uuden 🙂
KL kirjoitti: (29.3.2010 13:09:08)
Kuvauksen perusteella niin Matias kuin Kallekin reagoivat pallon liikkumiseen spontaanisti ja heti asian havaittuaan. Ainakin minulle tuomarina se riittäisi kallistamaan vaakakupin heidän näkemyksensä puolelle, jos Juuso väittäisi heidän näkemystään vastaan. Seuraus siis 2 penttiä säännön 18-2a perusteella.
Jos tilanteessa olisivat vastakkain Juuson ja joko Matiaksen tai Kallen näkemys, tilanne tulkitaisiin pelaajan eduksi eikä Juusoa rangaistaisi.
Hyvä. Näin minäkin arvelin ja olisin asian ratkaissut. Tuosta sana sanaa vastaan -tapauksesta on muistaakseni jokin deccarikin olemassa.
KL kirjoitti: (29.3.2010 13:09:08)
Koko tarinahan on jo lähtökohtaisesti jokseenkin epäuskottava…
Aika harvinainen tapaus, täytyy myöntää. Mutta usko tai älä, olen ollut joskus ryhmässä, jossa oli neljä pelaajaa ja kaikki saivat griiniosuman ;-).
KL kirjoitti: (29.3.2010 13:09:08)
Mitä kummassa Matias ajatteli neppaillessaan palloaan peräti neljästi ennen ’varsinaista’ puttiaan? Yrittikö hän oikeasti näpytellä palloa alkuperäiselle paikalleen vai oliko toiminta turhautumisen tms. aiheuttamaa pelleilyä? Millainen tuo ’lyöntiasennon tapainen’ oikein oli?Jos Matiakselta olisi kysytty hänen aikomuksistaan, niin todennäköinen vastaus olisi ollut: ”Emmä vaan tiärä”. Tässä halusin tuoda esiin sen, että mailalla asettamisen tulkitsemien saattaa olla ongelmallista. Asettamisessa maila voi ”lipsahtaa” ja antaa pallolle oikein vauhtiakin. Jos pallo päätyy reikään, pelaaja voi väittää putanneensa, jos se menee ohi, niin silloin se olikin vain asettamista…
Mailalla asettamisen hyvä puoli on se, että selkä säästyy. Epäilen, että loordeissa on joku selkävaivainen auktoriteetti, joka on estänyt mailalla asettamisen kieltämisen.
KL kirjoitti: (29.3.2010 13:09:08)
Ilman tarkempaa tietoa voidaan vain spekuloida.
Mielestäni spekulointi ei ole pahasta sääntöpalstalla. Silloin pitää katsoa asioita monelta kantilta, tutkia sääntöjä ja deccareita. Sääntötietous paranee ja syvenee.
Eikös tämä
Sääntö 27-1 on monella tapaa ainutlaatuinen. Sen soveltamisesta ei tarvitse kertoa etukäteen, sitä voi soveltaa aina ja joka paikassa, ja kaiken lisäksi pelaaja voi soveltaa sitä tietämättään. Tämä asia on keskeinen elementti Einarin tapauksessa. (KL 27.3.2010 9:24:09)
ja tämä
3) Matiaksen toteaminen pikkaisen omaperäiseksi ja kovin kokemattomaksi …
ole likipitäen yhteensopiva pari? Jotain tällaista kytkentää todellakin hain casea kehitellessäni. Matias kenties muistelee, että on olemassa jokin sellainen sääntö, että pallon voi palauttaa takaisin paikalleen, siksi hän näpäyttää sen takaisin. Myöhemmin näpäytellessään hän yrittää kuumeisesti miettiä, mikä se sääntö oikein oli, mutta ei millään muista, antaa periksi ja panee pallon kuppiin yhdellä putilla. Sattumalta putti lähti edellisen lyönnin paikalta.
Matias siis palauttaa pallonsa edellisen lyönnin paikalle ja puttaa siitä pallon reikään. Neljään näpäytykseen meni kenties kymmenen sekuntia. Jos puteista ei ole kyse eikä viivyttelystä voi syyttää, niin:
Mitä mieltä olet, voidaanko katsoa, että Matias sovelsi tietämättään sääntöä 27-1?
(Itse en tällä kertaa väitä mitään).Peruutan edellisen kysymykseni, sillä aiemmassa viestissäsi esittämät ajatuksesi kattavat tämänkin kysymyksen.
Luulen tajunneeni vasta nyt, että vaikka pelaaja joskus voikin soveltaa sääntöä 27-1 tietämättään, niin pallon siirtämistä edellisen lyönnin paikalle (ainakaan mailalla näppäilemällä) hän ei voi tehdä tietämättään. Siirtäminen tulee olla tarkoituksellista sisältämättä turhia kommervenkkejä.
Säännön 27-1 soveltaminen tietämättään taitaa tulla kysymykseen lähinnä tiiauspaikalla tai muualla, kun lyönti uusitaan suurin piirtein ”samoita jalansijoilta”.
Juusolla ei ollut mitään syytä uskoa pelikavereiden puijaavan. Hän hyväksyi kaksi rangaistuslyöntiä sääntöjen 18-2a mukaisesti, vaikkei itse huomannutkaan pallon liikkumista. Tulos 5.
Kalle esitti laskelman Matiaksen lyönneistä niin vakuuttavasti, että Juusokin uskoi, tosin pitkin hampain (”just juu”). Matiakselle tulos kelpasi ilman muuta (”kyllä, kyllä”). Tulos 4. Tuomaria ei tarvittu. Ei sitä olisi ollut saatavillakaan. Peli ei ollut kilpailu, vaan harjoituskierros. Aprillia!
Mitäpä sanomista minulla ja muillakaan olisi poikien sääntötulkinnoista. Amatöörigolfissa pelaaja on oman pelinsä tuomari – ainakin harjoituskierroksilla.
Myös casen otsikko oli aprillia. Juuso vs. Matias on oikeasti tiukka sääntö vs. löysä sääntö. Pallon liikkuminen tähtäämisen aikana tietää pelaajalle aina penttiä, joskus jopa kahta kuten tässä. Itse ei tarvitse liikuttaa. Ei ole väliä kuinka paljon tai kuinka vähän pallo liikkuu. Havainto liikkumisesta riittää. 18-2b on tiukka sääntö.
27-1 on löysä sääntö. ”Mahdollisimman lähellä alkuperäistä paikkaa” ei ole kovin tarkasti määritelty. ”Paikka, josta pallo on viimeksi lyöty” on normaalisti arviokauppaa.
Ei tässä silti mitään väärää ole. Jotain sääntöä voidaan noudattaa ”millin tarkkuudella”, jonkin toisen säännön noudattaminen ei aina onnistu edes ”metrin tarkkuudella”. Sääntöjen mukaan on pelattava. Silti en tykkäisi pahaa, jos sääntöä 18-2b vähän löysättäisiin. Sääntöä 27-1 ei tarvitse tiukentaa. Mailalla asettamisen kieltäminen säästäisi tuomarien päänvaivaa. Mailalla asettaminen säästää taas pelaajien selkää. Suo siellä, vetelä täällä…
-
JulkaisijaArtikkelit
Esillä 9 viestiä, 1 - 9 (kaikkiaan 9)
Esillä 9 viestiä, 1 - 9 (kaikkiaan 9)