-
JulkaisijaArtikkelit
-
asdf kirjoitti: (15.3.2010 9:20:16)
Pelaaja voi milloin vaan turvautua pelaamattoman paikan sääntöön (27-1), siitä tulee vain yksi rankku + matkan menetys, eli kolmas lähti.
Huom. Tätä ei tarvitse julistaa, aina jos pelaa uuden lyönnin mahdollisimman läheltä edellisen lyönnin paikkaa pelaajan katsotaan käyttäneen ko. sääntöä. Ja edelleen tiiboksissa mahdollisimman lähellä koskee koko tiiboksia.
Ja tarkennetaan vielä (sääntökirjan vilkaisun jälkeen), tuo 27-1 oli matka + rankku sääntö, jonka mukaan siis toimiminen ok. Pelaamattoman paikan sääntö on 28 (joka käytännössä tarjoaa saman).
KL kirjoitti: (14.3.2010 19:29:23)
Päästäksemme pohtimaan oikeasti haastavaa kysymystä, jätämme vaiheen yksi (jonka oikea vastaus on siis 2+2+5 = 9 lyöntiä ja reikä oli pelattu loppuun).Miten peli Joukon osalta siis jatkuu? Vastaukseksi on tarjottu
– pelin viivyttämistä (6-7) –> 2 penttiä
– vaihtoehtoista palloa (3-3) –> ei rangaistuksia
– harjoittelemista kierroksen aikana (7-2) –> 2 penttiä
– tuomarin kehoitusta jatkaa peliä ilman lisärangaistuksia (ilman lisäperusteluja)Lisään listaan vielä:
– pelaaminen väärältä tiipaikalta (11-5) –> 2 penttiäPitää siis pohtia
– onko Jouko syyllistynyt jonkin yllä kuvatun säännön rikkomiseen vai ei
– ja jos on, millä perusteella tuomari voisi päättää vapauttaa Joukon ko. säännön rangaistuksestaVakavaa sääntörikettä Jouko ei käsittääkseni ole tehnyt, joten diskaamiset voitaneen jättää heti käsittelemättä.
Miten siis eteenpäin?
En löytänyt sääntöä, jonka mukaan Joukoa kuuluu rankaista toisen pallon pelaamisesta. Nähdäkseni Veikkoa silti voidaan rankaista pelin viivyttämisestä (6-7). Tapauksesta ja tuomarista riippuu, tuleeko rangaistus vai ei. Jos Joukon ryhmä pelaa viimeisenä, se ei hidasta takana tulevaa ryhmää. Vielä viisitoista reikää on jäljellä edellä olevan ryhmän kiinniottamiseen. Voi olla, että Veikon ryhmä on ensimmäinen ja pojat ovat pelanneet niin nopeasti, että takana tuleva ryhmä ei ole vielä saapunut kolmosen tiipaikalle Joukon aloittaessa toisella pallolla pelaamistaan. Mukaan tulee myös sääntö 1-4, jolloin pitää ottaa huomioon, että Veikko sai tähän tapaukseen liittyen jo kaksi penttiä. Riittääkö se siinä tapauksessa, jos Joukon pelistä ei ole ollut muiden pelille haittaa.
Sääntö 3-3 ei liene enää voimassa, jos reikä on pelattu loppuun.
Säännön 7-2 soveltaminen tuntuu kovin vieraalta ajatukselta tässä tapauksessa.
Tuomari tietenkin voi ilman perustelujakin kehottaa jatkamaan peliä ilman lisärangaistusta.
Tapauksen lähtötietojen perusteella väärältä tiipaikalta pelaaminen ei tule kysymykseen.
BayStream kirjoitti: (15.3.2010 8:11:32)
KL kirjoitti: (14.3.2010 19:15:18)
Selvyyden vuoksi siinä voisi lukea vaikka näin:Ball in Play
A ball is “in play” as soon as the player has made a stroke at it on the teeing
ground.Entä jos lyö hudin???
Sittenhän lyö. Suomen kielessäkin voi sanoa ’löin palloa, mutten osunut’. Ja samma på engelska.
KL kirjoitti: (15.3.2010 10:50:06)
BayStream kirjoitti: (15.3.2010 8:11:32)
KL kirjoitti: (14.3.2010 19:15:18)
Selvyyden vuoksi siinä voisi lukea vaikka näin:Ball in Play
A ball is “in play” as soon as the player has made a stroke at it on the teeing
ground.Entä jos lyö hudin???
Sittenhän lyö. Suomen kielessäkin voi sanoa ’löin palloa, mutten osunut’. Ja samma på engelska.
Kun tiiausrajojen sisältä avauslyönnistä ulos mennyt pallo korvataan toisella pallolla, eikö sekin ole heti pelissä? Sanotaanhan pallo pelissä – määritelmässä näin: ”Mikäli pallo on korvattu toisella pallolla, tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo.” Olisikohan tuo at it sittenkin jätetty tarkoituksella pois?
PG kirjoitti: (15.3.2010 11:30:13)
KL kirjoitti: (15.3.2010 10:50:06)
BayStream kirjoitti: (15.3.2010 8:11:32)
KL kirjoitti: (14.3.2010 19:15:18)
Selvyyden vuoksi siinä voisi lukea vaikka näin:Ball in Play
A ball is “in play” as soon as the player has made a stroke at it on the teeing
ground.Entä jos lyö hudin???
Sittenhän lyö. Suomen kielessäkin voi sanoa ’löin palloa, mutten osunut’. Ja samma på engelska.
Kun tiiausrajojen sisältä avauslyönnistä ulos mennyt pallo korvataan toisella pallolla, eikö sekin ole heti pelissä? Sanotaanhan pallo pelissä – määritelmässä näin: ”Mikäli pallo on korvattu toisella pallolla, tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo.” Olisikohan tuo at it sittenkin jätetty tarkoituksella pois?
Niin, juuri tuota ’at it’ tarkoitinkin eli hudin lyötyä KL:n määritelmän mukaan pallo ei olisi pelissä ja siksi se on siitä tarkoituksella jätetty pois…
Muistakaa, että näitä sääntöjä ja määritelmiä on ajan varrella mietitty.Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: Tuomari vastaa Joukolle, ’Hyvä Jouko olet guru, kaikki meni oikein’
Eka lyönti +1, OUT penalti +1, penaltit sääntö 11-4 +2, sekä loput lyönnit jotka pelattu tiiboxin sisältä sääntöjen mukaan +4, =8.
Kuten täällä jo kaikki tietävät että säännön 11-4 mukaan tiiboxin ulkopuolelta lyötyä lyöntiä ei lasketa eikä mitään muutakaan jota sillä pallolla on tehty. Siitä vain napsahtaa nuo 2 rankkua ja lyönti uusitaan tiiboxin sisältä. Jos tätä ei siis korjaa ennen kuin lyö ulos seuraavalta tiiltä seuraa DQ.
Toinen asia on, jos Jouko ei usko Samia ja ryhtyy väittelyyn Samin kanssa ja Joukko väittää lyöneensä tiiboxin sisältä. Tämän väittelyn seurauksena tuomari saattaa päätyä toiseen tulokseen mutta siihen keskusteluun en tässä lähde.
SideSpin kirjoitti: (15.3.2010 13:12:55)
Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: Tuomari vastaa Joukolle, ’Hyvä Jouko olet guru, kaikki meni oikein’Eka lyönti +1, OUT penalti +1, penaltit sääntö 11-4 +2, sekä loput lyönnit jotka pelattu tiiboxin sisältä sääntöjen mukaan +4, =8.
Kuten täällä jo kaikki tietävät että säännön 11-4 mukaan tiiboxin ulkopuolelta lyötyä lyöntiä ei lasketa eikä mitään muutakaan jota sillä pallolla on tehty. Siitä vain napsahtaa nuo 2 rankkua ja lyönti uusitaan tiiboxin sisältä. Jos tätä ei siis korjaa ennen kuin lyö ulos seuraavalta tiiltä seuraa DQ.
Toinen asia on, jos Jouko ei usko Samia ja ryhtyy väittelyyn Samin kanssa ja Joukko väittää lyöneensä tiiboxin sisältä. Tämän väittelyn seurauksena tuomari saattaa päätyä toiseen tulokseen mutta siihen keskusteluun en tässä lähde.
Kuten KL jo totesi 11-4 ei ole enää voimassa. Et varmasti KL välitä vaikka laitankin seuraavan selvennysen näkyville:
’The first part of the definition is quite clear in that if a ball is played from outside the teeing ground when the player is _starting_ the play of a hole, or when attempting to correct his mistake, the ball is not in play and Rule 11-4 or 11-5 applies. The definition then goes on to say, ’otherwise’ which implies that at any other time (i.e. not when starting play of the hole) a ball in play includes a ball played from outside the teeing ground.
For example, a player in stroke play competition tees off on a Par 3 and puts the ball into a water hazard. The player then opts to return to where he last played from under Rule 26-1a and must return to the teeing ground. However, in doing so he does not tee up within the teeing ground. The ball is in play as he has already started play of the hole with the first ball which ended up in the hazard, therefore by not playing from within the teeing ground he has played from a wrong place and would incur a two-stroke penalty under Rule 20-7 rather than under Rule 11-4. The same principle would apply if the player had started play of the hole correctly and put the ball out of bounds or if the player decided to proceed under option 28a if the ball was unplayable.I hope that this helps to clarify the Defintion.
Kind regards
*SHONA McRAE*
Manager – Rules of Golf R&A
’Tämä kun jauhaa hiukan paikallaa, niin KL menisi seuraavsksi asiaan kysymällä että: ’Kuinkas nyt kun väylä on pelattu oikein loppuun ja Jouko on lyönyt pallon edelliseltä tiiltä seuraavan tiin sijaan, aletaanko soveltaa sääntöä 11-5 vai ???’
Toisen asian vastaus oli jo Dec. 34-3/4
KL kirjoitti: (14.3.2010 22:04:29)
PG kirjoitti: (14.3.2010 20:27:18)
KL kirjoitti: (14.3.2010 19:29:23)
………
Miten peli Joukon osalta siis jatkuu? Vastaukseksi on tarjottu
– pelin viivyttämistä (6-7) –> 2 penttiä
– vaihtoehtoista palloa (3-3) –> ei rangaistuksia
– harjoittelemista kierroksen aikana (7-2) –> 2 penttiä
– tuomarin kehoitusta jatkaa peliä ilman lisärangaistuksia (ilman lisäperusteluja)
………
Vastaukseksi on tarjottu edellisten lisäksi vielä tällaista:
– tuomarin kehotus jatkaa peliä ilman lisärangaistuksia sillä perusteella, että Jouko uskoi syyllistyneensä vakavaan sääntörikkomukseen (20-7c), jolloin hänen oli pakko pelata reikä toisella pallolla sääntöjen mukaan.
Jottei homma ihan täysin karkaa käsistä, niin lisätään tapauksen perustietoihin se, että Jouko lähti takaisin kolmostiille uskoen Samia, eli korjaamaan säännön 11-4 virhettä (>>olkoonkin, ettei ko. säännön rikkomusta oikeasti tapahtunutkaan<<). Jouko EI siis TIETOISESTI lähtenyt pelaamaan vaihtoehtoista palloa tai korjaamaan säännön 20-7c vakavaa sääntörikkomusta tai harjoittelemaan.
Kun kerran kakkospallo lähti tii-merkkien etupuolelta, virhe on tapahtunut, kyse on enää siitä, miten virhe korjataan, uusimalla vai rankkareilla. Kun Jouko uskoi Samia, että virheen korjaamatta jättämisestä olisi seurannut diskaus, ei voi väittää, että kyse ei olisi ollut vakavan virheen korjausyrityksestä. Kun tällainen perusteltu epäilys syntyy eikä tuomaria ole paikalla, pelaajan kuuluu sääntöjen mikaan menetellä juuri näin, eikä häntä turhan uuden pallon pelaamisesta rangaista, vaikka myöhemmin todettaisiin, että alkuperäinen pallo + 2 rankkaria on oikea menettely.
BayStream kirjoitti: (15.3.2010 12:38:23)
PG kirjoitti: (15.3.2010 11:30:13)
KL kirjoitti: (15.3.2010 10:50:06)
BayStream kirjoitti: (15.3.2010 8:11:32)
KL kirjoitti: (14.3.2010 19:15:18)
Selvyyden vuoksi siinä voisi lukea vaikka näin:Ball in Play
A ball is “in play” as soon as the player has made a stroke at it on the teeing
ground.Entä jos lyö hudin???
Sittenhän lyö. Suomen kielessäkin voi sanoa ’löin palloa, mutten osunut’. Ja samma på engelska.
Kun tiiausrajojen sisältä avauslyönnistä ulos mennyt pallo korvataan toisella pallolla, eikö sekin ole heti pelissä? Sanotaanhan pallo pelissä – määritelmässä näin: ”Mikäli pallo on korvattu toisella pallolla, tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo.” Olisikohan tuo at it sittenkin jätetty tarkoituksella pois?
Niin, juuri tuota ’at it’ tarkoitinkin eli hudin lyötyä KL:n määritelmän mukaan pallo ei olisi pelissä ja siksi se on siitä tarkoituksella jätetty pois…
Muistakaa, että näitä sääntöjä ja määritelmiä on ajan varrella mietitty.Jos herrat PG ja Baystream ovat tässä kohdassa oikeassa, niin siinä tapauksessa pelaajan lyötyä ensimmäisen avauksensa OB ja tiiattua uuden/korvaavan pallon, niin tuon pallonsa kerran tiiattuaan pelaaja ei enää saisi sitä siirtää uuteen paikkaan tiialueella ilman ranagistusta, vaikkei hän vielä olisi yrittänyt lyödä ko. palloa. Ja siinä tapauksessa Bogikone olisi ollut tuolla aiemmin oikeassa viestissä nro 40, jossa pelaaja tiiltä uutta/korvaavaa palloa tähdätessään tipauttaa pallon tiin päältä ja saa siitä rangaistuksen.
Olettekos oikeasti tuota mieltä?
Ja vielä kerran: ’I made a stroke at the ball but missed it’. Osaamallani viidellä kielellä kaikilla tuo sanontatapa on täysin analoginen, eli pelaajan ei tarvitse osua palloon (tai mitä nyt yrittikään lyödä) voidakseen sanoa, että hän löi palloa. Ja ihan varmasti niitä sääntöjä ja niiden muotoja on mietitty, mutta uskoakseni kovin anglosaksisen kielen pohjalta, jolloin ko. kielialueen käsitteistön ymmärtäminen on avainasemassa käännöksiä tehtäessä ja alkukielen vivahteita ymmärrettäessä (ei ole helppoa olleskaan…).
Btw, suomenkielisessä sääntölaitoksessa asia kuvataan näin: ’Pallo on pelissä heti, kun pelaaja on lyönyt sitä tiipaikalla.’ Löytyykö joku, jonka mielestä tämä lause tarkoittaa sitä, että palloon on täytynyt osua?
vieraspelaaja kirjoitti: (15.3.2010 18:02:32)
Kun kerran kakkospallo lähti tii-merkkien etupuolelta, virhe on tapahtunut, kyse on enää siitä, miten virhe korjataan, uusimalla vai rankkareilla. Kun Jouko uskoi Samia, että virheen korjaamatta jättämisestä olisi seurannut diskaus, ei voi väittää, että kyse ei olisi ollut vakavan virheen korjausyrityksestä. Kun tällainen perusteltu epäilys syntyy eikä tuomaria ole paikalla, pelaajan kuuluu sääntöjen mikaan menetellä juuri näin, eikä häntä turhan uuden pallon pelaamisesta rangaista, vaikka myöhemmin todettaisiin, että alkuperäinen pallo + 2 rankkaria on oikea menettely.
No niin, nyt aletaan olla lähellä loppua.
Säveltämässäni casessä oli kaksi osaa, joista ensimmäiseen Poodri Hoo antoi oikean vastauksen heti kärkeen (onneksi olkoon!). Toinen, ja mielestäni se tulkinnanvarainen ja kiinnostavampi osa on juurikin se, miten Joukon uusintapelaamiseen tulee suhtautua. Sitä yritin kysellä Poodri Hoolta paljastamatta liikaa ensimmäisestä osasta, jottei keskustelu tyrehtyisi.
Kakkososan ydinkysymys onkin juuri siinä, syyllistyykö Jouko rikkeeseen mennessään takaisin kolmostiille vai ei, ja jos syyllistyy, niin minkälaiseen. Vastakkain tässä mietinnässä ovat jo aiemmin luetellut sääntökohdat ja se, että pelaajan tulee tuntea säännöt. Jos Jouko olisi tuntenut säännöt paremmin tai edes lukenut sen Samin esittelemän sääntökohdan 11-4 huolellisesti, hän olisi ymmärtänyt, ettei hänen tule palata sinne kolmostiille. Toisaalta hän tekee tuon hyvässä uskossa ja juurikin välttääkseen vakavan rikkeen seuraukset.
Sen kuuluisan pelin hengen perusteella en itse lähtisi rankaisemaan Joukoa, vaikka mieli kyllä tekisi… ja Samille porttari kahdeksi viikoksi 🙂
KL kirjoitti: (15.3.2010 19:32:19)
Säveltämässäni casessä oli kaksi osaa, joista ensimmäiseen Poodri Hoo antoi oikean vastauksen heti kärkeen (onneksi olkoon!). Toinen, ja mielestäni se tulkinnanvarainen ja kiinnostavampi osa on juurikin se, miten Joukon uusintapelaamiseen tulee suhtautua. Sitä yritin kysellä Poodri Hoolta paljastamatta liikaa ensimmäisestä osasta, jottei keskustelu tyrehtyisi.
…
Sen kuuluisan pelin hengen perusteella en itse lähtisi rankaisemaan Joukoa, vaikka mieli kyllä tekisi… ja Samille porttari kahdeksi viikoksi 🙂Kiitokset onnitteluista. Tervettä järkeä ja Olaus Petrin periaatteita noudatin.
Enpähän viitsinyt enää lähteä jatkamaan. Mielenkiinnolla odotin tämän ketjun kääntymistä semanttiseksi jargoniksi ja vänkäämiseksi. Eikä tarvinnut kauaa venata. 😉
Totta kai voidaan sanoa, että Joukon pitäisi tuntea jokainen sääntölauseen puolikaskin tulkintoineen, mutta tervejärki on klubikisoissa olennaista. Isommissa kisoissa tuomari on nopeasti saatavilla ja yleensä tavan kisoissakin lähtijöille annetaan kännykkänumero, josta saa tuomarin kiinni. Jos Sami olisi ollut herrasmies, hän olisi todennut asian jo teeboksissa, eikä pelin viivästymistä olisi tapahtunut.
Pilkunviilaajat ovat ikävintä peliseuraa… pahempia kuin pallonpotkijat.
KL kirjoitti: (15.3.2010 19:05:48)
Olettekos oikeasti tuota mieltä?
KL, ymmärsit minut väärin. Kyselin asiantuntijoiden mielipidettä, en väittänyt mitään. Toistaiseksi en ole mitään mieltä, mutta edelleenkin sääntö 11-3 askarruttaa:
”Jos pallo, joka ei ole pelissä, putoaa tiiltä, tai pelaaja näpäyttää pallon tiiltä tähdätessään palloa, saa tämän tiiata uudestaan ilman rangaistusta.”
Entä, jos pallo onkin pelissä? Mainintaa tästä ei ko. säännössä ole. Pakostakin tulee mieleen, että jos pallo on pelissä, niin sen saa tiiata vain kerran, mutta ei uudestaan ilman rangaistusta. Pallohan on pelissä esim. hutilyönnin jälkeen, josta olemme yhtä mieltä. Mutta eikö se (tässä tapauksessa korvaava pallo) ole pelissä (taas kysymys) myös tiiauspaikalta tehdyn uloslyönnin jälkeen? Mielestäni pallo pelissä – määritelmä tukee tällaista näkemystä:
”Pallo on pelissä heti, kun pelaaja on lyönyt sitä tiiauspaikalla…. Mikäli pallo on korvattu toisella pallolla riippumatta siitä onko tämä sallittua, tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo.”
ottaen huomioon, että korvaavan pallon määritelmä kuuluu:
”Korvaava pallo on alkuperäisen pallon sijaan peliin otettu pallo silloin, kun alkuperäinen pallo oli joko pelissä, kadonnut, ulkona tai nostettuna.”
Ihmettelen edelleenkin, miksi säännössä 11-3 puhutaan vain ei pelissä olevasta pallosta. Jos sääntö koskisi myös pelissä olevaa palloa, eikö olisi loogisempaa, että lause ”joka ei ole pelissä”, olisi jätetty pois? Osaako joku selittää tämän kummallisuuden?
PG kirjoitti: (15.3.2010 21:30:18)
KL kirjoitti: (15.3.2010 19:05:48)
Olettekos oikeasti tuota mieltä?
KL, ymmärsit minut väärin. Kyselin asiantuntijoiden mielipidettä, en väittänyt mitään. Toistaiseksi en ole mitään mieltä, mutta edelleenkin sääntö 11-3 askarruttaa:
”Jos pallo, joka ei ole pelissä, putoaa tiiltä, tai pelaaja näpäyttää pallon tiiltä tähdätessään palloa, saa tämän tiiata uudestaan ilman rangaistusta.”
Entä, jos pallo onkin pelissä? Mainintaa tästä ei ko. säännössä ole. Pakostakin tulee mieleen, että jos pallo on pelissä, niin sen saa tiiata vain kerran, mutta ei uudestaan ilman rangaistusta. Pallohan on pelissä esim. hutilyönnin jälkeen, josta olemme yhtä mieltä. Mutta eikö se (tässä tapauksessa korvaava pallo) ole pelissä (taas kysymys) myös tiiauspaikalta tehdyn uloslyönnin jälkeen? Mielestäni pallo pelissä – määritelmä tukee tällaista näkemystä:
”Pallo on pelissä heti, kun pelaaja on lyönyt sitä tiiauspaikalla…. Mikäli pallo on korvattu toisella pallolla riippumatta siitä onko tämä sallittua, tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo.”
ottaen huomioon, että korvaavan pallon määritelmä kuuluu:
”Korvaava pallo on alkuperäisen pallon sijaan peliin otettu pallo silloin, kun alkuperäinen pallo oli joko pelissä, kadonnut, ulkona tai nostettuna.”
Ihmettelen edelleenkin, miksi säännössä 11-3 puhutaan vain ei pelissä olevasta pallosta. Jos sääntö koskisi myös pelissä olevaa palloa, eikö olisi loogisempaa, että lause ”joka ei ole pelissä”, olisi jätetty pois? Osaako joku selittää tämän kummallisuuden?
Nyt pitääpi katsella pikkaisen laajemmalla linssillä tätä asiaa…
PG kirjoitti: (15.3.2010 21:30:18)
I]”Jos pallo, joka ei ole pelissä, putoaa tiiltä, tai pelaaja näpäyttää pallon tiiltä tähdätessään palloa, saa tämän tiiata uudestaan ilman rangaistusta.”Tässäpä juurikin tarkoitetaan palloa, jota ei vielä ole lyöty sääntöjen tarkoittamassa mielessä. Toisin sanoen, pelaaja ei ole vielä yrittänyt lyödä ko. palloa. Jos taasen pelaaja olisi jo yrittänyt lyödä palloa ja lyönyt hudin, pallo olisi pelissä, vaikka se kököttäisikin vielä tiin nokassa.
PG kirjoitti: (15.3.2010 21:30:18)
”Pallo on pelissä heti, kun pelaaja on lyönyt sitä tiiauspaikalla…. Mikäli pallo on korvattu toisella pallolla riippumatta siitä onko tämä sallittua, tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo.”Niinpä tulee, heti kun pelaaja on lyönyt sitä tiiauspaikalla. Huomaatkos? Eikös olekin hauska kehäpäätelmä? Eivät ole lordit turhaan näitä miettineet 😉
Niin tästähän on tuo eka dekkarikin ko säännön kohdalla näyttäis kertovan.
KL kirjoitti: (15.3.2010 19:32:19)
vieraspelaaja kirjoitti: (15.3.2010 18:02:32)
Kun kerran kakkospallo lähti tii-merkkien etupuolelta, virhe on tapahtunut, kyse on enää siitä, miten virhe korjataan, uusimalla vai rankkareilla. Kun Jouko uskoi Samia, että virheen korjaamatta jättämisestä olisi seurannut diskaus, ei voi väittää, että kyse ei olisi ollut vakavan virheen korjausyrityksestä. Kun tällainen perusteltu epäilys syntyy eikä tuomaria ole paikalla, pelaajan kuuluu sääntöjen mikaan menetellä juuri näin, eikä häntä turhan uuden pallon pelaamisesta rangaista, vaikka myöhemmin todettaisiin, että alkuperäinen pallo + 2 rankkaria on oikea menettely.
No niin, nyt aletaan olla lähellä loppua.
Säveltämässäni casessä oli kaksi osaa, joista ensimmäiseen Poodri Hoo antoi oikean vastauksen heti kärkeen (onneksi olkoon!). Toinen, ja mielestäni se tulkinnanvarainen ja kiinnostavampi osa on juurikin se, miten Joukon uusintapelaamiseen tulee suhtautua. Sitä yritin kysellä Poodri Hoolta paljastamatta liikaa ensimmäisestä osasta, jottei keskustelu tyrehtyisi.
Kakkososan ydinkysymys onkin juuri siinä, syyllistyykö Jouko rikkeeseen mennessään takaisin kolmostiille vai ei, ja jos syyllistyy, niin minkälaiseen. Vastakkain tässä mietinnässä ovat jo aiemmin luetellut sääntökohdat ja se, että pelaajan tulee tuntea säännöt. Jos Jouko olisi tuntenut säännöt paremmin tai edes lukenut sen Samin esittelemän sääntökohdan 11-4 huolellisesti, hän olisi ymmärtänyt, ettei hänen tule palata sinne kolmostiille. Toisaalta hän tekee tuon hyvässä uskossa ja juurikin välttääkseen vakavan rikkeen seuraukset.
Sen kuuluisan pelin hengen perusteella en itse lähtisi rankaisemaan Joukoa, vaikka mieli kyllä tekisi… ja Samille porttari kahdeksi viikoksi 🙂
säännön 20-7 mukaan jos pelaaja uskoo tehneensä vakavan rikkeen väärästä paikasta pelatessaan, hänen pitää (must) pelata toinen pallo, ja kertoa faktat tuomarille ennen kuin jättää korttinsa. Joukon Velvollisuudet päättyvät tähän, arvion siitä, oliko rike vakava vai ei, tekee tuomari, ei Jouko. Mistä Joukoa voisi edes teoriassa rangaista?
KL kirjoitti: (15.3.2010 22:38:11)
PG kirjoitti: (15.3.2010 21:30:18)
”Pallo on pelissä heti, kun pelaaja on lyönyt sitä tiiauspaikalla…. Mikäli pallo on korvattu toisella pallolla riippumatta siitä onko tämä sallittua, tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo.”Niinpä tulee, heti kun pelaaja on lyönyt sitä tiiauspaikalla. Huomaatkos? Eikös olekin hauska kehäpäätelmä? Eivät ole lordit turhaan näitä miettineet 😉
OK. Selkeämmäksi tuskin loordit olisivat voineet sääntöä laatia. Itse asiassa oivalsin jujun heti, kun tarinani jälkeen katselin Hercule Poirot- juttua. On siis yhtä hyödyllistä katsella dekkareita, kuin lukea deccareita…
kebax kirjoitti: (15.3.2010 23:09:02)
Niin tästähän on tuo eka dekkarikin ko säännön kohdalla näyttäis kertovan.Juu, ja decc 11-3/3 koskien toimintaa tiillä OB – lyönnin jälkeen.
Poodri Hoo kirjoitti: (15.3.2010 20:12:24)
Tervettä järkeä ja Olaus Petrin periaatteita noudatin.
Esimerkiksi
’Jos asia on hämärä, niin pitää olla taipuvampi auttamaan syytettyä kuin syyttäjää.’
’Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan.’
soveltuvat hyvin golfissakin noudatettaviksi.
Loordit eivät todellakaan ole sortuneet epätarkkaan pallo pelissä – määritelmään, vaikka aluksi niin luulin. Oivalsin jujun vasta, kun katselin Agata Cristien kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa.
”Pallo on pelissä heti, kun pelaaja on lyönyt sitä tiiauspaikalta.” Tämä määritelmä ei sulje pois sitä, etteikö pallo voisi olla tiiauspaikallakin pelissä jo ennen lyöntiä. Näin on esim., jos ensimmäinen lyönti on ollut huti.
”Mikäli pallo on korvattu toisella pallolla, tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo”. Tämä määritelmä ei taas edellytä sitä, että korvaavaa palloa pitää ensin lyödä tiiauspaikalta, jotta siitä tulisi pelissä oleva pallo. Näinhän on esim., jos pallo kadonnut vesiesteeseen.
Miksi loordien määritelmä siitä huolimatta on aukoton? Miksei korvattu pallo ole pelissä ennen lyöntiä tiiauspaikalla, vaikka muualla on? Pelkkä korvaaminenhan pitäisi riittää. Ei riitä, siitä loordit ovat pitäneet huolen. Jatketaan sääntökirjan tutkiskelua:
20-4: ”Korvaavasta pallosta tulee pelissä oleva pallo, kun se on pudotettu tai asetettu. A substituted ball becomes the ball in play when it has been dropped or placed.”
No jos korvaavan pallon pudottaa tiiausalueelle maahan tai asettaa sen maahan tai tiin päälle, niin eikö se silloin ole pelissä oleva pallo? Ei tietenkään. Jatketaan tutkiskelua edelleen:
11-1:”Kun pelaaja laittaa pallonsa peliin tiiauspaikalta, jne… When a player is putting a ball into play from the teeing ground, etc…”
Siinä se juju on. Tiiauspaikalla pelaaja ei pudota eikä aseta korvaavaa palloa, vaan hän laittaa sen peliin. Näin korvaavasta pallosta ei voi tulla pelissä olevaa palloa, koska vasta pudottaminen tai asettaminen tekee korvaavasta pallosta pelissä olevan pallon…
PG kirjoitti: (16.3.2010 16:13:27)
Loordit eivät todellakaan ole sortuneet epätarkkaan pallo pelissä – määritelmään, vaikka aluksi niin luulin. Oivalsin jujun vasta, kun katselin Agata Cristien kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa.”Pallo on pelissä heti, kun pelaaja on lyönyt sitä tiiauspaikalta.” Tämä määritelmä ei sulje pois sitä, etteikö pallo voisi olla tiiauspaikallakin pelissä jo ennen lyöntiä. Näin on esim., jos ensimmäinen lyönti on ollut huti.
”Mikäli pallo on korvattu toisella pallolla, tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo”. Tämä määritelmä ei taas edellytä sitä, että korvaavaa palloa pitää ensin lyödä tiiauspaikalta, jotta siitä tulisi pelissä oleva pallo. Näinhän on esim., jos pallo kadonnut vesiesteeseen.
Miksi loordien määritelmä siitä huolimatta on aukoton? Miksei korvattu pallo ole pelissä ennen lyöntiä tiiauspaikalla, vaikka muualla on? Pelkkä korvaaminenhan pitäisi riittää. Ei riitä, siitä loordit ovat pitäneet huolen. Jatketaan sääntökirjan tutkiskelua:
20-4: ”Korvaavasta pallosta tulee pelissä oleva pallo, kun se on pudotettu tai asetettu. A substituted ball becomes the ball in play when it has been dropped or placed.”
No jos korvaavan pallon pudottaa tiiausalueelle maahan tai asettaa sen maahan tai tiin päälle, niin eikö se silloin ole pelissä oleva pallo? Ei tietenkään. Jatketaan tutkiskelua edelleen:
11-1:”Kun pelaaja laittaa pallonsa peliin tiiauspaikalta, jne… When a player is putting a ball into play from the teeing ground, etc…”
Siinä se juju on. Tiiauspaikalla pelaaja ei pudota eikä aseta korvaavaa palloa, vaan hän laittaa sen peliin. Näin korvaavasta pallosta ei voi tulla pelissä olevaa palloa, koska vasta pudottaminen tai asettaminen tekee korvaavasta pallosta pelissä olevan pallon…
Öhhhh…. Älä nyt suutu, mutta ansiokkaasta pohdinnastasi huolimatta sanoisin, että suljet silmäsi kokonaisuudelta ja keskityt irrallisiin lauseisiin.
Ja erityisesti tuo viimeinen kirjoittamasi virke on kerrassan kuningas! Mitä sinä sillä oikeastaan halusit sanoa…?
Ajatellaanpas, että pelaaja haluaa lyödä uuden pallon tiiltä lyötyään ensimmäisen vesiesteeseen. Jos pallo olisi pelissä heti, kun se on asetettu, niín asettamisen ajankohta joutuisi jatkuvan syynin alle. Tarkoitan tällä sitä, että pelaajan irrotettua kätensä pallosta painettuaan tiin maahan, pallo olisi pelissä. Jos pelaaja ei olisikaan tyytyväinen pallon tiiauskorkeuteen, hänellä ei enää olisi mahdollisuutta korjata tilannetta ilman kahta penalttia. Tämä tuskin on tarkoitus.
KL kirjoitti: (16.3.2010 21:13:15)
PG kirjoitti: (16.3.2010 16:13:27)
Loordit eivät todellakaan ole sortuneet epätarkkaan pallo pelissä – määritelmään, vaikka aluksi niin luulin. Oivalsin jujun vasta, kun katselin Agata Cristien kirjan pohjalta tehtyä elokuvaa.”Pallo on pelissä heti, kun pelaaja on lyönyt sitä tiiauspaikalta.” Tämä määritelmä ei sulje pois sitä, etteikö pallo voisi olla tiiauspaikallakin pelissä jo ennen lyöntiä. Näin on esim., jos ensimmäinen lyönti on ollut huti.
”Mikäli pallo on korvattu toisella pallolla, tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo”. Tämä määritelmä ei taas edellytä sitä, että korvaavaa palloa pitää ensin lyödä tiiauspaikalta, jotta siitä tulisi pelissä oleva pallo. Näinhän on esim., jos pallo kadonnut vesiesteeseen.
Miksi loordien määritelmä siitä huolimatta on aukoton? Miksei korvattu pallo ole pelissä ennen lyöntiä tiiauspaikalla, vaikka muualla on? Pelkkä korvaaminenhan pitäisi riittää. Ei riitä, siitä loordit ovat pitäneet huolen. Jatketaan sääntökirjan tutkiskelua:
20-4: ”Korvaavasta pallosta tulee pelissä oleva pallo, kun se on pudotettu tai asetettu. A substituted ball becomes the ball in play when it has been dropped or placed.”
No jos korvaavan pallon pudottaa tiiausalueelle maahan tai asettaa sen maahan tai tiin päälle, niin eikö se silloin ole pelissä oleva pallo? Ei tietenkään. Jatketaan tutkiskelua edelleen:
11-1:”Kun pelaaja laittaa pallonsa peliin tiiauspaikalta, jne… When a player is putting a ball into play from the teeing ground, etc…”
Siinä se juju on. Tiiauspaikalla pelaaja ei pudota eikä aseta korvaavaa palloa, vaan hän laittaa sen peliin. Näin korvaavasta pallosta ei voi tulla pelissä olevaa palloa, koska vasta pudottaminen tai asettaminen tekee korvaavasta pallosta pelissä olevan pallon…
Öhhhh…. Älä nyt suutu, mutta ansiokkaasta pohdinnastasi huolimatta sanoisin, että suljet silmäsi kokonaisuudelta ja keskityt irrallisiin lauseisiin.
Nimenomaan kokonaisuuden luulin löytäneeni ja sitä kautta selityksen loordien pallo pelissä – määritelmälle. Olin jo miettimässä, miten määritelmää pitäisi rukata, jotta sen mukaan korvaava pallokin olisi ”pelissä” vasta, kun pelaaja on sitä lyönyt. Esim. 1. kappaleen loppu olisi määritelmässä voinut olla ” …tulee korvaavasta pallosta pelissä oleva pallo paitsi tiiauspaikalla” (kaksi viimeistä sanaa lisätty). Lisäys on tarpeeton, kun ymmärtää, että vain asettamisella ja pudottamisella korvaavasta pallosta tulee pelissä oleva pallo, laittamisella ei tule. Ja laittaminen lienee ainoa toimenpide, jolla tietyllä pallolla pelaaminen voidaan tiiauspaikalla käynnistää, näin olen ymmärtänyt.
KL kirjoitti: (16.3.2010 21:13:15)
Ja erityisesti tuo viimeinen kirjoittamasi virke on kerrassan kuningas! Mitä sinä sillä oikeastaan halusit sanoa…?
Ajatellaanpas, että pelaaja haluaa lyödä uuden pallon tiiltä lyötyään ensimmäisen vesiesteeseen. Jos pallo olisi pelissä heti, kun se on asetettu, niín asettamisen ajankohta joutuisi jatkuvan syynin alle. Tarkoitan tällä sitä, että pelaajan irrotettua kätensä pallosta painettuaan tiin maahan, pallo olisi pelissä. Jos pelaaja ei olisikaan tyytyväinen pallon tiiauskorkeuteen, hänellä ei enää olisi mahdollisuutta korjata tilannetta ilman kahta penalttia. Tämä tuskin on tarkoitus.
Sanoin asiani ilmeisen epäselvästi, sillä ymmärsit sen täysin päinvastoin, kuin olin tarkoittanut.
Viimeisessä lauseessa oli ajatuksena, että tiiauspaikalla korvaava pallo tulee peliin (ts. pelissä olevaksi palloksi) vasta sitten, kun pelaaja on sitä lyönyt. Ja tämä johtuu siitä, että tiiauspaikalla ei tunneta ollenkaan sellaisia käsitteitä, kuin pallon asettaminen tai pudottaminen (näin sääntöjä tulkitsin), joilla toimenpiteillä korvaavasta pallosta tulisi pelissä oleva pallo. Vaikka pelaaja omasta mielestään asettaisi pallon peliin tiiauspaikalla, se ei olisi säätöjen mielessä asettamista, vaan pallon peliin laittamista, jolloin pallosta ei tule pelissä olevaa palloa. Jos tiiauspaikalla asettaminen tai pudottaminen olisi mahdollista, niin silloin säännön 20-4 mukaan korvaavasta pallosta tulisi pudottamalla tai asettamalla pelissä oleva pallo. Se johtaisi mahdottomiin tilanteisiin, kuten mainitsit.
Tuo oma viittaukseni vesiesteeseen kadonneesta pallosta (joka tietenkin korvataan pallolla, joka pudotetaan, jonka jälkeen pallo on ”pelissä”) ei tarkoittanut sitä, että se olisi lyöty tiiauspaikalta.
Hyvän casen taas sävelsit. Eikä sovittaminenkaan hassummin ole sujunut -;)
Tämähän joukon ongelma lähti pikkujoulusta 86,kun se tanssilattialla kouri samin vaimoa perseestä…
-
JulkaisijaArtikkelit