Etusivu › Foorumit › Yleistä › "Jos talvella ei tule lainkaan lunta, aukeavatko kentät aiemmin keväällä?"
-
JulkaisijaArtikkelit
-
”Eri ruoholajeille on olemassa tietyt raja-arvot, kuinka pitkään ne kestävät lumipeitteen alla oloa. Mitä pidemmälle lumettomuus jatkuu, niin sitä pienempi on todennäköisyys lumipeitteen aiheuttamille vaurioille”, sanoo Golfliiton kenttäasiantuntija Jari Koivusalo.
Kentänhoitoasioita seuranneena tuli tuosta lainausta kappaleesta mieleeni, että kauemmas todellisuudesta on vaikea päästä, vaikka sitä oikein tarkoituksella yrittäisikin. Kun lausujana on Golfliiton kenttäasiantuntija ja jutun kirjoittajana yksi johtavista golfia käsittelevistä portaaleista, lienee paikallaan esittää muutama tarkentava kysymys.
En ole kuullut raja-arvoista, joiden perusteella voitaisiin päätellä mahdollisia lumipeitteen aiheuttamia tuhoja. Pohj(ol)an pahkasieni, (Myrio)sclerotinia borealis on kuulemani mukaan joskus aiheuttanut harmia jossakin päin maata, kun lumipeite on ollut maassa pitkälle yli puoli vuotta, tuon tarkempiin määritelmiin en ole törmännyt. Kuulisin näistä raja-arvoista mielelläni lisää!
Mieleeni kyllä juolahti, että jutussa ehkä tarkoitettiin jääpeitteen aiheuttamia tuhoja. Siinäkin, ja varsinkin siinä tapauksessa lainauksessa annettiin asiasta varsin suoraviivainen kuva. En osaa kytkeä sitä kentän arkeen millään tavalla.
Noin 30 vuotta sitten Suomen Golfliitto teki ansiokkaan tutkimuksen eri heinälajien ominaisuuksista, ja sivutuotteena oli muutama päätelmä eri lajien pärjäämisestä jääpeitteen alla. Tuo legenda elää edelleen loruna: poayks, natakaks, röllikolme. Kohtaa todellisuutta harvinaisen vähän.
Sinänsä asiallisen jutun alussa annetaan kuva, että kenttämestari voi lumen tullessa laittaa ruksin allakan kulmaan ja kun raja-arvon määrittelemä eräpäivä lähestyy, mennään kentälle katsomaan josko tarvitsee lykätä lumet sivuun.
Koskaan ei voi tietää, mitä tuleman pitää, milloin pitäisi tehdä jotakin ja milloin olla tekemättä. Kun kevät koittaa, osa kenttämestareista raapii ranteitaan kun tuli touhuttua, osa harmittelee kun ei tullut tehtyä päätöstä talvitöihin ryhtymisestä. Yhteistä näille jutuille on, että jälkikäteen ollaan paljon mukaviisaampia ja kun seuraava talvi koittaa, ovat ongelmat taas erilaisia ja arvaukset alkavat. Useat kenttämestarit ovat tuskailleet, että nykyisen kaltaiset talvet ovat stressaavampia kuin varsinaiset kasvu- ja pelikaudet.
Pidän keskustelua tästä aiheesta tärkeänä. Koko golf elää kovissa kustannuspaineissa ja se tuntuu tietenkin myös kentänhoidossa, jopa varsinkin. Sen sijaan, että kerrotaan alan valtamediassa yksinkertaistettua käsitystä, voitaisiin korostaa sitä mihin onnistunut kentänhoito lopun perin kulminoituu.
Alan setäoletettuna otan tässä vapauden vähän muutenkin nostella kissoja ilmaan. Kuten aikaisemmin todettiin, elää myös kentänhoito tiettyä murrosta kustannuspaineissa. Liiton kenttäasiantuntija on siteerattua juttua lukuunottamatta varsin hiljaa kentänhoidon suuntaan. Nyt jokainen kenttä painii tykönään samojen asioiden kanssa eikä asioita kokoavaa tahoa ole juuri näkynyt. Jos jotakin oleellista on mennyt minulta ohi, niin otan moitteen vastaan ja seison korjattuna!
Hoitoon liittyen otan esimerkin vaikkapa kasvitautipuolelta. Tekstini alussa mainitun vihulaisen lähisukulainen on leviämässä jo naapurimaissamme ja lienee vain ajan kysymys, koska se löytää tiensä myös meille. Voimme tietysti joka mestari soittaa kollegoillemme: ”Kodak, har ni set nogo spottar på griiner, jasså?” mutta ehkäpä keskitetympi lähestymistapa voisi olla tehokkaampi? Muutamilta yllätyksiltä voitaisiin välttyä. Näistä ongelmista kärsivät viime kädessä kuitenkin pelaajat, ja he ne myös maksavat. Tämä noinniinkuinvain yhtenä esimerkkinä.
Jari, tule vaan rohkeasti kentille käymään muutenkin kuin seuratapaamisiin. En väheksy niitä lainkaan, mutta itse pidän myös kenttää aika oleellisena osana golfpallon peluuta.
Vahinko vain, että Keeper kovin harvoin ilmaantuu tänne. Aina hänen kirjoituksista huokuu asiantuntemus. Hyvä hyvä.
Juuri näin..
Toisaalta olisi hyvä kuulla/lukea pääsemmekö aikaisemmin keväällä kentälle jos (ainakaan pysyvää)lunta ei talven aikana tulisikaan?
Tänä talvena näyttää hyvältä kun pelikausi yhä vain jatkuu vaikka tammikuu alkaa olla jo puolessa välissä. Ilmasto tuntuu muuttuvan positiiviseen suuntaan. Saattaa olla että pääsemme jonkun vuoden päästä pelaamaan vuoden ympäri. Ikävää että talven lyhyt valoisa aika hieman rajoittaa pelaamista.
Tottakai pelikautta pidentää, mikäli lunta ei ole tai se sulaa aikaisin.
Kentän voi avata aina kun lunta ei ole tai kenttä ei ole jäässä, joten asia kulminoituu kysymykseen: Milloin kenttä on järkevää avata? Se onkin niin monitahoinen kysymys, että oikeaa vastausta ei ole.
Keskeistä on muistaa, että kun kasvua ei ole ja kenttää kulutetaan, niin silloin tuota pelille tärkeää pääomaa syödään. Tämä siis tapauksessa, että kenttä ei ole niin märkä että sitä kautta aiheutetaan suoria vaurioita kuten jutussa pohdittiinkin. Seuraavaksi pohditaan kuinka paljon tuota pääomaa on, onko siellä mitään kulutettavaa. Jos nurmi kulutetaan pois ja pelataan maanpintaa vasten, on selvää että keväällä on sitten ongelmia. Usein pelkkä kylvö ei riitä. Kulutus ei ole tasaista, joten yleensä kulutetaan pelaamiselle tärkeimmät paikat pahiten.
Yleisvastaus siis on, että useimmat kentät kestävät tietyn määrän kuluttamista kasvukauden ulkopuolella – syksystä saattaa olla jo muutaman kuukauden pohjat – ottamatta liikaa nokkiinsa. Kuinka paljon kulutusvaraa on, riippuu kentästä ja olosuhteista. Kuinka paljon kuluttajia on, riippuu sekin monesta tekijästä.
Keeperille kävi tyypillinen/harvinainen asiavirhe aloitusviestissä. Tyypillinen sikäli, että kirjoitin ulkomuistista, harvinainen sikäli, että yleensä luotan muistiin vain silloin kun luotan siihen (vrt sienestäjän ohje: tunne kaikki myrkkysienet – poimi vain sieniä jotka tunnet).
Janne kirjoitti asiallisesti tuosta meillekin todennäköisesti saapuvasta Dollar Spotista, joka siis ei ole Sclerotinia-sukuun kuuluva vaan Clarireedia. Tämä muutos on kuulemma tapahtunut reilu vuosi sitten!
Tässä siis hyvä juttu:
Viheriöt kuoppaiseksi tekevä kasvitauti uhkana myös Suomessa
Mielenkiintoista keskustelua ja hyvä juttu tosta dollar spotista. Ihan mielenkiinnosta, onko sulla Keeper (tai jollain muulla) tietoa miten tilanne on kehittynyt tuon artikkelin ilmestymisen (maaliskuu 2018) jälkeen? Onko dollar spot esim. Ruotsissa päässyt paljon leviämään tuon aikaisesta tilanteesta?
miten tilanne on kehittynyt tuon artikkelin ilmestymisen (maaliskuu 2018) jälkeen? Onko dollar spot esim. Ruotsissa päässyt paljon leviämään tuon aikaisesta tilanteesta?
Lyhyen tiedustelun perusteella on joitakin tapauksia ollut Tukholman seudulla. Piankos se sieltä tänne pompsahtaa 😮
Teoreettinen kysymys koska esim. Helsingissä ei ole koskaan ollut talvea jolloin ei olisi ollut lunta. Tällä hetkellä pohjoisella pallonpuoliskolla on keskimääräistä enemmän lunta, joten ikävä kyllä veikkaan että kohta alkaa golffarille lumien sulamisen odottelu. Suomi on niin pohjoisessa, että sää voi muuttua parissa päivässä täydeksi talveksi kun tulee pohjoispyörre.
Viheriöt ruiskutettu.
Lumihometta ei ollut, mutta kylänurmikalla Colletotrichumia keliin nähden odotetusti. Tammikuussa sitä ei tosin ole usein tullut taivasteltua, mutta kerrankos sitä nyt.
Viheriöt siinä kunnossa, että teki mieli mennä leikkaamaan, mutta ehkä sitä kevääseen malttaa sentään odottaa 😮
-
JulkaisijaArtikkelit