-
JulkaisijaArtikkelit
-
Osaako joku kertoa onko aihetta tutkittu tai muuten tietoa, kuinka pallon ominaisuudet muuttuvat ollessaan pidempään vedessä? Golfvesiesteissähän on vaikka mitä kemikaaleja. Järvipallojahan myydään isoissa erissä halvemmalla.
On tutkittu. Muistaakseni palloon imeytyy vettä alle prosentin verran pallon painosta eikä tuo määrä vaikuta klubituupparin peliin tuon taivaallista.
Eikä niissä golfkentän lätäköissä ole ihan mitä tahansa kemikaaleja täällä Suomessa (muualla kyllä, kun Espanjassakin lätäköiden vettä värjätään siniseksi…), lähinnä lannoitteita. Ne ovat pääosin epäorgaanisia aineita, jotka tunkeutuvat huonosti golfpallon ulkoisen kuoren sisään saati sen läpi. Sitähän ei ihminen voi aina tietää mistä päin maailmaa nuo järvipallot ovat kotoisin, mutta omasta mielestäni niitä voi huoletta ostaa ja lyödä takaisin erilaisiin lätäköihin.
Itse löysin nopealla goooglaamisella artikkeleita, joissa kerrottiin että jo muutamalla tunnilla vedessä on vaikutusta. Uudehkoilla palloilla aika on noin 12 tuntia, kun ytimen vettyminen alkaa. Vettä pallon sisällä -prosenteista en tiedä ja ilmeisesti vesi myöhemmin kuivuu. Ongelma kuitenkin tuo ytimen joustavuuden hajoaminen. Pahimmillaan vie drivestä 10-20 yardia eli noin 5-10%. Merkittävä luku. Klubituupparilla toki muitakin ongelmia pelissä.
NimetönSehän riippuu ihan kenen tarinoita lukee. Kukaan ei sentään väitä että suorituskyky paranee. 10% pituusvaikutukseen en usko toki hetkeäkään, sen voi todeta jo ihan vaan pelaamalla.
Pitäs löytää luotettava tutkimus nyt vähintään.
Tuossa järvipallokauppiian sepustuksia asiasta
https://www.golfballdivers.com/pages/why-pre-played-ballsTulos odotettu myyjän näkökulmasta. Mutta pohdintaa.
Tänä vuonna itse pelannut järvipalloilla ja elämäni pisimmät drivet on myös mitattu tänä vuonna.
Itse löysin nopealla goooglaamisella artikkeleita, joissa kerrottiin että jo muutamalla tunnilla vedessä on vaikutusta. Uudehkoilla palloilla aika on noin 12 tuntia, kun ytimen vettyminen alkaa.
Ettäkö siis vesi menee 12 tunnissa muovin läpi sinne kumiseen ytimeen? Uskoo ken tahtoo.
Tuon voi jokainen testata kotonaan, jos huushollista löytyy keittiövaaka. Punnitse tusina palloja ja laita ne ämpäriin 24 tunniksi. Kuivaa huolellisesti ja punnitse uudelleen. Pidemmän testin voi tehdä, kun laittaa ne pallot ämpärilliseen vettä koko talveksi. Vesi tosin kannattaa vaihtaa, jos se alkaa haista…
Suora lainaus netistä: The polymer outer shell works hard to protect the golf ball core. However, the molecular structure breaks down after several hours. As a result, the hydrophobic zones repel water. Therefore water seeps through micro-cracks and drenches the ball’s outer and inner core.
Suositeltiin tekemään samaa vesitynnyri testiä. En muista miten tarkka vaaka kotona on, mutta yritän muistaa laittaa pari palloa (kulunutta) likoamaan. Saadaan sitten tuloksia.
Ja jotta testistä saadaan mielenkiintoinen, kokeillaan sitä parilla pallolla, jotka nostetaan eri aikoihin vedestä. Todennäköisesti kahden päivän välein.
Kaveri kävi kerran uimassa portugalilaiskentän järvessä (ensimmäinen albatross) ja hyvin hän on elossa vielä 30 vuoden jälkeen. Veikkaan että ei nuo kenikaalit niin pahoja ole, mutta vesi kuten mikö tahansa neste kyllä tunkeutuu sinne pallon ytimeen ja voi alkaa heikentämään rakenteita sieltö käsin. Tosin rippuu vähän minkö firman pallo
Väittäisin (mutulla), että paljon suurempi vaikutus on
– eri pallomerkkien keskinäisellä eroavaisuuksilla
– vanha ProV1 vs. Uudempi ProV1 (vanhimmat provikat vuodelta 2000)… eli jos löydät palloja tai vertailet pelatessa, kannattaa valita sama merkki ja suunnilleen samaa vuosikertaa
However, the molecular structure breaks down after several hours.
Tuo on sitä itseään, eli sontaa. Nykypallojen kuorissa käytetään tyypillisesti polyuretaania tai vastaavaa eikä polyuretaanimuovin molekyylirakenne todellakaan hajoa vedessä muutamassa tunnissa, johan sille nauraa jokainen orgaanikko tai polymeerikemisti. Likimain sama kuin väittäisi polyeteenistä valmistetun muovikassin maatuvan viikossa.
Pitääpä laittaa kaksi settiä palloja sankoon viikoksi. Yksi setti on käyttämättömiä uretaanikuorisia palloja ja toinen setti hyvin kuluneita ProV1 -harjoituspalloja, kumpaakin 20 palloa. Mielenkiinnolla odotan testini tuloksia.
Aikanaan kun pallojen pintamateriaalina oli balata, niin ne pallot menivät vedessä nopeasti pilalle. Pinta pientä ”nyppylää” täynnä. Tämä johtui siitä, että balata on luonnon aine.
BalataItse en ole balata palloa nähnyt miesmuistiin, mutta muistan sen briteistä tulleen ”balata” jäätelön, if you woman aint Pamela (Anderson) taie Balata!” Tai jotain tommosta. ProV1 olis muuten mukava testata kun niissä yksi tiheimmistä palloytimistä jos oikein muistan. Kai eroa myös että mikä kovuus pallossa, musta punainen vaiko sininen
”If your wife aint Pamela, take Balata” ja sitten näky kun heppu haukkas ison palan jäätelöä jossain välimerellä ja Pamela Anderson tupsahti Baywatch puvussa viereen
Varmaan tuolta maista joissa ei ole talvea järvipallot on OK, ja miksei suomestakin, edellyttäen että ovat kuluvan kauden palloja. En jotenkin usko että pakkanen voi tehdä pallolle kovin hyvää. Tosin keräsin minä yksi kevät 300 palloa joilla tuli pelattua pitkään. Oli siellä joukossa jotain provikoita, jotka tuntui deepredeiltä. Olisiko ominaisuudet vähän heikentyneet.
Onhan niissä vesiesteissä vaikka mitä aineita, esim. kaikki torjunta-aineet ja lannoitteet valuvat niihin. Siksi olen aina näitä pallojen onkijoita ihmetellyt, ei kovin terveellistä touhua poimia esteistä vanhoja palloja.
Onhan niissä vesiesteissä vaikka mitä aineita, esim. kaikki torjunta-aineet ja lannoitteet valuvat niihin.
Torjunta-aineet? Vieläkö niitä käytetään jollain kentällä?
Hyvin näyttävät estealueiden vesissä ainakin kotikentälläni viihtyvän niin kalat kuin puolisukeltajatkin. Myös joutsenet ja harmaahaikarat ovat meillä vierailleet. Näyttävät kaikki nuo lajit tekevän tarpeitaan sinne veteen ja ympäristöön, tuottavat siis suunnilleen samoja lannoitteita kuin mitä ihminenkin kentälle levittää.
Harva niitä lammikosta poimittuja palloja syö tai nuolee ainakaan suurempia määriä, joten voit luottaa pallojen onkijoiden terveyden olevan turvassa siltä osin.
Kyllä golfkentillä käytetään vaikka mitä aineita, se on sellainen julkinen salaisuus. Samoin maataloudessa noin yleisellä tasolla. Valvonta kun on täysin olematonta.
Jos olet eri mieltä veden laadusta, niin peseydy ihmeessä vesiesteissä ja pari hörppyä vielä janojuomaksi. Kerro sitten miten kävi.
Itänaapurissa näin! Ei se oirekanta varmasti heti ilmene vesiesteessö uinnin jälkeen mutta seiraavana päivänä voi olla jo suuret oireet
Jos olet eri mieltä veden laadusta, niin peseydy ihmeessä vesiesteissä ja pari hörppyä vielä janojuomaksi.
Ei järvivettäkään suositella juotavaksi, mutta kyllä järvissä ja lammissa uidaan varsin yleisesti. Kenttien rajojen sisäpuolella olevilla vesialueilla puolestaan uiminen ei ole käsittääkseni edes sallittua kenttäyhtiön laatimien ohjeiden perusteella, tai ainakin näin pitäisi olla.
Estealueiden veden laatu vaihtelee varmasti hyvin paljon riippuen siitä kuinka usein vesi vaihtuu. Ja kysehän tässä oli järvipallojen poimimisen turvallisuudesta eikä estealueiden veden juomisesta tai siinä kylpemisestä.
kyllä näitä vesiä valvotaan, mitkä laskevat pois kenttäalueilta ja ovat jopa pohjavesialueilla.
SMG levittää huhupuheita, englanninkielellä bullshit. Yhdellä kotikentistäni kulkee puro, jonka pitoisuudet mitataan määräajoin. Tulos on joka kerta ollut sama, puron vesi on puhtaampaa kenttäalueelta poistuessaan kuin sinne tullessaan, fakta.
Onhan niissä vesiesteissä vaikka mitä aineita, esim. kaikki torjunta-aineet ja lannoitteet valuvat niihin. Siksi olen aina näitä pallojen onkijoita ihmetellyt, ei kovin terveellistä touhua poimia esteistä vanhoja palloja.
—
Kyllä golfkentillä käytetään vaikka mitä aineita, se on sellainen julkinen salaisuus. Samoin maataloudessa noin yleisellä tasolla. Valvonta kun on täysin olematonta.
Jos olet eri mieltä veden laadusta, niin peseydy ihmeessä vesiesteissä ja pari hörppyä vielä janojuomaksi. Kerro sitten miten kävi.
Golfkenttien käyttöön on hyväksytty suuri määrä erityyppisiä torjunta-aineita eri tarkoituksiin. Niiden käyttöä valvoo Tukes, joka tekee golfkentille tarkastuskäyntejä.
Pitkä pelikausi perustuu paljolti torjunta-aineiden käyttöön. Varsinkin sienitaudit tekisivät kentistä syksyisin ja keväisin pelikelvottomia.
On vähän harmittavaista, että golfarit laukovat tuollaisia kommentteja, ikään kuin torjunta-aineiden käytössä olisi jotakin kummallista. Tehoaineet – usein tuotteetkin – ovat samoja, joita käytetään elintarviketuotannossa, joten kentänhoito ei poikkea näiltä osin vaikkapa leivän tai mansikoiden tuotannosta.
Se kuuluisa joku voisi vähän kertoa pelaajillekin näistä, tosin väitän että kenttämestarinne ei yritä näitä asioita salata, vaan pikemminkin tiedottaa.
Lampien vesien lisäksi tutkitaan myös muita vesistöjä, sekä pohjavesiä. Torjunta-aineiden jäämien vuoksi voisi vettä juoda aivan hyvin, syy miksi en sitä juo on muut luonnolliset jätökset kuten vaikkapa hanhenpaska. Ravinteiden ja vaikkapa nitraatin suhteen golfkenttien pintavedet alittavat muuten talousvedelle asetetut rajat ihan kirkkaasti, määrät taitavat muistaakseni olla korkeintaan ykkösprosentteja, ei edes kymmeniä.
Sovitaanko, että kun puhutaan asiasta niin puhutaan asiaa. Jos arvaillaan, niin sitten kerrotaan se selvästi, ja ehkä jopa kysytään. Kentänhoito tekee paljon duunia että laji pysyisi yleisesti hyväksyttynä, vähän typerää jos pelaajat itse sitten ryvettävät asiaa.
Jos pallo kastuu niin luulisi sen myös kuivuvan. En ole huomannut mitään eroa esteestä kalastetulla pallolla, toki annan pallon kuivua ennenkuin otan sen peliin (riippuu tosin pallomerkistä) Olen antanut vähintään 2000 palloa ilmaiseksi eikä kukaan ole valittanut ominaisuuksien muuttumisista heh. Egyptissä oli rangella kelluvat pallot mikä oli ihan hyvä sillä pallot lyötiin meriveteen.
Valvonnan taso riippuu oleellisesti siitä, millaisella alueella olla ja mihin vedet laskevat. On oleellinen ero ollaanko lähisuoja-alueella, eri asteisilla kaukosuoja-alueilla vai jopa vedenottamoalueilla. Esim. jopa tiesuolaa ei käytetä ottamoalueilla. Myös maaperällä on merkitystä. Myös sijainnilla on merkitys.
Niin tuota esim. oma kotikenttä on rakennettu -90 luvulla ja yhtään tarkastuskäyntiä ei ole ikinä tehty.
Eroja eri kentillä tietysti on, mutta yleisellä tasolla vesiesteet ovat pieniä ja vesi niissä harvemmin virtaa. Pelkästään seisova vesi on täynnä ulosteperäisiä bakteereja, ei missään nimessä kelpaa talousvedeksi. Siihen sitten vielä erilaiset torjunta-aineet, jotka käytännössä valuvat suoraan maaperään ja sieltä vesiesteisiin.
Puhumattakaan sitten miten esim. ympäristöasioiden laita on ulkomailla, esim. Yhdysvalloissa golfkentät nähdään isoina ympäristöriskeinä. Siellä on vesitutkimuksia on tehty jo pitkään ja niistä on löytynyt esim. arsenikkia, lyijyä ja alumiinia.
Suomessa asiat on tietysti toisin, jos niin haluaa uskoa.
-
JulkaisijaArtikkelit