Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Insinöörigolfia
-
JulkaisijaArtikkelit
-
Olen pidemmän aikaa ihmetellyt, kun missään golf -lehdissä tai näillä keskustelupalstoilla en ole törmännyt seuraavaan yksinkertaiseen asiaan eli putin pituuden määrittämiseen takaheilahduksen pituutta säätelemällä tai vakioidun chipin tai pitcin lyöminen aina samalla tavalla eri mailalla ja siten pituuden sääteleminen . Taidan olla golf-oppien mukaan ihan väärässä, mutta minulla tämä ainakin toimii ja uskoisin että tästä voisi olla apua monelle muullekin klubituupparille. Yksinkertaisesti: Olen mitannut lyöntieni pituudet eri mailoilla ja taulukoinut ne. 1. Puttaus Teen puttausliikkeen aina yhtä kovaa ja samalla rytmillä. Putin pituutta säätelen vain taakseviennin pituutta säätelemällä. Lyönnin saatto tulee olla rauhallinen ja pitkä. Taaksevienti (cm)——Putin pituus (m) 10 ———————- 3 15 ———————- 5 20 ———————–8 25 ———————-12 30 ———————-15 35 ———————-18 Yllä olevat pituudet pätevät tasaiselle maalle ja tietyn nopeuksiselle greenille. Aina ennen kierrosta kalibroin putin pituuden harjoitusgreenillä. Jos greenit ovat nopeat pitenevät pituudet ja hitailla greeneillä vastaavasti päinvastoin. Greenien korkeuserot huomioin seuraavasti: Loivassa alamäessä tietynlainen puttausliike tuottaa lopputuloksen, jossa pallo kulkee kaksinkertaisen matkan verrattuna tasaiseen alustaan. Loivassa ylämäessä vastaavasti putin pituus lyhenee noin 30% verrattuna tasaiseen alustaan. Vastaavanlaisia korjauskertoimia olen mitannut esim semiraffista lyömiselle sekä poikkeuksellisen suurille ylä- ja alamäille; esim 10 cm taaksevientiä lisää vastaa noin 50 cm suuruista ylämäkeä) Kierroksen aikana sitten käytännössä siis lasken ennen lyöntiä tarvittavan takaheilahduksen pituuden huomioimalla etäisyyden reikään, mahdolliset ylä- ja alamäet ja mahdollisen karheikon. Sitten vaan lyön tuon laskennallisen pituuden mukaisen lyönnin ja harvinaisen hyvin lyönnin pituus vastaa oikeaa tarvetta. Korostettakoon, että tuon laskennan teen samalla kun katson pikaisesti putin suuntaukset. En usko tämän hidastavan puttausrituaalejani. 2. Chippaus Lyön chippini aina samalla rytmillä ja yhtä kovaa eri mailoilla. Olen siis vakioinut lyönnin. Lyönnin pituus määritellään mailavalinnalla. Taulukkoni on seuraavanlainen: Maila—–Lento ilmassa (m)——Rullit (m)—-Yhteensä (m) 52——–5————————-7————-12 P———6————————-9…12——–15…18 R9——-8————————-10…13——-18…21 R8——-8————————-17…20——-25…28 R7——-8————————-20…25——-28…33 Rullien pituus on tietysti riippuvainen greenien nopeudesta ja nuo metrit kalibroin aina ennen kierrosta muutamalla harjoituslyönnillä. Käytännössä puttien kalibrointitieto riittää myös tähän kalibrointiin. Vastaavasti mahdolliset ylä- ja alamäet tulee huomioida chipin pituuden laskemisessa vastaavasti kuin putatessa. Esimerkki Pallo on 18 metrin päässä lipusta. Greeni on ns kaksitasogreeni ja lippu on ylemmällä tasolla. Greenien tasoero on tehty loivalla ylämäellä, jonka pituus on noin 8 metriä. Ennen lippua on 3 metriä pitkä loiva kallistus kohti lippua. Tarvittava chippi: Todellinen pituus 18 m Ylämäen korjauskerroin 30% * 8 m = +2,5 m Alamäen korjauskerroin -50% * 3 m = -1,5 m Laskennallinen pituus 18 +2,5 – 1,5 = 19 m Valitsen mailan R9 ja lyön pallon lipulle. Luonnollisesti olen taulukoinut pituudet myös normaalien lyöntieni pituuksille eli -mailakohtaisesti normaali svingi (korjauskertoimet myös myötä- ja vastatuulelle) -mailakohtaisesti n. 3/4 svingi R8…W60 lähestymislyöntejä varten -mailakohtaisesti ns pitkä chippi, jossa taaksevienti on chipin ja pitchin puolivälistä Kommentoikaapa, onko insinööri ihan väärässä. Pitääkö sitä putata tai chipata aina pelkällä tuntumalla vai onko pelimiehillä jotain tällaista vastaavaa rakennettuna korvien väliin.
Ei kai sitä kukaan fiiliksellä puttaa?
Kaikkihan noin laskevat… ainakin rennot insinöörit:-)Pari pikaista kommenttia siihen puttiasiaan. Itse puttitekniikkaan en ota kantaa sillä se on kokonaan toinen maailma.
Mielestäni kaikenlainen mekaaninen laskeminen (erityisesti putatessa) on ajanhaaskausta ja siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Luota silmiesi ja aivojesi yhteistoimintaan ja jätä laskutoimitukset alitajunnalle.
Pelkästään griinien erilaiset nopeudet, kallistukset, ylä- ja alamäet laittavat perustaulukkosi niin sekaisin että joudut jokatapauksessa tekemään suuren määrän erilaisia kalibrointeja. Anna aivojesi tehdä laskut (ilman taulukkoja) niin se onnistuu, muuten ei. Hyvässä puttaamisessa virhemarginaali on niin pieni, ettei sitä kykene hallinnoimaan millään tietoisilla mekaanisilla laskutoimituksilla.
Ja onhan se aika erikoisen näköistä jos joku alkaa jokaisessa putissa juoksemaan pitkin griiniä puttipituuksia mittaamassa. Varsinkin pitkissä puteissa se voi herättää hilpeyttä kanssapelaajissa …siis niissä jotka eivät ole insinöörejä 😉
No just…musta noi taulukot on vähän turhan karkeita…siis nuo taaksevinti mitathan on vaan 5cm välein.eikö olisi paljon tarkempaa säädellä se esim.sentin,tai jopa millin tarkkuudella…mutta niin joo…insinöörigolffia…
Ei ammuta alas ideaa vaikka se insinööriltä onkin. Itsekin toimin puttien osalta samalla periaatteella.
Tosin, koska en ole insinööri, niin mitään taulukoita en ole yrittänytkään kehitellä. Sensijaan siihen pallolle astuessa (putin suunnan keksimisen jälkeen) katse tiukasti reikään ja pari edestakaista heilautusta jonka aikana kalkulaattori päässä laskee taakseviennin pituuden ja sitten vaan toteuttamaan. Vauhdin/matkan säätely siis taakseviennin pituudella. Putissa olen parempi kuin tasoitukseni sanoo.
Chipeissä toimin itse asiassa samoin kun putissa. Siis yleensä aina samalla mailalla ja taakseviennin pituudella matkaa säädellen. Ainoastaan pallon makuu aiheuttaa lisäpohdintaa ja joskus jopa muuttaa mailaa. Myös tämä osa-alue toimii paremmin kuin muu peli keskimäärin.
Uskonpa, että kaikki muutkin lähestyvät näitä asioita enemmän tai vähemmän analyyttisesti tietäen tai tiedostamattaan. Sitä tiedostamatonta kutsutaankin sitten fiilikseksi niinkuin tuossa edellä joku sanoi tekevänsä. Mutta kukin tehköön itselleen parhaalla tavalla.
onks mul kuitenki joku auringonpistos vaimikä…onks tää tottakaa!
Koita saada käsiisi kohtalaisen tunnetun lähipeliguru Dave Pelzin Short Game Bible. Pitchien osalta hänen ajatuksensa johtavat juuri tuollaiseen bäkärin pituudella ja mailan loftilla tehtävään lyöntimatkan säätelyyn (kutsuttaneen 3*4-systeemiksi). Sama kuvio toimii myös bunkassa. Tosin sillä yksinkertaistuksella, että griinibunkassa vain yksi bäkärin pituus käytössä ja pituuskontrolli hoituu vailitsemalla käytettävä maila 64-asteisen wedgen ja esim. 8i:n välisistä mailoista.
tepi62 kirjoitti: (12.7.2009 11:26:12)
onks mul kuitenki joku auringonpistos vaimikä…onks tää tottakaa!Niinpä. Mä alan ymmärtämään, että kierrokset kestää 😮
Mä luulen että tämä on jo diplomi-insinöörigolfia.
Ai niin, olis kiva jos ketjun aloittaja kertoisi vaikka oman händärinsä.
Olisi hauska tietää millä tasolla noin funtsaillaan.ps. Missä helvetissä se edit-ominaisuus viipyy?
yksi tapa nähdä tämä on kysyä mikä on puttikoneen ja ihmisen välinen ero. Konetta säätäessä voidaan syöttää nämä kaikki arvot mitä tarvitaan putin menemiseen sisälle, ja sitä tarkemmat arvot sitä enemmän putteja menee sisälle koneella/laitteella. Ihmiselle näistä arvoista ei ole mitään hyötyä ennenkuin on harjoitellu paljon jotta ikäänkuin lihakset ’ymmärtävät’ mitä nämä eri arvot tarkoittavat. Olen myöskin sitä mieltä että nämä tarkat numerot eivät ole tarpeen, ja oikeastaan ne ovat vain likiarvoja sille kun katson puttigriiniä, etäisyyttä ja kallistuksia ja muodostan mielikuvan siitä kuinka nopeasti minun tulisi putata. Se että tiedän tarkan pituuden ei tarkoita että tulen puttaamaan oikealla nopeudella koska edelleen minun tulee osata arvioida kuinka nopeasti se pitää putata. Teknisessä mielessä sanoisin kuitenkin että on ihan hyvä pitää tempo samana kaikissa puteissa ja viedä putteria taakse eri mitan (vaikka ei mielestäni suinkaan ainoa tapa putata). Väittäisin että tällä ei kuitenkaan ole mitään välitöntä yhteyttä tuohon esitettyyn ’insinöörimäiseen’ tapaan lähestyä puttia, jonka ymmärsin niin että kun on vain tarpeeksi eri arvoja tiedossa, voimme putata virheettömästi, ja kun teemme virheen, oli se puutteellisten arvojen syytä. Tämä pätee koneissa kyllä, mutta siitä tulee hieman outo puhuttaessa ihmisistä.
Golf on jossain määrin juu matematiikkaa. Meinaan todennäkoisyyksiä.
Jos nimittäin:
a) lyö pallon perille asti
b) nostaa pallon perille asti
c) chippaa pallon perille asti
d) puttaa pallon perille asti
on paremmat tsäänssit selvitä ilman kolmatta puttia.Matkan hahmottamista sen sijaan on hankalampi matemaattisesti ratkoa. Siihen tarvitaan aistihavaintoja jotka muuntuu lyöntituntemukseksi.
Tosi hienoa, oletko myös laskenut virhemarginaalit, toleranssit yms. 2,5 cm heitto kun puttisi taakseviennissä tekee riipuen matkasta 1,5-2 metrin toleranssin. Jos vielä käytät jotain vakioitua kiihtyvyyttä mailassasi aiheutaa siinä tapahtuva virhe lisää toleranssia, jos menee vähänkin väärään suuntaan.
Nyt siis keskityt putatessa hyvinkin tarkaan taakseviennin pituuteen, kuinka hemmetissä sen saa vakioitua sentilleen. Vaikuttaa mielestäni tekniikalta jossa vähintään joka kolmannella greenillä otetaan 3 puttia, siksi tuota ei kukaan oikeasti käytä.Elkääpäs nyt insinööriä latistako vallan. Ihan samoja ajatuksia on esitetty parinkin puttigurun toimesta. Nekään ei toiminu kyl koskaan käytännössä 😉
ts kirjoitti: (12.7.2009 21:48:11)
Elkääpäs nyt insinööriä latistako vallan. Ihan samoja ajatuksia on esitetty parinkin puttigurun toimesta. Nekään ei toiminu kyl koskaan käytännössä 😉Kyl ne joskus toimi 😉
Mutta onhan tuossa tieteellisesti selvitetty loistavasti pari seikkaa, jos putti on pitkä täytyy pallolle antaa enemmän vauhtia kuin lyhyessä. Tai jos on kysessä samanmittainen alamäkiputti kuin ylämäkiputti niin pallolle ei voi antaa samaa vauhtia vaan paaaaljoooon hiljaisempi vauhti. Onhan tuo nyt tieteellisesti vallankumouksellinen tieto, jonka jo viisivuotiaskin ymmärtää hyvin vaikkei osaa edes laskea.Lavantauti kirjoitti: (12.7.2009 12:10:33)
Mä luulen että tämä on jo diplomi-insinöörigolfia.
Äh, ei pidä yleistää, tuo voi olla insinöörin. Myös voi olla DI:n joka on saanut kaikista fysiikkan ja matematiikan kursseista arvosanaksi 5 tajuamatta käytännön hommista mitään. Mä en saanut yhdestäkään, hyvä kun pääsi edes läpi.
Mjaaa…. mitähän tuohon sanoisi, jotta oikealla tavalla osaisi kuvailla…? Hmmmm….. joo, nyt löytyi!
Uskomatonta sontaa.
Kiitos asiallisista kommenteista. Osasinkin odottaa, että todelliset pelimiehet, joilla harjoitus- ja pelimäärät ovat niin suuria, että tuntuma omiin lyönteihin on hyvä, eivät tällaista ’apukeinoa’ tarvitse.
Muutama kommentti kuitenkin saamaani palautteeseen.
Pelaan tällä hetkellä tasoituksella 10.5
Tavallisen harrastelijan harjoitusmäärillä, varsinkaan puttausharjoitusmäärillä, ei synny välttämättä alitajuntaa sellaista tietopankkia, jota hyväksikäyttämällä silmät ja aivot voisivat prosessoida oikeanlaisen putin eri tilanteisiin. Aiemmin jätin sangen usein pitkät putit 2-3 metriä lyhyiksi. Sanoisin, että laskemalla saan tuon virheen käytännössä ainakin puolitettua.
Hyvässä puttaamisessa virhemarginaalit jäävät pieniksi, uskon sen , mutta minkälainen on virhemarginaali pelaajalla, joka pelaa 25…50 kierrosta vuodessa ja harjoittelee lähipelialueella max 10 kertaa vuodessa. Väitän, että nimenomaan tällaisille kavereille laskeminen antaa paremmat lähtökohdat puttaamisen peruspituuden pysymiseen oikeana. Laskemisen monimutkaisuutta tai siihen tarvittavaa ajankäyttöä tai kalibrointien monimutkaisuutta ei kannata liioitella. Oma peliseurueeni ei normaalisti tiedä eikä huomaa toimiani. Putin pituuden pyrin useinmiten määrittelemään, kun reippaana käyn nostamassa lipun reiästä ja palaan omalle pallolleni odottelemaan puttausvuoroani. Laskutoimitukset teen helposti sinä aikana kun yksi kaveri puttaa ennen minua tai joku chippaa ennen puttausvuoroani.
Saattaa olla, että tällainen laskeminen onnistuu paremmin ihmisiltä, joilla on sisäinen laskukone päässään ja jotka helposti pystyvät huomioimaan useita eri muuttujia ja niiden vaikutuksia lopputulokseen matemaattisessa mielessä. Se, että muutamassa kommentissa väitettiin suorasti tai epäsuorasti, ettei lyöntiä voisi matemaattisesti mielessään mallintaa, ei voi pitää paikkansa. Mallintaminen saattaa olla jossain määrin yksinkertaistettua, mutta hallittavien muuttujien määrän voi kukin itse valita ja lopputuloksen tarkkuus on sitten sen mukainen.
Esittämäni taulukot olivat karkeita ; totta. Todellisuudessa käytän myös noita välimittoja. Itse säätelen taaksevientiä ehkä noin 2 cm tarkkuudella. Millintarkkuudella en osaa taaksevientiä säädellä.
Lopuksi toteaisin, että tällä metodilla olen itse saanut vähennettyä kolmen putin greenien määrää oleellisesti. Keskimäärin selviän ilman kolmen putin greenejä kierroksestani. Puttimääräni kierrosta kohden lienee keskimäärin noin 31 / 18 r. Birkkujen määrään tämä ei ole vaikuttanut. Niitä tulee keskimäärin alle 1 / kierros.
Tämän vastauksen myötä siirryn taas sivuston lukijakunnan puolelle ja jätän tämän kirjoittelun teille ammattilaisille.
kaikenlaista sitä kuuleekin. Kyllä se tulee ihan ittekseen sieltä jostain se putin kovuus. Ei millään tollasella systeemillä. Se on vaan vaisto. Mutta jos ei minkäänlaista pallosilmää ole luoja antanut, niin kai se tuo on ainoa vaihtoehto.
kai sä treenaat viivotin maassa kun puttailet määrämittasia?Mozze kirjoitti: (12.7.2009 23:26:44)
kaikenlaista sitä kuuleekin. Kyllä se tulee ihan ittekseen sieltä jostain se putin kovuus. Ei millään tollasella systeemillä. Se on vaan vaisto. Mutta jos ei minkäänlaista pallosilmää ole luoja antanut, niin kai se tuo on ainoa vaihtoehto.
kai sä treenaat viivotin maassa kun puttailet määrämittasia?Niinhän se, toisena päivänä se tulee enemmän tai vähemmän sieltä ja toisena päivänä jostain vähän ylempää saman kiertyvän luupalikkajonon tuntumasta… ;D
Niin, en nyt täysin tyrmään toisen ajatuksia. Jos toimii hänellä, niin toimii.
Itse en ole ajatellut puttimatkoja koskaan metreinä, yardeina, tuumina tai sentteinä, vaan se on aina vaan joku matka, jolle takaraivo, selkäydin ja aistihavainnot antaa pallolle tarvittavan kyydin.Minä toimin myös hyvin insinöörimäisesti greeneillä ja alle 30m lipusta. Taakseviennin määrän putissa haen vain perustaulukolla ehkä 10cm tarkkuudella ja lopulta aina fiilistellen. Analyyttisemmin lasken sivukallistuksia kävelemällä läpi puttilinjan ja laskemalla samalla senteiksi sivutähtäyksen.
Puttikeskiarvo on n. 30 ja kolme puttia tulee noin joka 5.-10. kierros riippuen kentästä ja greenien koosta ja nopeudesta. Kumpumaiset greenit kuten Hirsalassa on erityisen haastavat nopeina. Erikseen on sitten idioottimaiset lipunpaikat joita tapaa tietyillä kentillä säännöllisesti – menevät kaaosteorian puolelle ja oikeastaan ei puhuta golfistakaan enää.Olen myös täysin kolmannen putin linoilla siinä että jos ei ole paljoa aikaa käytettävissä harjoitteluun niin insinöörimäinen ajattelu lähipelissä säästää paljon lyöntejä. Kierroksella ja vähäisessä harjoittelussa voi sitten keskittää mielensä pitkiin lyönteihin ja pelistrategiaan. Mutta kukin taplaa tyylillään 🙂
Mä vetelen ihan tunteella. ~40 kierroksen pelaamisen lisäksi en muuta harjoittelua harrasta lainkaan. Joskus saatan ehtiä ennen rundia rankelle tai harkkaviheriölle hetkeksi. Tästä huolimatta kaikkien kierrosten puttikeskiarvo on alle 32 ja tärkeämpi, eli putit / GIR on alle 2. Kotikentistä lähipeli on ollut parasta Forestilla, jolla puttikeskiarvo on 29,5 ja 1,82/GIR. Lähipelilyöntejä on kuitenkin kertynyt sielläkin hieman turhan paljon, eli keskimäärin 41/kierros.
No tänä vuonna on tullut pelattua valitettavan vähän – vasta 11 kierrosta kasassa, joten eiköhän nuokin tilastot tuosta vielä kirkastu kun tatsi paranee kauden edestessä.Penncross kirjoitti: (13.7.2009 11:05:48)
Puttikeskiarvo on n. 30 ja kolme puttia tulee noin joka 5.-10. kierros riippuen kentästä ja greenien koosta ja nopeudesta.
Aika hyvä putti-k.a tommoselle 16-händärin tuupparille. Tour-tasoa.
Sun kannattaa varmaan tässä vaiheessavähän treenata tota pitkää peliä ja sitten pistää hakemus ET:n esikarsintoihin.
Lavantauti kirjoitti: (13.7.2009 11:59:10)
Penncross kirjoitti: (13.7.2009 11:05:48)
Puttikeskiarvo on n. 30 ja kolme puttia tulee noin joka 5.-10. kierros riippuen kentästä ja greenien koosta ja nopeudesta.
Aika hyvä putti-k.a tommoselle 16-händärin tuupparille. Tour-tasoa.
Sun kannattaa varmaan tässä vaiheessavähän treenata tota pitkää peliä ja sitten pistää hakemus ET:n esikarsintoihin.
Kyllä noihin lukuihin saattaa tuuppari helpostikin päästä. SItten voi ruveta hieman statsit muuttumaan kun pistetään nopeudet tuonne tour-tasolle.
-
JulkaisijaArtikkelit
Etusivu › Foorumit › Kilpagolf & harjoittelu › Insinöörigolfia