-
JulkaisijaArtikkelit
-
Sattuipahan eräänä päivänä eräällä golfkentällä, jossa sai greencardittomatkin pelata, jos ryhmässä oli joku, joka sellaisen omaa. Olimme parin ystäväni kanssa, toisella heistä green card, toisella ei, lähdössä kierrokselle. Ryhmäämme tuli vielä vanhahko naishenkilö. Hän pelasi punaisilta, me keltaisilta. Kun olimme lyöntimme lyöneet, hän kehui kovasti lyöntejämme, vaikka toisella kaverillani oli pallo lentänyt outtiin ja ojaan. Hän avasi jälkeemme, avaus lensi n. 10m eteenpäin. Hän rupesi valittelemaan. Hetken kitistyään hän meni lyömään, vaikka olimme seisseet hänen pallonsa vieressä jo tovin. Hänen lyöntinsä eteni taas n.10m ja taas ja taas. Hän myös valitteli että häiritsimme hänen lyöntiään, seisomalla hänen selkänsä takana n.20m päässä hänestä. Lisäksi ko. henkilö välillä puheli, välillä availi bäginsä taskuja, joka haittasi lyöntejämme. Kaikki väylät sujuivat samalla kaavalla: valitusta, kitinää, hidastelua, huonoja lyöntejä, häirintää. Vihjailimme hänelle varovasti pelinopeudesta, muttei viesti mennyt perille. Toiseksi viimeisellä väylällä kenttämestari tuli sanomaan meille, että etenemme liian hitaasti. Kerroin tädille, että pitää nopeuttaa tahtia, hän vastasi siihen : ’Niin teidän pitääkin, olen miettinyt koko kierroksen ajan’. Mittamme alkoi täyttyä, löimme viimeisellä väylällä avauksemme ja painuimme heit palloillemme lyömään kakkoset. Jäimme sitten odottelemaan tätiä, joka painoikin ohitsemme sanoen, että hänellä on kiire, pitää jättää kierros kesken. Pelasimme reiän loppuun ja ajattelimme käydä hakemassa klubitalolta virvokkeita. Siellä rouva olikin jo valittamassa caddiemasterille, että pelasimme liian hitaasti. Sitten mittamme täytyytikin jo. Sanoimme suorat sanat hänen pelistään ja hän tietenkin kiisti kaiken. Lisäksi hän vielä kyseenalaisti sääntötietämykseni ja sen, että omistammeko oikeasti green cardit. Lisäksi hän sanoi vielä että hänellä on ihan tasoituskin. Sitten kun rupesimme taas puhumaan hänen pelistään, hän sanoi että pitää keritä bussiin ja poistui paikalta. Tänne vaan omia kokemuksia ärsyttävistä/inhottavista/typeristä jne pelitovereista. Kiittos..
En ole törmännyt ärsyttävään peliseuraan, golfissa vieraat peliseurat ovat tervetulleita. Sääntötuntemuksessa on sen sijaan paljon parannettavaa. Mikään säätökuru en ole, mutta, jos bunkerissa laskee mailan hiekkaa yms. huomautan asiasta (hienosti, jos sen taidon osaisin…).
Kerran peliseuraan sattui eräässä firman kisassa sääntönikkari, joka kertoi mitä saa tehdä mitä ei. Otin ko. henkilön tiedot uutena tietona, pelikaveri nipottamisena…
Silloin tällöin on kiva pelata 54 kanssa ja kokea se fiilis, mitä itsellä oli kun golfin aloitin. Toivottavasti green gard kursilla painotetaan pelinopeutta. Aluksi ei muilla ominaisuuksilla ole juurikaan merkitystä ja green gard tulisi myötää kavereille, jotka pystyvät kiertämään kentän noin 4 tuntiin. Alku on aina hankalaa, muuta kyllä se siintä lähtee…
MINULLE UUSI IHMINEN ON YLEENSÄ POSITIIVINEN ELÄMYS KIEROKSELLA. OPIN TÄMÄN JENKEISSÄ KU ALOITIN PELAAMISEN – pelasin silloin usein yksin ja olin aina tervetullut peliryhmään oli pelikaverina perhe, yksinäinen tai kolmen ryhmä. Jopa eka kierros suoraan ekalta oppitunmnilta meni ilman mutinoita.
Tää perintö on ollut kiva säilyttää Suomessaki- Nevaksessa olin aina valmis pelaamaan arkajalan eli ensikertalaisen kanssa ja pelasimme usein hitaammin kuin muut – siitä sai itsekin hitaan pelaajan palautteita syystä ja syyttä.
Monet taas pelaavat vain suljetuissa porukoissa, ja toiset arkuuden takia vaan tutun kanssa.Joskus on tullut vastaan näitä Nevaksen ensikertalaisia maailman turuilla ja kolohvikentillä ja ovat joskus kiiitelleet näitä ensikierroksien muistoja – minä en aina ees oo muistanut koko asiaa – tuntuu silti ihan hyvältä.
Sattuu edelleen ensikertalaisia kentällä tai kauden ekoja kiekkoja pelaavia mukaan ryhmäämme – me pelaamme usein pojan ja broidin kaa ja yhteinen HCP on 85 , jos tulee 20 hcp neljänneksi vauhtimme kyllä hidastuu. Neljännet pyörät ovat olleet poikkeuksetta edelleen kivoja kokemuksia.
Tällöin saa joskus harmistuneiden ihmisten palautteita ohitustilanteissa – olen joskus miettinyt , että caddie voisi laittaa tän neljännen perässätulevien kolmanneksi – usein on perässämme pariryhmiä peräkkäinkin.Mutta tämä lienee klubijäsenten etuoikeus ja vieraspelaajien rasite vai onko ?
Caddietiskillä kuulee klubijäsenten toivomuksie – ei sitteen sellaista porukkaan ….
ei sitteen sellaiseen porukkaan..Kaikki , jotka maksavat kymmeniä euroja kolohvikierroksista pitäisi saada samanlainen kohtelu – pelata kierroksensa ihmisarvoisella tavalla – varsinkin nyt helteellä pyydän ymmärrystä niille tavalla tai toisella ensikertalaisille .
Jos joskus peli seisoo – jenkit yleensä käyttivät sen ajan jutellakseen ’ vieraansa ’ kanssa – pelin lisäksi voi saada miellyttävän hetken ihmisen kanssa.
Ajan kulu on subjekiivinen tunne – jos seisoo kädet uumalla ja tuijottaa vain edellä
olevien pelaajien maneereita – ei ehkä synny parasta fiilinkiä kenellekkään – aika ei joudu – eikä se tunnu miellyttävältä siitä ensikertalaisestakaan. Silloin voi käyttää pienen tauon vaikka juomiseen , syömiseen tms. pikahuoltoon tai sanoa pelikaverillen – ehkä sille oudolle tuntemattomalle pari ystävällistä sanaa.Kentän laatu muodostuu fyysisestä laadusta eli kentästä, yrityskuvalaadusta eli kentän imagosta ja vuorovaikutuslaadusta eli ihmisten välisistä kontakteista.
Viimeinen – ihmisuhteet – on lopulta tärkein – ja lopulta yksikin heikko lenkki – ikävä ihmiskontakti voi pilata koko kentän kokonaiskokemuksen.
Voit aina kysyä itseltäsi oletko sinä kolohvikentän palvelukokemuksen laatua vahvistava vai heikentävä lenkki.
Varsinkin uusille kentillä törmää nykyään herkemmin raakaan vuorovaikutuslaatuun- vanhemmilla kentillä pelurit on jo enemmän lännen lokareita hyvässä ja pahassa.
Tää rouva saattoi pelätä koko pelaamista – rohkaiseva suhtautuminen olis voinut olla yksi vaihtoehto.
En yleensä usko , että huonoja kokemuksia kannattaa mutustella – toiomin joskus
asiakaspalvelukouluttajana – asiakkaani pyysivät usein erikoisesti hankalien asiakkaiden käsittelystä luentoja – mie puhuin enemmän myönteisistä tekijöistä –
ja väitin että hankalia asiakkaita ei juuri ole , jos me itse olemme myönteisiä.Saatan olla väärässähii.
voisitko malone kertoa, mistä kentästä on kyse??
Ei, et ole väärässä!
Jonkka, Kyseessä on Paloheinä Golf, viestissäni en yleistä kyseisen seuran pelaajia, en edes tiedä oliko rouva ko. seuran jäsen.
Näin vähän aattelinkin, itse olen Paloheinässä jäsenenä, itse en ole törmänny tälläisiin tapauksiin ONNEKSI!
Kiitos palutteestasi Omega – te kolohvipisteen hiljaiset tulkaa enempi esiin.
Ainakin yhen mielestä olen siis osittain oikealla linjalla- ehkä toiset 20 v harjoiteltuani löydän enempiki totuutta. Liika kiire tuntuu pilaavan monta hyvää asiaa .Keväällä minulle kävi vähän samalla tavalla. Olimme Porvoossa pro-opissa ja lähdimme sitten kierrokselle. Seurassani olleiden, n. 30 tasoituksella pelaavien rouvien peli oli mennyt opetuksesta täysin sekaisin ja molemmat etenivät väylillä sellaiset 20 metriä/lyönti. Par-5:llä kertyi lyöntejä sellaiset 20 kpl/lady. Pelikierros kesti tuolla tyylillä noin 6 tuntia.
Ei siinä mitään. Peli ei aina kulje ja hermot pitää säilyttää. Mutta sitten toinen näistä pelikavereista kehtasi valittaa julkisesti ryhmämme hitaasta pelistä. Tuossa vaiheessa pelihousut repesivät…
Mutta naiset ovat kuulemma aina oikeassa.
NimetönKun tässä on nyt sivuttu useaan otteeseen noita kierrosnopeuksia, niin pari kommenttia vasta-alkajan vinkkelistä. Green Card-kurssista lähtien aloittelija törmää jatkuvasti pelinopeus (ts. hitaus-) keskusteluihin. On sitten kyse mistä tahansa lehdestä tai esim. tästä keskustelupalstasta. Kuhnijoita haukutaan ja kommentit ovat kovin negatiivisia, ihan ymmärrettävästikin.
Kaikkien taiteen sääntöjen mukaan pelaamista yrittävä aloittelija taitaa vaan aivan turhaan kantaa raskaimman taakan tästä ryöpytyksestä. Näihin onnettomiin melkein jokaista pelin nopeus-sääntöä rikkoviin kuin ei oikein tunnu tehoavan mikään. He tuskin viihtyvät tällä palstalla tai edes lukevat golf-lehtien juttuja. Ehkä tehokkainta olisi kenttäkohtainen nopeuksien valvonta ja erheistä ystävällinen huomauttaminen. Esim. itse olen saanut tosi hyvää etiketti/sääntöopastusta Nurmijärven par3-kentällä ennen kuin greencard oli taskussa. Olin tosi iloinen saadusta palautteesta, koska haluan tietysti käyttäytyä kentällä ’oikein’ ja joutuisasti.
Minun kierrokseni valuvat väistämättä yli 4-tuntisiksi, melkein viiteen, näin alkuun. En kuitenkaan keksi muuta keinoa kuin kuhnia siellä kentällä, jotta tulisin joskus tulevaisuudessa nopeammaksi pelaajaksi. Olemme peliporukkamme kanssa laskeneet nopeampia ohi, mutta jos nopeampia porukoita on takana aina vaan, niin hankalaksi menee. Lisäksi paine oman pelin hitaudesta tuntuu vain tekevän kierroksesta aivan tuskaa ja entistä hitaamman. Vieraisiin ryhmiin en oikein uskaltaudu, kun sitten pelistä ei kyllä tule mitään jos kaveriksi sattuukin joku mäkisuksen vastakohta.
Kun kesä menee töissä, niin ei pysty edes hyödyntämään hiljaisia aikoja. Kovasti haaveilen kierroksesta, jossa kukaan ei olisi lähimaillakaan hönkimässä perään.
vihreä kirjoitti: (12.7.2006 15:42:09)
Minun kierrokseni valuvat väistämättä yli 4-tuntisiksi, melkein viiteen, näin alkuun. En kuitenkaan keksi muuta keinoa kuin kuhnia siellä kentällä, jotta tulisin joskus tulevaisuudessa nopeammaksi pelaajaksi. Olemme peliporukkamme kanssa laskeneet nopeampia ohi, mutta jos nopeampia porukoita on takana aina vaan, niin hankalaksi menee. Lisäksi paine oman pelin hitaudesta tuntuu vain tekevän kierroksesta aivan tuskaa ja entistä hitaamman.Viisi tuntia on ehdottomasti liian paljon.
Ööö… oletko pohtinut mistä kuhniminen johtuu?
Omaan peliin tuskastuminen tuskin on useallekaan vierasta, mutta pelinopeuteen sen ei saisi antaa vaikuttaa.vihreä kirjoitti: (12.7.2006 15:42:09)
Vieraisiin ryhmiin en oikein uskaltaudu, kun sitten pelistä ei kyllä tule mitään jos kaveriksi sattuukin joku mäkisuksen vastakohta.Jokainen on aloittanut joskus ja yleensä ymmärtävät vasta-alkajaa. Opastavatkin varmaan soveltuvilta osin.
vihreä kirjoitti: (12.7.2006 15:42:09)
Kun kesä menee töissä, niin ei pysty edes hyödyntämään hiljaisia aikoja. Kovasti haaveilen kierroksesta, jossa kukaan ei olisi lähimaillakaan hönkimässä perään.Tälläisestä on turha haaveilla. Kentät ovat lähes poikkeuksetta täyteen muitakin ihmisiä.
Kyllä tänäkin kesänä on ollut jos jonkinlaista seuraa kentällä, yleensä ihan mukavaa.
Varsinainen ’päivänsäde’ oli viime viikolla.
Kaksi jo 50 rajapyykin ohittanutta rouvaa odottelee lähtövuoroa. Saapuu paikalle n. 30-kymppinen nuorukainen. Herra mittailee nenänvarttaan pitkin rouvia. Tuskin sanoo päivää. Vastentahtoisesti tarttuu ojennettuu käteen. Mutisee nimensä, niin, että se tarvitsee pyytää toistamaan.
Näinpä sitten iloisissa merkeissä siirrytään avaamaan. Muutama ensimmäinen väylä menee herran puolelta mykkäkoulussa. N. reiällä 10 herra kuitenkin hiukan lämpenee ja sanoo muutaman sanan ihan vapaehtoisesti.
Rouvien peliä herra ei häirinnyt, lieneekö herralla itsellään ollut mukava ja rentouttava pelikierros
Rouvat tasoituksella 32 ja 25
Peliseura ollut poikkeusetta kohdallani hyvää, joskus kyllä hieman hidasta, välillä siihen sortuu itsekkin, mutta ei silloin kun kentällä on ruuhkaa.
Pelikierrosten nopeus aika usein kyllä johtuu kaikesta muusta kuin lyöntien määrästä ( nekin tietysti vaikuttavat). Pelikierroksen kyllä kiertää nopeasti vaikka lyöntejä kertyisikin toistasataa.
Yleinen säätäminen, pallojen etsiminen vääristä paikoista, löysä löntystely ja varsinkin nää preshot- rutiinit vievät aikaa niin paljon enemmän. Mailaa ei osata valita valmiiksi, mittoja ja lipunpaikkaa kysellään kun pallon pitäisi olla jo matkalla. Harkkaswingejä liikaa ja puttilinjaa katsella ihan kohtuuttomasti, eikä se pallo mene kuitenkaan sinne minne pitäisi. Palloa etsitään 50m liian kaukaa raffista… Onhan näitä.
Jos jokainen hitaista pelaajista jättäisi, sanotaan vaikka 15 sek., ennen lyöntiään suoritetuista sähläysistä pois. 90 lyönnin määrällä se merkitsisi n. 22 min/ henk. Tottakai siinä joukossa on nopeitakin suoriutumisia, kuten lyhyet putit ym.
15 sekuntia on paljon, joten aloitetaan vaikka 7,5 sekunnista. Jos koko ryhmä (4henk.) tekisi tämän niin voitais säästää semmoiset 30-40 minuuttia.
Voi toki olla, että olen ihan hakoteillä. Kommenttia, kiitos.Oma tarinani ei liity hitaaseen peliin niinkuin aiemmat vaan käsittämättömään käytökseen kanssapelaajia kohtaan…
Olimme pelaamassa kolmen hengen ryhmässä ja tulimme par3 väylälle. Perästä tuli kahden hengen ryhmä ja he pelasivat meitä nopeammin, joten päätimme päästää heidät ohitse. Avasimme pallomme peliin ja oma avaukseni onnistui poikkeuksellisen hyvin ja päätyi griinille n. 1 metrin päähän lipun taakse. Kerroimme perässämme tuleville pelaajille (isä n. 50v ja poika n. 20v), että voivat myös avata ja mennä meidän ohi. Ensin vuorossa oli poika joka huitaisi siihen malliin, että mailasta irtosi lapa! Isä löi oman pallonsa oikealle vesiesteen taaksen n. 10 metriä sivuun griinistä. Isä ja poika lähtivät kohti griiniä ja me lähdimme noin 20 metriä heidän peräänsä.
Poika suunnisti suoraan seuraavalle tiille ja isä oikelle vesiesteen taakse pallolleen.
Peliseurueemme löysi irronneen lavan maasta ja lähdimme kohden griiniä… Isä kävi hakemassa oman pallonsa oikealta puolelta (ei pelannut reikää loppuun) ja lähti griinin poikki kohden seuraavaa tiitä. Lipun takana hän kyykistyi ja poimi maasta jotain. Peliseurani sanoi, että ’ei kai se vienyt sun palloa’… Itse ajattelin, että hänen täytyi poimia jotain muuta maasta ja hihkaisin kaverille, että löysimme irronneen lavan. Hän tuli vastaan ja totesti jotain ylimalkaista. Kävelin pari metriä eteenpäin ja näin griinin takaosan kunnolla pystyäkseni toteamaan, että ’isä’ todellakin vei minun palloni siitä lipun takaa. Huusin hänen peräänsä ja kysyin asiaa… hän totesi ettei hän ole mitään siellä kyykännyt. Kävimme muutaman minuutin keskustelun asiasta, mutta hän ei myöntänyt ottaneensa mitään griiniltä tai edes kyykänneensä siellä.Olimme n. 10 metrin päässä griinistä kun hän pallon nappasi ja kaikki kolme näkivät saman asian, joten asiassa ei ollut tulkinnan varaan… Meiltä meni pelihalut mokoman m****n takia ja suunnistimme takaisin klubille. Siellä todettiin, että samasta kaverista on tullut ennenkin valituksia.
On hyvin vaikea ymmärtää tuollaisen golffarin motiiveja… Emme itse keksineet muuta syytä kuin se, että heillä meni peli huonosti niin ei kyllä pidä toisenkaan päästä birdietä puttaamaan.
Onko muilla kokemuksia vastaavanlaisista ’herrasmiehistä’?
Nimetönkebax kirjoitti: (12.7.2006 15:59:52)
Viisi tuntia on ehdottomasti liian paljon.
Ööö… oletko pohtinut mistä kuhniminen johtuu?
Omaan peliin tuskastuminen tuskin on useallekaan vierasta, mutta pelinopeuteen sen ei saisi antaa vaikuttaa.
Hitaus johtuu omalla kohdallani lyöntien suuresta määrästä ja siitä että ne eivät kaarru kauniisti keskelle väylää. Pallon nostan kyllä kiltisti taskuun kun lyöntejä on 4-5 yli parin. Paine omasta hitaudesta johtaa tuskastumiseen ja sitten ovat avaukset outissa, vesiesteessä, 10 metrin päässä tiiauspaikasta… jne. Joten kyllä se pelinopeuteen vaikuttaa. Olen todella tarkka pelinopeuteen vaikuttavista muista asioista ja yleensä liidaan ryhmää väylillä ja siirtymillä vaikka olisinkin hitain etenijä noin muuten. Varmasti joku juttu on kuitenkin huomioimatta.
Ehkä täytyy napata itseään niskasta kiinni ja lähteä joskus kouluun parempien pelaajien ryhmiin.
Eilen Paloheinässä oli kaikin puolin mukavia kanssapelaajia. Etenimme kaikki ruuhkassa loppuun asti, joten ohittamislupaa ei kannattanut antaa. Takana tullut selvästi parempi herraseurue kehui pariin otteeseen kohteliaasti onnistumisiamme ja loi mukavaa kiireetöntä tunnelmaa muutoinkin. Näinhän sen pitäisi mennä.
vihreä kirjoitti: (13.7.2006 8:25:37)
Hitaus johtuu omalla kohdallani lyöntien suuresta määrästä ja siitä että ne eivät kaarru kauniisti keskelle väylää.Niin. Olisko harjoittelu mitään? Peruslyöntiä raudoilla vähän parempaan kuntoon niin alkaa pelikin etenemään nopiammin.
Alkuaikoina tuntui siltä ettei oikein ehtinyt juuri muuta kuin kävellä pallolle ja laittaa se taas menemään – kun kerran sutii niin parempi tehdä se nopeasti. Lyöntejä tuli tosi paljon. Lyöntejä tulee edelleen paljon mutta vähän harvemmin ihan älyttömästi. Aikaa olisi joskus jopa kukkien haisteluun jos vaan tuolta pisteitten laskemiselta ehtisi. Mutta kyllä tuo lyöntien määrä vaan on pudonnut harjoittelun kautta.
NimetönEilen Keimolassa pelatessamme oli todella ruuhkaa ja pelasimme kolmen ryhmässä päästimme pistebogeyta pelanneet miehet ohitsemme ja pian sen jälkeen miehen ja naisen koska nainen sitä kauniisti pyysi, siinä oli meidän virhe. Heti ensimmäisellä reiällä odottelimme kun molemmat mies ja nainen etsiskelivät palloja metsästä ja seuraavaalla reiällä taas etsittiin palloa metsästä minuutteja ja kaiken huipuksi tultiin lyömään keltaiselta tiiltä UUSI PALLO 200 metrin päästä kun kyseessä oli muka viikkokisa! Sama homma että palloa etsittiin metsistä ja vesiesteistä melkein joka väylällä niin itselläni meni kierros ainakin niin pilalle että ois ne tampiot varmaan tajunneet sen että vois sen varapallon lyödä jouduttaakseen peliä. Tämän takia pelimme viivästyi ainakin 45 min ja perässämme tuli ainakin kolme ryhmää jotka joutuivat koko ajan odottelemaan. Heillä tuskin oli mitään paineita koska palloja etsittiin niin rauhallisesti ja väylät meni kahteen noin 20 min!! Meillä 5-10 min ja kolme pelaajaa! Ketuttaa…
Niin, pakko kertaalleen taas todeta, että kun samaa kenttää pelaa yhtäaikaa useita ryhmiä, niin golfiin on muotoutunut etiketti, joka on hyvin perusteltu ja vuosikymmenten saatossa hioutunut. Yksi perusasia on, että kukin ryhmä ratkaisee itsenäisesti kenenkään painostamasta, milloin takaa tuleva ryhmä päästetään ohitse. Ryhmän kokeneimman pelaajan tulisi tarkkailla kokonaistilannetta ja esitää mahdollisuutta ohitukseen, silloin kun katsoo sen aiheelliseksi. Pääsääntö on, että nopeampi ryhmä päästetään aina ohitse.
Itselläni on vuosittain kierroksia n. 100, enkä ole kertaakaan joutunut tilanteeseen, jossa takana tuleva ryhmä on joutunut pyytämään ohituslupaa. Ohitusluvan pyytäminen ei yksinkertaisesti kuulu golfin etiikkaan. Muiden pelaamista ei häiritä. Jos kenttä on täysi, tyydytään kulloiseenkin pelirytmiin. Miten takaa tuleva ryhmä julkeaa kuvitella olevansa nopeampi kuin oma ryhmäni, kun itsekin joudun odottamaan ja tyytymään kulloiseenkin pelirytmiin!? Pelaan kierroksen reippaasti alla ihanneajan, jos siihen ruuhkatta on mahdollisuus.
Mitä sitten käytännössä. Jos takana tuleva ryhmä näyttää vähänkään kärsimättömältä ja pyrkii iholle tai puhekontaktiin, olen tervehtinyt kohteliaasti ja todennut, että vähän etenee hitaasti, kun kenttä on täysi, ohittamisesta ei tässä tilanteessa näytä olevan mitään hyötyä. Silloin HARVOIN kun olen joutunut näin toimimaan AINA on syntynyt yhteisymmärrys siitä, että pelataan kierros loppuun ja toivotaan, että homma sujuu mahdollisimman juohevasti. Kertaakaan en ole myöskään pyytänyt ohituslupaa, usein olen ohittanut, jos sitä edellä menevä ryhmä syystä tai toisesta on esittänyt.
Eilen oli eräällä kentällä eräällä mukavalla herralla harvinaisen huonoa peliseuraa. Kolme vieraspelaajaa melkoisen pienillä tasoituksilla sattui paikalle. Olisi voinut ehkä sen perusteella erehdyksessä kuvitella, että peli etenee ripeästi. Lyönnit lähtivät kuitenkin joskus ’hieman’ harhailemaan ja niitä joutui välillä ’hieman’ etsimään. Pelinopeus oli sitä luokkaa, että taisi tulla uusi kenttäennätys ;-). Toki olivat seuralaiset sen verran kohteliaita, että laskivat nopeammat ryhmät ohi tilaisuuden tullen. Meni jo laskut sekaisin, että kuinkahan monta ryhmää ohi menikään ;-). Alle kymmenen kai kuitenkin?
Hitaan pelaamisen lisäksi mokomat vielä puhua pälpättivät koko ajan, vaikka olisi pitänyt jo lyödä palloa. Johan sitä aikaa sitten meni siinäkin. Huonoille lyönneille naurettiin, etenkin omille sellaisille, ja kavereille kuittailtiin ihan avoimesti. Naurettiin kyllä lyöntien lisäksi paljon muutenkin, mutta siitä tuli sitten vatsalihakset kipeäksi. Eräänlainen ’urheiluvamma’ kai sekin.
Nöyrimmät anteeksipyynnöt viidestä tunnista ja ajan haaskauksesta. Rangaistukseksi oma kierrostulokseni oli kolminumeroinen…
NimetönHaluaisin kommentoida myös osaltani pelin nopeus -teemaa.
Nimittäin itse pari vuotta pelanneena parhaita kierroksia ovat olleet ne, joissa ei ole tarvinnut kiirehtiä ts. kentällä on ollut tilaa tai rauhallinen tahti on sopinut takana tulevillekin. Näin ollen esim. joku aika sitten pelikierros (n. 10min välitauolla) kesti kuutisen tuntia. Tässä oli toki mukana todella kuuma sääkin, mutta kyllä oli kivaa. Yksi ryhmä meni ohi, tämäkin tauon aikana. Itse siis nimenomaan nautin siitä, että saa rauhakseen edetä, katsoa puttilinjaa ja tehdä ne parit harjoitussvingit ennen lyöntiä. Golfin heinoja puolia ovat myös usein upeat maisemat, luonto ja hyvä ilma. Ja se, ettei oli kiire. Odottelen esim. mielellään vähän aikaa tiiauspaikalla, jos edessä oleva ryhmä on hieman hitaampi, tämähän mahdollistaa nimenomaan rupattelun tai vaikka eväiden nauttimisen pelikavereitten kanssa.
Toki ylimääräisestä lonnimisesta ei ole kyse, kävelyt kävellään reippaasti yms. mutta kiireetön tunnelma on kiva. Hatunnosto niille, jotka osaavat sitä välittää muillekin pelaajille. Nimittäin varsinkin aloittelijalla jatkuva etenemishoputus (ja sen ilmaiseminen juuri hoputtamisena) pistää pelin tehokkaasti sekaisin.
Asiaan liittyen haluaisin kysyä tietävämmiltä: onko takaa tulevana etiketin mukaan ’pakko’ mennä ohi edeltäjistä, jos tuntuu, että nämä menevät hitaampaa? Jos itsellekin sopii rauhallinen tahti eikä ohimenohaluja ole? Ohittamatta jättämisessä on toki se ongelma, että sitten seuraava ryhmä ei taas pääse oman ryhmän tai sitä kautta hidastelijaryhmän ohi niin helposti.
NimetönJa vielä Kiaralle: Taidan itse olla niitä, jotka tykkäävät myös pitää kentällä hauskaa kavereitten kanssa, toki se on suuri osa golfnautintoa. Pientä kuittailua tai vastaavasti kehuja tarpeen mukaan. Jälleen ei tietenkään niin, että muut siitä kärsivät.
NimetönJoo Tuota kun näitä viestejä on tässä lukenut niin on pakko päästä itekkin kirjoittamaan aiheesta. Äitini on aloittanut vasta pelaamaan lajia ja ei uskalla/viitsi mennä ryhmään tuntemattomien ihmisten kanssa ja kyllä minä sen ymmärränkin että kun itseluottamus ei ole parhaillaan ja lyönti ei lennä sitä 200 metriä niin siinä miettii enemmän mitä pelikaverit ajattelee kun sitä että pelaa rauhassa omaa peliä ja mikä tärkeintä nauttii golfista, joka minun mielestä on se tärkein tässä vaiheessa.
Toisekseen mitä olen ainakin oulussa huomannut ja monella muullakin kentällä on että harvoin, todella harvoin pelaaja joka pelaa ns. isolla tasoituksella on se hidas jota muu ryhmä odottaa. Vaan sitten on nämä hierojat ( alle 10 hcp.) joilla se lyönnin valmistelukin kestää niin kauan että ei tiedä että itkeä vai kuolla nauruun, mutta meneppä se sanomaa jurolle suomalais golffarille että ’sun lyöntejä odotetaan järkejään’ niin se on sota valmis. Tietysti ei voi yleistää kun meitä on niin moneksi mutta, se on ihan yksi ja sama mikä sinun tasoitus on tai kuinka pitkälle palloa lyöt juosta ei tietenkään tarvi, mutta jonkinlainen ripeys ja kunnioitus muita pelaajia kohtaan kuuluu tähän pelaamaamme lajiin. Itse käytän erittäin hyvää ja yksinkertaista nyrkkisääntöä kentällä jonka kuulin eräältä vanhemmalta ja erittäin hellyttävältä rouvalta eli ’ Älä itse ainakaan ole ryhmässä se jota odotetaan ’ Ja ajatelkaa jos neljän ryhmässä jokainen ajattelisi samalla tavalla niin uskon kovasti että peli luistaa.
POINTTINI on se niin kuin kirjoitin että, sillä ei ole mitään merkitystä miten, mihin ja kuinka monesti lyöt vaan sillä kuinka ripeästi sitä seuraava olet lyömässä. Ja kuten mainittu juoksuun ei tosiaankaan ole tarvetta. Ja te ns. hierojat katselkaa ympärillenne ja ajatelkaa kanssa pelaajia että kuinka paljon heitä sylettää odotella sitä teidän suoritusta minuutti tolkulla kertatoisensa jälkeen…
ja kerran vielä varmuuden vuoksi omalla murteella
’elä nää ainakaan oo se jota siinä ryhymäsä ootellaan’HYVIÄ PELEJÄ !!!!!!!!
Mopsi kirjoitti: (13.7.2006 13:26:09)
Nimittäin itse pari vuotta pelanneena parhaita kierroksia ovat olleet ne, joissa ei ole tarvinnut kiirehtiä ts. kentällä on ollut tilaa tai rauhallinen tahti on sopinut takana tulevillekin. Näin ollen esim. joku aika sitten pelikierros (n. 10min välitauolla) kesti kuutisen tuntia.APUA!
Joo, nyt mullekin alkaa avautua mikä suomalaisilla golfkentillä mättää. Kirjoitin aiemmin asiasta suomalaisen golfin alennustila -ketjussa. Siis onko pakko mennä ohi, jos pelaa vielä hitammin, kuin ryhmä edessä ja etenee siis itse kuuden tunnin kierrosvauhtia??!!
Kysyn vastakysymyksen. Jos varaat tunnin tennisvuoron, onko sinulla oikeus pelata kaksi tuntia?? Tiedät varmaan vastauksen itsekin. Kentillä on ihanneaika määritelty, joka on kentästä riippuen 4-4,5 tunnin välissä. Kenelläkään ei ole oikeutta TAHALLISESTI pelata tätä hitaammin. Jos kenttä on esim. ruuhkainen tai jokaista palloa etsitään sallitut viisi minuuttia tai kävely on korkean iän tai sairauden vuoksi rajoittunutta, tämä aika tietysti ylittyy. Silloin takaa tuleva nopeammin pelaava ryhmä päästetään ohitse. Mutta, jos haluat harjoitella golfpallon lyöntiä kuusi tuntia keskittyen jokaiseen suoritukseen, ei tähän ole oikea paikka golfkenttä, jossa on muita 4 tunnin pelivuorostaan maksanutta golfaajaa.
Golfin luonteeseen kuuluu, ettei kierros aina kestä ennalta ostettua neljän tunnin aikaa ja siksi on etiketti, jossa velvoitetaan päästämään nopeammin pelaavat ohitse. Miten tämä asia voi olla niin vaikea ymmärtää??
kebax kirjoitti: (13.7.2006 13:34:31)
Mopsi kirjoitti: (13.7.2006 13:26:09)
Nimittäin itse pari vuotta pelanneena parhaita kierroksia ovat olleet ne, joissa ei ole tarvinnut kiirehtiä ts. kentällä on ollut tilaa tai rauhallinen tahti on sopinut takana tulevillekin. Näin ollen esim. joku aika sitten pelikierros (n. 10min välitauolla) kesti kuutisen tuntia.APUA!
Noh, en itse yleensä pelaa viiden tunnin kierroksia ainakaan omasta hitaudesta johtuen. Pikkulan tiistaikierrokset meni melko reippaassa tahdissa pitkästä koitoksesta riippumatta. Eilen oli vaan harvinaisen hysteerinen päivä :-). Jotenkin luulen, että ei meillä ollut kellään kauhean tylsää siellä kentällä…
-
JulkaisijaArtikkelit