Aihe: hoitotoimenpiteitä? - Golfpiste.com

27.9.–4.10. - Live Scoring - Seuraa suomalaisten menestystä

[10][18]
KilpailuaSuomalaista

hoitotoimenpiteitä?

Etusivu Foorumit Yleistä hoitotoimenpiteitä?

Esillä 8 viestiä, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Julkaisija
    Artikkelit
  • #185390 Ilmoita asiaton viesti

    Ehdotuksia / vinkkejä, erilaisista hoitotoimenpiteistä, joilla saadaan kenttä ’pelikuntoon’ mahdollisimman aikaisin kevään sesonkiin. Aihe on avoin kaikille, ei tarvitse olla ’alan’ ammattilainen jotta voi / saa sanoa oman mielipiteensä / ehdotuksensa

    #396558 Ilmoita asiaton viesti

    Lopetetaan keinotekoinen hiilidioksidimäärien jarruttelu ilmakehään ja annetaan luonnon hoitaa homma omalla painollaan.
    Lieviä sivuvaikutuksia saattaa tietty ilmetä, kuten rannikkokenttien uppoaminen, mutta mitä sitten?

    #396559 Ilmoita asiaton viesti

    Vähän OT, mutta täällä keskusteltiin taannoin kuplamuovin käytöstä eristeenä talvehtimisessa. Muistelen lukeneeni, että jossain asiaa piti testata. Olisi mukava kuulla miten testissä kävi – jos sitä nyt sitten edes tehtiin.

    #396560 Ilmoita asiaton viesti

    Happosetä kirjoitti: (6.4.2009 9:05:06)
    Vähän OT, mutta täällä keskusteltiin taannoin kuplamuovin käytöstä eristeenä talvehtimisessa. Muistelen lukeneeni, että jossain asiaa piti testata. Olisi mukava kuulla miten testissä kävi – jos sitä nyt sitten edes tehtiin.

    Haku-kenttään kun kirjoitat sanan kuplamuovi, niin sieltä löytyy pari ketjua, joissa asiaa käsiteltiin vuosina -05-06. Jälkimmäisessä tosin melko nirkosesti, kun seniori-lähteiden perusteella lienee sensuuri iskenyt jo tuolloin. Mutta melko perinteinen pulunnussima-ketju siitäkin muotoutui.
    Viestin ikä kannattaa kasvattaa esmes 5000, niin saa kyseiset ketjut laakista esille, aivan samoin, kun tämän viestin voi hakea muutaman vuoden kuluttua hakusanalla saivartelu.

    #396561 Ilmoita asiaton viesti

    Happosetä kirjoitti: (6.4.2009 9:05:06)
    Vähän OT, mutta täällä keskusteltiin taannoin kuplamuovin käytöstä eristeenä talvehtimisessa. Muistelen lukeneeni, että jossain asiaa piti testata. Olisi mukava kuulla miten testissä kävi – jos sitä nyt sitten edes tehtiin.

    Käy katsomassa golfpiste.tv siellä on muutama kuva joista näkyy suojauksen vaikutus

    #396562 Ilmoita asiaton viesti

    Tässä hiukan näkemyksiä kentänhoitoon perehtyneiltä ammattilaisilta. Itse haluan esittää muutaman kommentin ja toivoisin joitakin täsmennyksiä esitykseen, koska en aivan kaikkea ymmärtänyt.

    Lumen päälle hiekoittaminen on hyvinkin vanhanaikainen tapa, mutta sen kokonaisvaltainen järjettömyys ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen asia.

    Joillakin kentillä on pyrkimys pidempään pelikauteen, ja sitä kevättalven hiekoitus useimmiten edistää. Sulamisveden routaa sulattava vaikutus ei ole kovinkaan suuri, koska sen lämpötila on melkoisen lähellä nollaa, näin se mieluumminkin jäähdyttää maata jota aurinko kenties muuten lämmittäisi. Tämä selviää melko helposti, kun kentällä seuraa roudan sulamista. Hitaimmin sulavat paikat, joissa sulamisvesi virtaa. Sadevesi, varsinkin lämpimällä ilmalla, on taas toinen juttu.

    Tuulikuivuminen paljaan ja jäisen maan aikaan on ongelma ja viheriöillä sitä tulee välttää kaikin keinoin, vaikka lisää lunta linkoamalla. 80-luvun lopun kenttien väylät ovat lähes pelkästään kylänurmikkaa, joka tuntee muitakin tapoja tuhoutua kuin keväisen kuivumisen. Yhteyttämisen kanssa tällä ei ole juurikaan tekemistä.

    Kirjoituksessa viitattiin kuitukerrokseen, jonka hoitaminen on eräs kentänhoidon tärkeimpiä tehtäviä. Vanhojen väylien kuidun hoitoon kuuluu holkitus ja sen vaikutus tehostuu merkittävästi, mikäli reikiin saadaan läpäisevää hiekkaa, siis sellaista jossa hienoimpia fraktioita (=”nollaa”) ei ole lainkaan tai niitä on hyvin vähän. Näin vedenläpäisy ja kaasujen vaihto sekä kuitukerroksen maatuminen ovat mahdollisimman tehokkaita. Syksy on hyvä aika toteuttaa holkitus mutta muutkin ajankohdat ovat hyviä hoidollisesti, mikäli pelaamiselle tuotettu haitta unohdetaan. Talvella ajettu hiekka on helppo keväällä harjata reikiin.

    13 000 eurolla saa pestyä hiekkaa yli 30 täysperävaunullista rekkakuormaa. Tavanomainen levitysmäärä on noin puolet tästä, senkään pois kerääminen pystyleikkurilla ei onnistuisi vaikka sitä yrittäisikin. Jos keräävä pystyleikkuu tehdään ennen harjausta, tulee keruulaitteeseen varmasti hiekkaa mutta ei järkyttävän suurta määrää. Pystyleikkuu sekä jätteen kerääminen on suositeltavaa, tekemällä ne kasvun alkamisen aikoihin eivät tappiot ole merkittäviä. Mikäli on käytetty seulottua, esim alle 2 mm hiekkaa, eivät pystyleikkurin terät vaurioidu. Käytettäessä raekokoa 0-10 mm, tulee leikkurien lisäksi jälkiä mailoihin. Varsinaisen leikkurin joutuu yleensä teroittamaan vähintäänkin Rapid Facerilla hiekoituksen jälkeen, riippumatta sen toteuttamisajankohdasta.

    Hiekkaa pesevä yritys näyttäisi maksavan materiaalin vastaanottamisesta, muutoin on 18 000 euron säästöä vaikea ymmärtää. Levittäjän palkka sekä polttoainekuluthan tulevat itse levitettäessä kentän kustannettavaksi, lisäksi kentälle on hankittava levitys- ja kuormauskalusto. Väylillä tarvittavien määrien levittäminen viheriöille tarkoitetulla kalustolla ei ole mielekästä. Pestystä materiaalista yritys tuskin luopuu saamatta siitä korvausta.

    Levittämisen vaiva ei ole varsinainen ongelma, monetkin kenttien työntekijöistä ovat tottuneet siihen että töissä oltaessa tehdään jotakin.

    Mikäli väylien dressauksen ajankohta määritellään ainoastaan hoidollisin perustein, olisi se parasta tehdä hyvän kasvun aikaan ja niin että sitä edeltäisi holkitus (kuitukerroksen hoidon sitä vaatiessa). Joillakin kentillä tulee väylien kantavuus kesälevitystä rajoittavaksi tekijäksi.

    Kehitys on hyvä asia ja sitä tapahtuu kyseenalaistamalla vanhoja käytäntöjä. Kentänhoidossa joudutaan toisinaan tekemään kompromisseja, koska tavoitteet ovat joskus ristiriitaisia. Sen vuoksi jonkin toimenpiteen leimaaminen järjettömäksi ei aina välttämättä kerro koko totuutta.

    #396563 Ilmoita asiaton viesti

    Keeper kirjoitti: (7.4.2009 20:20:10)
    Tässä hiukan näkemyksiä kentänhoitoon perehtyneiltä ammattilaisilta. Itse haluan esittää muutaman kommentin ja toivoisin joitakin täsmennyksiä esitykseen, koska en aivan kaikkea ymmärtänyt.

    Lumen päälle hiekoittaminen on hyvinkin vanhanaikainen tapa, mutta sen kokonaisvaltainen järjettömyys ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen asia.

    Joillakin kentillä on pyrkimys pidempään pelikauteen, ja sitä kevättalven hiekoitus useimmiten edistää. Sulamisveden routaa sulattava vaikutus ei ole kovinkaan suuri, koska sen lämpötila on melkoisen lähellä nollaa, näin se mieluumminkin jäähdyttää maata jota aurinko kenties muuten lämmittäisi. Tämä selviää melko helposti, kun kentällä seuraa roudan sulamista. Hitaimmin sulavat paikat, joissa sulamisvesi virtaa. Sadevesi, varsinkin lämpimällä ilmalla, on taas toinen juttu.

    Tuulikuivuminen paljaan ja jäisen maan aikaan on ongelma ja viheriöillä sitä tulee välttää kaikin keinoin, vaikka lisää lunta linkoamalla. 80-luvun lopun kenttien väylät ovat lähes pelkästään kylänurmikkaa, joka tuntee muitakin tapoja tuhoutua kuin keväisen kuivumisen. Yhteyttämisen kanssa tällä ei ole juurikaan tekemistä.

    Kirjoituksessa viitattiin kuitukerrokseen, jonka hoitaminen on eräs kentänhoidon tärkeimpiä tehtäviä. Vanhojen väylien kuidun hoitoon kuuluu holkitus ja sen vaikutus tehostuu merkittävästi, mikäli reikiin saadaan läpäisevää hiekkaa, siis sellaista jossa hienoimpia fraktioita (=”nollaa”) ei ole lainkaan tai niitä on hyvin vähän. Näin vedenläpäisy ja kaasujen vaihto sekä kuitukerroksen maatuminen ovat mahdollisimman tehokkaita. Syksy on hyvä aika toteuttaa holkitus mutta muutkin ajankohdat ovat hyviä hoidollisesti, mikäli pelaamiselle tuotettu haitta unohdetaan. Talvella ajettu hiekka on helppo keväällä harjata reikiin.

    13 000 eurolla saa pestyä hiekkaa yli 30 täysperävaunullista rekkakuormaa. Tavanomainen levitysmäärä on noin puolet tästä, senkään pois kerääminen pystyleikkurilla ei onnistuisi vaikka sitä yrittäisikin. Jos keräävä pystyleikkuu tehdään ennen harjausta, tulee keruulaitteeseen varmasti hiekkaa mutta ei järkyttävän suurta määrää. Pystyleikkuu sekä jätteen kerääminen on suositeltavaa, tekemällä ne kasvun alkamisen aikoihin eivät tappiot ole merkittäviä. Mikäli on käytetty seulottua, esim alle 2 mm hiekkaa, eivät pystyleikkurin terät vaurioidu. Käytettäessä raekokoa 0-10 mm, tulee leikkurien lisäksi jälkiä mailoihin. Varsinaisen leikkurin joutuu yleensä teroittamaan vähintäänkin Rapid Facerilla hiekoituksen jälkeen, riippumatta sen toteuttamisajankohdasta.

    Hiekkaa pesevä yritys näyttäisi maksavan materiaalin vastaanottamisesta, muutoin on 18 000 euron säästöä vaikea ymmärtää. Levittäjän palkka sekä polttoainekuluthan tulevat itse levitettäessä kentän kustannettavaksi, lisäksi kentälle on hankittava levitys- ja kuormauskalusto. Väylillä tarvittavien määrien levittäminen viheriöille tarkoitetulla kalustolla ei ole mielekästä. Pestystä materiaalista yritys tuskin luopuu saamatta siitä korvausta.

    Levittämisen vaiva ei ole varsinainen ongelma, monetkin kenttien työntekijöistä ovat tottuneet siihen että töissä oltaessa tehdään jotakin.

    Mikäli väylien dressauksen ajankohta määritellään ainoastaan hoidollisin perustein, olisi se parasta tehdä hyvän kasvun aikaan ja niin että sitä edeltäisi holkitus (kuitukerroksen hoidon sitä vaatiessa). Joillakin kentillä tulee väylien kantavuus kesälevitystä rajoittavaksi tekijäksi.

    Kehitys on hyvä asia ja sitä tapahtuu kyseenalaistamalla vanhoja käytäntöjä. Kentänhoidossa joudutaan toisinaan tekemään kompromisseja, koska tavoitteet ovat joskus ristiriitaisia. Sen vuoksi jonkin toimenpiteen leimaaminen järjettömäksi ei aina välttämättä kerro koko totuutta.

    Asiallinen viesti, voisiko moderaattori poistaa?

    #396564 Ilmoita asiaton viesti

    Itse ymmärsin tuon koko kirjoituksen aprillipilaksi.. Nähtävästi se ei sitä ollutkaan. Mitähän mieltä itse osakkaat moisesta ovat?

Esillä 8 viestiä, 1 - 8 (kaikkiaan 8)
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.

Etusivu Foorumit Yleistä hoitotoimenpiteitä?