-
JulkaisijaArtikkelit
-
Niin pidettiin sarvvikiakin harhakuvitelmana arvoltaan. Nyt jo rakennetaan täyttä päätä ja peuris ei ole kaukana, eikä Hirsalakaan. Sarvvikhan möi reilut pari hehtaaria maata 6,7 milj. eurolla. Kohta sarvvikin laitetaan toisen kentän osalta lihoiksi. Peurikseltahan ei ole kuin reilu kilometri radalle ja valmis hyvä tieyhteys Porkkalantietä. Kivenlahteenkaan metrollekin tulee hyvä liityntäyhteys.Oivallista rakennusmaata, parempaa kuin kehä 3 varsi, jossa ei ole edes junayhteyttä. Kaavoitusmaksu on pikku raha , kun aletaan rakentamaan uutta asuntoaluetta.
Selvitykseb mukaan 2040 mennessä on rakennettava 650000 uutta asuntoa pääkaupunkiseudulle. Peuriksen osakkeitten ostajat ovat haistaneet tilin ja ostivat osakkeet pankilta. Tuntien miehet, niin ei heitä kiinnosta golfalueen kehittäminen, vaan tehdä sellainen fuusio ja yhtiöjärjestys, että ainakin yksi kenttä pystytään lyömään lihoiksi. Naurettavaa edes spekuloida uutta yhtiötä ja pelaamista, kun touhu tähtää ihan muihin toimenpiteisiin.
Samaa asiaahan aikanaan Kupari ajoi rinkussa, mutta ei vielä mennyt silloin läpi ja rinkku on kaukana radasta ja täysin omien autojen varassa.
Peuris on valtava alue ja taatusti kiinnostaa ja varmaan kuntakin lähtee kaavanmuutokseen mielellään.Ballmarker kirjoitti: (3.2.2016 11:33:43)
eikka kirjoitti: (3.2.2016 8:21:29)
Väittämä ’osake ostetaan pelaamista varten – eikä sijoitusmielessä’ on todella vanhentunut. 20v sitten se oli totta mutta nyt asiat ovat kääntyneet niin, että osake ostetaan sijoitusmielessä. Juurikaan muita perusteita ei ole.
Jos olet tätä mieltä niin varmaan mielessäsi on joku peruste tuolle sijoitukselle? Sijoittaja hakee kai aina tuottoa sijoitukselleen (paitsi golfosake, jolla haetaan pelioikeutta!). Mitä tuottoa on odotettavissa golfosakkeesta, ellei sitä osteta pelaamista varten? Tuloja maa-alueiden myynnistä? Pelioikeuden vuokrauksesta? Vai mistä?
Ehkä ilmaisin ajatukseni epätarkasti. Pelaamismielessä golfosakkeeseen ei kannata sijoittaa – ainakan tässä markkinatilanteessa. Kannatusmielessä sijoittavilla ovat muut pontimet päällimmäisinä (näitä on runsaasti). Jäljelle jää vain sijoitustarkoitus. Sijoitustarkoitus siinä mielessä, että sillä osakkeella pelaisi on huono sijoitus. Huonokin sijoitus on usein sijoitusmielessä tehty päätös. Merkittävä osa sijoituspäätöksistä ovat sellaisia,
Huonoltakin näyttävä sijoitus voi olla joskus hyvä sijoitus.
Sijoitus kannattaa (jos kannattaa) tehdä kenttään, jossa on bisnesnäkemystä. En juuri nyt tiedä Suomessa yhtään sijoitusmielessä hyvää kenttää. Pakkovastikekentät ovat jo lähtökohtaisesti huonoja sijoituskohteita.Golfkenttien kiineistöjalostamisesta on tälläkin foorumilla unelmoitu – saahan unelmia olla. Kun katsoo miten kaavoituksesta päättävät tahot toimivat niin vuosikymmenien päästä unelmat voisivat toteutua. Jos ihmiset eivät moittisi päätösehdotuksia. Jos haluatte kaupunkien sisään viheralueita, joita ei muuteta rakennusmaaksi, niin tehkää sinne liikuntapuisto, golfkenttä, tennispuisto tms.
Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ihan toisesta maailmasta kaavoituksen suhteen. Ympäristökunnissa on ihan toisenlainen meininki. Ei mennyt Kirkkonummeltakaan kauaa kaavoituksessa, kun esim Sundsbergia ja Sarvvikia kaavoitettiin rakentamiseen.
Kehyskunnat haluaa kasvaa. Vantaa on siinä puolessavälissä, rivakasti hoidettin kehäradan osalta rakentaminen. Jos on rata lähellä, niin asia on ihan toinen kuin esim. kevän varsi ilman rataa.konttinen47 kirjoitti: (3.2.2016 13:09:50)
Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ihan toisesta maailmasta kaavoituksen suhteen. Ympäristökunnissa on ihan toisenlainen meininki. Ei mennyt Kirkkonummeltakaan kauaa kaavoituksessa, kun esim Sundsbergia ja Sarvvikia kaavoitettiin rakentamiseen.
Kehyskunnat haluaa kasvaa. Vantaa on siinä puolessavälissä, rivakasti hoidettin kehäradan osalta rakentaminen. Jos on rata lähellä, niin asia on ihan toinen kuin esim. kevän varsi ilman rataa.Sarvvikiä ja sen tapausta en tunne. Sundsbergin kaavaa ajoi eräs Venäjälläkin rakentanut rakennusliike. Eikö se käsittely kestänyt noin 30 vuotta. Minusta se on hidasta. Kenttäyhtiöiden osakkaista lähes 80% pelaa jo muilla viheriöillä tuon ajan kuluttua.
Vaikkei rakennusmaan arvoon uskoisikaan, melkomoinen riski tuossa taitaa olla pelaaville osakkaille ja toisaalta mielenkiintoinen ’arpalippu’ sijoittajalle. Yksityinen golfosakkeen omistaja ei kai tee mitään niillä uusilla H&P osakkeilla, kun ne eivät liity mitenkään pelaamiseen = niillä voi siis saada teoriassa osinkoja, isommissa erissä äänivaltaa ja lopulta jako-osuutta.
– Jos siis H&P menee hyvin ja tuotot ylittävät juoksevat kustannukset, tämä ylijäämä kertyy jollain aikavälillä osakkeenomistajille, mutta odotusaika on varmasti PITKÄ
– Jos tuotot eivät kata kustannuksia tai menee ’nahkoineen’, niin tuottoja ei ole milloinkaan odotettavissa ja pelaaminenkin loppuu aikanaan, kun rahat on lopussaAika moni osakkeenomistaja varmaan tarttuu tilaisuuteen ja myy H&P osakkeensa, hintaan mihin tahansa. Vähitellen osakkeet siis kasautuvat pilkkahintaan yksiin käsiin. Pienosakkaiden elämää voi vielä hankaloittaa esim yhtiöjärjestyksen muutoksilla tai laskemalla lisää uusia osakkeita tappioiden kattamiseksi. Loput 10% voi sitten lunastaa OYL:n perusteella.
Lopulta siis suurosakkaat ovat saaneet golfkentän osakekannan haltuunsa ja jos kerran golfkentän pitämisestä ei saa tuottoa juurikaan kulujen yli, kyllä kentille jotain tuottavampaa löytyy.
Voi olla että kuvittelen, mutta vaikuttaa erikoiselta, että osake ei liity mitenkään pelaamiseen. Vaikea keksiä muuta selitysta kuin että saada nykyiset osakkaat luopumaan halvalla osakkeistaan. Voi olla että fuusio kaatuu tällaiseen juonitteluun – sääli 🙁
eikka kirjoitti: (3.2.2016 13:40:24)
konttinen47 kirjoitti: (3.2.2016 13:09:50)
Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat ihan toisesta maailmasta kaavoituksen suhteen. Ympäristökunnissa on ihan toisenlainen meininki. Ei mennyt Kirkkonummeltakaan kauaa kaavoituksessa, kun esim Sundsbergia ja Sarvvikia kaavoitettiin rakentamiseen.
Kehyskunnat haluaa kasvaa. Vantaa on siinä puolessavälissä, rivakasti hoidettin kehäradan osalta rakentaminen. Jos on rata lähellä, niin asia on ihan toinen kuin esim. kevän varsi ilman rataa.Sarvvikiä ja sen tapausta en tunne. Sundsbergin kaavaa ajoi eräs Venäjälläkin rakentanut rakennusliike. Eikö se käsittely kestänyt noin 30 vuotta. Minusta se on hidasta. Kenttäyhtiöiden osakkaista lähes 80% pelaa jo muilla viheriöillä tuon ajan kuluttua.
Kyllä sundsberg nytkähti heti eteenpäin, kun tämä venäjälläkin operoinut Westendin kasvatti osti nämä sundsbergin satojen hehtaarien maa-alueet. Sarvvikista sen verran, että kun vanha vuorineuvoskaarti lopettaa pelaamisen ja osakkeet siirtyvät perikunnille, niin luulempa, että toinen kenttä laitetaan rahoiksi.
Hieman kun on laskelteltu osakkeen arvoa. niin ei jää kauas osake 400 000 eurosta, mikäli alue rakennetaan. Isoista rahoista on kyse ja varmaan riitoja tulee perikunnissa.Miten joku voi ajatella, että vastikkeellinen yhtiö alkaisi maksaa osinkoa. Ensin vastikkeen hinnassa on alvi ja sitten vielä osingoistakin joutuu maksamaan verot. Tämähän on hullun hommaa. Voitothan kotiutetaan laskemalla vastiketta. Näinhän sarvvikissakin vastiketta laskettiin reilusti, kun myytiin 2,7 hehtaarin tontti melkein 7 miljoonalla eurolla. Ei siellä osinkoja maksettu.
Pelaamista ei ajatella pätkääkään tässä fuusiossa. Molempien kenttien suurilla osakkaan omistajilla on suuri hinku lyödä kenttärahoiksi,konttinen47 kirjoitti: (3.2.2016 16:30:06)
Miten joku voi ajatella, että vastikkeellinen yhtiö alkaisi maksaa osinkoa. Ensin vastikkeen hinnassa on alvi ja sitten vielä osingoistakin joutuu maksamaan verot. Tämähän on hullun hommaa. Voitothan kotiutetaan laskemalla vastiketta. Näinhän sarvvikissakin vastiketta laskettiin reilusti, kun myytiin 2,7 hehtaarin tontti melkein 7 miljoonalla eurolla. Ei siellä osinkoja maksettu.
Pelaamista ei ajatella pätkääkään tässä fuusiossa. Molempien kenttien suurilla osakkaan omistajilla on suuri hinku lyödä kenttärahoiksi,Bertilin bisnettejä olen seurannut ja erityisesti tämän kohteen osalta. Sundsbergin lintuharrastajat ja muutkin valittivat asiasta.
Bertilin sitkeys palkittiin. Länsiväylä -lehdessä oli laaja historiikkina pidettävä kirjoituskin tästä kaavakäsittelystä. Valtakunnan lehdistössäkin siitä kirjoitettiin ja pidettiin esimerkkinä vaikeasta kaavakäsittelystä. Montakin kertaa asia nytkähti liikkeelle ja palasi sitten tuomioistuinkäsittelyn jälkeen ’lähtöruutuun’. Aikaa kului, eikä Bertil ollut järjestyksessä ensimmänen kaavaehdotuksen tekijä.Tiedän historian hyvinkin tarkasti , myös Bertelin. Kuten itsekin totesit, niin Bertel ei ollut ensimmäinen kaavaehdotuksen tekijä ja ei se koko alue ollut valituksen kohteena.
Alue on sentään satoja hehtaareja ja lähempänä jorvaksentietä oli paljon kiistattomiakin alueita, mutta aika ei ollut vielä kypsä..
Peurista ja Hirsalaa ei tosin voi verrata siihen, koska suojelualueet ovat hankalia missän tahansa, mutta niitä ei ole peuriksessa ja hirsalassa. Suojelualueellekaan ei edes voisi rakentaa golfkenttiä.
Kyllä Kirkkonummen kaavaprosesseilla ja espoon kaavaprosesseilla on suuri ero. Molempia olen hoidellut.Putti-Possu kirjoitti: (3.2.2016 15:01:20)
Vaikkei rakennusmaan arvoon uskoisikaan, melkomoinen riski tuossa taitaa olla pelaaville osakkaille ja toisaalta mielenkiintoinen ’arpalippu’ sijoittajalle. Yksityinen golfosakkeen omistaja ei kai tee mitään niillä uusilla H&P osakkeilla, kun ne eivät liity mitenkään pelaamiseen = niillä voi siis saada teoriassa osinkoja, isommissa erissä äänivaltaa ja lopulta jako-osuutta.– Jos siis H&P menee hyvin ja tuotot ylittävät juoksevat kustannukset, tämä ylijäämä kertyy jollain aikavälillä osakkeenomistajille, mutta odotusaika on varmasti PITKÄ
– Jos tuotot eivät kata kustannuksia tai menee ’nahkoineen’, niin tuottoja ei ole milloinkaan odotettavissa ja pelaaminenkin loppuu aikanaan, kun rahat on lopussaAika moni osakkeenomistaja varmaan tarttuu tilaisuuteen ja myy H&P osakkeensa, hintaan mihin tahansa. Vähitellen osakkeet siis kasautuvat pilkkahintaan yksiin käsiin. Pienosakkaiden elämää voi vielä hankaloittaa esim yhtiöjärjestyksen muutoksilla tai laskemalla lisää uusia osakkeita tappioiden kattamiseksi. Loput 10% voi sitten lunastaa OYL:n perusteella.
Lopulta siis suurosakkaat ovat saaneet golfkentän osakekannan haltuunsa ja jos kerran golfkentän pitämisestä ei saa tuottoa juurikaan kulujen yli, kyllä kentille jotain tuottavampaa löytyy.
Voi olla että kuvittelen, mutta vaikuttaa erikoiselta, että osake ei liity mitenkään pelaamiseen. Vaikea keksiä muuta selitysta kuin että saada nykyiset osakkaat luopumaan halvalla osakkeistaan. Voi olla että fuusio kaatuu tällaiseen juonitteluun – sääli 🙁
Niin, ei tuokaan mahdoton skenaario ole fuusion ajajien suunnitelmista. Tosin ’jarrua’ osakkeiden polkumyyntiin varmaan toisi se, että nykyisten osakkeenomistajien intressi myydä aika pitkälle poistuisi jos pakkovastikekin poistettaisiin ja omistuksen riskin poistuessa ja jäljelle kuitenkin jäisi spekulatiivinen osakkeen tulevaisuuden mahdollinen arvonnousu maakauppojen, kiinteistökehitysten, osinkojen (buhahahaaa) jne. muodossa.
konttinen47 kirjoitti: (3.2.2016 17:47:55)
Peurista ja Hirsalaa ei tosin voi verrata siihen, koska suojelualueet ovat hankalia missän tahansa, mutta niitä ei ole peuriksessa ja hirsalassa. Suojelualueellekaan ei edes voisi rakentaa golfkenttiä.
Olisihan se jo aikamoinen ihme, jos ei sieltä löytyisi liito-oravan pesintäpuita.
Ne pesäpuut pitää katkaista, ennenkuin joku muukin ne huomaa. Näin tekee tukijussitkin omissa metsissään. Eikä liito-oravat viihdy kentän reunoilla, haluavat omaa rauhaa.
Ballmarker kirjoitti: (3.2.2016 21:22:32)
konttinen47 kirjoitti: (3.2.2016 17:47:55)
Peurista ja Hirsalaa ei tosin voi verrata siihen, koska suojelualueet ovat hankalia missän tahansa, mutta niitä ei ole peuriksessa ja hirsalassa. Suojelualueellekaan ei edes voisi rakentaa golfkenttiä.
Olisihan se jo aikamoinen ihme, jos ei sieltä löytyisi liito-oravan pesintäpuita.
En halua mitenkään liittyä näiden trollien joukkoon, He keksivät aina uusia satuja kun edelliset kertomukset saduiksi huomataan.
Golfkenttäalueen muuttaminen asuinalueeksi on pitkä prosessi, itse näen siinä mm seuraavanlaisia näkökulmia tarkasteltavaksi:
– luontoarvot (llito-oravat, muuttolinnut, meriuposkuoriaiset, muinaismuistokohteet jne) ja kulttuurilliset sekä historialliset arvot.
– alueen virkityskäyttöarvot usein jäävät huomaamatta. Nämä asiat tulevat voimakkaasti esiin pääkaupunkiseudulla. Erityisesti golfkentillä, joissa suurin osaa pelaa vuokrapelioikeuksilla. Lisäksi osakkeenomistajat subventoivat merkittävästi näitä vuokrapelioikeuksilla pelaavia golfareita.
– liikenteelliset asiat
– maanomistusasiat ja voidaanko siihen saada yhtenäinen riidaton kaava aikaan.
– odotettavissa olevat valitukset ja erityisesti, onko valittajilta odotettavissa menestyviä perusteluja. (golfkenttien osalta on)
– Normaalisiti muutokseen tarvitaan kaksi kaavamuutosta: ulkoilualue pitää poistaa kaavasta ja sitten vielä (sen jälkeen) laatia kaava ulkoilualueineen.Golfkenttä, jossa merkittävä osa pelaajista eivät ole omistajia, on todellinen valittajan helmi. Liikunnalinen kohde voidaan puolustaa tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Muutkin kuin golfarit pitävät kohdetta siistinä ja kauniina paikkana. Varsinkin alueen naapurosto on sitä mieltä, ettei gofkenttää saa pilata rakentamisella koska ympärillä on pelkkää joutomaata, joka soveltuu rakentamiseen paremmin.
Maanomistaja on kenttäyhtiö, mutta maanomistaja on vain yksi osapuoli. On monta muutakin osapuolta – eläimet ja luontoarvot ja ihmiset.
On hyvä jos liikkuu maastossa muutoinkin kuin golfmaila kädessä. Havaitsee kuinka pieni osa maailmaa se golfkenttä on.En halua mitenkään liittyä näiden trollien joukkoon, He keksivät aina uusia satuja kun edelliset kertomukset saduiksi huomataan.
Erinomainen kiteytys Eikalta. Se on juuri näin. Tinahattu päässä etsitään salaliittoa tai muuta vastaavaa. Tosiasiallisesti kyse on hyvinkin yksinkertaisesta asiasta. Kysyntä on muuttunut ratkaisevasti; eli se miten ’kuluttajat’ haluavat tätä peliä pelata. Siksipä myös tarjonnan on muututtava. Kuten jossain aikaisemmassa viestissäni totesin, asiakkaalle kannattaa myydä sitä mitä hän haluaa ostaa – mutta ei mihin hintaan tahansa.
Lisäksi osakkeenomistajat subventoivat merkittävästi näitä vuokrapelioikeuksilla pelaavia golfareita.
Tämä on toinen asia, jossa ei ole päätä ei häntää osakkeen/kentän omistajan kannalta. Tietenkin se sopii kaikille muille, että pelaamista subventoidaan muutamalla sataselle. Siksi luulen, että valtaosa täällä olevista epäilijöistä ja vastarannankiiskeistä ovat vuokrapelaajia. Todettakoon tässä yhteydessä, ettei minulla todellakaan ole mitään vuokrapelaalia tai muista pelaajia vastaan. Toistan vielä kerran, nykytilanteessaa omistajat subventoivat muiden pelejä. Siinä ei ole järkeä.
osakkeen arvo kirjoitti: (4.2.2016 9:45:33)
Lisäksi osakkeenomistajat subventoivat merkittävästi näitä vuokrapelioikeuksilla pelaavia golfareita.
Tämä on toinen asia, jossa ei ole päätä ei häntää osakkeen/kentän omistajan kannalta. Tietenkin se sopii kaikille muille, että pelaamista subventoidaan muutamalla sataselle. Siksi luulen, että valtaosa täällä olevista epäilijöistä ja vastarannankiiskeistä ovat vuokrapelaajia. Todettakoon tässä yhteydessä, ettei minulla todellakaan ole mitään vuokrapelaalia tai muista pelaajia vastaan. Toistan vielä kerran, nykytilanteessaa omistajat subventoivat muiden pelejä. Siinä ei ole järkeä.
Peuramaalla & käsittääkseni Hirsalassakin ainakin toistaiseksi pelioikeuden keskimääräinen vuokrahinta on ollut vastikemaksuja korkeampi. Mutta jos/kun ottaa huomioon aika ajoin maksuun tulevat rahoitusvastikkeet kentän korjaus- ja parannusinvestointien kattamiseksi niin tilanne saattaa kyllä olla että tasoihin menee tai jopa subvention puolelle.
Täällä fuusion epäilijöistä valtaosa tuskin on vuokrapelaajia, sillä heille on periaatteessa aivan sama maksaako sen pelioikeuden yhtiölle vaiko osakkeenomistajalle, hinta on se millä on merkitystä enkä näe miten fuusiomallissa sitä saataisiin nostettua kun se riippuu lähinnä kysynnän määrästä. Fuusio nyt ajatellulla mallilla sitä paitsi toisi ilmeisesti saataville erilaisia pelipaketteja nykyisen pelkän vuosipelioikeuden sijaan, joka varmasti olisi hyvä uutinen monille vuokrapelaajille.
Subventoinnissa on kyse enemmänkin siitä, että vähän pelaavat subventoivat paljon pelaavia (osakepelaajat & vuokrapelaajat), hyvää fuusiossa olisi että tämä epäkohta saataisiin korjattua. Epäilijät ovatkin suurella todennäköisyydellä hevariosakkaita, minkä lisäksi varsinkin nyt saaduilla tiedoilla ajatellun fuusion yksityiskohdista (osakkeiden vaihtosuhde, liiketoimintasuunnitelma) ja taustavoimista epäilijöitä on varmasti muistakin ’osakastyypeistä’.
konttinen47 kirjoitti: (3.2.2016 16:21:51)
… Sarvvikista sen verran, että kun vanha vuorineuvoskaarti lopettaa pelaamisen ja osakkeet siirtyvät perikunnille, niin luulempa, että toinen kenttä laitetaan rahoiksi.
Hieman kun on laskelteltu osakkeen arvoa. niin ei jää kauas osake 400 000 eurosta, mikäli alue rakennetaan. Isoista rahoista on kyse ja varmaan riitoja tulee perikunnissa.OT sorry, mutta Sarfvikista: enpä ole yhtäkään lainauksen suuntaista, vakavassa mielessä tehtyä, heittoakaan kuullut viimeisten vajaan 30 v. aikana. Luulenpa, että 5/6 määräenemmistöä ei tuollaisen esityksen taakse saataisi, ei edes isommistakaan rahoista:)
eikka kirjoitti: (4.2.2016 8:28:56)
Ballmarker kirjoitti: (3.2.2016 21:22:32)
konttinen47 kirjoitti: (3.2.2016 17:47:55)
Peurista ja Hirsalaa ei tosin voi verrata siihen, koska suojelualueet ovat hankalia missän tahansa, mutta niitä ei ole peuriksessa ja hirsalassa. Suojelualueellekaan ei edes voisi rakentaa golfkenttiä.
Olisihan se jo aikamoinen ihme, jos ei sieltä löytyisi liito-oravan pesintäpuita.
En halua mitenkään liittyä näiden trollien joukkoon, He keksivät aina uusia satuja kun edelliset kertomukset saduiksi huomataan.
Golfkenttäalueen muuttaminen asuinalueeksi on pitkä prosessi, itse näen siinä mm seuraavanlaisia näkökulmia tarkasteltavaksi:
– luontoarvot (llito-oravat, muuttolinnut, meriuposkuoriaiset, muinaismuistokohteet jne) ja kulttuurilliset sekä historialliset arvot.
– alueen virkityskäyttöarvot usein jäävät huomaamatta. Nämä asiat tulevat voimakkaasti esiin pääkaupunkiseudulla. Erityisesti golfkentillä, joissa suurin osaa pelaa vuokrapelioikeuksilla. Lisäksi osakkeenomistajat subventoivat merkittävästi näitä vuokrapelioikeuksilla pelaavia golfareita.
– liikenteelliset asiat
– maanomistusasiat ja voidaanko siihen saada yhtenäinen riidaton kaava aikaan.
– odotettavissa olevat valitukset ja erityisesti, onko valittajilta odotettavissa menestyviä perusteluja. (golfkenttien osalta on)
– Normaalisiti muutokseen tarvitaan kaksi kaavamuutosta: ulkoilualue pitää poistaa kaavasta ja sitten vielä (sen jälkeen) laatia kaava ulkoilualueineen.Golfkenttä, jossa merkittävä osa pelaajista eivät ole omistajia, on todellinen valittajan helmi. Liikunnalinen kohde voidaan puolustaa tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Muutkin kuin golfarit pitävät kohdetta siistinä ja kauniina paikkana. Varsinkin alueen naapurosto on sitä mieltä, ettei gofkenttää saa pilata rakentamisella koska ympärillä on pelkkää joutomaata, joka soveltuu rakentamiseen paremmin.
Maanomistaja on kenttäyhtiö, mutta maanomistaja on vain yksi osapuoli. On monta muutakin osapuolta – eläimet ja luontoarvot ja ihmiset.
On hyvä jos liikkuu maastossa muutoinkin kuin golfmaila kädessä. Havaitsee kuinka pieni osa maailmaa se golfkenttä on.
Asia on juuri näin..tällä hetkellä.
Tulevaisuudesta ei ole varmaa tietoa. Esitettyjen suunnitelmien mukaan fuusion myötä toiminta muuttuisi pay&play periaatteella toimivaksi yhtiöksi. Käytännössä kuten mikä tahansa yritys. Se on sinällään ihan oikea tapa toteuttaa golfpalveluita.
Jos kuitenkin osoittautuisi ettei p&p-tyyppinen golf-liiketoiminta olisikaan kannattavaa niin sen jälkeen joudutaan tilanteeseen jossa mietitään mitä kentällä ja maa-alueella tehdään. Jotainhan niillä täytyy tehdä kun kentät ja maat ovat joka tapauksessa osakkaiden omaisuutta. Esimerkiksi Ruotsissa on jokusia kenttiä lopetettu kannattavuuden puutteen vuoksi ja maat myyty eniten tarjoaville.
Tämä nyt vaan siinä mielessä että tulevaisuuttakin on hyvä mietiskellä Erilaisten mahdolisuuksien varalta. Varsinkin siksi että nykyisellä tavalla jatkaen ainakin Peuramaa tarjoaa pelaaville osakkailleen erinomaiset palvelut hinta/laatu suhteessa. Toki suurosakkailla voi olla erilainen näkemys asiasta ja mahdollisesti huomattavasti erilaiset tuottovaatimukset sijoitukselleen.
Pelaavien osakkaiden kannalta ei näyttäisi juuri tällä hetkellä olevan kovin suurta tarvetta muuttaa nykyistä toimintatapaa. Vastike on edullinen eikä tulevaisuudessa liene kovin suuria uhkia tiedossa. Jos tilanne jatkossa muuttuisi niin varmasti silloinkin löytyisi monenlaisia vaihtoehtoja uudeksi toimintamalliksi.
Mutta, kävi miten kävi. Osakeyhtiössä asioista päättää yhtiökokous. Loppuviimeksi vain sillä on merkitystä mihin suuntaan osakkaiden enemmistö näkee tarpeelliseksi yhtiötä kehittää. Jopa yhden osakkeen osakas voi saada mieleisensä muutoksen aikaan jos/kun osaa perustella asiansa oikealla tavalla. Yhtiökokouksessa se päätösesitys joka saa asianmukaisen enemmistön tuekseen on kuitenkin aina oikea.
Asia on juuri näin..tällä hetkellä.
Olen samaa mieltä Haamun ja Petsarin kanssa päälinjoista. Siksi minusta osakkaiden kannalta keskeiset kysymykset ovatkin juuri osakkeiden vaihtosuhde ja jakautuminen uudessa yhtiössä sekä liiketoimintasuunnitelman uskottavuus.
Pienosakkeille on myös merkitystä pienosakkaiden aseman turvaaminen (esim. ’myrkkypillerin’ tai vastaavan ehtojen kautta), mutta käsittääkseni tähän ei sellaista suojaa ole tulossa.Vantti kirjoitti: (4.2.2016 12:50:59)
Asia on juuri näin..tällä hetkellä.
Olen samaa mieltä Haamun ja Petsarin kanssa päälinjoista. Siksi minusta osakkaiden kannalta keskeiset kysymykset ovatkin juuri osakkeiden vaihtosuhde ja jakautuminen uudessa yhtiössä sekä liiketoimintasuunnitelman uskottavuus.
Pienosakkeille on myös merkitystä pienosakkaiden aseman turvaaminen (esim. ’myrkkypillerin’ tai vastaavan ehtojen kautta), mutta käsittääkseni tähän ei sellaista suojaa ole tulossa.Minusta fuusiolla golfosakkeiden omistajat houkutellaan businekseen, josta ei ole juuri mitään tietoa eikä juurikaan tekemistä oman golfaamisen kanssa. Houkuttimena on vapautus pakkovastikkeesta, mutta eipä golfaamisesta ole sen jälkeen enää takeita.
Hieman analooginen tilanne olisi, jos AsOy fuusioituisi johonkin kiinteistösijoitusyhtiöön, jossa oman asuinhuoneiston osakkeet voisi vaihtaa fuusioyhtiön osakkeisiin. Osakkaat voisivat tietenkin sen jälkeen asua siinä vuokralla – markkinahinnalla, tai niin kovalla vuokralla kuin asukkaat ovat valmiit maksamaan … Tai muuttakoot muualle loisimaan. Minä en ainakaan olisi valmis vaihtamaan asuntoani vuokralla asumiseen, en tiedä ovatko muutkaan ??
Putti-Possu kirjoitti: (4.2.2016 13:07:34)
Hieman analooginen tilanne olisi, jos AsOy fuusioituisi johonkin kiinteistösijoitusyhtiöön, jossa oman asuinhuoneiston osakkeet voisi vaihtaa fuusioyhtiön osakkeisiin. Osakkaat voisivat tietenkin sen jälkeen asua siinä vuokralla – markkinahinnalla, tai niin kovalla vuokralla kuin asukkaat ovat valmiit maksamaan … Tai muuttakoot muualle loisimaan. Minä en ainakaan olisi valmis vaihtamaan asuntoani vuokralla asumiseen, en tiedä ovatko muutkaan ??
En minäkään vaihtaisi oman asuinhuoneiston osakkeita fuusioyhtiön osakkeisiin ja muuttaisi sitten vuokralle, mutta lomaosakkeen osakkeet voisin vaihtaakin fuusioyhtiön osakkeisiin, jos niistä ei muuten pääsisi eroon eivätkä ne tuottaisi mitään muuta kuin pakkovastikkeen.
Täällä on ennekin sanottu, ettei pitäisi verrata AsOy golfosakeyhtiöön,. Toinen kun on ihmisen perustarve ja toinen ajanvietettä.
Putti-Possu kirjoitti: (4.2.2016 13:07:34)
Vantti kirjoitti: (4.2.2016 12:50:59)
Asia on juuri näin..tällä hetkellä.
Olen samaa mieltä Haamun ja Petsarin kanssa päälinjoista. Siksi minusta osakkaiden kannalta keskeiset kysymykset ovatkin juuri osakkeiden vaihtosuhde ja jakautuminen uudessa yhtiössä sekä liiketoimintasuunnitelman uskottavuus.
Pienosakkeille on myös merkitystä pienosakkaiden aseman turvaaminen (esim. ’myrkkypillerin’ tai vastaavan ehtojen kautta), mutta käsittääkseni tähän ei sellaista suojaa ole tulossa.Minusta fuusiolla golfosakkeiden omistajat houkutellaan businekseen, josta ei ole juuri mitään tietoa eikä juurikaan tekemistä oman golfaamisen kanssa. Houkuttimena on vapautus pakkovastikkeesta, mutta eipä golfaamisesta ole sen jälkeen enää takeita.
Hieman analooginen tilanne olisi, jos AsOy fuusioituisi johonkin kiinteistösijoitusyhtiöön, jossa oman asuinhuoneiston osakkeet voisi vaihtaa fuusioyhtiön osakkeisiin. Osakkaat voisivat tietenkin sen jälkeen asua siinä vuokralla – markkinahinnalla, tai niin kovalla vuokralla kuin asukkaat ovat valmiit maksamaan … Tai muuttakoot muualle loisimaan. Minä en ainakaan olisi valmis vaihtamaan asuntoani vuokralla asumiseen, en tiedä ovatko muutkaan ??
En nyt tekisi golfosakkeen ja asunto-osakkeen välillä rinnastuksia. Niissä hallinta- ja käyttöoikeudet poikkeavat niin paljon toisistaan.
Oleellisempia muutoselementtejä tässä ovat:
– Peuriksellakin kierroksen keskihinta on noin 23€/kiekka, osalla pelaajista se on alle 10€ ja joidenkin on maksettava paljonen enemmän, jotta tuo keskihinta saavutetaan.
– Pelioikeusjalostajat ovat löytäneet nämä alle 25 kiekkaa pelaavat ja myyvät heille kierroksia hintaan 25… 35€/kpl. Kapasiteetti ostetaan samoilta kentilä ja vielä jää katettakin, koska jakelukanavat heillä toimivat itsepalveluperiaatteella.
– Kenttäyhtiöille jäävät nämä rajoittamattoman pelioikeuden käyttäjät, jotka pelaavat osakkeen tuottamalla pelioikeudella. Heillä kierrosmäärä on pikkuhiljaa kasvanut pelikäytössä olevaa osaketta kohden.
– Tässä on tullut pää vetävän käteen monen kenttäyhtiön kohdalla. Peuris on yksi parhaiten selvinneitä kenttäyhtiöitä – ainakin toistaiseksi. Peuriksen ylläpitokulut ovat todella alhaiset ja on hyvin todennäköistä, ettei tilanne jatku tuon kaltaisena loputtomiin.
– Jossain vaiheessa (mutta ei vielä) peuriksenkin osakkeenomistajia kourii lisääntyneet vastikekulut.
– On hyvä ennakoida muuttuva tilanne ja nähdä mihin suuntaan touhu kehittyy. Muutos kun tulee viiveellä ja hitaasti.En muista oliko tätä fuusioasetelmaa pohdittu golfkenttien kilpailun näkökulman kannalta.
Lisääkö tämä fuusio kenttien välistä kilpailua pelaajista vaiko ei? Ja lisääkö tämä fuusio pelaajien määrää? Vastaan että fuusio lisää kilpailua ja pejaajien määrää, ainakin kaksi näkökulmaa väitteelleni: (voi näkökulmia olla enemmänkin ja vastakkaisia)1) jos fuusio onnistuu toteuttamaan lisää valinnan mahdollisuuksia pelaajille, niin tätä mahdollisuutta tulevat käyttämään myös golfia uudeksi harrastukseen aloittavat ja mikseivät myöskin vanhat konkarit joilleka valinnan mahdollisuudet lisääntyvät. Kilpailu ajaa myös lähialueen kentät kehittämään toimintaansa ja siten lisäämään valinnan mahdollisuuksia uusille ja vanhoille pelaajille. Tämä tarkoittaa lähialueen kentille enemmän pelaajia ja uusia liiketoiminta mahdollisuuksia. Lähin vertauskuva on Ikean markkinoille tulo ja sen tulon viivytys toiminta huonekalualan toimijoilta, kun vihdoin Ikea tuli, huomattiin että koko huonekalu alan liiketoiminta-alue sai siitä lisävoimaa ja koko markkinan arvo kasvoi.
2) jos taas fuusio ei onnistu ja maa-alueet menvät rakennusmaaksi toteuttaa sekin lähialuuen kenttien liiketoiminnan kasvua ja valinnan mahdollisuuksien kasvua. Selväähän on että fuusion jälkeen kilpailu on terävöittänyt alueen muiden golfkenttien palveluja ja lisännyyt valinnan mahdollisuuksia uusille ja kokeneille pelaajille, sillä ei fuusion epäonnistuminen voi heti fuusion jälkeen olla selvää vaan aikaa siihen kuluu. Eli aikaa on ollut vastata fuusion aiheuttamaan kilpailuun reilusti ja tuon ajan aikana on ollut tilaisuus kehittää oman lähialueen kentän toimintaa ja valinnan mahdollisuuksia. Toisaalta, jos fuusiohanke epäonnistuu, niin alueelle tulevat asukkaat saattavat olla potentiaalia uusia(kin) pelaajia jotka mielellään käyttävät golfkenttien valinnan mahdollisuuksia hyväkseen. Tämäkin lisännee alueen kenttien liiketoimintaa, mutta hieman pidemmän ajan kuluttua.
Sanoisin niin että molemmissa tapauksissa loppukädessä uudet, vanhat, paljon ja vähän golfaajat voittavat!
Golf harrastuksena kilpailee tulevaisuudessa vieläkin kovemmin muiden harrastusten kanssa ja mikä olisi sen parempi jos ja kun golfkentät ja -yhteisöt ovat tähänkin kilpailuun vastanneet ajoissa!
Sorry Eikka, mun piti painaa ylös-peukkua, mutta tämän puhelimen näppäimistö on ahdas ja osuin siihen viereiseen. YLLÄPITO: Voitko vaihtaa alas-peukun ylös-peukkun. Kiitos jo etukäteen.
Suunnitelmissa Hirsalan käyttöastetta nostetaan 50 %. Enpä juuri ole nähnyt hirsalalaisten mielipiteitä asiasta. Hirsalassa 4 eri osakesarjaa ja kaikista pitäisi saada 2/3 fuusion kannalle. Onnistuneeko?
Vaikka kummankin kentän hallitukset tuottaa uskomattoman paljon propagandaa joka vääristää ja venyttää keskivertoihmisen totuudentajua, en usko että enemmistä omistajista on sokeita tosiasioille. Toivon että osakkaat osallistuisivat äänestykseen ja äänestäisivät tosiasioiden perusteeella.
Muutama keskeinen pointti.1. Fuusio on täysin tarpeeton golffaajan näkökulmasta. Peuramaalla saa pelata edullisesti ja Hirsalassa silloin kuin itse haluaa.
2. kuka maksaa jos asiat eivät menekkään kuten ’luvattu’? Tähän kukaan ei ole ollut halukas vataamaan.
3. Golf on hieno harrastus, ja ei ole mitään pahaa siinä että harrastus maksaa ja maksajana on harrastaja.
4. jos konsulttien lupaama malli on niin ihana ja tuottava, miksi he eivät perusta (rakenna) kenttää ehdottamansa toimintamallin pohjalta? -
JulkaisijaArtikkelit